Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita joiden kouluttautuminen on kaatunut huonoon kielipäähän vaikka esim. matemaattisten aineiden opiskelu on ollut helppoa?
04.03.2019 |
Itselläni esim. lukion pitkä matikka 10 ja pitkä fysiikka 9 lukion päästötoikkarissa. Kielet sen sijaan meni läpi juuri ja juuri. Lukio on käyty 90- luvun alussa. Tuohon aikaan ei ollut mitään toivoa löytää jatko-opiskelupaikkaa kun kirjoitukset koostui pakollisesta englannista, ruotsista, äidinkilestä, reaalista ja matikasta. 3/5 siis kieliä. Kirjoitukset meni siis huonosti.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitihän se tietää. Koko tämä ketju on ollut valmistelua sille, että päästään TAAS kirjoittamaan vihapuhetta suomenruotsalaisia vastaan.
En kyllä ajatellut mitään vihapuheita tehdessäni aloituksen
ap
Ja sitten kirjoitat vihapuhetta muista kommentoijista! Joojoo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitihän se tietää. Koko tämä ketju on ollut valmistelua sille, että päästään TAAS kirjoittamaan vihapuhetta suomenruotsalaisia vastaan.
En kyllä ajatellut mitään vihapuheita tehdessäni aloituksen
ap
Ja sitten kirjoitat vihapuhetta muista kommentoijista! Joojoo!
Missä olen kirjoittanut vihapuhetta muista kommentoijista?
ap
Kaikki ollaan jouduttu opinnoissa tekemään asioita, jotka ei luonnistu helposti vaan niihin pitää uhrata enemmän aikaa. Jos minulla ei olisi ollut kunnianhimoa ja kiinnostusta tehdä muutakin kuin helppoa aspa-duunia, niin olisi opinnot kaatunut kieliin. Varsinkin ruotsiin, jonka opiskelusta oli tehty painajaista. Itse kieli on helppo, mutta oppituntien ilmapiiri aiheutti vain posttraumaattisen stressin oireita eikä oppimista. Ahdistun edelleenkin kielestä 20 vuotta myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitihän se tietää. Koko tämä ketju on ollut valmistelua sille, että päästään TAAS kirjoittamaan vihapuhetta suomenruotsalaisia vastaan.
En kyllä ajatellut mitään vihapuheita tehdessäni aloituksen
ap
Ja sitten kirjoitat vihapuhetta muista kommentoijista! Joojoo!
Missä olen kirjoittanut vihapuhetta muista kommentoijista?
ap
Ne, jotka poistettiin.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ollaan jouduttu opinnoissa tekemään asioita, jotka ei luonnistu helposti vaan niihin pitää uhrata enemmän aikaa. Jos minulla ei olisi ollut kunnianhimoa ja kiinnostusta tehdä muutakin kuin helppoa aspa-duunia, niin olisi opinnot kaatunut kieliin. Varsinkin ruotsiin, jonka opiskelusta oli tehty painajaista. Itse kieli on helppo, mutta oppituntien ilmapiiri aiheutti vain posttraumaattisen stressin oireita eikä oppimista. Ahdistun edelleenkin kielestä 20 vuotta myöhemmin.
Mullakin on jo traumat englannin opiskelusta peruskouluajalta. Opettaja syyllistyi suoranaiseen kiusaamiseen niitä kohtaan joilla kielten oppiminen oli vaikeaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitihän se tietää. Koko tämä ketju on ollut valmistelua sille, että päästään TAAS kirjoittamaan vihapuhetta suomenruotsalaisia vastaan.
En kyllä ajatellut mitään vihapuheita tehdessäni aloituksen
ap
Ja sitten kirjoitat vihapuhetta muista kommentoijista! Joojoo!
Missä olen kirjoittanut vihapuhetta muista kommentoijista?
ap
Ne, jotka poistettiin.
Kerrotko lisää?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitihän se tietää. Koko tämä ketju on ollut valmistelua sille, että päästään TAAS kirjoittamaan vihapuhetta suomenruotsalaisia vastaan.
En kyllä ajatellut mitään vihapuheita tehdessäni aloituksen
ap
Ja sitten kirjoitat vihapuhetta muista kommentoijista! Joojoo!
