Olenko kohtuuton (miesystävän lapset)?

Sinä tiedät ettei asiat ole kunnossa. Haet täältä vastauksia ja oletuksia. Saat erilaisia. Mikään negatiivinen ei kelpaa kun haluat vain kuulla, että kaikki on normia ja ensi viikonloppuna ja joka viikonloppu sen jälkeen mies on kanssasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lapset ovat menneet nukkumaan, niin keskustele miehen kanssa. Ole rauhallinen, vaikka sua kuinka sapettaisi sisältä. Ottakaa vaikka muutama iltasnapsi, että rentoudutte. Sitten kysyt tästä järjestelystä. Älä hyväksy mitään ”tää on nyt vaan tällaista”- vastausta vaan ihan oikeasti. Koska tuo ei ole normaalia, että miehellä on joka vklp lapset. Sanot, että sinua on nyt loukattu todella pahasti.

Juu, tässä on nyt vain pattitilanne, että aamupäivällä laitoin hänelle vihaisia viestejä ja sen jälkeen hän ei ole vastannut. Eli en tiedä oikeasti, milloin pääsemme juttelemaan. En viitsi enää häiriköidä viesteillä, kun hänkin on varmaan minulle vihainen. Sanoin eilen juuri tuon, että minua on loukattu todella pahasti ja tämä oli minulle todella tärkeä juttu. Ja siihen hän vastasi, että mikä ongelma, nähdään ensi viikolla. Ja koska tilanne äityi aika pahaksi (juu, minä olin aika raivona), en tiedä tarkoittiko hän, että ensi viikolla sitten olisimme yhdessä vai että näemme taas sillä normikaavalla. 

Tiedän, että asiasta pitäisi nyt jutella, mutta sen estää nyt miehen mahdollinen suuttumus ja se, että emme pääse juttelemaan kahdestaan. (Jälleen kerran se yhteinen aika, jota ei ole.) 

ap

Luulin, että olette silti näkemässä, vaikka lapset ovat siellä. Ilmeisesti ette olekaan. Kuinka varma oikeasti olet, että lapset tulevat miehelle? Koska minusta alkaa tuntua, että nyt sinulle valehdellaan. Hän elää jotain kaksoiselämää. Nyt ajat sinne miehen luokse ja varmistat mitä oikein on tekeillä.

En ole menossa, koska alun perin miehen piti tulla minun luokseni ja minun lapseni ovat minulla viikonlopun. Oli siis tarkoitus, että tehdään jotain minun lasten kanssa ja lapset menevät sitten yökylään mummolaan. Eli lapset olisivat tavanneet miehen toisen kerran. Mutta nyt peruutettiin yökyläilyt ja tehdään lasten kanssa jotain muuta. 

ap

Eli sinulla saa olla lapset mutta miehellä ei

Etkö lukenut viestiäni? Sanoin, että tehdään jotain lasteni kanssa ja sen jälkeen he menevät yökylään. Siis pari tuntia lasten kanssa ja sen jälkeen kahdenkeskistä aikaa koko viikonloppu. Etkö tosiaan näe mitään eroa siihen, että lapset ovat kotona koko viikonlopun? 

ap

Onko sinun lapset aina sinulla? Olisit siis joka tapauksessa laittanut lapset mummolaan? Sen lusäksi että ovat myös isällään?

Mummolaan ei voi siis nyt laittaa ja mennä sinne miehen luo?

Kuulostaa kyllä erikoiselta. Siis sinun toimintasi

Eivät ole aina minulla. En olisi laittanut heitä mummolaan, ellei olisi sovittu miesystävän tulosta. Mummolaan en halua nyt heitä laittaa, koska mies ei tulekaan enkä halua mennä miehen luo. Halusin heidät yökylään kahdenkeskisen ajan takia, en sen takia, että menen hänen luokseen kun hänellä on lapset. Se onnistuu ilman yökyläilyjäkin joka toinen viikonloppu, kun minun lapseni ovat isällään. 

Kerrankin mies joka vapaaehtoisesti viettää aikaa lastensa kanssa eron jälkeen ja huolehtii heistä! Silti jaksatte valittaa tästäkin!

Vierailija kirjoitti:

Jankuti jankuti. Usko jo että miestä ei huvita kahdenkeskinen aika, ihan sama mistä syystä. Jos teot ja sanat on vuoden ajan ristiriidassa, usko tekoja. Sun asia on päättää haluatko olla tuollaisen kanssa suhteessa vai et. Ihan turha siitä on enempiä jankuttaa ja yrittää keksiä miehen ja exänsä motiiveita.

Eivät ne ole olleet vuotta ristiriidassa. Ainoastaan nämä viime kuukaudet, kun olen pyytänyt enemmän sitä yhteistä aikaa ja se on nyt siirtynyt ja peruuntunut. Luuletko, että ensitapaamisella aloin mankua, koska voidaan olla viikonloppu yhdessä? 

ap 

Ex kyykyttää miestäsi, haluaa varmistaa, ettei teillä ole kahdenkeskeistä aikaa. Kannusta miestäsi pitämään puolensa niin ettei suostu exän aikataulumuutoksiin.

Vierailija kirjoitti:

Sinä tiedät ettei asiat ole kunnossa. Haet täältä vastauksia ja oletuksia. Saat erilaisia. Mikään negatiivinen ei kelpaa kun haluat vain kuulla, että kaikki on normia ja ensi viikonloppuna ja joka viikonloppu sen jälkeen mies on kanssasi.

