Puutarha 2019

Hyi, sanomalehtien laittaminen maahan jossa kasvatetaan ravintokasveja on ällöä.

Vierailija kirjoitti:

Hyi, sanomalehtien laittaminen maahan jossa kasvatetaan ravintokasveja on ällöä.

Ne on kovia homehtumaan. Ei kyllä itse laittaisi.

Sinccis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.

Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää. 

Tomaatit eivät pysty ottamaan vettä juurilla kun lämpötila on alle 15 astetta. Taimet eivät kuole ylikasteluun vaan veden puutteeseen. Kastele tomaatit lämpimällä vedellä.

Toinen hyvä pointti! Lämmin (ei kuuma) kasteluvesi on myös orvokkien ym. mieleen...

Kaikki huoneen lämmössä kasvatettavat kasvit, huonekasvit ja taimet, kannattaa kastella vedellä, joka on huoneenlämpöistä (muutamia poikkeuksia on, esim narsissit ja esikot hyötyvät viileästä vedestä). Ulkona sitten taas ulkoilmanlämpöistä (esim letkusta saaviin ja kun on lämmennyt saavista kasveille). Näin ei tule shokkia kasveille liian kylmästä tai kuumasta vedestä. En usko, että tomaatit eivät joisi alle 15 asteessa, hyvin ovat juoneet ja kasvaneet pitkälle syksyyn asti, kun ovat koko kesän olleet ulkona. Suomen kesässäkin on usein 15 asteen öitä ja jopa päiviä. Tuon väitteen esittäjä voisi laittaa linkin johonkin tieteelliseen artikkeliin aiheesta. :) 

Maa on lämpimämpi kuin ilma.

https://www.researchgate.net/publication/279641767_Use_of_Cold_Water_fo…

Laittamastasi linkin abstraktista: "These results demonstrate that irrigation with cold water provides an effective method for improving the quality of plug-grown seedlings." Tuossa tutkimuksessa on käytetty taimikasvatuksessa tomaatille 5-15 asteen vettä ja tutkimuksessa todettiin, että oli parempi kastella taimia siis viileämmällä vedellä (versus huoneenlämpöinen). Mielenkiintoista! Ainakin siis tomaatit juovat hyvin alle 15 astetta olevaa vettäkin, tuo tutkimus todistaa sen. :) 

Siis kumpaa vettä sinä juot kuumana päivänä mielummin? Viileätä vai lämmintä?

Sinccis

Juon jääkaappikylmää, mutta se on monille kasveille liian iso shokki kesäkuumalla. Syön myös leipää mielummin kuin kananpeetä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla olisi suunnitelmissa saatella kasvun tielle amaryllikset. Päästin jouluna yhden niistä tekemään siemenet.

Tuon lisäksi odottaa noin 2500-3000 neliön nurmikenttä ideoita. Muutamia on jo pulpahtanut. Olen ajatellut hankkia syreenin taimia, ja kehystää niillä pihamaan. Odottelen vaan lumien sulamista että näen onko viime kesänä hankkimani taimi selvinnyt talvesta, vasta sitten uskallan satsata suurempaan määrään sitä lajia.

Tarkoitus olisi myös nikkaroida kasvimaa. Nurmikko tässä golfkenttää muistuttavassa pihassa on harmillisen hyväkuntoinen ja sen juurimatto paksu. Ajattelin siis väsätä kunnoliset kohopenkit porkkanoita, mansikoita yms varten lankuista+muusta sälästä mitä talomme entinen omistaja jätti jälkeensä.

Perusteissaan tavoitteena olisi vuosien mittaan tavalla tai toisella radikaalisti vähentää golfkenttämäistä fiilistä pihassamme.

Nurmikko pitää olla tasainen, muuten kasvulaatikoista tulee vinoja. Saat siistin kasvamaan kun laitat monta kerrosta sanomalehtiä tukahduttamaan nurmen. Päälle juuriestekangas ja haketta. Tee raparperista betoniaskelmat. Jos päädyt Puutarha-lehteen niin kiitä Vihtiläistä mammaa.

