Lue keskustelun säännöt.
Puutarha 2019
03.03.2019 |
Mitä aiot istuttaa tänä vuonna?
Mä kokeilen monia lajeja ensimmäistä kertaa, ja kaipaisin neuvoja... Ensinnäkin, idätys: aina lämpimässä? Mikä lämpötila on paras? Monesti ohjeessa lukee: "kouli ja siirrä viileämpään ja valoisaan". Siis mihin lämpötilaan, joku 18 astetta vai?
Milloin daalian ja gladioluksen mukulat kannattaa laittaa multaan, kun esikasvattaa Etelä-Suomessa?
Saako Suomesta pikkupetunian siemeniä, tuotesarjaa Vista? Tai voiko tilata jostain ulkomailta?
Kommentit (220)
Vierailija kirjoitti:
Minä haaveilen maissipellosta kun naapurilla oli hienoja maisseja viime kesänä
Tutut maissinviljelijän (ihan myyntiin asti viljelee) viisaus: Suomessa 50% maissisadoista epäonnistuu, etkä voi etukäteen ikinä tietää mikä kesä on hyvä. Viime kesä oli poikkeuksellisen lämmin ja siksi hyvä maissille. Pari edellistä kesää onkin ollut huonompia. Että ihan pelkästään maissin varaan ei kannata koko satoa laskea Suomessa, kannattaa viljellä myös rinnalla jotain satovarmempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla olisi suunnitelmissa saatella kasvun tielle amaryllikset. Päästin jouluna yhden niistä tekemään siemenet.
Tuon lisäksi odottaa noin 2500-3000 neliön nurmikenttä ideoita. Muutamia on jo pulpahtanut. Olen ajatellut hankkia syreenin taimia, ja kehystää niillä pihamaan. Odottelen vaan lumien sulamista että näen onko viime kesänä hankkimani taimi selvinnyt talvesta, vasta sitten uskallan satsata suurempaan määrään sitä lajia.
Tarkoitus olisi myös nikkaroida kasvimaa. Nurmikko tässä golfkenttää muistuttavassa pihassa on harmillisen hyväkuntoinen ja sen juurimatto paksu. Ajattelin siis väsätä kunnoliset kohopenkit porkkanoita, mansikoita yms varten lankuista+muusta sälästä mitä talomme entinen omistaja jätti jälkeensä.
Perusteissaan tavoitteena olisi vuosien mittaan tavalla tai toisella radikaalisti vähentää golfkenttämäistä fiilistä pihassamme.
Nurmikko pitää olla tasainen, muuten kasvulaatikoista tulee vinoja. Saat siistin kasvamaan kun laitat monta kerrosta sanomalehtiä tukahduttamaan nurmen. Päälle juuriestekangas ja haketta. Tee raparperista betoniaskelmat. Jos päädyt Puutarha-lehteen niin kiitä Vihtiläistä mammaa.
Tarkoitus on tehdä niistä lootista vähintään vyötärön korkuisia, niin taidan unohtaa sen sanomalehden sieltä turhana. Ideana on ettei tartte turhaan kyykkiä ja kumarrella kitkiessä ja mahdollista satoa kerätessä. Toki kastella pitää ehkä vähän ahkerammin, mutta puutarhaletkun kieputtelu on armeliaampaa selälle ja polville kuin jatkuva pyyrötys ja polvillaan olo.
Mä olen harkinnut samaa, mutta tuossa on yksi probleema. Kun heti ensi kesänä sinne lentelee kaikki rikkaruohot (jos ei ole katettu) ja sitten sen pintamaan kääntäminen on vaikeampaa.
Normaalin penkin saa käännettyä ihan lapiolla ja ne rikkaruohojen juuret tapettua. (tai ainakin hidastettua niiden lähtöä)
Sinccis
Noista lootista ne rikat on ihan yhtä helppo nyppiä jo taimina kuin maan tasaltakin. On vaan selälle ja polville parempi kun ei tarvi sinne maan tasalle nyykähtää kitkemään.
Selkeä etu tämä joo. Keväällä vaan maan kääntäminen vaikeampaa, parempi kuitenkin kääntää maa, ettei rikat saa liikaa etumatkaa.
Sinccis
Tuo maan kääntäminen tässä on ainoa selkeä miinus näissä korkeissa laatikoissa, mutta eiköhän sekin tuu jotenkin onnistumaan. Ja jos sinne länttää juureksia tai joitain muita vähän syväjuurisempia kasveja, sadonkorjuussahan se tulee osin jo käännettyäkin. :D
En mä usko että juurien kanssa tulee se ongelma, vaan kun ne kasvaa, niin ne syö sitä aurinkoa ja varjostaa sitä maanpäällistä vihreää osaa. Kyllähän ne kasvaa rikkojenkin kanssa, mutta vaan vähän huonommin.
Sinccis
Mitähä? Kun mikä kasvaa ja varjostaa mitä?
Kun siis mun ajatuksena on rakentaa ihan kirjaimellisesti vyötärönkorkuinen laatikko jonka mätän täyteen turvetta/multaa, ja istutan siihen vielä harkinnassa olevia kasveja, joiden ympäriltä sitten kitken rikat sitä mukaa kun niitä sinne pulpahtaa, niin mikä siinä varjostaa ja mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää.
Tomaatit eivät pysty ottamaan vettä juurilla kun lämpötila on alle 15 astetta. Taimet eivät kuole ylikasteluun vaan veden puutteeseen. Kastele tomaatit lämpimällä vedellä.
Toinen hyvä pointti! Lämmin (ei kuuma) kasteluvesi on myös orvokkien ym. mieleen...
