Puutarha 2019
Mitä aiot istuttaa tänä vuonna?
Mä kokeilen monia lajeja ensimmäistä kertaa, ja kaipaisin neuvoja... Ensinnäkin, idätys: aina lämpimässä? Mikä lämpötila on paras? Monesti ohjeessa lukee: "kouli ja siirrä viileämpään ja valoisaan". Siis mihin lämpötilaan, joku 18 astetta vai?
Milloin daalian ja gladioluksen mukulat kannattaa laittaa multaan, kun esikasvattaa Etelä-Suomessa?
Saako Suomesta pikkupetunian siemeniä, tuotesarjaa Vista? Tai voiko tilata jostain ulkomailta?
Kommentit (220)
https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/526761-nain-kasvatat-bataatit-it…
Minä aion kasvattaa bataattia .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää.
Hyvä pointti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää.
Tomaatit eivät pysty ottamaan vettä juurilla kun lämpötila on alle 15 astetta. Taimet eivät kuole ylikasteluun vaan veden puutteeseen. Kastele tomaatit lämpimällä vedellä.
Vierailija kirjoitti:
https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/526761-nain-kasvatat-bataatit-it…
Minä aion kasvattaa bataattia .
Mielenkiintoista!
Ja voi ei, mä tarviin oman PELLON... :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää.
Tomaatit eivät pysty ottamaan vettä juurilla kun lämpötila on alle 15 astetta. Taimet eivät kuole ylikasteluun vaan veden puutteeseen. Kastele tomaatit lämpimällä vedellä.
Toinen hyvä pointti! Lämmin (ei kuuma) kasteluvesi on myös orvokkien ym. mieleen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Krassia
Eri sipuleita kiinan, ruohon, walesin, valko, viher jne
Persiljaa tietty, pitäis laittaa jo sisään
Sitruunabasilika
Kirveli
Tilli
Rucola ja villirucola
Jättibasilika
Sit japanialaista jonka nimeä enpi muista, siinä on punaista ja vihreää, se on vähän kitkerää hmm
Humalaa
Korianteria (en laita, lehdet karmeen makuisia, inhoan kuivattuja ja niin inhosin viime kesänä tuoreitakin lehtiä, tykkään kuitenkin siemenistä ja jauheesta)
Meiramia
Lipstikkaa ostin lisäksi, vaikka kasvaa jo, elukat pitää siitä yhtä paljon kun minäkin ja se loppuu aina
Sitruunamelissa, vois kokeilla tuoreena, mulla on kyllä kuivattuna
Onhan tuolla pinaattia ja muitakin mitä tuskin laitan
Oon näköjään ostanut mansikankin siemeniä, saas nähä
Jotain monivuotisia varmaan nousee ihan omia aikojaankin, mutta näistä lähdetään arpomaan, että mitä mahtuis / mitä haluaisin laittaa.
Jos ei vielä tartu jostain lisää pusseja matkaan.
Sinccis
Hyvä! Pitikin ihan itselleni inventoida, että mitä siemeniä mulla löytyy. Osa olis hyvä laittaa esikasvamaan.
Mihin saat noi kaikki mahtumaan? Rucola on hyvää, mutta tästä on samaa mieltä eräät pienet koppakuoriaiset... Krassi on kans herkkä ötököille. Mutta jos kasvit voi hyvin, ei ole paljon ötököitäkään. Onko sulla kasvihuone?
Ap
Laitetaan mitä mahtuu ja osa sitten varmaan ruukkuihin jo esikasvatukseen. Kyllähän ruukkuja pihalle mahtuu aikamoinen määrä.
Mutta mielellään niin paljon penkkejä mitä mahtuu / jaksaa tehdä.
Sinccis
Mistä laudasta teet penkit?
En oo vielä tehnyt, kun se vaikeuttaa penkkien kääntämistä. Se on harkinnassa, mutta pointtina kun ruokaa kasvatan, niin kyllästän kyllä jollain öljyllä.
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Mistä toi halkeilu johtuu? Mä viskasin viime toukokuussa johonkin ruukkuun, jossa kasvoi yrttejä, joku 40 litran ruukku makeaa "kirsikka" tomaattia (tai siis siemeniä) ja sieltä kasvoi lukuisia tomaatteja. Loppukesästä oli paljon tomaatteja mutta ne olivat halkeilleet.
