Lue keskustelun säännöt.
Puutarha 2019
03.03.2019 |
Mitä aiot istuttaa tänä vuonna?
Mä kokeilen monia lajeja ensimmäistä kertaa, ja kaipaisin neuvoja... Ensinnäkin, idätys: aina lämpimässä? Mikä lämpötila on paras? Monesti ohjeessa lukee: "kouli ja siirrä viileämpään ja valoisaan". Siis mihin lämpötilaan, joku 18 astetta vai?
Milloin daalian ja gladioluksen mukulat kannattaa laittaa multaan, kun esikasvattaa Etelä-Suomessa?
Saako Suomesta pikkupetunian siemeniä, tuotesarjaa Vista? Tai voiko tilata jostain ulkomailta?
Kommentit (220)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla olisi suunnitelmissa saatella kasvun tielle amaryllikset. Päästin jouluna yhden niistä tekemään siemenet.
Tuon lisäksi odottaa noin 2500-3000 neliön nurmikenttä ideoita. Muutamia on jo pulpahtanut. Olen ajatellut hankkia syreenin taimia, ja kehystää niillä pihamaan. Odottelen vaan lumien sulamista että näen onko viime kesänä hankkimani taimi selvinnyt talvesta, vasta sitten uskallan satsata suurempaan määrään sitä lajia.
Tarkoitus olisi myös nikkaroida kasvimaa. Nurmikko tässä golfkenttää muistuttavassa pihassa on harmillisen hyväkuntoinen ja sen juurimatto paksu. Ajattelin siis väsätä kunnoliset kohopenkit porkkanoita, mansikoita yms varten lankuista+muusta sälästä mitä talomme entinen omistaja jätti jälkeensä.
Perusteissaan tavoitteena olisi vuosien mittaan tavalla tai toisella radikaalisti vähentää golfkenttämäistä fiilistä pihassamme.
Nurmikko pitää olla tasainen, muuten kasvulaatikoista tulee vinoja. Saat siistin kasvamaan kun laitat monta kerrosta sanomalehtiä tukahduttamaan nurmen. Päälle juuriestekangas ja haketta. Tee raparperista betoniaskelmat. Jos päädyt Puutarha-lehteen niin kiitä Vihtiläistä mammaa.
Tarkoitus on tehdä niistä lootista vähintään vyötärön korkuisia, niin taidan unohtaa sen sanomalehden sieltä turhana. Ideana on ettei tartte turhaan kyykkiä ja kumarrella kitkiessä ja mahdollista satoa kerätessä. Toki kastella pitää ehkä vähän ahkerammin, mutta puutarhaletkun kieputtelu on armeliaampaa selälle ja polville kuin jatkuva pyyrötys ja polvillaan olo.
Joudut kitkemään nurmikon laatikkojen reunasta(ulkopuolelta) joten suosittelen koko alueen kattamista hakkeella. Tähän tarvitaan sanomalehtiä jotka tuhahdutettavat nurmikon.
Mä sekaannun teidän keskusteluun, mut miksei vaan leikata nurmikkoa ulkopuolelta, jos rikkaruohot haittaa siitä huolimatta ettei ne yllä kasvatuspinnalle? En tiedä millaista laatikkoa on suunnitellut, mutta vyötärönkorkuinen on jo hyvin korkea.
Ruohonleikkurissa on pyörät eli ei leikkaa laatikon kyljestä. Trimmeri rikkoo laatikon puupinnat. Eli joko haketta tai kivilaatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla olisi suunnitelmissa saatella kasvun tielle amaryllikset. Päästin jouluna yhden niistä tekemään siemenet.
Tuon lisäksi odottaa noin 2500-3000 neliön nurmikenttä ideoita. Muutamia on jo pulpahtanut. Olen ajatellut hankkia syreenin taimia, ja kehystää niillä pihamaan. Odottelen vaan lumien sulamista että näen onko viime kesänä hankkimani taimi selvinnyt talvesta, vasta sitten uskallan satsata suurempaan määrään sitä lajia.
