Puutarha 2019

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.

Mistä toi halkeilu johtuu? Mä viskasin viime toukokuussa johonkin ruukkuun, jossa kasvoi yrttejä, joku 40 litran ruukku makeaa "kirsikka" tomaattia (tai siis siemeniä) ja sieltä kasvoi lukuisia tomaatteja. Loppukesästä oli paljon tomaatteja mutta ne olivat halkeilleet.

Mistä johtuu tuo?

Sinccis

Se myytiin mulle lajikkeena "Suomen makein tomaatti ;)"

Veden puute eli vaihtelu tarvittavan veden määrässä halkaisee tomaatin. Tomaatti tarvitse paljon vettä 2-3 dl päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Krassia

Eri sipuleita kiinan, ruohon, walesin, valko, viher jne

Persiljaa tietty, pitäis laittaa jo sisään

Sitruunabasilika

Kirveli

Tilli

Rucola ja villirucola

Jättibasilika

Sit japanialaista jonka nimeä enpi muista, siinä on punaista ja vihreää, se on vähän kitkerää hmm

Humalaa

Korianteria (en laita, lehdet karmeen makuisia, inhoan kuivattuja ja niin inhosin viime kesänä tuoreitakin lehtiä, tykkään kuitenkin siemenistä ja jauheesta)

Meiramia 

Lipstikkaa ostin lisäksi, vaikka kasvaa jo, elukat pitää siitä yhtä paljon kun minäkin ja se loppuu aina

Sitruunamelissa, vois kokeilla tuoreena, mulla on kyllä kuivattuna

Onhan tuolla pinaattia ja muitakin mitä tuskin laitan

Oon näköjään ostanut mansikankin siemeniä, saas nähä

Jotain monivuotisia varmaan nousee ihan omia aikojaankin, mutta näistä lähdetään arpomaan, että mitä mahtuis / mitä haluaisin laittaa.

Jos ei vielä tartu jostain lisää pusseja matkaan.

Sinccis

Hyvä! Pitikin ihan itselleni inventoida, että mitä siemeniä mulla löytyy. Osa olis hyvä laittaa esikasvamaan.

Mihin saat noi kaikki mahtumaan? Rucola on hyvää, mutta tästä on samaa mieltä eräät pienet koppakuoriaiset... Krassi on kans herkkä ötököille. Mutta jos kasvit voi hyvin, ei ole paljon ötököitäkään. Onko sulla kasvihuone?

Ap

Laitetaan mitä mahtuu ja osa sitten varmaan ruukkuihin jo esikasvatukseen. Kyllähän ruukkuja pihalle mahtuu aikamoinen määrä. 

Mutta mielellään niin paljon penkkejä mitä mahtuu / jaksaa tehdä.

Sinccis

Mistä laudasta teet penkit?

En oo vielä tehnyt, kun se vaikeuttaa penkkien kääntämistä. Se on harkinnassa, mutta pointtina kun ruokaa kasvatan, niin kyllästän kyllä jollain öljyllä. 

Sinccis

Osmo Color EcoGarden myrkytön ja soveltuu kasvulaatikoihin. Kallista mutta riittoisaa.

Kasvimaalle tulee ainakin perunaa, porkkanaa, sipulia, punajuurta, retiisiä, pinaattia, tomaatteja, salaatteja, herneitä, härkäpapuja, rucolaa, tilliä, basilikaa, lehtikaalia ja parsakaalia. Lisäksi paljon kesäkukkia, kuten kehäkukkaa, ruiskaunokkia, unikkoja, kesämalvikkia, kosmoskukkia ynnä muita sekä joitakin perennoja. Yksi omenapuu olisi myös tarkoitus istuttaa.

N 24

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla olisi suunnitelmissa saatella kasvun tielle amaryllikset. Päästin jouluna yhden niistä tekemään siemenet.

Tuon lisäksi odottaa noin 2500-3000 neliön nurmikenttä ideoita. Muutamia on jo pulpahtanut. Olen ajatellut hankkia syreenin taimia, ja kehystää niillä pihamaan. Odottelen vaan lumien sulamista että näen onko viime kesänä hankkimani taimi selvinnyt talvesta, vasta sitten uskallan satsata suurempaan määrään sitä lajia.