Mistä johtuu tuo?
Sinccis
Se myytiin mulle lajikkeena "Suomen makein tomaatti ;)"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla olisi suunnitelmissa saatella kasvun tielle amaryllikset. Päästin jouluna yhden niistä tekemään siemenet.
Tuon lisäksi odottaa noin 2500-3000 neliön nurmikenttä ideoita. Muutamia on jo pulpahtanut. Olen ajatellut hankkia syreenin taimia, ja kehystää niillä pihamaan. Odottelen vaan lumien sulamista että näen onko viime kesänä hankkimani taimi selvinnyt talvesta, vasta sitten uskallan satsata suurempaan määrään sitä lajia.
Tarkoitus olisi myös nikkaroida kasvimaa. Nurmikko tässä golfkenttää muistuttavassa pihassa on harmillisen hyväkuntoinen ja sen juurimatto paksu. Ajattelin siis väsätä kunnoliset kohopenkit porkkanoita, mansikoita yms varten lankuista+muusta sälästä mitä talomme entinen omistaja jätti jälkeensä.
Perusteissaan tavoitteena olisi vuosien mittaan tavalla tai toisella radikaalisti vähentää golfkenttämäistä fiilistä pihassamme.
Nurmikko pitää olla tasainen, muuten kasvulaatikoista tulee vinoja. Saat siistin kasvamaan kun laitat monta kerrosta sanomalehtiä tukahduttamaan nurmen. Päälle juuriestekangas ja haketta. Tee raparperista betoniaskelmat. Jos päädyt Puutarha-lehteen niin kiitä Vihtiläistä mammaa.
Tarkoitus on tehdä niistä lootista vähintään vyötärön korkuisia, niin taidan unohtaa sen sanomalehden sieltä turhana. Ideana on ettei tartte turhaan kyykkiä ja kumarrella kitkiessä ja mahdollista satoa kerätessä. Toki kastella pitää ehkä vähän ahkerammin, mutta puutarhaletkun kieputtelu on armeliaampaa selälle ja polville kuin jatkuva pyyrötys ja polvillaan olo.
Joudut kitkemään nurmikon laatikkojen reunasta(ulkopuolelta) joten suosittelen koko alueen kattamista hakkeella. Tähän tarvitaan sanomalehtiä jotka tuhahdutettavat nurmikon.
Mä sekaannun teidän keskusteluun, mut miksei vaan leikata nurmikkoa ulkopuolelta, jos rikkaruohot haittaa siitä huolimatta ettei ne yllä kasvatuspinnalle? En tiedä millaista laatikkoa on suunnitellut, mutta vyötärönkorkuinen on jo hyvin korkea.
Ruohonleikkurissa on pyörät eli ei leikkaa laatikon kyljestä. Trimmeri rikkoo laatikon puupinnat. Eli joko haketta tai kivilaatta.
Paitsi jos trimmeriä osaa käyttää hyvin hallitusti. Tai tekee niin, että taivuttaa rikkaruohot (laudalla, narulla joissa painot) ja leikkaa siitten... no vähän hankalaa. Itse asiassa, miksei jättää laudat reunoille? Hake ei kauan auta ja kivilaatan välistäkin varmasti puskee ruohoa, niin että leikkaaminen olisikin vain hankalampaa kun on kivireunoja. Rikkaruohot on kuitenkin vain esteettinen ongelma noin korkeilla laatikoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Mistä toi halkeilu johtuu? Mä viskasin viime toukokuussa johonkin ruukkuun, jossa kasvoi yrttejä, joku 40 litran ruukku makeaa "kirsikka" tomaattia (tai siis siemeniä) ja sieltä kasvoi lukuisia tomaatteja. Loppukesästä oli paljon tomaatteja mutta ne olivat halkeilleet.
Mistä johtuu tuo?
Sinccis
Se myytiin mulle lajikkeena "Suomen makein tomaatti ;)"
Mun käsittääkseni siitä, että jos kasvi yhtäkkiä turpoaa, tomaatinkuori ei jousta - vähän kuin tulis "raskausarpia" eli iho ei kestä nopeaa lihoamista, vaan repeilee :/ Mutta onko tätä repeilyä myös kylmien öiden jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla olisi suunnitelmissa saatella kasvun tielle amaryllikset. Päästin jouluna yhden niistä tekemään siemenet.