Tarkoitus olisi myös nikkaroida kasvimaa. Nurmikko tässä golfkenttää muistuttavassa pihassa on harmillisen hyväkuntoinen ja sen juurimatto paksu. Ajattelin siis väsätä kunnoliset kohopenkit porkkanoita, mansikoita yms varten lankuista+muusta sälästä mitä talomme entinen omistaja jätti jälkeensä.
Perusteissaan tavoitteena olisi vuosien mittaan tavalla tai toisella radikaalisti vähentää golfkenttämäistä fiilistä pihassamme.
Nurmikko pitää olla tasainen, muuten kasvulaatikoista tulee vinoja. Saat siistin kasvamaan kun laitat monta kerrosta sanomalehtiä tukahduttamaan nurmen. Päälle juuriestekangas ja haketta. Tee raparperista betoniaskelmat. Jos päädyt Puutarha-lehteen niin kiitä Vihtiläistä mammaa.
Tarkoitus on tehdä niistä lootista vähintään vyötärön korkuisia, niin taidan unohtaa sen sanomalehden sieltä turhana. Ideana on ettei tartte turhaan kyykkiä ja kumarrella kitkiessä ja mahdollista satoa kerätessä. Toki kastella pitää ehkä vähän ahkerammin, mutta puutarhaletkun kieputtelu on armeliaampaa selälle ja polville kuin jatkuva pyyrötys ja polvillaan olo.
Korkea laatikko vai istuinkorkuinen jossa on kestävä reuna istumista varten?
Jos teet noin korkeita niin varaudu isoon multalaskuun, sitä menee pirusti... mulla on 3 240 × 80 cm lavaa, yksi on 40 cm korkea ja kaksi muuta 20 cm, kaivoin nurmikot alta pois ympärillä on kuorikatetta.Kannattaa kysäistä jos saisi jostain vanhoja heinäpaaleja pohjalle täytteeksi.
Hyvä idea!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Krassia
Eri sipuleita kiinan, ruohon, walesin, valko, viher jne
Persiljaa tietty, pitäis laittaa jo sisään
Sitruunabasilika
Kirveli
Tilli
Rucola ja villirucola
Jättibasilika
Sit japanialaista jonka nimeä enpi muista, siinä on punaista ja vihreää, se on vähän kitkerää hmm
Humalaa
Korianteria (en laita, lehdet karmeen makuisia, inhoan kuivattuja ja niin inhosin viime kesänä tuoreitakin lehtiä, tykkään kuitenkin siemenistä ja jauheesta)
Meiramia
Lipstikkaa ostin lisäksi, vaikka kasvaa jo, elukat pitää siitä yhtä paljon kun minäkin ja se loppuu aina
Sitruunamelissa, vois kokeilla tuoreena, mulla on kyllä kuivattuna
Onhan tuolla pinaattia ja muitakin mitä tuskin laitan
Oon näköjään ostanut mansikankin siemeniä, saas nähä
Jotain monivuotisia varmaan nousee ihan omia aikojaankin, mutta näistä lähdetään arpomaan, että mitä mahtuis / mitä haluaisin laittaa.
Jos ei vielä tartu jostain lisää pusseja matkaan.
Sinccis
Hyvä! Pitikin ihan itselleni inventoida, että mitä siemeniä mulla löytyy. Osa olis hyvä laittaa esikasvamaan.
Mihin saat noi kaikki mahtumaan? Rucola on hyvää, mutta tästä on samaa mieltä eräät pienet koppakuoriaiset... Krassi on kans herkkä ötököille. Mutta jos kasvit voi hyvin, ei ole paljon ötököitäkään. Onko sulla kasvihuone?
Ap
Laitetaan mitä mahtuu ja osa sitten varmaan ruukkuihin jo esikasvatukseen. Kyllähän ruukkuja pihalle mahtuu aikamoinen määrä.