Missä olen kirjoittanut vihapuhetta muista kommentoijista?
ap
Ne, jotka poistettiin.
Kerrotko lisää?
ap
Ymmärrät kai, miksi asiaton kirjoittelusi poistetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitihän se tietää. Koko tämä ketju on ollut valmistelua sille, että päästään TAAS kirjoittamaan vihapuhetta suomenruotsalaisia vastaan.
En kyllä ajatellut mitään vihapuheita tehdessäni aloituksen
ap
Ja sitten kirjoitat vihapuhetta muista kommentoijista! Joojoo!
Missä olen kirjoittanut vihapuhetta muista kommentoijista?
ap
Ne, jotka poistettiin.
Kerrotko lisää?
ap
Ymmärrät kai, miksi asiaton kirjoittelusi poistetaan?
Mikä asiaton kirjoittelu?
Ruotsi on hyvin helppo kieli. Kuka tahansa voi oppia sen, jos motivaatiota löytyy. Ihan yhtä lailla kieliä lukemaan pyrkivän on päntättävä itselle hyödyttömiä matemaattisia aineita (osalle nekin ovat helppoja) kuten kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa. En ole tarvinnut integraalilaskentaa kertaakaan lukion jälkeen, ruotsia sen sijaan olen tarvinnut päivittäin.
Kielissä on nähtävä vaivaa sen verran, että opettelee edes sanat. Ruotsin kielioppi on kaikkein yksinkertaisimmasta päästä, sanoilla määräinen ja epämääräinen muoto, yksikkö ja monikko, helpot verbit, sanajärjestys jne. Vrt. Esim suomen kielioppiin. Englanti jos sujuu, niin ruotsi on pelkästä viitseliäisyydestä kiinni. Kielitaidoton maisteri on yhtä tyhjän kanssa, ja yliopistoissa on aina (liki 800 vuotta) vaadittu kielten opiskelua (ennen, vielä 1900-luvun alussa siis, latinan ja Kreikkaan hallintaa vaadittiin pelkkään sisäänpääsyyn, nyt sentään helpompaa kun englanti ja ruotsi riittää). Olette vain laiskoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin helppo kieli. Kuka tahansa voi oppia sen, jos motivaatiota löytyy. Ihan yhtä lailla kieliä lukemaan pyrkivän on päntättävä itselle hyödyttömiä matemaattisia aineita (osalle nekin ovat helppoja) kuten kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa. En ole tarvinnut integraalilaskentaa kertaakaan lukion jälkeen, ruotsia sen sijaan olen tarvinnut päivittäin.
Kielissä on nähtävä vaivaa sen verran, että opettelee edes sanat. Ruotsin kielioppi on kaikkein yksinkertaisimmasta päästä, sanoilla määräinen ja epämääräinen muoto, yksikkö ja monikko, helpot verbit, sanajärjestys jne. Vrt. Esim suomen kielioppiin. Englanti jos sujuu, niin ruotsi on pelkästä viitseliäisyydestä kiinni. Kielitaidoton maisteri on yhtä tyhjän kanssa, ja yliopistoissa on aina (liki 800 vuotta) vaadittu kielten opiskelua (ennen, vielä 1900-luvun alussa siis, latinan ja Kreikkaan hallintaa vaadittiin pelkkään sisäänpääsyyn, nyt sentään helpompaa kun englanti ja ruotsi riittää). Olette vain laiskoja.
*kreikan*
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin helppo kieli. Kuka tahansa voi oppia sen, jos motivaatiota löytyy. Ihan yhtä lailla kieliä lukemaan pyrkivän on päntättävä itselle hyödyttömiä matemaattisia aineita (osalle nekin ovat helppoja) kuten kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa. En ole tarvinnut integraalilaskentaa kertaakaan lukion jälkeen, ruotsia sen sijaan olen tarvinnut päivittäin.