Tuon lisäksi odottaa noin 2500-3000 neliön nurmikenttä ideoita. Muutamia on jo pulpahtanut. Olen ajatellut hankkia syreenin taimia, ja kehystää niillä pihamaan. Odottelen vaan lumien sulamista että näen onko viime kesänä hankkimani taimi selvinnyt talvesta, vasta sitten uskallan satsata suurempaan määrään sitä lajia.
Tarkoitus olisi myös nikkaroida kasvimaa. Nurmikko tässä golfkenttää muistuttavassa pihassa on harmillisen hyväkuntoinen ja sen juurimatto paksu. Ajattelin siis väsätä kunnoliset kohopenkit porkkanoita, mansikoita yms varten lankuista+muusta sälästä mitä talomme entinen omistaja jätti jälkeensä.
Perusteissaan tavoitteena olisi vuosien mittaan tavalla tai toisella radikaalisti vähentää golfkenttämäistä fiilistä pihassamme.
Nurmikko pitää olla tasainen, muuten kasvulaatikoista tulee vinoja. Saat siistin kasvamaan kun laitat monta kerrosta sanomalehtiä tukahduttamaan nurmen. Päälle juuriestekangas ja haketta. Tee raparperista betoniaskelmat. Jos päädyt Puutarha-lehteen niin kiitä Vihtiläistä mammaa.
Tarkoitus on tehdä niistä lootista vähintään vyötärön korkuisia, niin taidan unohtaa sen sanomalehden sieltä turhana. Ideana on ettei tartte turhaan kyykkiä ja kumarrella kitkiessä ja mahdollista satoa kerätessä. Toki kastella pitää ehkä vähän ahkerammin, mutta puutarhaletkun kieputtelu on armeliaampaa selälle ja polville kuin jatkuva pyyrötys ja polvillaan olo.
Mä olen harkinnut samaa, mutta tuossa on yksi probleema. Kun heti ensi kesänä sinne lentelee kaikki rikkaruohot (jos ei ole katettu) ja sitten sen pintamaan kääntäminen on vaikeampaa.
Normaalin penkin saa käännettyä ihan lapiolla ja ne rikkaruohojen juuret tapettua. (tai ainakin hidastettua niiden lähtöä)
Sinccis
Noista lootista ne rikat on ihan yhtä helppo nyppiä jo taimina kuin maan tasaltakin. On vaan selälle ja polville parempi kun ei tarvi sinne maan tasalle nyykähtää kitkemään.
Siis yksivuotisten kanssa mä käännän maan tietenkin lapiolla.
Helppoa ja nopeeta. On myös mahdollista laittaa juurieste väliin ja lisätä uusi multa. Sitten ei varmasti tuu rikat läpi.
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Mistä toi halkeilu johtuu? Mä viskasin viime toukokuussa johonkin ruukkuun, jossa kasvoi yrttejä, joku 40 litran ruukku makeaa "kirsikka" tomaattia (tai siis siemeniä) ja sieltä kasvoi lukuisia tomaatteja. Loppukesästä oli paljon tomaatteja mutta ne olivat halkeilleet.
Mistä johtuu tuo?
Sinccis
Se myytiin mulle lajikkeena "Suomen makein tomaatti ;)"
Mun käsittääkseni siitä, että jos kasvi yhtäkkiä turpoaa, tomaatinkuori ei jousta - vähän kuin tulis "raskausarpia" eli iho ei kestä nopeaa lihoamista, vaan repeilee :/ Mutta onko tätä repeilyä myös kylmien öiden jälkeen?
Kyllä ne oli jo halkeilleet ennen kylmiä öitä, joten vaikea ottaa siihen kantaa.
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää.
Tomaatit eivät pysty ottamaan vettä juurilla kun lämpötila on alle 15 astetta. Taimet eivät kuole ylikasteluun vaan veden puutteeseen. Kastele tomaatit lämpimällä vedellä.
Toinen hyvä pointti! Lämmin (ei kuuma) kasteluvesi on myös orvokkien ym. mieleen...