Tarkoitus olisi myös nikkaroida kasvimaa. Nurmikko tässä golfkenttää muistuttavassa pihassa on harmillisen hyväkuntoinen ja sen juurimatto paksu. Ajattelin siis väsätä kunnoliset kohopenkit porkkanoita, mansikoita yms varten lankuista+muusta sälästä mitä talomme entinen omistaja jätti jälkeensä.

Perusteissaan tavoitteena olisi vuosien mittaan tavalla tai toisella radikaalisti vähentää golfkenttämäistä fiilistä pihassamme.

Nurmikko pitää olla tasainen, muuten kasvulaatikoista tulee vinoja. Saat siistin kasvamaan kun laitat monta kerrosta sanomalehtiä tukahduttamaan nurmen. Päälle juuriestekangas ja haketta. Tee raparperista betoniaskelmat. Jos päädyt Puutarha-lehteen niin kiitä Vihtiläistä mammaa.

Tarkoitus on tehdä niistä lootista vähintään vyötärön korkuisia, niin taidan unohtaa sen sanomalehden sieltä turhana. Ideana on ettei tartte turhaan kyykkiä ja kumarrella kitkiessä ja mahdollista satoa kerätessä. Toki kastella pitää ehkä vähän ahkerammin, mutta puutarhaletkun kieputtelu on armeliaampaa selälle ja polville kuin jatkuva pyyrötys ja polvillaan olo.

Mä olen harkinnut samaa, mutta tuossa on yksi probleema. Kun heti ensi kesänä sinne lentelee kaikki rikkaruohot (jos ei ole katettu) ja sitten sen pintamaan kääntäminen on vaikeampaa.

Normaalin penkin saa käännettyä ihan lapiolla ja ne rikkaruohojen juuret tapettua. (tai ainakin hidastettua niiden lähtöä)

Sinccis

Noista lootista ne rikat on ihan yhtä helppo nyppiä jo taimina kuin maan tasaltakin. On vaan selälle ja polville parempi kun ei tarvi sinne maan tasalle nyykähtää kitkemään.

Selkeä etu tämä joo. Keväällä vaan maan kääntäminen vaikeampaa, parempi kuitenkin kääntää maa, ettei rikat saa liikaa etumatkaa.

Sinccis

Tuo maan kääntäminen tässä on ainoa selkeä miinus näissä korkeissa laatikoissa, mutta eiköhän sekin tuu jotenkin onnistumaan. Ja jos sinne länttää juureksia tai joitain muita vähän syväjuurisempia kasveja, sadonkorjuussahan se tulee osin jo käännettyäkin. :D

Onko petuniaa 3 eri kokoa? Ja pienintä sekä keskimmäistä kokoa ei tarvitse nyppiä?

Vierailija kirjoitti:

Kasvimaalle tulee ainakin perunaa, porkkanaa, sipulia, punajuurta, retiisiä, pinaattia, tomaatteja, salaatteja, herneitä, härkäpapuja, rucolaa, tilliä, basilikaa, lehtikaalia ja parsakaalia. Lisäksi paljon kesäkukkia, kuten kehäkukkaa, ruiskaunokkia, unikkoja, kesämalvikkia, kosmoskukkia ynnä muita sekä joitakin perennoja. Yksi omenapuu olisi myös tarkoitus istuttaa.

N 24

Viljeletkö ensimmäistä kertaa?

Minä haaveilen maissipellosta kun naapurilla oli hienoja maisseja viime kesänä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvimaalle tulee ainakin perunaa, porkkanaa, sipulia, punajuurta, retiisiä, pinaattia, tomaatteja, salaatteja, herneitä, härkäpapuja, rucolaa, tilliä, basilikaa, lehtikaalia ja parsakaalia. Lisäksi paljon kesäkukkia, kuten kehäkukkaa, ruiskaunokkia, unikkoja, kesämalvikkia, kosmoskukkia ynnä muita sekä joitakin perennoja. Yksi omenapuu olisi myös tarkoitus istuttaa.

N 24

Viljeletkö ensimmäistä kertaa?