Kielissä on nähtävä vaivaa sen verran, että opettelee edes sanat. Ruotsin kielioppi on kaikkein yksinkertaisimmasta päästä, sanoilla määräinen ja epämääräinen muoto, yksikkö ja monikko, helpot verbit, sanajärjestys jne. Vrt. Esim suomen kielioppiin. Englanti jos sujuu, niin ruotsi on pelkästä viitseliäisyydestä kiinni. Kielitaidoton maisteri on yhtä tyhjän kanssa, ja yliopistoissa on aina (liki 800 vuotta) vaadittu kielten opiskelua (ennen, vielä 1900-luvun alussa siis, latinan ja Kreikkaan hallintaa vaadittiin pelkkään sisäänpääsyyn, nyt sentään helpompaa kun englanti ja ruotsi riittää). Olette vain laiskoja.
kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa ei ollut pakko kirjoittaa ainakaan 90-luvun alussa. Englanti, ruotsi ja äidinkieli olivat sen sijaan ainakin itselleni pakollisia kirjoitettavia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Treeniä treeniä treeniä. Jos tiedät heikon kohtasi niin vaikka kansalaisopistoon kertaamaan. Mulla oli ihan p**kat yo-paperit, kirjoitin -97. Aloitin yliopistossa 2001 ihan suositulla alalla. Alku oli vaikeaa ja hidasta englanninkielisen kirjallisuuden takia mutta alkoi pikkuhiljaa sujua.
Ihan turha piiloutua huonon kielipään taakse. Vieläkään ei ole myöhäistä jos kouluttautua haluat. Itsestä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin helppo kieli. Kuka tahansa voi oppia sen, jos motivaatiota löytyy. Ihan yhtä lailla kieliä lukemaan pyrkivän on päntättävä itselle hyödyttömiä matemaattisia aineita (osalle nekin ovat helppoja) kuten kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa. En ole tarvinnut integraalilaskentaa kertaakaan lukion jälkeen, ruotsia sen sijaan olen tarvinnut päivittäin.
Kielissä on nähtävä vaivaa sen verran, että opettelee edes sanat. Ruotsin kielioppi on kaikkein yksinkertaisimmasta päästä, sanoilla määräinen ja epämääräinen muoto, yksikkö ja monikko, helpot verbit, sanajärjestys jne. Vrt. Esim suomen kielioppiin. Englanti jos sujuu, niin ruotsi on pelkästä viitseliäisyydestä kiinni. Kielitaidoton maisteri on yhtä tyhjän kanssa, ja yliopistoissa on aina (liki 800 vuotta) vaadittu kielten opiskelua (ennen, vielä 1900-luvun alussa siis, latinan ja Kreikkaan hallintaa vaadittiin pelkkään sisäänpääsyyn, nyt sentään helpompaa kun englanti ja ruotsi riittää). Olette vain laiskoja.
Näin siis Suomessa. Japanilaiset huippuproffat eivät monesti osaa muuta kuin japania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin helppo kieli. Kuka tahansa voi oppia sen, jos motivaatiota löytyy. Ihan yhtä lailla kieliä lukemaan pyrkivän on päntättävä itselle hyödyttömiä matemaattisia aineita (osalle nekin ovat helppoja) kuten kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa. En ole tarvinnut integraalilaskentaa kertaakaan lukion jälkeen, ruotsia sen sijaan olen tarvinnut päivittäin.
Kielissä on nähtävä vaivaa sen verran, että opettelee edes sanat. Ruotsin kielioppi on kaikkein yksinkertaisimmasta päästä, sanoilla määräinen ja epämääräinen muoto, yksikkö ja monikko, helpot verbit, sanajärjestys jne. Vrt. Esim suomen kielioppiin. Englanti jos sujuu, niin ruotsi on pelkästä viitseliäisyydestä kiinni. Kielitaidoton maisteri on yhtä tyhjän kanssa, ja yliopistoissa on aina (liki 800 vuotta) vaadittu kielten opiskelua (ennen, vielä 1900-luvun alussa siis, latinan ja Kreikkaan hallintaa vaadittiin pelkkään sisäänpääsyyn, nyt sentään helpompaa kun englanti ja ruotsi riittää). Olette vain laiskoja.
kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa ei ollut pakko kirjoittaa ainakaan 90-luvun alussa. Englanti, ruotsi ja äidinkieli olivat sen sijaan ainakin itselleni pakollisia kirjoitettavia.