Kaikki huoneen lämmössä kasvatettavat kasvit, huonekasvit ja taimet, kannattaa kastella vedellä, joka on huoneenlämpöistä (muutamia poikkeuksia on, esim narsissit ja esikot hyötyvät viileästä vedestä). Ulkona sitten taas ulkoilmanlämpöistä (esim letkusta saaviin ja kun on lämmennyt saavista kasveille). Näin ei tule shokkia kasveille liian kylmästä tai kuumasta vedestä. En usko, että tomaatit eivät joisi alle 15 asteessa, hyvin ovat juoneet ja kasvaneet pitkälle syksyyn asti, kun ovat koko kesän olleet ulkona. Suomen kesässäkin on usein 15 asteen öitä ja jopa päiviä. Tuon väitteen esittäjä voisi laittaa linkin johonkin tieteelliseen artikkeliin aiheesta. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkea laatikko vai matalampi laatikko jonka reunalla voi istua?
Vaikeahan siinä olisi istua, kun pitäisi vääntyillä... Hän ei halua sanomalehtiä, eikä matalaa laatikkoa.
Tomaatti repeilee epätasaisen kastelun vuoksi, on välillä liikaa vettä ja välillä liian vähän.
t. tomaatin kasvattaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää.
Tomaatit eivät pysty ottamaan vettä juurilla kun lämpötila on alle 15 astetta. Taimet eivät kuole ylikasteluun vaan veden puutteeseen. Kastele tomaatit lämpimällä vedellä.
Toinen hyvä pointti! Lämmin (ei kuuma) kasteluvesi on myös orvokkien ym. mieleen...
Kaikki huoneen lämmössä kasvatettavat kasvit, huonekasvit ja taimet, kannattaa kastella vedellä, joka on huoneenlämpöistä (muutamia poikkeuksia on, esim narsissit ja esikot hyötyvät viileästä vedestä). Ulkona sitten taas ulkoilmanlämpöistä (esim letkusta saaviin ja kun on lämmennyt saavista kasveille). Näin ei tule shokkia kasveille liian kylmästä tai kuumasta vedestä. En usko, että tomaatit eivät joisi alle 15 asteessa, hyvin ovat juoneet ja kasvaneet pitkälle syksyyn asti, kun ovat koko kesän olleet ulkona. Suomen kesässäkin on usein 15 asteen öitä ja jopa päiviä. Tuon väitteen esittäjä voisi laittaa linkin johonkin tieteelliseen artikkeliin aiheesta. :)
Jos mulla on isoissa ruukuissa ulkona sekä narsisseja että tulppaaneja, minkä lämpöisellä vedellä kastelen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Mistä toi halkeilu johtuu? Mä viskasin viime toukokuussa johonkin ruukkuun, jossa kasvoi yrttejä, joku 40 litran ruukku makeaa "kirsikka" tomaattia (tai siis siemeniä) ja sieltä kasvoi lukuisia tomaatteja. Loppukesästä oli paljon tomaatteja mutta ne olivat halkeilleet.
Mistä johtuu tuo?
Sinccis
Se myytiin mulle lajikkeena "Suomen makein tomaatti ;)"
Mun käsittääkseni siitä, että jos kasvi yhtäkkiä turpoaa, tomaatinkuori ei jousta - vähän kuin tulis "raskausarpia" eli iho ei kestä nopeaa lihoamista, vaan repeilee :/ Mutta onko tätä repeilyä myös kylmien öiden jälkeen?
Se turpoilu on yleistä loppusyksystä kun lämpötila vaihtelee ja sataa enemmän. Se on siis oman näkemyksen mukaan useammin liika- tai epätasaisesta kastelusta johtuvaa, ei välttämättä liian vähäisestä. Ja lajikkeissa on eroa, esim. andien tomaattia (lajike "andes") kokeilin viime kesänä, se halkeili niin paljon, että enää en osta. Sen sijaan vieressä ja samoilla kasteluillla esim. minibel ja krimin musta eivät halkeilleet olleenkaan, hudreds and thousandsin tomaateista pieni osa halkeili myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/526761-nain-kasvatat-bataatit-it…
Minä aion kasvattaa bataattia .
Mielenkiintoista!
Ja voi ei, mä tarviin oman PELLON... :D
Juu niin meillä on 17m kertaa 10 metriä palsta ja hyvä kun riittää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää.
Tomaatit eivät pysty ottamaan vettä juurilla kun lämpötila on alle 15 astetta. Taimet eivät kuole ylikasteluun vaan veden puutteeseen. Kastele tomaatit lämpimällä vedellä.
Toinen hyvä pointti! Lämmin (ei kuuma) kasteluvesi on myös orvokkien ym. mieleen...