Mutta mielellään niin paljon penkkejä mitä mahtuu / jaksaa tehdä.
Sinccis
Korkea laatikko vai matalampi laatikko jonka reunalla voi istua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvetta, soraa ja läheisestä merenlahdesta nostettua ruoppausliejua metsäpohjan päälle kipattuna tuossa on entisen asukkaan mukaan. Lisäksi pinnassa ohuehko kerros multaa sitä nurmea varten.
Erilaisia koristeheiniä olen ajatellut ennemmin kuin kukkivia pensaita (siis niiden syreenien lisäksi... ne kukkii). Muutamat oikein miehenkorkuiset mätästävät heinät miellyttävät silmää, ja näyttäisivät myös meidän kasvuvyöhykkeellä talvehtivan.
Mulla on oikeastaan kaksi johtoajatusta tuossa varsinaisessa pihasuunnitelmassa. Talo on pieni ja matala, mutta haluan säilyttää näkölinjan myös pihan lähiympäristöön. Silti samalla kaipaan jonkin tasoista näkösuojaa ja puskia joihin silmä pysähtyy.
Rantavehnä voisi olla yksi passeli mätäs tähän pihaan. Toinen mitä olen harkinnut vähäisemmässä määrin on elefantti- tai mammuttiheinä. Pitäisi ottaa kokeiluun tupsale kumpaakin ja katsoa selviääkö ne talvesta.
Elefanttiheinä, täytyypä lisätä omalle listalle... se on tyylikäs. Eikös siinä ole se todella iso vaalea tupsu? Miten eroaa mammuttiheinästä?
Ap
Kuvia katselemalla en kovinkaan suurta eroa ole huomannut, jompi kumpi vaan kestää Suomen talven paremmin. Ja kukinnan ehtimisestä ei kuuleman ole kummallakaan mitään takeita, mutta jättävät ilman sitä tupsuakin komeat talventörröttäjät. Talvisuojaus niissä oli kummassakin suosituksena.
Liimaa niihin vähän kaislan tupsuja. :D
Tai jos tekis tosi eksoottisen näköisiä korsia. Irrottelen siitä riipparaidasta kukinnot ja kuumaliimalla niihin heiniin kiinni? Sitten vaan kamera laulamaan ja Iltalehteen sensaatiouutinen kasviristeymästä?
Kuumaliima on nykyajan jeesusteippi. Käytä ihmeessä hyväksesi. Anna luovuuden lentää!
Vierailija kirjoitti:
Olen katsellut sillä silmällä myös paikallisten puiden ja pensaiden taimia, osa tontistamme on siis metsää. Loogisesti ajatellen sieltä haettujen taimien pitäisi siis pärjätä meidän pihallamme, mutta kuinka mahtaa olla, onnistuuko luonnontaimien siirto vai onko helpompaa vaan talikoida rahat plantagenille tms. puutarhamyymälälle? Kun olen nähnyt esimerkkejä onnistuneista, mutta ihan yhtä paljon on tullut vastaan niitäkin että kaikki tehtiin by the book, mutta potilas vaan otti ja kuoli.
Sinuna kokeilisin luonnontaimea. Tai istuttaisin esim. tammenterhosta.
Heps! On varmaan pakko tulevana syksynä pyörähtää entisillä kotinurkilla. Siellä kasvavat tammet tekevät jo terhoja. Joskus vuosia sitten onnistuin niistä taimiakin kasvattamaan, mutta eivät kovinkaan pitkään kerrostaloasunnossa kukkapurkissa viihtyneet. Nyt kun pihakin on, vois tuikata suoraan pihamultaan ja jäädä odotteleen josko tärppää.
Kiitos muistutuksesta! :D
Se olisikin arvokasta sinänsä, että pihalla kasvaisi kotinurkilta tuotua tammea. Sitä en tosin tiedä, kuinka sopeutuneita ne olisivat myös Suomen oloihin. Voihan sitä varmuuden vuoksi istuttaa myös suomalaisia, jotta olisi varataimiksi.