ap
Näin jälkiviisautena sinun olisi kannattanut varmaan kirjoittaa varsinaisissa yo-kirjoituksissa vain neljä ainetta, jolloin sinulla olisi ollut enemmän aikaa lukea kieliäkin. Eli:
äidinkieli, englanti, ruotsi, matematiikka
Sitten myöhemmin olisit kirjoittanut reaalin erillisenä.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin helppo kieli. Kuka tahansa voi oppia sen, jos motivaatiota löytyy. Ihan yhtä lailla kieliä lukemaan pyrkivän on päntättävä itselle hyödyttömiä matemaattisia aineita (osalle nekin ovat helppoja) kuten kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa. En ole tarvinnut integraalilaskentaa kertaakaan lukion jälkeen, ruotsia sen sijaan olen tarvinnut päivittäin.
Kielissä on nähtävä vaivaa sen verran, että opettelee edes sanat. Ruotsin kielioppi on kaikkein yksinkertaisimmasta päästä, sanoilla määräinen ja epämääräinen muoto, yksikkö ja monikko, helpot verbit, sanajärjestys jne. Vrt. Esim suomen kielioppiin. Englanti jos sujuu, niin ruotsi on pelkästä viitseliäisyydestä kiinni. Kielitaidoton maisteri on yhtä tyhjän kanssa, ja yliopistoissa on aina (liki 800 vuotta) vaadittu kielten opiskelua (ennen, vielä 1900-luvun alussa siis, latinan ja Kreikkaan hallintaa vaadittiin pelkkään sisäänpääsyyn, nyt sentään helpompaa kun englanti ja ruotsi riittää). Olette vain laiskoja.
Kielitaidoton maisteri on hyödytön mutta matematiikkaa osaamaton valtiovarainministeri sen sijaan on ok?
30 vuodessa on 30 yhteishakua. 360 kuukautta. Yli 10 000 päivää. Sinulla on ollut kaikki tämä aika hankkia koulutus. Joo, silloin 30v sitten yksi haku kaatui kieliin, voi kyynel.
Sinnikkyys on 95% se mikä erottaa menestyjät häviäjistä! Varmaan se on kiva uskotella itselleen että et vaan ole voinut mitään, tämä on kohtalo.. Mutta tuolla ajatusmallilla olet yhä 30 vuoden jälkeen kouluttamaton työtön. Se on täysin oma valintasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin helppo kieli. Kuka tahansa voi oppia sen, jos motivaatiota löytyy. Ihan yhtä lailla kieliä lukemaan pyrkivän on päntättävä itselle hyödyttömiä matemaattisia aineita (osalle nekin ovat helppoja) kuten kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa. En ole tarvinnut integraalilaskentaa kertaakaan lukion jälkeen, ruotsia sen sijaan olen tarvinnut päivittäin.
Kielissä on nähtävä vaivaa sen verran, että opettelee edes sanat. Ruotsin kielioppi on kaikkein yksinkertaisimmasta päästä, sanoilla määräinen ja epämääräinen muoto, yksikkö ja monikko, helpot verbit, sanajärjestys jne. Vrt. Esim suomen kielioppiin. Englanti jos sujuu, niin ruotsi on pelkästä viitseliäisyydestä kiinni. Kielitaidoton maisteri on yhtä tyhjän kanssa, ja yliopistoissa on aina (liki 800 vuotta) vaadittu kielten opiskelua (ennen, vielä 1900-luvun alussa siis, latinan ja Kreikkaan hallintaa vaadittiin pelkkään sisäänpääsyyn, nyt sentään helpompaa kun englanti ja ruotsi riittää). Olette vain laiskoja.
kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa ei ollut pakko kirjoittaa ainakaan 90-luvun alussa. Englanti, ruotsi ja äidinkieli olivat sen sijaan ainakin itselleni pakollisia kirjoitettavia.
ap
Miten ihmeessä olisit selvinnyt yliopistossa, kun tenttikirjat ovat siellä lähes poikkeuksetta englanninkielisiä?