En, tänä vuonna kolmas kesä omassa pihassa. Myös teininä kasvattelin huvikseni kukkia sekä yrttejä, salaatteja ja tomaatteja vanhempien pihalla.

N 24

Porkkanat ja palsternakat ja pinaatit kylvin jo syksyllä. Ja valkosipulit.

Perunaa, kesäkurpitsaa ja lisää porkkanaa. Niin ja kurpitsoita 4 lajia

Onpa vaikea löytää petunian siemeniä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.

Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää. 

Tomaatit eivät pysty ottamaan vettä juurilla kun lämpötila on alle 15 astetta. Taimet eivät kuole ylikasteluun vaan veden puutteeseen. Kastele tomaatit lämpimällä vedellä.

Toinen hyvä pointti! Lämmin (ei kuuma) kasteluvesi on myös orvokkien ym. mieleen...

Kaikki huoneen lämmössä kasvatettavat kasvit, huonekasvit ja taimet, kannattaa kastella vedellä, joka on huoneenlämpöistä (muutamia poikkeuksia on, esim narsissit ja esikot hyötyvät viileästä vedestä). Ulkona sitten taas ulkoilmanlämpöistä (esim letkusta saaviin ja kun on lämmennyt saavista kasveille). Näin ei tule shokkia kasveille liian kylmästä tai kuumasta vedestä. En usko, että tomaatit eivät joisi alle 15 asteessa, hyvin ovat juoneet ja kasvaneet pitkälle syksyyn asti, kun ovat koko kesän olleet ulkona. Suomen kesässäkin on usein 15 asteen öitä ja jopa päiviä. Tuon väitteen esittäjä voisi laittaa linkin johonkin tieteelliseen artikkeliin aiheesta. :) 

Viljelemä kasvihuoneessa. Helge Petersen. Painettu 1981.

Kirjassa on 8 sivua tekstiä pelkästään tomaatista.

Esim. Tomaatin kasvatuksessa oikean lämpötila on tärkeätä alusta lähtien, sillä siitä riippuu sadon suuruus. Kylvöstä sirkkalehtiin 22C, sirkkalehdestä kukkatertuun 18C, kukinnassa 18-20, koko taimikasvatusaikana ei yli 18C

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.

Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää. 

Tomaatit eivät pysty ottamaan vettä juurilla kun lämpötila on alle 15 astetta. Taimet eivät kuole ylikasteluun vaan veden puutteeseen. Kastele tomaatit lämpimällä vedellä.

Toinen hyvä pointti! Lämmin (ei kuuma) kasteluvesi on myös orvokkien ym. mieleen...

Kaikki huoneen lämmössä kasvatettavat kasvit, huonekasvit ja taimet, kannattaa kastella vedellä, joka on huoneenlämpöistä (muutamia poikkeuksia on, esim narsissit ja esikot hyötyvät viileästä vedestä). Ulkona sitten taas ulkoilmanlämpöistä (esim letkusta saaviin ja kun on lämmennyt saavista kasveille). Näin ei tule shokkia kasveille liian kylmästä tai kuumasta vedestä. En usko, että tomaatit eivät joisi alle 15 asteessa, hyvin ovat juoneet ja kasvaneet pitkälle syksyyn asti, kun ovat koko kesän olleet ulkona. Suomen kesässäkin on usein 15 asteen öitä ja jopa päiviä. Tuon väitteen esittäjä voisi laittaa linkin johonkin tieteelliseen artikkeliin aiheesta. :) 

Viljelemä kasvihuoneessa. Helge Petersen. Painettu 1981.

Kirjassa on 8 sivua tekstiä pelkästään tomaatista.

Esim. Tomaatin kasvatuksessa oikean lämpötila on tärkeätä alusta lähtien, sillä siitä riippuu sadon suuruus. Kylvöstä sirkkalehtiin 22C, sirkkalehdestä kukkatertuun 18C, kukinnassa 18-20, koko taimikasvatusaikana ei yli 18C

Viimeinen luku piti olla 28C. Lisäksi kirjasta löytyy kappale jossa selitetään syy lämpötiloille. Tomaatti ei ala kukkimaan jos on liian korkea lämpötila.