Minä istutin kerran jalokastanjan, ja hyvin se pärjäsi monta vuotta. Vasta viime kesän helteillä kuivahti (kun ex ei sitä kastellut). Kastanja kasvoi suojaisalla rinteellä. Siinä oli isot lehdet ja se oli nätti. Taimet kannattaa aina suojata eläimiltä.
Ja kerran kasvatin muuten mantelin...! Tai no, itse asiassa, meinasin ettei siitä mitään tule ja kippasin mullat kukkapenkkiin. Se oli paahteinen kohta, jota kastelin kukkien ohessa. Eräänä päivänä ihmettelin uutta taimea, ja sehän oli se manteli. Olin itse kiivennyt mantelipuuhun keräämään manteleita, ja tuonut niitä kotisaareltani. Ehkä ei nyt kuitenkaan enää mantelia pihaan...
Miltä kuulostaa mongolianvaahtera siemenistä. Tai japaninpihlaja. Siitä se alkaa, 10 vuoden päästä pihasi on viidakko.
Kyllä mä ihan Suomalainen oon. Asuin ennen Vaasassa, nykyisin Mustasaaressa... Muutamia eksoottisempia pensaita olen harkinnut, mutta harmillisen usein niille luvataan talvenkestävyys vaan Helsingin korkeudelle. Nyt on kokeilussa kellanoransseja sitrushedelmiä tuottava pensas jonka nimen olen unohtanut, oli japanin -jotain. Yritin googlettaa, mutta ei... Tuolla se olis se lappu. Pihalla melkeen metrisen hangen alla. Grr...
Mun mangotkin jäi lumien alle, kun oli vähän muuta mielessä... :] Uusissa on jo iso juuri, joten ei huolta.
Onko kokemusta atsaleoista? Ihastuin niihinkin, mutta on aika arvokkaita, joten maksaisi satoja euroja haalia kaikki lempivärit kerralla; ehkä aloitan varovasti muutamasta.
Aikaisemmat kokemukset on lapsuudessa perunapellolta ja aikuisuudessa saattohoitaessa lukuisia kasviparkoja kerrostalokaksiossa. Viime kesä oli eka kesä aikuisena oman pihan kimpussa. Joitain alppiruusuja olen katsellut. Kauniita ne on, ja olosuhteiden puolesta niiden pitäis sopia tähän meidän pihaan kuin nenä päähän. Oma haave on kuitenkin saada tänne jollekin nurkalle kukkimaan juhannusruusu. Pitäis käydä anoppilan pihaa perkaamassa, josko siellä olisi vielä yksi puska jäljellä. Monesti puutarhaliikkeissä kaupataan mitä tahansa valkoista ruusua juhannusruusuna, vaikka ovat ihan eri lajiketta.
Se on hyvä lähtökohta, että pyrkii kasvattamaan mahdollisimman paljon itse. Pihaan saisi uppoamaan tuhansia euroja, eikä se mitään takaisi pidemmän päälle... On hyvä rakentaa sellainen piha, jota on myös realistista hoitaa. Muuten tekee turhaa työtä ja haaskaa rahaa. Viime kesänä jo pelkästään kastelu oli melkoinen projekti!
Ruusu on tietysti helppo. Sitä voi sitten tarvittaessa vähän leikata, ja myös lannoittaa välillä, niin kukkii komeammin.
Kaupasta tulee välillä ihan eri lajia, kuin mitä on ostanut... Se on ärsyttävää, jos on tarkkaan suunnitellu kukkapenkin, ja tuleekin jotain ihan muuta. Kun ottaa ruusun juurakosta, tietää mitä saa. Oksastakin voi lisätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pesusienikurkku. Ensi kesänä on kolmas yritys. Kasvihuoneessa ei pölyttynyt. Viime kesänä iski ötökät.
Vierailija kirjoitti:
Korkea laatikko vai matalampi laatikko jonka reunalla voi istua?