Tarkoitus on tehdä niistä lootista vähintään vyötärön korkuisia, niin taidan unohtaa sen sanomalehden sieltä turhana. Ideana on ettei tartte turhaan kyykkiä ja kumarrella kitkiessä ja mahdollista satoa kerätessä. Toki kastella pitää ehkä vähän ahkerammin, mutta puutarhaletkun kieputtelu on armeliaampaa selälle ja polville kuin jatkuva pyyrötys ja polvillaan olo.

Mä olen harkinnut samaa, mutta tuossa on yksi probleema. Kun heti ensi kesänä sinne lentelee kaikki rikkaruohot (jos ei ole katettu) ja sitten sen pintamaan kääntäminen on vaikeampaa.

Normaalin penkin saa käännettyä ihan lapiolla ja ne rikkaruohojen juuret tapettua. (tai ainakin hidastettua niiden lähtöä)

Sinccis

Noista lootista ne rikat on ihan yhtä helppo nyppiä jo taimina kuin maan tasaltakin. On vaan selälle ja polville parempi kun ei tarvi sinne maan tasalle nyykähtää kitkemään.

Selkeä etu tämä joo. Keväällä vaan maan kääntäminen vaikeampaa, parempi kuitenkin kääntää maa, ettei rikat saa liikaa etumatkaa.

Sinccis

Tuo maan kääntäminen tässä on ainoa selkeä miinus näissä korkeissa laatikoissa, mutta eiköhän sekin tuu jotenkin onnistumaan. Ja jos sinne länttää juureksia tai joitain muita vähän syväjuurisempia kasveja, sadonkorjuussahan se tulee osin jo käännettyäkin. :D

En mä usko että juurien kanssa tulee se ongelma, vaan kun ne kasvaa, niin ne syö sitä aurinkoa ja varjostaa sitä maanpäällistä vihreää osaa. Kyllähän ne kasvaa rikkojenkin kanssa, mutta vaan vähän huonommin.

Sinccis

Mitähä? Kun mikä kasvaa ja varjostaa mitä?

Kun siis mun ajatuksena on rakentaa ihan kirjaimellisesti vyötärönkorkuinen laatikko jonka mätän täyteen turvetta/multaa, ja istutan siihen vielä harkinnassa olevia kasveja, joiden ympäriltä sitten kitken rikat sitä mukaa kun niitä sinne pulpahtaa, niin mikä siinä varjostaa ja mitä?

Yks tyrkyttää rikkaruohoja, ja toinen sanomalehtiä... :D Mä kannatin ajatusta heinäpaaleista. Mut voiko sinne silloin pesiytyä jotain myyriä..? Pitäis olla tiheä metalliverkko. Ehkä on sittenkin parempi käyttää vain turvetta tai multaa.

Sehän pyörii Mtv:llä taas kerran.

Sinccis

Vierailija kirjoitti:

Hyi, sanomalehtien laittaminen maahan jossa kasvatetaan ravintokasveja on ällöä.

Vaikken kohopenkkeihini ole sanomalehteä laittamassa, en kyllä ymmärrä tätä täysin pätevän materiaalin demonisointiakaan. Isoäitini käytti sanomalehteä apunaan puutarhanhoidossa vuosikymmenet. Hyvin kasvoivat marjat, raparperit ja juurekset, eikä niiden maussa ollut mitään vikaa, saatika että niiden syömisestä olisi sairastunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.

Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää. 

Tomaatit eivät pysty ottamaan vettä juurilla kun lämpötila on alle 15 astetta. Taimet eivät kuole ylikasteluun vaan veden puutteeseen. Kastele tomaatit lämpimällä vedellä.

Toinen hyvä pointti! Lämmin (ei kuuma) kasteluvesi on myös orvokkien ym. mieleen...