Vierailija kirjoitti:

Onpa vaikea löytää petunian siemeniä...

https://www.korpikangassiemen.fi/petuniat-c-13_24_51_94.html?gclid=EAIa…

Tuolta saa tilattua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turvetta, soraa ja läheisestä merenlahdesta nostettua ruoppausliejua metsäpohjan päälle kipattuna tuossa on entisen asukkaan mukaan. Lisäksi pinnassa ohuehko kerros multaa sitä nurmea varten.

Erilaisia koristeheiniä olen ajatellut ennemmin kuin kukkivia pensaita (siis niiden syreenien lisäksi... ne kukkii). Muutamat oikein miehenkorkuiset mätästävät heinät miellyttävät silmää, ja näyttäisivät myös meidän kasvuvyöhykkeellä talvehtivan.

Mulla on oikeastaan kaksi johtoajatusta tuossa varsinaisessa pihasuunnitelmassa. Talo on pieni ja matala, mutta haluan säilyttää näkölinjan myös pihan lähiympäristöön. Silti samalla kaipaan jonkin tasoista näkösuojaa ja puskia joihin silmä pysähtyy.

Rantavehnä voisi olla yksi passeli mätäs tähän pihaan. Toinen mitä olen harkinnut vähäisemmässä määrin on elefantti- tai mammuttiheinä. Pitäisi ottaa kokeiluun tupsale kumpaakin ja katsoa selviääkö ne talvesta.

Elefanttiheinä, täytyypä lisätä omalle listalle... se on tyylikäs. Eikös siinä ole se todella iso vaalea tupsu? Miten eroaa mammuttiheinästä?

Ap

Kuvia katselemalla en kovinkaan suurta eroa ole huomannut, jompi kumpi vaan kestää Suomen talven paremmin. Ja kukinnan ehtimisestä ei kuuleman ole kummallakaan mitään takeita, mutta jättävät ilman sitä tupsuakin komeat talventörröttäjät. Talvisuojaus niissä oli kummassakin suosituksena.

Liimaa niihin vähän kaislan tupsuja. :D

Tai jos tekis tosi eksoottisen näköisiä korsia. Irrottelen siitä riipparaidasta kukinnot ja kuumaliimalla niihin heiniin kiinni? Sitten vaan kamera laulamaan ja Iltalehteen sensaatiouutinen kasviristeymästä?

Kuumaliima on nykyajan jeesusteippi. Käytä ihmeessä hyväksesi. Anna luovuuden lentää!

Vierailija kirjoitti:

Olen katsellut sillä silmällä myös paikallisten puiden ja pensaiden taimia, osa tontistamme on siis metsää. Loogisesti ajatellen sieltä haettujen taimien pitäisi siis pärjätä meidän pihallamme, mutta kuinka mahtaa olla, onnistuuko luonnontaimien siirto vai onko helpompaa vaan talikoida rahat plantagenille tms. puutarhamyymälälle? Kun olen nähnyt esimerkkejä onnistuneista, mutta ihan yhtä paljon on tullut vastaan niitäkin että kaikki tehtiin by the book, mutta potilas vaan otti ja kuoli.

Sinuna kokeilisin luonnontaimea. Tai istuttaisin esim. tammenterhosta. 

Heps! On varmaan pakko tulevana syksynä pyörähtää entisillä kotinurkilla. Siellä kasvavat tammet tekevät jo terhoja. Joskus vuosia sitten onnistuin niistä taimiakin kasvattamaan, mutta eivät kovinkaan pitkään kerrostaloasunnossa kukkapurkissa viihtyneet. Nyt kun pihakin on, vois tuikata suoraan pihamultaan ja jäädä odotteleen josko tärppää.

Kiitos muistutuksesta! :D

Se olisikin arvokasta sinänsä, että pihalla kasvaisi kotinurkilta tuotua tammea. Sitä en tosin tiedä, kuinka sopeutuneita ne olisivat myös Suomen oloihin. Voihan sitä varmuuden vuoksi istuttaa myös suomalaisia, jotta olisi varataimiksi.

Minä istutin kerran jalokastanjan, ja hyvin se pärjäsi monta vuotta. Vasta viime kesän helteillä kuivahti (kun ex ei sitä kastellut). Kastanja kasvoi suojaisalla rinteellä. Siinä oli isot lehdet ja se oli nätti. Taimet kannattaa aina suojata eläimiltä.