Kaikki huoneen lämmössä kasvatettavat kasvit, huonekasvit ja taimet, kannattaa kastella vedellä, joka on huoneenlämpöistä (muutamia poikkeuksia on, esim narsissit ja esikot hyötyvät viileästä vedestä). Ulkona sitten taas ulkoilmanlämpöistä (esim letkusta saaviin ja kun on lämmennyt saavista kasveille). Näin ei tule shokkia kasveille liian kylmästä tai kuumasta vedestä. En usko, että tomaatit eivät joisi alle 15 asteessa, hyvin ovat juoneet ja kasvaneet pitkälle syksyyn asti, kun ovat koko kesän olleet ulkona. Suomen kesässäkin on usein 15 asteen öitä ja jopa päiviä. Tuon väitteen esittäjä voisi laittaa linkin johonkin tieteelliseen artikkeliin aiheesta. :)
Maa on lämpimämpi kuin ilma.
https://www.researchgate.net/publication/279641767_Use_of_Cold_Water_fo…
Laittamastasi linkin abstraktista: "These results demonstrate that irrigation with cold water provides an effective method for improving the quality of plug-grown seedlings." Tuossa tutkimuksessa on käytetty taimikasvatuksessa tomaatille 5-15 asteen vettä ja tutkimuksessa todettiin, että oli parempi kastella taimia siis viileämmällä vedellä (versus huoneenlämpöinen). Mielenkiintoista! Ainakin siis tomaatit juovat hyvin alle 15 astetta olevaa vettäkin, tuo tutkimus todistaa sen. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla olisi suunnitelmissa saatella kasvun tielle amaryllikset. Päästin jouluna yhden niistä tekemään siemenet.
Tuon lisäksi odottaa noin 2500-3000 neliön nurmikenttä ideoita. Muutamia on jo pulpahtanut. Olen ajatellut hankkia syreenin taimia, ja kehystää niillä pihamaan. Odottelen vaan lumien sulamista että näen onko viime kesänä hankkimani taimi selvinnyt talvesta, vasta sitten uskallan satsata suurempaan määrään sitä lajia.
Tarkoitus olisi myös nikkaroida kasvimaa. Nurmikko tässä golfkenttää muistuttavassa pihassa on harmillisen hyväkuntoinen ja sen juurimatto paksu. Ajattelin siis väsätä kunnoliset kohopenkit porkkanoita, mansikoita yms varten lankuista+muusta sälästä mitä talomme entinen omistaja jätti jälkeensä.
Perusteissaan tavoitteena olisi vuosien mittaan tavalla tai toisella radikaalisti vähentää golfkenttämäistä fiilistä pihassamme.
Nurmikko pitää olla tasainen, muuten kasvulaatikoista tulee vinoja. Saat siistin kasvamaan kun laitat monta kerrosta sanomalehtiä tukahduttamaan nurmen. Päälle juuriestekangas ja haketta. Tee raparperista betoniaskelmat. Jos päädyt Puutarha-lehteen niin kiitä Vihtiläistä mammaa.
Tarkoitus on tehdä niistä lootista vähintään vyötärön korkuisia, niin taidan unohtaa sen sanomalehden sieltä turhana. Ideana on ettei tartte turhaan kyykkiä ja kumarrella kitkiessä ja mahdollista satoa kerätessä. Toki kastella pitää ehkä vähän ahkerammin, mutta puutarhaletkun kieputtelu on armeliaampaa selälle ja polville kuin jatkuva pyyrötys ja polvillaan olo.
Mä olen harkinnut samaa, mutta tuossa on yksi probleema. Kun heti ensi kesänä sinne lentelee kaikki rikkaruohot (jos ei ole katettu) ja sitten sen pintamaan kääntäminen on vaikeampaa.
Normaalin penkin saa käännettyä ihan lapiolla ja ne rikkaruohojen juuret tapettua. (tai ainakin hidastettua niiden lähtöä)
Sinccis
Noista lootista ne rikat on ihan yhtä helppo nyppiä jo taimina kuin maan tasaltakin. On vaan selälle ja polville parempi kun ei tarvi sinne maan tasalle nyykähtää kitkemään.
Selkeä etu tämä joo. Keväällä vaan maan kääntäminen vaikeampaa, parempi kuitenkin kääntää maa, ettei rikat saa liikaa etumatkaa.
Sinccis
Tuo maan kääntäminen tässä on ainoa selkeä miinus näissä korkeissa laatikoissa, mutta eiköhän sekin tuu jotenkin onnistumaan. Ja jos sinne länttää juureksia tai joitain muita vähän syväjuurisempia kasveja, sadonkorjuussahan se tulee osin jo käännettyäkin. :D
En mä usko että juurien kanssa tulee se ongelma, vaan kun ne kasvaa, niin ne syö sitä aurinkoa ja varjostaa sitä maanpäällistä vihreää osaa. Kyllähän ne kasvaa rikkojenkin kanssa, mutta vaan vähän huonommin.
Sinccis
Mitähä? Kun mikä kasvaa ja varjostaa mitä?
Kun siis mun ajatuksena on rakentaa ihan kirjaimellisesti vyötärönkorkuinen laatikko jonka mätän täyteen turvetta/multaa, ja istutan siihen vielä harkinnassa olevia kasveja, joiden ympäriltä sitten kitken rikat sitä mukaa kun niitä sinne pulpahtaa, niin mikä siinä varjostaa ja mitä?
Mä vaan sanon, että siitä tulee kova työ jossain kolmannen vuoden kohdalla, kun ne rikkojen määrä vain lisääntyy joka vuosi. Ei siinä muuta.
Siis semmoiset mä haluaisin itsekin, mutta ainakin pari ensimmäistä vuotta suojaisin harsolla, että olisi vähemmän kitkettävää. (tai muovilla, eli tavallaan kuin kasvihuone) Ehkä kolmantena vaihtaisin pintamullan ja laittaisin alle juuriesteen.
Yms ..
Sinccis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä haaveilen maissipellosta kun naapurilla oli hienoja maisseja viime kesänä
Minä ostin juuri maisseja :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää.
Tomaatit eivät pysty ottamaan vettä juurilla kun lämpötila on alle 15 astetta. Taimet eivät kuole ylikasteluun vaan veden puutteeseen. Kastele tomaatit lämpimällä vedellä.
Toinen hyvä pointti! Lämmin (ei kuuma) kasteluvesi on myös orvokkien ym. mieleen...
Kaikki huoneen lämmössä kasvatettavat kasvit, huonekasvit ja taimet, kannattaa kastella vedellä, joka on huoneenlämpöistä (muutamia poikkeuksia on, esim narsissit ja esikot hyötyvät viileästä vedestä). Ulkona sitten taas ulkoilmanlämpöistä (esim letkusta saaviin ja kun on lämmennyt saavista kasveille). Näin ei tule shokkia kasveille liian kylmästä tai kuumasta vedestä. En usko, että tomaatit eivät joisi alle 15 asteessa, hyvin ovat juoneet ja kasvaneet pitkälle syksyyn asti, kun ovat koko kesän olleet ulkona. Suomen kesässäkin on usein 15 asteen öitä ja jopa päiviä. Tuon väitteen esittäjä voisi laittaa linkin johonkin tieteelliseen artikkeliin aiheesta. :)
Viljelemä kasvihuoneessa. Helge Petersen. Painettu 1981.