Kaikki huoneen lämmössä kasvatettavat kasvit, huonekasvit ja taimet, kannattaa kastella vedellä, joka on huoneenlämpöistä (muutamia poikkeuksia on, esim narsissit ja esikot hyötyvät viileästä vedestä). Ulkona sitten taas ulkoilmanlämpöistä (esim letkusta saaviin ja kun on lämmennyt saavista kasveille). Näin ei tule shokkia kasveille liian kylmästä tai kuumasta vedestä. En usko, että tomaatit eivät joisi alle 15 asteessa, hyvin ovat juoneet ja kasvaneet pitkälle syksyyn asti, kun ovat koko kesän olleet ulkona. Suomen kesässäkin on usein 15 asteen öitä ja jopa päiviä. Tuon väitteen esittäjä voisi laittaa linkin johonkin tieteelliseen artikkeliin aiheesta. :) 

Maa on lämpimämpi kuin ilma.

https://www.researchgate.net/publication/279641767_Use_of_Cold_Water_fo…

Laittamastasi linkin abstraktista: "These results demonstrate that irrigation with cold water provides an effective method for improving the quality of plug-grown seedlings." Tuossa tutkimuksessa on käytetty taimikasvatuksessa tomaatille 5-15 asteen vettä ja tutkimuksessa todettiin, että oli parempi kastella taimia siis viileämmällä vedellä (versus huoneenlämpöinen). Mielenkiintoista! Ainakin siis tomaatit juovat hyvin alle 15 astetta olevaa vettäkin, tuo tutkimus todistaa sen. :) 

tomaatin kasvatus oppaissa lukee että kylmä vesi on tomaatin kauhistus. Kuinka kylmää on kylmä vesi?

En puhunut kylmästä vedestä, vaan viileästä ja tuossahan tuo lainaus oli. Eli ko. tutkimuksen mukaan 5-15 asteen vedellä kasvatus parantaa toomatin (ja kaalin) taimien laatua. Ei kerro tuo tutkimus tosin aikuisten tomaattien tilanteesta mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Hyi, sanomalehtien laittaminen maahan jossa kasvatetaan ravintokasveja on ällöä.

Sanomalehtien päällä ei kasvateta mitään. Niiden päälle tulee puukatetta.

Vierailija kirjoitti:

Hyi, sanomalehtien laittaminen maahan jossa kasvatetaan ravintokasveja on ällöä.

Ällöä? Mites sitten lannoitus sun mielestä kun siihen käytetään esim palanutta hevonkakkaa 😂

Sanomalehti on erinomainen katemateriaali puutarhassa. Kukkapenkkien pohjalle, pensaiden juurelle tai minne vaan, jonne rikkaruohot ovat ei-toivottuja tulokkaita. Sanomalehti maatuu reilussa vuodessa, riippuen kerroksen paksuudesta. Sen vuoksi kannattaakin laittaa ainakin viiden sivun paksuinen kerros, jotta vaikutus olisi pidempikestoinen. Sanomalehdet kannattaa kastella ennen paikoilleen asettamista, sillä se helpottaa muotoilua. Sitten vain reilusti joko multaa tai kuorikatetta päälle kokonaisuutta kaunistamaan.

Botnia Printiin tuli kysely painovärien myrkyllisyydestä ja sitä kautta soveltumisesta katemateriaaliksi. Botnia Printin laatu- ja kehityspäällikkö Toni Klemola vahvistaa painetun lehden käyttökelpoisuuden.

-Painamaton sanomalehtipaperi on käytännössä puhdasta puuta, eikä ole sen vuoksi niin tehokas rikkaruohojen eristäjä. Painettu sanomalehti on tähän käyttötarkoitukseen parempi, sillä raakaöljypohjainen painoväri ehkäisee rikkaruohokasvustoja tehokkaammin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyi, sanomalehtien laittaminen maahan jossa kasvatetaan ravintokasveja on ällöä.

Ällöä? Mites sitten lannoitus sun mielestä kun siihen käytetään esim palanutta hevonkakkaa 😂

Se ei ole ällöä. Toisin kuin kierrätyspaperista valmistettu, värimusteilla kyllästetty ja klähmäinen sanomalehti.