Ja kerran kasvatin muuten mantelin...! Tai no, itse asiassa, meinasin ettei siitä mitään tule ja kippasin mullat kukkapenkkiin. Se oli paahteinen kohta, jota kastelin kukkien ohessa. Eräänä päivänä ihmettelin uutta taimea, ja sehän oli se manteli. Olin itse kiivennyt mantelipuuhun keräämään manteleita, ja tuonut niitä kotisaareltani. Ehkä ei nyt kuitenkaan enää mantelia pihaan...

Miltä kuulostaa mongolianvaahtera siemenistä. Tai japaninpihlaja. Siitä se alkaa, 10 vuoden päästä pihasi on viidakko.

Kyllä mä ihan Suomalainen oon. Asuin ennen Vaasassa, nykyisin Mustasaaressa... Muutamia eksoottisempia pensaita olen harkinnut, mutta harmillisen usein niille luvataan talvenkestävyys vaan Helsingin korkeudelle. Nyt on kokeilussa kellanoransseja sitrushedelmiä tuottava pensas jonka nimen olen unohtanut, oli japanin -jotain. Yritin googlettaa, mutta ei... Tuolla se olis se lappu. Pihalla melkeen metrisen hangen alla. Grr...

Niin että eka vuosi omalla pihalla, plus mahtavat helteet, oli niin innostuksen täyttämää että hankit sitruspuun? :D Näin mä oikeasti luulin, kunnes muistin erään kuvan... onko tämän näköinen? Japaninkelasköynnös

Munakoison kasvatus onnistui viime kesänä ulkona oikein hyvin. Taas yritetään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.

Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää. 

Tomaatit eivät pysty ottamaan vettä juurilla kun lämpötila on alle 15 astetta. Taimet eivät kuole ylikasteluun vaan veden puutteeseen. Kastele tomaatit lämpimällä vedellä.

Toinen hyvä pointti! Lämmin (ei kuuma) kasteluvesi on myös orvokkien ym. mieleen...

Kaikki huoneen lämmössä kasvatettavat kasvit, huonekasvit ja taimet, kannattaa kastella vedellä, joka on huoneenlämpöistä (muutamia poikkeuksia on, esim narsissit ja esikot hyötyvät viileästä vedestä). Ulkona sitten taas ulkoilmanlämpöistä (esim letkusta saaviin ja kun on lämmennyt saavista kasveille). Näin ei tule shokkia kasveille liian kylmästä tai kuumasta vedestä. En usko, että tomaatit eivät joisi alle 15 asteessa, hyvin ovat juoneet ja kasvaneet pitkälle syksyyn asti, kun ovat koko kesän olleet ulkona. Suomen kesässäkin on usein 15 asteen öitä ja jopa päiviä. Tuon väitteen esittäjä voisi laittaa linkin johonkin tieteelliseen artikkeliin aiheesta. :) 

Maa on lämpimämpi kuin ilma.

https://www.researchgate.net/publication/279641767_Use_of_Cold_Water_fo…

Mustasaaresta... minä Naantalista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turvetta, soraa ja läheisestä merenlahdesta nostettua ruoppausliejua metsäpohjan päälle kipattuna tuossa on entisen asukkaan mukaan. Lisäksi pinnassa ohuehko kerros multaa sitä nurmea varten.

Erilaisia koristeheiniä olen ajatellut ennemmin kuin kukkivia pensaita (siis niiden syreenien lisäksi... ne kukkii). Muutamat oikein miehenkorkuiset mätästävät heinät miellyttävät silmää, ja näyttäisivät myös meidän kasvuvyöhykkeellä talvehtivan.

Mulla on oikeastaan kaksi johtoajatusta tuossa varsinaisessa pihasuunnitelmassa. Talo on pieni ja matala, mutta haluan säilyttää näkölinjan myös pihan lähiympäristöön. Silti samalla kaipaan jonkin tasoista näkösuojaa ja puskia joihin silmä pysähtyy.

Rantavehnä voisi olla yksi passeli mätäs tähän pihaan. Toinen mitä olen harkinnut vähäisemmässä määrin on elefantti- tai mammuttiheinä. Pitäisi ottaa kokeiluun tupsale kumpaakin ja katsoa selviääkö ne talvesta.