Kirjassa on 8 sivua tekstiä pelkästään tomaatista.
Esim. Tomaatin kasvatuksessa oikean lämpötila on tärkeätä alusta lähtien, sillä siitä riippuu sadon suuruus. Kylvöstä sirkkalehtiin 22C, sirkkalehdestä kukkatertuun 18C, kukinnassa 18-20, koko taimikasvatusaikana ei yli 18C
Joo, mutta harva maanviljeliä, saati kotitarveviljeliä oikeasti mittailee lämpöjä noin tarkkaan. Ja ihan hyvä sato tulee huoneenlämmösäkin kasvatetuista taimista, tullut mulla jo vuosikausia. Aika harvassa asunnossa on mahdollista vaihdella lämpötiloja taimikasvatusta varten asteiden tarkkuuksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla olisi suunnitelmissa saatella kasvun tielle amaryllikset. Päästin jouluna yhden niistä tekemään siemenet.
Tuon lisäksi odottaa noin 2500-3000 neliön nurmikenttä ideoita. Muutamia on jo pulpahtanut. Olen ajatellut hankkia syreenin taimia, ja kehystää niillä pihamaan. Odottelen vaan lumien sulamista että näen onko viime kesänä hankkimani taimi selvinnyt talvesta, vasta sitten uskallan satsata suurempaan määrään sitä lajia.
Tarkoitus olisi myös nikkaroida kasvimaa. Nurmikko tässä golfkenttää muistuttavassa pihassa on harmillisen hyväkuntoinen ja sen juurimatto paksu. Ajattelin siis väsätä kunnoliset kohopenkit porkkanoita, mansikoita yms varten lankuista+muusta sälästä mitä talomme entinen omistaja jätti jälkeensä.
Perusteissaan tavoitteena olisi vuosien mittaan tavalla tai toisella radikaalisti vähentää golfkenttämäistä fiilistä pihassamme.
Nurmikko pitää olla tasainen, muuten kasvulaatikoista tulee vinoja. Saat siistin kasvamaan kun laitat monta kerrosta sanomalehtiä tukahduttamaan nurmen. Päälle juuriestekangas ja haketta. Tee raparperista betoniaskelmat. Jos päädyt Puutarha-lehteen niin kiitä Vihtiläistä mammaa.
Tarkoitus on tehdä niistä lootista vähintään vyötärön korkuisia, niin taidan unohtaa sen sanomalehden sieltä turhana. Ideana on ettei tartte turhaan kyykkiä ja kumarrella kitkiessä ja mahdollista satoa kerätessä. Toki kastella pitää ehkä vähän ahkerammin, mutta puutarhaletkun kieputtelu on armeliaampaa selälle ja polville kuin jatkuva pyyrötys ja polvillaan olo.
Mä olen harkinnut samaa, mutta tuossa on yksi probleema. Kun heti ensi kesänä sinne lentelee kaikki rikkaruohot (jos ei ole katettu) ja sitten sen pintamaan kääntäminen on vaikeampaa.
Normaalin penkin saa käännettyä ihan lapiolla ja ne rikkaruohojen juuret tapettua. (tai ainakin hidastettua niiden lähtöä)
Sinccis
Noista lootista ne rikat on ihan yhtä helppo nyppiä jo taimina kuin maan tasaltakin. On vaan selälle ja polville parempi kun ei tarvi sinne maan tasalle nyykähtää kitkemään.
Selkeä etu tämä joo. Keväällä vaan maan kääntäminen vaikeampaa, parempi kuitenkin kääntää maa, ettei rikat saa liikaa etumatkaa.
Sinccis
Tuo maan kääntäminen tässä on ainoa selkeä miinus näissä korkeissa laatikoissa, mutta eiköhän sekin tuu jotenkin onnistumaan. Ja jos sinne länttää juureksia tai joitain muita vähän syväjuurisempia kasveja, sadonkorjuussahan se tulee osin jo käännettyäkin. :D
En mä usko että juurien kanssa tulee se ongelma, vaan kun ne kasvaa, niin ne syö sitä aurinkoa ja varjostaa sitä maanpäällistä vihreää osaa. Kyllähän ne kasvaa rikkojenkin kanssa, mutta vaan vähän huonommin.
Sinccis
Mitähä? Kun mikä kasvaa ja varjostaa mitä?
Kun siis mun ajatuksena on rakentaa ihan kirjaimellisesti vyötärönkorkuinen laatikko jonka mätän täyteen turvetta/multaa, ja istutan siihen vielä harkinnassa olevia kasveja, joiden ympäriltä sitten kitken rikat sitä mukaa kun niitä sinne pulpahtaa, niin mikä siinä varjostaa ja mitä?
Mä vaan sanon, että siitä tulee kova työ jossain kolmannen vuoden kohdalla, kun ne rikkojen määrä vain lisääntyy joka vuosi. Ei siinä muuta.
Siis semmoiset mä haluaisin itsekin, mutta ainakin pari ensimmäistä vuotta suojaisin harsolla, että olisi vähemmän kitkettävää. (tai muovilla, eli tavallaan kuin kasvihuone) Ehkä kolmantena vaihtaisin pintamullan ja laittaisin alle juuriesteen.
Yms ..
Sinccis
Joudun varmaan muutenkin tuon määrän maata tilaamaan ihan irtotavarana, niin melkein on pakko eka kesä mennä tod näk lavat vaan muovitettuna. Yhdellä työmaalla tuli tilapäinen katko omiin hommiin, niin mestari vei minut firman vasta valmistuneeseen kohteeseen missä oli samana keväänä saatu pihatyötkin päätökseen, ja pari viikkoa takaperin täytetyt kohopenkit oli sakeanaan jauhosavikkaa jotka kitkin ja peittelin penkit.
Jos ruotsi sujuu niin Sara Bäckmon puutarhavideot on kivoja.