Kaikki huoneen lämmössä kasvatettavat kasvit, huonekasvit ja taimet, kannattaa kastella vedellä, joka on huoneenlämpöistä (muutamia poikkeuksia on, esim narsissit ja esikot hyötyvät viileästä vedestä). Ulkona sitten taas ulkoilmanlämpöistä (esim letkusta saaviin ja kun on lämmennyt saavista kasveille). Näin ei tule shokkia kasveille liian kylmästä tai kuumasta vedestä. En usko, että tomaatit eivät joisi alle 15 asteessa, hyvin ovat juoneet ja kasvaneet pitkälle syksyyn asti, kun ovat koko kesän olleet ulkona. Suomen kesässäkin on usein 15 asteen öitä ja jopa päiviä. Tuon väitteen esittäjä voisi laittaa linkin johonkin tieteelliseen artikkeliin aiheesta. :)
Jos mulla on isoissa ruukuissa ulkona sekä narsisseja että tulppaaneja, minkä lämpöisellä vedellä kastelen?
Mä kastelisin ulkoilman lämpöisellä vedellä, kun kukkivat ja on jo lämpöisempää, kukintaa voi vähän koittaa pidentää jopa vähän viileämmällä vedellä. Jos on pakkasta, ei kannata kastella ollenkaan, ruukut voivat haljeta ja sipulit voivat myös jäätyä. Tulppaanit ja narsissit ovat molemmat kevään ja viileän kasveja, ainakan lämpimällä ei kannata kastella, kukinta lyhentyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla olisi suunnitelmissa saatella kasvun tielle amaryllikset. Päästin jouluna yhden niistä tekemään siemenet.
Tuon lisäksi odottaa noin 2500-3000 neliön nurmikenttä ideoita. Muutamia on jo pulpahtanut. Olen ajatellut hankkia syreenin taimia, ja kehystää niillä pihamaan. Odottelen vaan lumien sulamista että näen onko viime kesänä hankkimani taimi selvinnyt talvesta, vasta sitten uskallan satsata suurempaan määrään sitä lajia.
Tarkoitus olisi myös nikkaroida kasvimaa. Nurmikko tässä golfkenttää muistuttavassa pihassa on harmillisen hyväkuntoinen ja sen juurimatto paksu. Ajattelin siis väsätä kunnoliset kohopenkit porkkanoita, mansikoita yms varten lankuista+muusta sälästä mitä talomme entinen omistaja jätti jälkeensä.
Perusteissaan tavoitteena olisi vuosien mittaan tavalla tai toisella radikaalisti vähentää golfkenttämäistä fiilistä pihassamme.
Nurmikko pitää olla tasainen, muuten kasvulaatikoista tulee vinoja. Saat siistin kasvamaan kun laitat monta kerrosta sanomalehtiä tukahduttamaan nurmen. Päälle juuriestekangas ja haketta. Tee raparperista betoniaskelmat. Jos päädyt Puutarha-lehteen niin kiitä Vihtiläistä mammaa.
Tarkoitus on tehdä niistä lootista vähintään vyötärön korkuisia, niin taidan unohtaa sen sanomalehden sieltä turhana. Ideana on ettei tartte turhaan kyykkiä ja kumarrella kitkiessä ja mahdollista satoa kerätessä. Toki kastella pitää ehkä vähän ahkerammin, mutta puutarhaletkun kieputtelu on armeliaampaa selälle ja polville kuin jatkuva pyyrötys ja polvillaan olo.
Mä olen harkinnut samaa, mutta tuossa on yksi probleema. Kun heti ensi kesänä sinne lentelee kaikki rikkaruohot (jos ei ole katettu) ja sitten sen pintamaan kääntäminen on vaikeampaa.
Normaalin penkin saa käännettyä ihan lapiolla ja ne rikkaruohojen juuret tapettua. (tai ainakin hidastettua niiden lähtöä)
Sinccis
Noista lootista ne rikat on ihan yhtä helppo nyppiä jo taimina kuin maan tasaltakin. On vaan selälle ja polville parempi kun ei tarvi sinne maan tasalle nyykähtää kitkemään.
Selkeä etu tämä joo. Keväällä vaan maan kääntäminen vaikeampaa, parempi kuitenkin kääntää maa, ettei rikat saa liikaa etumatkaa.
Sinccis
Kiitoksia, tutustun näihin.