Elefanttiheinä, täytyypä lisätä omalle listalle... se on tyylikäs. Eikös siinä ole se todella iso vaalea tupsu? Miten eroaa mammuttiheinästä?

Ap

Kuvia katselemalla en kovinkaan suurta eroa ole huomannut, jompi kumpi vaan kestää Suomen talven paremmin. Ja kukinnan ehtimisestä ei kuuleman ole kummallakaan mitään takeita, mutta jättävät ilman sitä tupsuakin komeat talventörröttäjät. Talvisuojaus niissä oli kummassakin suosituksena.

Liimaa niihin vähän kaislan tupsuja. :D

Tai jos tekis tosi eksoottisen näköisiä korsia. Irrottelen siitä riipparaidasta kukinnot ja kuumaliimalla niihin heiniin kiinni? Sitten vaan kamera laulamaan ja Iltalehteen sensaatiouutinen kasviristeymästä?

Kuumaliima on nykyajan jeesusteippi. Käytä ihmeessä hyväksesi. Anna luovuuden lentää!

Vierailija kirjoitti:

Olen katsellut sillä silmällä myös paikallisten puiden ja pensaiden taimia, osa tontistamme on siis metsää. Loogisesti ajatellen sieltä haettujen taimien pitäisi siis pärjätä meidän pihallamme, mutta kuinka mahtaa olla, onnistuuko luonnontaimien siirto vai onko helpompaa vaan talikoida rahat plantagenille tms. puutarhamyymälälle? Kun olen nähnyt esimerkkejä onnistuneista, mutta ihan yhtä paljon on tullut vastaan niitäkin että kaikki tehtiin by the book, mutta potilas vaan otti ja kuoli.

Sinuna kokeilisin luonnontaimea. Tai istuttaisin esim. tammenterhosta. 

Heps! On varmaan pakko tulevana syksynä pyörähtää entisillä kotinurkilla. Siellä kasvavat tammet tekevät jo terhoja. Joskus vuosia sitten onnistuin niistä taimiakin kasvattamaan, mutta eivät kovinkaan pitkään kerrostaloasunnossa kukkapurkissa viihtyneet. Nyt kun pihakin on, vois tuikata suoraan pihamultaan ja jäädä odotteleen josko tärppää.

Kiitos muistutuksesta! :D

Se olisikin arvokasta sinänsä, että pihalla kasvaisi kotinurkilta tuotua tammea. Sitä en tosin tiedä, kuinka sopeutuneita ne olisivat myös Suomen oloihin. Voihan sitä varmuuden vuoksi istuttaa myös suomalaisia, jotta olisi varataimiksi.

Minä istutin kerran jalokastanjan, ja hyvin se pärjäsi monta vuotta. Vasta viime kesän helteillä kuivahti (kun ex ei sitä kastellut). Kastanja kasvoi suojaisalla rinteellä. Siinä oli isot lehdet ja se oli nätti. Taimet kannattaa aina suojata eläimiltä.

Ja kerran kasvatin muuten mantelin...! Tai no, itse asiassa, meinasin ettei siitä mitään tule ja kippasin mullat kukkapenkkiin. Se oli paahteinen kohta, jota kastelin kukkien ohessa. Eräänä päivänä ihmettelin uutta taimea, ja sehän oli se manteli. Olin itse kiivennyt mantelipuuhun keräämään manteleita, ja tuonut niitä kotisaareltani. Ehkä ei nyt kuitenkaan enää mantelia pihaan...

Miltä kuulostaa mongolianvaahtera siemenistä. Tai japaninpihlaja. Siitä se alkaa, 10 vuoden päästä pihasi on viidakko.

Kyllä mä ihan Suomalainen oon. Asuin ennen Vaasassa, nykyisin Mustasaaressa... Muutamia eksoottisempia pensaita olen harkinnut, mutta harmillisen usein niille luvataan talvenkestävyys vaan Helsingin korkeudelle. Nyt on kokeilussa kellanoransseja sitrushedelmiä tuottava pensas jonka nimen olen unohtanut, oli japanin -jotain. Yritin googlettaa, mutta ei... Tuolla se olis se lappu. Pihalla melkeen metrisen hangen alla. Grr...