Täckodling❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää.
Tomaatit eivät pysty ottamaan vettä juurilla kun lämpötila on alle 15 astetta. Taimet eivät kuole ylikasteluun vaan veden puutteeseen. Kastele tomaatit lämpimällä vedellä.
Toinen hyvä pointti! Lämmin (ei kuuma) kasteluvesi on myös orvokkien ym. mieleen...
Kaikki huoneen lämmössä kasvatettavat kasvit, huonekasvit ja taimet, kannattaa kastella vedellä, joka on huoneenlämpöistä (muutamia poikkeuksia on, esim narsissit ja esikot hyötyvät viileästä vedestä). Ulkona sitten taas ulkoilmanlämpöistä (esim letkusta saaviin ja kun on lämmennyt saavista kasveille). Näin ei tule shokkia kasveille liian kylmästä tai kuumasta vedestä. En usko, että tomaatit eivät joisi alle 15 asteessa, hyvin ovat juoneet ja kasvaneet pitkälle syksyyn asti, kun ovat koko kesän olleet ulkona. Suomen kesässäkin on usein 15 asteen öitä ja jopa päiviä. Tuon väitteen esittäjä voisi laittaa linkin johonkin tieteelliseen artikkeliin aiheesta. :)
Maa on lämpimämpi kuin ilma.
https://www.researchgate.net/publication/279641767_Use_of_Cold_Water_fo…Laittamastasi linkin abstraktista: "These results demonstrate that irrigation with cold water provides an effective method for improving the quality of plug-grown seedlings." Tuossa tutkimuksessa on käytetty taimikasvatuksessa tomaatille 5-15 asteen vettä ja tutkimuksessa todettiin, että oli parempi kastella taimia siis viileämmällä vedellä (versus huoneenlämpöinen). Mielenkiintoista! Ainakin siis tomaatit juovat hyvin alle 15 astetta olevaa vettäkin, tuo tutkimus todistaa sen. :)
Siis kumpaa vettä sinä juot kuumana päivänä mielummin? Viileätä vai lämmintä?
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla olisi suunnitelmissa saatella kasvun tielle amaryllikset. Päästin jouluna yhden niistä tekemään siemenet.
Tuon lisäksi odottaa noin 2500-3000 neliön nurmikenttä ideoita. Muutamia on jo pulpahtanut. Olen ajatellut hankkia syreenin taimia, ja kehystää niillä pihamaan. Odottelen vaan lumien sulamista että näen onko viime kesänä hankkimani taimi selvinnyt talvesta, vasta sitten uskallan satsata suurempaan määrään sitä lajia.
Tarkoitus olisi myös nikkaroida kasvimaa. Nurmikko tässä golfkenttää muistuttavassa pihassa on harmillisen hyväkuntoinen ja sen juurimatto paksu. Ajattelin siis väsätä kunnoliset kohopenkit porkkanoita, mansikoita yms varten lankuista+muusta sälästä mitä talomme entinen omistaja jätti jälkeensä.
Perusteissaan tavoitteena olisi vuosien mittaan tavalla tai toisella radikaalisti vähentää golfkenttämäistä fiilistä pihassamme.
Nurmikko pitää olla tasainen, muuten kasvulaatikoista tulee vinoja. Saat siistin kasvamaan kun laitat monta kerrosta sanomalehtiä tukahduttamaan nurmen. Päälle juuriestekangas ja haketta. Tee raparperista betoniaskelmat. Jos päädyt Puutarha-lehteen niin kiitä Vihtiläistä mammaa.
Tarkoitus on tehdä niistä lootista vähintään vyötärön korkuisia, niin taidan unohtaa sen sanomalehden sieltä turhana. Ideana on ettei tartte turhaan kyykkiä ja kumarrella kitkiessä ja mahdollista satoa kerätessä. Toki kastella pitää ehkä vähän ahkerammin, mutta puutarhaletkun kieputtelu on armeliaampaa selälle ja polville kuin jatkuva pyyrötys ja polvillaan olo.
Mä olen harkinnut samaa, mutta tuossa on yksi probleema. Kun heti ensi kesänä sinne lentelee kaikki rikkaruohot (jos ei ole katettu) ja sitten sen pintamaan kääntäminen on vaikeampaa.
Normaalin penkin saa käännettyä ihan lapiolla ja ne rikkaruohojen juuret tapettua. (tai ainakin hidastettua niiden lähtöä)
Sinccis
Noista lootista ne rikat on ihan yhtä helppo nyppiä jo taimina kuin maan tasaltakin. On vaan selälle ja polville parempi kun ei tarvi sinne maan tasalle nyykähtää kitkemään.
Selkeä etu tämä joo. Keväällä vaan maan kääntäminen vaikeampaa, parempi kuitenkin kääntää maa, ettei rikat saa liikaa etumatkaa.
Sinccis
Tuo maan kääntäminen tässä on ainoa selkeä miinus näissä korkeissa laatikoissa, mutta eiköhän sekin tuu jotenkin onnistumaan. Ja jos sinne länttää juureksia tai joitain muita vähän syväjuurisempia kasveja, sadonkorjuussahan se tulee osin jo käännettyäkin. :D
En mä usko että juurien kanssa tulee se ongelma, vaan kun ne kasvaa, niin ne syö sitä aurinkoa ja varjostaa sitä maanpäällistä vihreää osaa. Kyllähän ne kasvaa rikkojenkin kanssa, mutta vaan vähän huonommin.
Sinccis
Mitähä? Kun mikä kasvaa ja varjostaa mitä?
Kun siis mun ajatuksena on rakentaa ihan kirjaimellisesti vyötärönkorkuinen laatikko jonka mätän täyteen turvetta/multaa, ja istutan siihen vielä harkinnassa olevia kasveja, joiden ympäriltä sitten kitken rikat sitä mukaa kun niitä sinne pulpahtaa, niin mikä siinä varjostaa ja mitä?
Yks tyrkyttää rikkaruohoja, ja toinen sanomalehtiä... :D Mä kannatin ajatusta heinäpaaleista. Mut voiko sinne silloin pesiytyä jotain myyriä..? Pitäis olla tiheä metalliverkko. Ehkä on sittenkin parempi käyttää vain turvetta tai multaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvetta, soraa ja läheisestä merenlahdesta nostettua ruoppausliejua metsäpohjan päälle kipattuna tuossa on entisen asukkaan mukaan. Lisäksi pinnassa ohuehko kerros multaa sitä nurmea varten.