Suomeksi pidetään ehkä alkeiskurssit, mutta luonnontieteissä monesti niidenkin tenttikirja on englanniksi. Parempi opetella ajoissa niitä kieliä, ettei kaadu koko kouluttautuminen siihen, ettei selviä alan kirjallisuudesta.
90-luvulla oli luonnontieteisiin pääsykokeet ja niihin riitti lukion pitkä oppimäärä, mutta jo ekoilla yliopiston kursseilla piti osata englantia sen verran, ettei 1000-sivuinen englanninkielinen teos tuottanut vaikeuksia. Sen kirjan oli tarkoitus helpottaa sitä opiskelua, eikä aiheuttaa lisäongelmia. Taisi mulla yksi suomenkielinen tenttikirjakin olla, vihkonen ennemminkin, kaikki muut oli luettava englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
30 vuodessa on 30 yhteishakua. 360 kuukautta. Yli 10 000 päivää. Sinulla on ollut kaikki tämä aika hankkia koulutus. Joo, silloin 30v sitten yksi haku kaatui kieliin, voi kyynel.
Sinnikkyys on 95% se mikä erottaa menestyjät häviäjistä! Varmaan se on kiva uskotella itselleen että et vaan ole voinut mitään, tämä on kohtalo.. Mutta tuolla ajatusmallilla olet yhä 30 vuoden jälkeen kouluttamaton työtön. Se on täysin oma valintasi.
kiitos tästä!
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin helppo kieli. Kuka tahansa voi oppia sen, jos motivaatiota löytyy. Ihan yhtä lailla kieliä lukemaan pyrkivän on päntättävä itselle hyödyttömiä matemaattisia aineita (osalle nekin ovat helppoja) kuten kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa. En ole tarvinnut integraalilaskentaa kertaakaan lukion jälkeen, ruotsia sen sijaan olen tarvinnut päivittäin.
Kielissä on nähtävä vaivaa sen verran, että opettelee edes sanat. Ruotsin kielioppi on kaikkein yksinkertaisimmasta päästä, sanoilla määräinen ja epämääräinen muoto, yksikkö ja monikko, helpot verbit, sanajärjestys jne. Vrt. Esim suomen kielioppiin. Englanti jos sujuu, niin ruotsi on pelkästä viitseliäisyydestä kiinni. Kielitaidoton maisteri on yhtä tyhjän kanssa, ja yliopistoissa on aina (liki 800 vuotta) vaadittu kielten opiskelua (ennen, vielä 1900-luvun alussa siis, latinan ja Kreikkaan hallintaa vaadittiin pelkkään sisäänpääsyyn, nyt sentään helpompaa kun englanti ja ruotsi riittää). Olette vain laiskoja.
kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa ei ollut pakko kirjoittaa ainakaan 90-luvun alussa. Englanti, ruotsi ja äidinkieli olivat sen sijaan ainakin itselleni pakollisia kirjoitettavia.
ap
Miten ihmeessä olisit selvinnyt yliopistossa, kun tenttikirjat ovat siellä lähes poikkeuksetta englanninkielisiä?
Suomeksi pidetään ehkä alkeiskurssit, mutta luonnontieteissä monesti niidenkin tenttikirja on englanniksi. Parempi opetella ajoissa niitä kieliä, ettei kaadu koko kouluttautuminen siihen, ettei selviä alan kirjallisuudesta.
90-luvulla oli luonnontieteisiin pääsykokeet ja niihin riitti lukion pitkä oppimäärä, mutta jo ekoilla yliopiston kursseilla piti osata englantia sen verran, ettei 1000-sivuinen englanninkielinen teos tuottanut vaikeuksia. Sen kirjan oli tarkoitus helpottaa sitä opiskelua, eikä aiheuttaa lisäongelmia. Taisi mulla yksi suomenkielinen tenttikirjakin olla, vihkonen ennemminkin, kaikki muut oli luettava englanniksi.
Enhän ole väittänyt, että olisin selvinnyt niistä. Harmi, että en syntynyt englanninkieliseen kotiin. Silloin olis ollut edes pieni mahdollisuus menesrtyä opinnoissa näinkin huonolla kielipäällä.
ap
En kyllä ajatellut mitään vihapuheita tehdessäni aloituksen
ap