Niin että eka vuosi omalla pihalla, plus mahtavat helteet, oli niin innostuksen täyttämää että hankit sitruspuun? :D Näin mä oikeasti luulin, kunnes muistin erään kuvan... onko tämän näköinen? Japaninkelasköynnös

Ei kun se on pensas. Ja sellainen mitä on vuosikymmenet kasvateltu Suomessa ulkosalla. Nyt ei vaan nimi muistu mieleen kun aina muistellessa välähtää vaan kriikuna, kun sitäkin tuon pensaan paikalle ensin pähkäilin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla olisi suunnitelmissa saatella kasvun tielle amaryllikset. Päästin jouluna yhden niistä tekemään siemenet.

Tuon lisäksi odottaa noin 2500-3000 neliön nurmikenttä ideoita. Muutamia on jo pulpahtanut. Olen ajatellut hankkia syreenin taimia, ja kehystää niillä pihamaan. Odottelen vaan lumien sulamista että näen onko viime kesänä hankkimani taimi selvinnyt talvesta, vasta sitten uskallan satsata suurempaan määrään sitä lajia.

Tarkoitus olisi myös nikkaroida kasvimaa. Nurmikko tässä golfkenttää muistuttavassa pihassa on harmillisen hyväkuntoinen ja sen juurimatto paksu. Ajattelin siis väsätä kunnoliset kohopenkit porkkanoita, mansikoita yms varten lankuista+muusta sälästä mitä talomme entinen omistaja jätti jälkeensä.

Perusteissaan tavoitteena olisi vuosien mittaan tavalla tai toisella radikaalisti vähentää golfkenttämäistä fiilistä pihassamme.

Nurmikko pitää olla tasainen, muuten kasvulaatikoista tulee vinoja. Saat siistin kasvamaan kun laitat monta kerrosta sanomalehtiä tukahduttamaan nurmen. Päälle juuriestekangas ja haketta. Tee raparperista betoniaskelmat. Jos päädyt Puutarha-lehteen niin kiitä Vihtiläistä mammaa.

Tarkoitus on tehdä niistä lootista vähintään vyötärön korkuisia, niin taidan unohtaa sen sanomalehden sieltä turhana. Ideana on ettei tartte turhaan kyykkiä ja kumarrella kitkiessä ja mahdollista satoa kerätessä. Toki kastella pitää ehkä vähän ahkerammin, mutta puutarhaletkun kieputtelu on armeliaampaa selälle ja polville kuin jatkuva pyyrötys ja polvillaan olo.

Mä olen harkinnut samaa, mutta tuossa on yksi probleema. Kun heti ensi kesänä sinne lentelee kaikki rikkaruohot (jos ei ole katettu) ja sitten sen pintamaan kääntäminen on vaikeampaa.

Normaalin penkin saa käännettyä ihan lapiolla ja ne rikkaruohojen juuret tapettua. (tai ainakin hidastettua niiden lähtöä)

Sinccis

Noista lootista ne rikat on ihan yhtä helppo nyppiä jo taimina kuin maan tasaltakin. On vaan selälle ja polville parempi kun ei tarvi sinne maan tasalle nyykähtää kitkemään.

Selkeä etu tämä joo. Keväällä vaan maan kääntäminen vaikeampaa, parempi kuitenkin kääntää maa, ettei rikat saa liikaa etumatkaa.

Sinccis

Tuo maan kääntäminen tässä on ainoa selkeä miinus näissä korkeissa laatikoissa, mutta eiköhän sekin tuu jotenkin onnistumaan. Ja jos sinne länttää juureksia tai joitain muita vähän syväjuurisempia kasveja, sadonkorjuussahan se tulee osin jo käännettyäkin. :D

En mä usko että juurien kanssa tulee se ongelma, vaan kun ne kasvaa, niin ne syö sitä aurinkoa ja varjostaa sitä maanpäällistä vihreää osaa. Kyllähän ne kasvaa rikkojenkin kanssa, mutta vaan vähän huonommin.

Sinccis

Munakoiso tarvii lämpöä itääkseen ja reilusti