Erilaisia koristeheiniä olen ajatellut ennemmin kuin kukkivia pensaita (siis niiden syreenien lisäksi... ne kukkii). Muutamat oikein miehenkorkuiset mätästävät heinät miellyttävät silmää, ja näyttäisivät myös meidän kasvuvyöhykkeellä talvehtivan.
Mulla on oikeastaan kaksi johtoajatusta tuossa varsinaisessa pihasuunnitelmassa. Talo on pieni ja matala, mutta haluan säilyttää näkölinjan myös pihan lähiympäristöön. Silti samalla kaipaan jonkin tasoista näkösuojaa ja puskia joihin silmä pysähtyy.
Rantavehnä voisi olla yksi passeli mätäs tähän pihaan. Toinen mitä olen harkinnut vähäisemmässä määrin on elefantti- tai mammuttiheinä. Pitäisi ottaa kokeiluun tupsale kumpaakin ja katsoa selviääkö ne talvesta.
Elefanttiheinä, täytyypä lisätä omalle listalle... se on tyylikäs. Eikös siinä ole se todella iso vaalea tupsu? Miten eroaa mammuttiheinästä?
Ap
Kuvia katselemalla en kovinkaan suurta eroa ole huomannut, jompi kumpi vaan kestää Suomen talven paremmin. Ja kukinnan ehtimisestä ei kuuleman ole kummallakaan mitään takeita, mutta jättävät ilman sitä tupsuakin komeat talventörröttäjät. Talvisuojaus niissä oli kummassakin suosituksena.
Liimaa niihin vähän kaislan tupsuja. :D
Tai jos tekis tosi eksoottisen näköisiä korsia. Irrottelen siitä riipparaidasta kukinnot ja kuumaliimalla niihin heiniin kiinni? Sitten vaan kamera laulamaan ja Iltalehteen sensaatiouutinen kasviristeymästä?
Kuumaliima on nykyajan jeesusteippi. Käytä ihmeessä hyväksesi. Anna luovuuden lentää!
Vierailija kirjoitti:
Olen katsellut sillä silmällä myös paikallisten puiden ja pensaiden taimia, osa tontistamme on siis metsää. Loogisesti ajatellen sieltä haettujen taimien pitäisi siis pärjätä meidän pihallamme, mutta kuinka mahtaa olla, onnistuuko luonnontaimien siirto vai onko helpompaa vaan talikoida rahat plantagenille tms. puutarhamyymälälle? Kun olen nähnyt esimerkkejä onnistuneista, mutta ihan yhtä paljon on tullut vastaan niitäkin että kaikki tehtiin by the book, mutta potilas vaan otti ja kuoli.
Sinuna kokeilisin luonnontaimea. Tai istuttaisin esim. tammenterhosta.
Heps! On varmaan pakko tulevana syksynä pyörähtää entisillä kotinurkilla. Siellä kasvavat tammet tekevät jo terhoja. Joskus vuosia sitten onnistuin niistä taimiakin kasvattamaan, mutta eivät kovinkaan pitkään kerrostaloasunnossa kukkapurkissa viihtyneet. Nyt kun pihakin on, vois tuikata suoraan pihamultaan ja jäädä odotteleen josko tärppää.
Kiitos muistutuksesta! :D
Se olisikin arvokasta sinänsä, että pihalla kasvaisi kotinurkilta tuotua tammea. Sitä en tosin tiedä, kuinka sopeutuneita ne olisivat myös Suomen oloihin. Voihan sitä varmuuden vuoksi istuttaa myös suomalaisia, jotta olisi varataimiksi.
Minä istutin kerran jalokastanjan, ja hyvin se pärjäsi monta vuotta. Vasta viime kesän helteillä kuivahti (kun ex ei sitä kastellut). Kastanja kasvoi suojaisalla rinteellä. Siinä oli isot lehdet ja se oli nätti. Taimet kannattaa aina suojata eläimiltä.
Ja kerran kasvatin muuten mantelin...! Tai no, itse asiassa, meinasin ettei siitä mitään tule ja kippasin mullat kukkapenkkiin. Se oli paahteinen kohta, jota kastelin kukkien ohessa. Eräänä päivänä ihmettelin uutta taimea, ja sehän oli se manteli. Olin itse kiivennyt mantelipuuhun keräämään manteleita, ja tuonut niitä kotisaareltani. Ehkä ei nyt kuitenkaan enää mantelia pihaan...
Miltä kuulostaa mongolianvaahtera siemenistä. Tai japaninpihlaja. Siitä se alkaa, 10 vuoden päästä pihasi on viidakko.
Kyllä mä ihan Suomalainen oon. Asuin ennen Vaasassa, nykyisin Mustasaaressa... Muutamia eksoottisempia pensaita olen harkinnut, mutta harmillisen usein niille luvataan talvenkestävyys vaan Helsingin korkeudelle. Nyt on kokeilussa kellanoransseja sitrushedelmiä tuottava pensas jonka nimen olen unohtanut, oli japanin -jotain. Yritin googlettaa, mutta ei... Tuolla se olis se lappu. Pihalla melkeen metrisen hangen alla. Grr...
Niin että eka vuosi omalla pihalla, plus mahtavat helteet, oli niin innostuksen täyttämää että hankit sitruspuun? :D Näin mä oikeasti luulin, kunnes muistin erään kuvan... onko tämän näköinen? Japaninkelasköynnös
Ei kun se on pensas. Ja sellainen mitä on vuosikymmenet kasvateltu Suomessa ulkosalla. Nyt ei vaan nimi muistu mieleen kun aina muistellessa välähtää vaan kriikuna, kun sitäkin tuon pensaan paikalle ensin pähkäilin.
Japaninruusukvitteni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvetta, soraa ja läheisestä merenlahdesta nostettua ruoppausliejua metsäpohjan päälle kipattuna tuossa on entisen asukkaan mukaan. Lisäksi pinnassa ohuehko kerros multaa sitä nurmea varten.