Korkea. Enemmän multatilaa kasveille ja oma selkä säästuu, kun ei liian alas tarvitse kumarrella. Juurekset ehdottomasti korkeaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Krassia
Eri sipuleita kiinan, ruohon, walesin, valko, viher jne
Persiljaa tietty, pitäis laittaa jo sisään
Sitruunabasilika
Kirveli
Tilli
Rucola ja villirucola
Jättibasilika
Sit japanialaista jonka nimeä enpi muista, siinä on punaista ja vihreää, se on vähän kitkerää hmm
Humalaa
Korianteria (en laita, lehdet karmeen makuisia, inhoan kuivattuja ja niin inhosin viime kesänä tuoreitakin lehtiä, tykkään kuitenkin siemenistä ja jauheesta)
Meiramia
Lipstikkaa ostin lisäksi, vaikka kasvaa jo, elukat pitää siitä yhtä paljon kun minäkin ja se loppuu aina
Sitruunamelissa, vois kokeilla tuoreena, mulla on kyllä kuivattuna
Onhan tuolla pinaattia ja muitakin mitä tuskin laitan
Oon näköjään ostanut mansikankin siemeniä, saas nähä
Jotain monivuotisia varmaan nousee ihan omia aikojaankin, mutta näistä lähdetään arpomaan, että mitä mahtuis / mitä haluaisin laittaa.
Jos ei vielä tartu jostain lisää pusseja matkaan.
Sinccis
Hyvä! Pitikin ihan itselleni inventoida, että mitä siemeniä mulla löytyy. Osa olis hyvä laittaa esikasvamaan.
Mihin saat noi kaikki mahtumaan? Rucola on hyvää, mutta tästä on samaa mieltä eräät pienet koppakuoriaiset... Krassi on kans herkkä ötököille. Mutta jos kasvit voi hyvin, ei ole paljon ötököitäkään. Onko sulla kasvihuone?
Ap
Laitetaan mitä mahtuu ja osa sitten varmaan ruukkuihin jo esikasvatukseen. Kyllähän ruukkuja pihalle mahtuu aikamoinen määrä.
Mutta mielellään niin paljon penkkejä mitä mahtuu / jaksaa tehdä.
Sinccis
Mistä laudasta teet penkit?
Vierailija kirjoitti:
Pesusienikurkku. Ensi kesänä on kolmas yritys. Kasvihuoneessa ei pölyttynyt. Viime kesänä iski ötökät.
Minuakin kiinnostaisi tämä. Milloin aloitit esikasvatuksen? Mistä siemenet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkea laatikko vai matalampi laatikko jonka reunalla voi istua?
Korkea. Enemmän multatilaa kasveille ja oma selkä säästuu, kun ei liian alas tarvitse kumarrella. Juurekset ehdottomasti korkeaan.
Tuossa on sekin hyvä puoli, ettei pääse elukat niin helposti syömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla olisi suunnitelmissa saatella kasvun tielle amaryllikset. Päästin jouluna yhden niistä tekemään siemenet.
Tuon lisäksi odottaa noin 2500-3000 neliön nurmikenttä ideoita. Muutamia on jo pulpahtanut. Olen ajatellut hankkia syreenin taimia, ja kehystää niillä pihamaan. Odottelen vaan lumien sulamista että näen onko viime kesänä hankkimani taimi selvinnyt talvesta, vasta sitten uskallan satsata suurempaan määrään sitä lajia.
Tarkoitus olisi myös nikkaroida kasvimaa. Nurmikko tässä golfkenttää muistuttavassa pihassa on harmillisen hyväkuntoinen ja sen juurimatto paksu. Ajattelin siis väsätä kunnoliset kohopenkit porkkanoita, mansikoita yms varten lankuista+muusta sälästä mitä talomme entinen omistaja jätti jälkeensä.
Perusteissaan tavoitteena olisi vuosien mittaan tavalla tai toisella radikaalisti vähentää golfkenttämäistä fiilistä pihassamme.