On se aika tuju väriaine, jos haittaa rikkiksien kasvua. Mut ei haittaa kunhan ei ole ravintokasvien maaperällä.

Se klöntti laitetaan sinne pohjalle ja madot syödä mutustulee sen ja paskoo ulos multaa.

Kasteletteko puutarhaanne kultavedellä? Eli kusivedellä.

Vierailija kirjoitti:

Sanomalehti on erinomainen katemateriaali puutarhassa. Kukkapenkkien pohjalle, pensaiden juurelle tai minne vaan, jonne rikkaruohot ovat ei-toivottuja tulokkaita. Sanomalehti maatuu reilussa vuodessa, riippuen kerroksen paksuudesta. Sen vuoksi kannattaakin laittaa ainakin viiden sivun paksuinen kerros, jotta vaikutus olisi pidempikestoinen. Sanomalehdet kannattaa kastella ennen paikoilleen asettamista, sillä se helpottaa muotoilua. Sitten vain reilusti joko multaa tai kuorikatetta päälle kokonaisuutta kaunistamaan.

Botnia Printiin tuli kysely painovärien myrkyllisyydestä ja sitä kautta soveltumisesta katemateriaaliksi. Botnia Printin laatu- ja kehityspäällikkö Toni Klemola vahvistaa painetun lehden käyttökelpoisuuden.

-Painamaton sanomalehtipaperi on käytännössä puhdasta puuta, eikä ole sen vuoksi niin tehokas rikkaruohojen eristäjä. Painettu sanomalehti on tähän käyttötarkoitukseen parempi, sillä raakaöljypohjainen painoväri ehkäisee rikkaruohokasvustoja tehokkaammin.

Höpö höpö.

Hugelkultur kiinnostaa mua. Puita penkkiin ja multakerros päälle. Onko joku kokeillut?

Sanomalehti on luonnonmateriaalia, sen voi hyvin laittaa maahan. Tehty sellusta eli puusta. Sanomalehti on parempi kuin muovi joka hapristuu ja särkyy maassa, vähitellen jää vain mikromuovia luonnon kiertoon.

Muovit ne vasta sisältääkin kaikkea öljypohjaista. Painomusteet ne on biohajoavia

Onko kellään kokemuksia kirvojen torjunnasta? Itsellä on nyt parina kesänä ollut ongelmaa näistä ärsyttävistä otuksista. Toissa kesänä olivat tomaatin kimpussa ja viime kesänä ruusun. Mulla on ollut kulmakunnan puhtaimmat ruusut ja tomaatit, jos suihkutetun toluveden määrällä mitataan. Olisi hyvä saada leppäkerttuja jostain, mutta viime vuosina en ole nähnyt missään, mihin lie häipyneet? Olisiko vinkkejä, miten houkutella leppäkerttuja pihalleen?

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään kokemuksia kirvojen torjunnasta? Itsellä on nyt parina kesänä ollut ongelmaa näistä ärsyttävistä otuksista. Toissa kesänä olivat tomaatin kimpussa ja viime kesänä ruusun. Mulla on ollut kulmakunnan puhtaimmat ruusut ja tomaatit, jos suihkutetun toluveden määrällä mitataan. Olisi hyvä saada leppäkerttuja jostain, mutta viime vuosina en ole nähnyt missään, mihin lie häipyneet? Olisiko vinkkejä, miten houkutella leppäkerttuja pihalleen?

Mä oon vasta alkutaipaleella tuossa biologisessa suunnittelussa. Mulla on täällä ampiaisia syömässä sääskiä, mehiläisiä pölyttämässä tulevia kukkapenkkejä ja kasvimaata, sudenkorentoja syömässä ampiaisia, pääskysiä syömässä kaikkia ötököitä ja myyriä syömässä sen tulevan kasvimaan tuotteita. Siis ne kaikki oli täällä jo valmiina. Ja helkkaristi muurahaisia. Niille en omaa lokeroa ole vielä tässä yhtälössä keksinyt, mutta eiköhän sekin aukene. Ne kyllä viljelee kirvoja, että tulisko ne leppäkertut sitten kirvojen perässä aikanaan...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Krassia