Erilaisia koristeheiniä olen ajatellut ennemmin kuin kukkivia pensaita (siis niiden syreenien lisäksi... ne kukkii). Muutamat oikein miehenkorkuiset mätästävät heinät miellyttävät silmää, ja näyttäisivät myös meidän kasvuvyöhykkeellä talvehtivan.
Mulla on oikeastaan kaksi johtoajatusta tuossa varsinaisessa pihasuunnitelmassa. Talo on pieni ja matala, mutta haluan säilyttää näkölinjan myös pihan lähiympäristöön. Silti samalla kaipaan jonkin tasoista näkösuojaa ja puskia joihin silmä pysähtyy.
Rantavehnä voisi olla yksi passeli mätäs tähän pihaan. Toinen mitä olen harkinnut vähäisemmässä määrin on elefantti- tai mammuttiheinä. Pitäisi ottaa kokeiluun tupsale kumpaakin ja katsoa selviääkö ne talvesta.
Elefanttiheinä, täytyypä lisätä omalle listalle... se on tyylikäs. Eikös siinä ole se todella iso vaalea tupsu? Miten eroaa mammuttiheinästä?
Ap
Kuvia katselemalla en kovinkaan suurta eroa ole huomannut, jompi kumpi vaan kestää Suomen talven paremmin. Ja kukinnan ehtimisestä ei kuuleman ole kummallakaan mitään takeita, mutta jättävät ilman sitä tupsuakin komeat talventörröttäjät. Talvisuojaus niissä oli kummassakin suosituksena.
Liimaa niihin vähän kaislan tupsuja. :D
Tai jos tekis tosi eksoottisen näköisiä korsia. Irrottelen siitä riipparaidasta kukinnot ja kuumaliimalla niihin heiniin kiinni? Sitten vaan kamera laulamaan ja Iltalehteen sensaatiouutinen kasviristeymästä?
Kuumaliima on nykyajan jeesusteippi. Käytä ihmeessä hyväksesi. Anna luovuuden lentää!
Vierailija kirjoitti:
Olen katsellut sillä silmällä myös paikallisten puiden ja pensaiden taimia, osa tontistamme on siis metsää. Loogisesti ajatellen sieltä haettujen taimien pitäisi siis pärjätä meidän pihallamme, mutta kuinka mahtaa olla, onnistuuko luonnontaimien siirto vai onko helpompaa vaan talikoida rahat plantagenille tms. puutarhamyymälälle? Kun olen nähnyt esimerkkejä onnistuneista, mutta ihan yhtä paljon on tullut vastaan niitäkin että kaikki tehtiin by the book, mutta potilas vaan otti ja kuoli.
Sinuna kokeilisin luonnontaimea. Tai istuttaisin esim. tammenterhosta.
Heps! On varmaan pakko tulevana syksynä pyörähtää entisillä kotinurkilla. Siellä kasvavat tammet tekevät jo terhoja. Joskus vuosia sitten onnistuin niistä taimiakin kasvattamaan, mutta eivät kovinkaan pitkään kerrostaloasunnossa kukkapurkissa viihtyneet. Nyt kun pihakin on, vois tuikata suoraan pihamultaan ja jäädä odotteleen josko tärppää.
Kiitos muistutuksesta! :D
Se olisikin arvokasta sinänsä, että pihalla kasvaisi kotinurkilta tuotua tammea. Sitä en tosin tiedä, kuinka sopeutuneita ne olisivat myös Suomen oloihin. Voihan sitä varmuuden vuoksi istuttaa myös suomalaisia, jotta olisi varataimiksi.
Minä istutin kerran jalokastanjan, ja hyvin se pärjäsi monta vuotta. Vasta viime kesän helteillä kuivahti (kun ex ei sitä kastellut). Kastanja kasvoi suojaisalla rinteellä. Siinä oli isot lehdet ja se oli nätti. Taimet kannattaa aina suojata eläimiltä.
Ja kerran kasvatin muuten mantelin...! Tai no, itse asiassa, meinasin ettei siitä mitään tule ja kippasin mullat kukkapenkkiin. Se oli paahteinen kohta, jota kastelin kukkien ohessa. Eräänä päivänä ihmettelin uutta taimea, ja sehän oli se manteli. Olin itse kiivennyt mantelipuuhun keräämään manteleita, ja tuonut niitä kotisaareltani. Ehkä ei nyt kuitenkaan enää mantelia pihaan...
Miltä kuulostaa mongolianvaahtera siemenistä. Tai japaninpihlaja. Siitä se alkaa, 10 vuoden päästä pihasi on viidakko.
Kyllä mä ihan Suomalainen oon. Asuin ennen Vaasassa, nykyisin Mustasaaressa... Muutamia eksoottisempia pensaita olen harkinnut, mutta harmillisen usein niille luvataan talvenkestävyys vaan Helsingin korkeudelle. Nyt on kokeilussa kellanoransseja sitrushedelmiä tuottava pensas jonka nimen olen unohtanut, oli japanin -jotain. Yritin googlettaa, mutta ei... Tuolla se olis se lappu. Pihalla melkeen metrisen hangen alla. Grr...
Niin että eka vuosi omalla pihalla, plus mahtavat helteet, oli niin innostuksen täyttämää että hankit sitruspuun? :D Näin mä oikeasti luulin, kunnes muistin erään kuvan... onko tämän näköinen? Japaninkelasköynnös
Ei kun se on pensas. Ja sellainen mitä on vuosikymmenet kasvateltu Suomessa ulkosalla. Nyt ei vaan nimi muistu mieleen kun aina muistellessa välähtää vaan kriikuna, kun sitäkin tuon pensaan paikalle ensin pähkäilin.
Ok. Mulle tulee vaan mieleen joku kvitteni, vai mikä onkaan... oranssit kukat muistaakseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvetta, soraa ja läheisestä merenlahdesta nostettua ruoppausliejua metsäpohjan päälle kipattuna tuossa on entisen asukkaan mukaan. Lisäksi pinnassa ohuehko kerros multaa sitä nurmea varten.
Erilaisia koristeheiniä olen ajatellut ennemmin kuin kukkivia pensaita (siis niiden syreenien lisäksi... ne kukkii). Muutamat oikein miehenkorkuiset mätästävät heinät miellyttävät silmää, ja näyttäisivät myös meidän kasvuvyöhykkeellä talvehtivan.