Nurmikko pitää olla tasainen, muuten kasvulaatikoista tulee vinoja. Saat siistin kasvamaan kun laitat monta kerrosta sanomalehtiä tukahduttamaan nurmen. Päälle juuriestekangas ja haketta. Tee raparperista betoniaskelmat. Jos päädyt Puutarha-lehteen niin kiitä Vihtiläistä mammaa.
Tarkoitus on tehdä niistä lootista vähintään vyötärön korkuisia, niin taidan unohtaa sen sanomalehden sieltä turhana. Ideana on ettei tartte turhaan kyykkiä ja kumarrella kitkiessä ja mahdollista satoa kerätessä. Toki kastella pitää ehkä vähän ahkerammin, mutta puutarhaletkun kieputtelu on armeliaampaa selälle ja polville kuin jatkuva pyyrötys ja polvillaan olo.
Mä olen harkinnut samaa, mutta tuossa on yksi probleema. Kun heti ensi kesänä sinne lentelee kaikki rikkaruohot (jos ei ole katettu) ja sitten sen pintamaan kääntäminen on vaikeampaa.
Normaalin penkin saa käännettyä ihan lapiolla ja ne rikkaruohojen juuret tapettua. (tai ainakin hidastettua niiden lähtöä)
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Se on muuten totta, sama kuin meloneissa ja kurpitsoissa, että vedensaanti ei saa vaihdella suuresti tai repeilee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korkea laatikko vai matalampi laatikko jonka reunalla voi istua?
Mulla on laatikon korkeudelle pari syytä. Ergonomia on se ensimmäinen. Toinen on jo alussa mainitsemani golfkentän fiilis pihassa. Edellinen omistaja oli siis parturoinut pihan siihen malliin, että nurmi on helppo leikata päältäajettavalla ruohonleikkurilla. Pihassa ei siis ole juurikaan korkeuseroja, ja muutamat puut mitkä tontin reunoilla on vielä jäljellä on karsittu miltei parin metrin korkeudelta oksattomiksi. Näkö/tuulen suojaa ei ole mihinkään suuntaan. Korkeaksi kasvavilla monivuotisilla pensailla/heinillä ja istutuslaatikoilla saan siis myös katseelle kiinnekohtia, ettei aina tule tuijoteltua vaan kateellisena naapurin jo varsin reheväksi vuosikymmenten saatossa kasvanutta puutarhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesusienikurkku. Ensi kesänä on kolmas yritys. Kasvihuoneessa ei pölyttynyt. Viime kesänä iski ötökät.
Minuakin kiinnostaisi tämä. Milloin aloitit esikasvatuksen? Mistä siemenet?
Eilen.
https://hyotykasviyhdistys.fi/shop/pesusienikurkku/
https://www.mustilapuutarha.fi/Pesusienikurkku
Kasvihuoneessa tarkoitus kasvattaa ensimmäinen erä. Ulos laitettavat kylvän kuukauden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla olisi suunnitelmissa saatella kasvun tielle amaryllikset. Päästin jouluna yhden niistä tekemään siemenet.
Tuon lisäksi odottaa noin 2500-3000 neliön nurmikenttä ideoita. Muutamia on jo pulpahtanut. Olen ajatellut hankkia syreenin taimia, ja kehystää niillä pihamaan. Odottelen vaan lumien sulamista että näen onko viime kesänä hankkimani taimi selvinnyt talvesta, vasta sitten uskallan satsata suurempaan määrään sitä lajia.
Tarkoitus olisi myös nikkaroida kasvimaa. Nurmikko tässä golfkenttää muistuttavassa pihassa on harmillisen hyväkuntoinen ja sen juurimatto paksu. Ajattelin siis väsätä kunnoliset kohopenkit porkkanoita, mansikoita yms varten lankuista+muusta sälästä mitä talomme entinen omistaja jätti jälkeensä.