Eri sipuleita kiinan, ruohon, walesin, valko, viher jne

Persiljaa tietty, pitäis laittaa jo sisään

Sitruunabasilika

Kirveli

Tilli

Rucola ja villirucola

Jättibasilika

Sit japanialaista jonka nimeä enpi muista, siinä on punaista ja vihreää, se on vähän kitkerää hmm

Humalaa

Korianteria (en laita, lehdet karmeen makuisia, inhoan kuivattuja ja niin inhosin viime kesänä tuoreitakin lehtiä, tykkään kuitenkin siemenistä ja jauheesta)

Meiramia 

Lipstikkaa ostin lisäksi, vaikka kasvaa jo, elukat pitää siitä yhtä paljon kun minäkin ja se loppuu aina

Sitruunamelissa, vois kokeilla tuoreena, mulla on kyllä kuivattuna

Onhan tuolla pinaattia ja muitakin mitä tuskin laitan

Oon näköjään ostanut mansikankin siemeniä, saas nähä

Jotain monivuotisia varmaan nousee ihan omia aikojaankin, mutta näistä lähdetään arpomaan, että mitä mahtuis / mitä haluaisin laittaa.

Jos ei vielä tartu jostain lisää pusseja matkaan.

Sinccis

Hyvä! Pitikin ihan itselleni inventoida, että mitä siemeniä mulla löytyy. Osa olis hyvä laittaa esikasvamaan.

Mihin saat noi kaikki mahtumaan? Rucola on hyvää, mutta tästä on samaa mieltä eräät pienet koppakuoriaiset... Krassi on kans herkkä ötököille. Mutta jos kasvit voi hyvin, ei ole paljon ötököitäkään. Onko sulla kasvihuone?

Ap

Laitetaan mitä mahtuu ja osa sitten varmaan ruukkuihin jo esikasvatukseen. Kyllähän ruukkuja pihalle mahtuu aikamoinen määrä. 

Mutta mielellään niin paljon penkkejä mitä mahtuu / jaksaa tehdä.

Sinccis

Mistä laudasta teet penkit?

En oo vielä tehnyt, kun se vaikeuttaa penkkien kääntämistä. Se on harkinnassa, mutta pointtina kun ruokaa kasvatan, niin kyllästän kyllä jollain öljyllä. 

Sinccis

Jos tekee laudasta kohopenkin, niin sisäpuolelle nitomalla muovia, muuten penkin reunat kuivuvat liikaa laitojen läpi. Muovin vosi myös kääntää reunan päälle ja reunuslauta sen jälkeen, tukisi myös varsinkin jos tekisi laudasta reunat, vaikka "anturamuottien tapaan".

Jos laitat muovin reunojen sisäpuolelle niin ei tarvi myöskään mitään käsittelyä nuo reunat. Kestävät hyvin 10 vuotta. Luultavasti mieli muuttuu jo tuossa ajassa. En ole koskaan kösitellyt mitään lautoja mitä käytän puutarhaviritelyissäni.

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään kokemuksia kirvojen torjunnasta? Itsellä on nyt parina kesänä ollut ongelmaa näistä ärsyttävistä otuksista. Toissa kesänä olivat tomaatin kimpussa ja viime kesänä ruusun. Mulla on ollut kulmakunnan puhtaimmat ruusut ja tomaatit, jos suihkutetun toluveden määrällä mitataan. Olisi hyvä saada leppäkerttuja jostain, mutta viime vuosina en ole nähnyt missään, mihin lie häipyneet? Olisiko vinkkejä, miten houkutella leppäkerttuja pihalleen?

Jotkut pikkulinnut syövät kirvoja. Laita pönttöjä siihen  viereen.  Minulla toimi koiranheiden kirvoihin tämä. Vahinko vaan että on tuo koiranheisi niin lähellä ikkunaa ja 2 pesueesta kuoli ikkunoihin lentämällä. En muista mikä tämä "kirvalintu" oli mutta joku pieni.