Mulla on oikeastaan kaksi johtoajatusta tuossa varsinaisessa pihasuunnitelmassa. Talo on pieni ja matala, mutta haluan säilyttää näkölinjan myös pihan lähiympäristöön. Silti samalla kaipaan jonkin tasoista näkösuojaa ja puskia joihin silmä pysähtyy.
Rantavehnä voisi olla yksi passeli mätäs tähän pihaan. Toinen mitä olen harkinnut vähäisemmässä määrin on elefantti- tai mammuttiheinä. Pitäisi ottaa kokeiluun tupsale kumpaakin ja katsoa selviääkö ne talvesta.
Elefanttiheinä, täytyypä lisätä omalle listalle... se on tyylikäs. Eikös siinä ole se todella iso vaalea tupsu? Miten eroaa mammuttiheinästä?
Ap
Kuvia katselemalla en kovinkaan suurta eroa ole huomannut, jompi kumpi vaan kestää Suomen talven paremmin. Ja kukinnan ehtimisestä ei kuuleman ole kummallakaan mitään takeita, mutta jättävät ilman sitä tupsuakin komeat talventörröttäjät. Talvisuojaus niissä oli kummassakin suosituksena.
Liimaa niihin vähän kaislan tupsuja. :D
Tai jos tekis tosi eksoottisen näköisiä korsia. Irrottelen siitä riipparaidasta kukinnot ja kuumaliimalla niihin heiniin kiinni? Sitten vaan kamera laulamaan ja Iltalehteen sensaatiouutinen kasviristeymästä?
Kuumaliima on nykyajan jeesusteippi. Käytä ihmeessä hyväksesi. Anna luovuuden lentää!
Vierailija kirjoitti:
Olen katsellut sillä silmällä myös paikallisten puiden ja pensaiden taimia, osa tontistamme on siis metsää. Loogisesti ajatellen sieltä haettujen taimien pitäisi siis pärjätä meidän pihallamme, mutta kuinka mahtaa olla, onnistuuko luonnontaimien siirto vai onko helpompaa vaan talikoida rahat plantagenille tms. puutarhamyymälälle? Kun olen nähnyt esimerkkejä onnistuneista, mutta ihan yhtä paljon on tullut vastaan niitäkin että kaikki tehtiin by the book, mutta potilas vaan otti ja kuoli.
Sinuna kokeilisin luonnontaimea. Tai istuttaisin esim. tammenterhosta.
Heps! On varmaan pakko tulevana syksynä pyörähtää entisillä kotinurkilla. Siellä kasvavat tammet tekevät jo terhoja. Joskus vuosia sitten onnistuin niistä taimiakin kasvattamaan, mutta eivät kovinkaan pitkään kerrostaloasunnossa kukkapurkissa viihtyneet. Nyt kun pihakin on, vois tuikata suoraan pihamultaan ja jäädä odotteleen josko tärppää.
Kiitos muistutuksesta! :D
Se olisikin arvokasta sinänsä, että pihalla kasvaisi kotinurkilta tuotua tammea. Sitä en tosin tiedä, kuinka sopeutuneita ne olisivat myös Suomen oloihin. Voihan sitä varmuuden vuoksi istuttaa myös suomalaisia, jotta olisi varataimiksi.
Minä istutin kerran jalokastanjan, ja hyvin se pärjäsi monta vuotta. Vasta viime kesän helteillä kuivahti (kun ex ei sitä kastellut). Kastanja kasvoi suojaisalla rinteellä. Siinä oli isot lehdet ja se oli nätti. Taimet kannattaa aina suojata eläimiltä.
Ja kerran kasvatin muuten mantelin...! Tai no, itse asiassa, meinasin ettei siitä mitään tule ja kippasin mullat kukkapenkkiin. Se oli paahteinen kohta, jota kastelin kukkien ohessa. Eräänä päivänä ihmettelin uutta taimea, ja sehän oli se manteli. Olin itse kiivennyt mantelipuuhun keräämään manteleita, ja tuonut niitä kotisaareltani. Ehkä ei nyt kuitenkaan enää mantelia pihaan...
Miltä kuulostaa mongolianvaahtera siemenistä. Tai japaninpihlaja. Siitä se alkaa, 10 vuoden päästä pihasi on viidakko.
Kyllä mä ihan Suomalainen oon. Asuin ennen Vaasassa, nykyisin Mustasaaressa... Muutamia eksoottisempia pensaita olen harkinnut, mutta harmillisen usein niille luvataan talvenkestävyys vaan Helsingin korkeudelle. Nyt on kokeilussa kellanoransseja sitrushedelmiä tuottava pensas jonka nimen olen unohtanut, oli japanin -jotain. Yritin googlettaa, mutta ei... Tuolla se olis se lappu. Pihalla melkeen metrisen hangen alla. Grr...
Niin että eka vuosi omalla pihalla, plus mahtavat helteet, oli niin innostuksen täyttämää että hankit sitruspuun? :D Näin mä oikeasti luulin, kunnes muistin erään kuvan... onko tämän näköinen? Japaninkelasköynnös
Ei kun se on pensas. Ja sellainen mitä on vuosikymmenet kasvateltu Suomessa ulkosalla. Nyt ei vaan nimi muistu mieleen kun aina muistellessa välähtää vaan kriikuna, kun sitäkin tuon pensaan paikalle ensin pähkäilin.
Japaninruusukvitteni
DING-DING-DING! And we have a winner!!! Kiitos. Tämä se oli.
Sara perustaa muuten uuden penkin kaivamatta suoraan nurmikolle.
Sanomalehtiä ja kartonkeja nurmelle
Ympärille rajaus pienellä ojalla
Sitten pinotaan kasviainesta, esim viljelijältä ostettua pilaantunutta aiv rehua läjiin
Maatuu 2-3 vuodessa ja rikat kompostoituu sinne alle. Ekana vuonna voi viljellä vaikka pottua
Nyt mä vasta tajusin, että eräs Etelä-Euroopassa kasvava hedelmä on kvitteni. Omenan kokoinen versio...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää.
Tomaatit eivät pysty ottamaan vettä juurilla kun lämpötila on alle 15 astetta. Taimet eivät kuole ylikasteluun vaan veden puutteeseen. Kastele tomaatit lämpimällä vedellä.