Perusteissaan tavoitteena olisi vuosien mittaan tavalla tai toisella radikaalisti vähentää golfkenttämäistä fiilistä pihassamme.
Nurmikko pitää olla tasainen, muuten kasvulaatikoista tulee vinoja. Saat siistin kasvamaan kun laitat monta kerrosta sanomalehtiä tukahduttamaan nurmen. Päälle juuriestekangas ja haketta. Tee raparperista betoniaskelmat. Jos päädyt Puutarha-lehteen niin kiitä Vihtiläistä mammaa.
Tarkoitus on tehdä niistä lootista vähintään vyötärön korkuisia, niin taidan unohtaa sen sanomalehden sieltä turhana. Ideana on ettei tartte turhaan kyykkiä ja kumarrella kitkiessä ja mahdollista satoa kerätessä. Toki kastella pitää ehkä vähän ahkerammin, mutta puutarhaletkun kieputtelu on armeliaampaa selälle ja polville kuin jatkuva pyyrötys ja polvillaan olo.
Mä olen harkinnut samaa, mutta tuossa on yksi probleema. Kun heti ensi kesänä sinne lentelee kaikki rikkaruohot (jos ei ole katettu) ja sitten sen pintamaan kääntäminen on vaikeampaa.
Normaalin penkin saa käännettyä ihan lapiolla ja ne rikkaruohojen juuret tapettua. (tai ainakin hidastettua niiden lähtöä)
Sinccis
Noista lootista ne rikat on ihan yhtä helppo nyppiä jo taimina kuin maan tasaltakin. On vaan selälle ja polville parempi kun ei tarvi sinne maan tasalle nyykähtää kitkemään.
Olen tilannut siemeniä Ruotsista
Ja Britanniasta
https://www.chilternseeds.co.uk
Eu:sta tilaaminen on ookoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jee, mulla juuri tänään tuli ensimmäinen tomaatintaimi mullasta esiin sirkkalehtineen. Kiva kun täällä Etelä-Suomessa pääsee jo aloittelemaan, viimeistään huhtikuun lopussa alan lasitetulla parvekkeella karaisemaan noita. Saan silloin ekat tomaatit jo kesäkuussa. :) Viime kesä oli huippu tomaateille, saa nähdä paljonko tulee satoa tänä vuonna.
Lisävaloa annan aina taimille, silloin ei haittaa huoneenlämmössä kasvatus. Eli kun aurinko laskee, laitan kasvivalon päälle loppuillaksi, yöksi pois. Viileyden idea on se, että se hidastaa kasvua, koska taimet eivät saa sisällä tarpeeksi valoa. Jos valoa on tarpeeksi, huoneenlämmössä kasvavat hyvin.
Kiitos tiedosta! Mä luulin, että juurten kehitys vaatii sen viileämmän...
Ai, tuota en ollut kuullutkaan. Itse olen siis useana vuonna esikasvattanut huoneenlämmössä mm. tomaatteja, paprikoita, samettiruusuja, daalioita, erilaisia kurpitsoja, mansikoita ja jopa orvokeita (joita nimenomaan vannotetaan kasvattamaan viileässä) ja kun on antanut lisävaloa ja mahdollisimman aikaisin aloittanut karaisun lasitetulle parvekkeelle, on tullut tanakat taimet. Vettä kannattaa antaa aluslautasen kautta sirkkalehtivaiheen jälkeen, se edistää myös juurten kasvua. :)
Ok, turvaudun lamppuihin ensialkuun. Huhti-toukokuussa voisin viedä taimet sinne mihin istutankin, jostain rakennuksesta varman löytyy tilaa... uskoisin. Siellä onnistuisi karaiseminenkin.
Mä tein sille penkin kesällä ja laitoin toiselle puolelle tavan basilikaa ja toiselle kanelibasilikaa, ihan siemenistä, niin ja sitten vielä jatkoin penkkiä sitruunabasilikalla.
Siitä oli kiva valkkailla aina ruokiin.
Sinccis