Toinen hyvä pointti! Lämmin (ei kuuma) kasteluvesi on myös orvokkien ym. mieleen...
Kaikki huoneen lämmössä kasvatettavat kasvit, huonekasvit ja taimet, kannattaa kastella vedellä, joka on huoneenlämpöistä (muutamia poikkeuksia on, esim narsissit ja esikot hyötyvät viileästä vedestä). Ulkona sitten taas ulkoilmanlämpöistä (esim letkusta saaviin ja kun on lämmennyt saavista kasveille). Näin ei tule shokkia kasveille liian kylmästä tai kuumasta vedestä. En usko, että tomaatit eivät joisi alle 15 asteessa, hyvin ovat juoneet ja kasvaneet pitkälle syksyyn asti, kun ovat koko kesän olleet ulkona. Suomen kesässäkin on usein 15 asteen öitä ja jopa päiviä. Tuon väitteen esittäjä voisi laittaa linkin johonkin tieteelliseen artikkeliin aiheesta. :)
Viljelemä kasvihuoneessa. Helge Petersen. Painettu 1981.
Kirjassa on 8 sivua tekstiä pelkästään tomaatista.
Esim. Tomaatin kasvatuksessa oikean lämpötila on tärkeätä alusta lähtien, sillä siitä riippuu sadon suuruus. Kylvöstä sirkkalehtiin 22C, sirkkalehdestä kukkatertuun 18C, kukinnassa 18-20, koko taimikasvatusaikana ei yli 18CJoo, mutta harva maanviljeliä, saati kotitarveviljeliä oikeasti mittailee lämpöjä noin tarkkaan. Ja ihan hyvä sato tulee huoneenlämmösäkin kasvatetuista taimista, tullut mulla jo vuosikausia. Aika harvassa asunnossa on mahdollista vaihdella lämpötiloja taimikasvatusta varten asteiden tarkkuuksilla.
Hetkinen. Pohditaanpas hetkinen mistä tomaatit ovat peräisin. Lämpimästä ilmastosta.
Pohditaan sitä lämpimällä vedellä kastelua. Tuleeko taivaalta aina lämmintä vettä, kun rakeita sataa?
Sinccis
No sieltähän tulee useimmiten viileää vettä. Vaikea uskoa semmoisiin asioihin, jotka eivät toteudu luonnossakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parvekekasvattajille suosittelen kastelujärjestelmää. Tomaatit saavat tasaisesti vettä ja eivät halkeile.
Tomaattien halkeilu voi johtua myös lajikkeesta, liiasta kastelusta ja ravinteiden puutteesta. Aika monissa kasveilla ylikastelu on usein suurempi ongelma kuin liian vähäien kastelu, etenkin taimivaiheessa. Ylikastellessa kasvin juuret tukehtuvat vedestä, eli oikeastaan kasvi kärsiikin kuivuudesta, vaikka multa olisi litimärkää.
Tomaatit eivät pysty ottamaan vettä juurilla kun lämpötila on alle 15 astetta. Taimet eivät kuole ylikasteluun vaan veden puutteeseen. Kastele tomaatit lämpimällä vedellä.
Toinen hyvä pointti! Lämmin (ei kuuma) kasteluvesi on myös orvokkien ym. mieleen...
Kaikki huoneen lämmössä kasvatettavat kasvit, huonekasvit ja taimet, kannattaa kastella vedellä, joka on huoneenlämpöistä (muutamia poikkeuksia on, esim narsissit ja esikot hyötyvät viileästä vedestä). Ulkona sitten taas ulkoilmanlämpöistä (esim letkusta saaviin ja kun on lämmennyt saavista kasveille). Näin ei tule shokkia kasveille liian kylmästä tai kuumasta vedestä. En usko, että tomaatit eivät joisi alle 15 asteessa, hyvin ovat juoneet ja kasvaneet pitkälle syksyyn asti, kun ovat koko kesän olleet ulkona. Suomen kesässäkin on usein 15 asteen öitä ja jopa päiviä. Tuon väitteen esittäjä voisi laittaa linkin johonkin tieteelliseen artikkeliin aiheesta. :)
Maa on lämpimämpi kuin ilma.
https://www.researchgate.net/publication/279641767_Use_of_Cold_Water_fo…Laittamastasi linkin abstraktista: "These results demonstrate that irrigation with cold water provides an effective method for improving the quality of plug-grown seedlings." Tuossa tutkimuksessa on käytetty taimikasvatuksessa tomaatille 5-15 asteen vettä ja tutkimuksessa todettiin, että oli parempi kastella taimia siis viileämmällä vedellä (versus huoneenlämpöinen). Mielenkiintoista! Ainakin siis tomaatit juovat hyvin alle 15 astetta olevaa vettäkin, tuo tutkimus todistaa sen. :)
tomaatin kasvatus oppaissa lukee että kylmä vesi on tomaatin kauhistus. Kuinka kylmää on kylmä vesi?
Vierailija kirjoitti:
Sara perustaa muuten uuden penkin kaivamatta suoraan nurmikolle.
Sanomalehtiä ja kartonkeja nurmelle
Ympärille rajaus pienellä ojalla
Sitten pinotaan kasviainesta, esim viljelijältä ostettua pilaantunutta aiv rehua läjiin
Maatuu 2-3 vuodessa ja rikat kompostoituu sinne alle. Ekana vuonna voi viljellä vaikka pottua
En tässä nää oikein pointtia. Pressullakin voi tappaa kaiken elävän ja laittaa mullat päälle.
Mullaksihan toi kaikki eloperäinen kuitenkin muuttuu, joten mitä eroa.
Tapettu alusta +multa. Pääsee vaan 2-3 vuotta nopeammin kun tekee sen heti.
Sinccis
Atsaleat, jotka aiemmin mainitsin, kiinnostaa koska ne pudottaa lehdet syksyllä - ja sitä ennen lehdissä on keltainen, oranssi, punainen tai tummanpunainen väri... Atsaleat on pienempiä kuin alppiruusut, ja kukissa on hieno värivalikoima. En ole kuitenkaan itse kasvattanut (vielä), enkä tiedä, millä vyöhykkeellä menestyy. Oksasta lisääminen taitaa olla aika työlästä, vaatii hormonikäsittelyn jne.