Minä väitän vastaan ainoastaan noille, jotka sanovat, että mies pettää eikä ole kanssani tosissaan. Ne, jotka sanovat, että miehelle on ok nähdä harvemmin ja että mies tottelee mieluummin exää kuin minua, eivät ole mielestäni väärässä ja olen tällaisiin viesteihin kommentoinutkin. Mutta joillakin tuntuu nyt olevan pakkomielle saada käännettyä miehestä petturi ja huijaaja, vaikka mitään tietoa ja perusteita heillä ei tilanteesta ole. Minusta nyt vain on kummallinen ajatusmaailma, että mies ei olisi tosissaan kanssani ja pettäisi minua jatkuvasti tai jopa olisi exänsä kanssa yhdessä ja silti näen hänen lapsensa joka toinen viikonloppu.  Sinustako tosiaan olisi todennäköinen sellainen kuvio, että ovat exänsä kanssa vielä yhdessä ,mutta asuvat eri asunnoissa ja minä siellä ihan avoimesti lastenkin nähden olen? Tottakai minä tällaisille järjettömyyksille väitän vastaan. 

ap

Olisin itsekkin suuttunut jos olisin ap.

Ymmärrän siis täysin tilanteesi.Ihmettelen myös todella sitä miksi miesystävälläsi on lapset joka 

ikinen vkl.Miksi lasten äiti ei vietä vkl lastensa kanssa.Epäreilua sanoisin.

Onko tämä järjestely ex-vaimon tapa kontrolloida ja estellä ettei teillä ole tosiaan sitä kahdenkeskistä

aikaa ilman lapsia...?En oikein tiedä mitä sinun kannattaisi tehdä asialle.

Kannattaa harkita että tapaisitte koko porukka (sinä ja lapset sekä mies lapsineen) esim menemällä elokuviin tai kylpylään tms.Tai kyläilemällä jomman kumman kotona.

Näkisit miten lapset tulevat toimeen keskenään jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vieras13 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vieras13 kirjoitti:

Lapset ovat miehellä vain viikonloppuisin, en valittaisi. Siinä jää vielä 5 muuta päivää, jolloin lapset ovat äidillään. Mies on omien lastensa kanssa alle kolmasosan ajasta, toiset ovat puolet tai vielä enemmän. Voi olla sinulle ikävämpi juttu, mutta kunnon miehelle, ja vanhemmalle lapset ovat etusijalla.

Itse en edes katselisi mitään lusmua, joka on lastensa kanssa mahdollisimman vähän.

 

Eli sinusta ei ole mitään ihmeellistä siinä, että vuoden ihan jokainen viikonloppu lapset ovat isällään eivätkä koskaan äidillään? Enkä mielestäni sanonut, että lapset olisivat aina viikolla äitinsä luona. Kyllä he ovat isällään myös viikolla. 

ap

Ei. Toiset haluavat järjestää asiansa näin ja silloin se on näin. Et sanonut, annoit olettaa.

Meillä lapsi oli pitkään joka ikisen viikonlopun isällään, sillä hänellä ei töiden takia ollut viikolla aikaa. Ymmärrän järjestelyn oikein hyvin silloin, kun etävanhempi haluaa viettää omien lastensa kanssa aikaa mahdollisimman paljon. 

Jos lapset ovat isällään myös viikolla, niin sehän on vain vielä positiivisempi asia.

Niin, tottakai toiset haluavat järjestää asiansa näin, esim tämä mieheni exä. Mutta kai siinä pitäisi kuulla sitä toistakin osapuolta eikä ole kyllä mitenkään kohtuuton toivomus, että olisi joskus se viikonloppu vapaata. Kun nyt ei puhuta joka toisesta viikonlopusta eikä edes kerran kuukaudessa vaan oikeasti yhdestä tai kahdesta viikonlopusta VUODESSA. 

ap

No kun se mies ei tunnu haluavan järjestää aikaa kanssasi. Tyydy tai lähde.

Niinpä. Ei ole vain helppoa ja mukavaa huomata, että toinen ei halua järjestää aikaa. Ja sitten kun sanon tämän miehelle, hän loukkaantuu ja suuttuu. Enkä oikeasti tiedä, mitä pitäisi ajatella tuosta kuviosta, että ex oli vain jättänyt lapset kotiin ja käskenyt miehen ne hakea. Onko tämä tilanne nyt oikeasti näin paha sen exän puolelta vai kusettaako mies nyt pahemman kerran. 

ap

Lastensuojeluilmoituksen paikka, jos lapset jätetty keskenään.  Oletko ajatellut, miksi yleensäkin olet tuollaisen miehen kanssa suhteessa?

No ei kai se nyt herranjestas miehen syy ole, jos hänen exänsä jättä lapset heitteille? 

ap

Eksästähän se ls tehdään.

Siinä voi vain lopulta käydä niin, että kohta mies on totaaliyh.

Niin, mutta tuossa kysyttiin, miksi olen tämän miehen kanssa suhteessa. Siihen ihmettelin, miten exän tekemiset tekevät miehestä kelvottoman. 

ap

No kaikki mitä olet tässä ketjussa kertonut viittaa siihen, että mies on kelvoton kumppani käyttäytymisensä tasolla,vaikka ei varmastikaan kelvoton ihminen. Mutta kun suhteessanse käyttäytyminen ratkaisee.

Niinkö tämä asia sinulle näyttäytyy? Minä keksin kyllä aika paljonkin erilaisia ominaisuuksia, joita monilla miehillä on ja jotka tekevät parisuhdekumppanin kelvottomaksi. Itse olen esimerkiksi eronnut alkoholistista ja katsonut läheltä mustasukkaisia ja väkivaltaisia parisuhteita, joten en todellakaan osaa pitää tätä miestä kelvottomana siksi, että hänellä on hankalat välit exään ja vähän vapaa-aikaa. En olettanutkaan, että parisuhteessa olisi loputtomasti yhteistä aikaa. 

ap

Jaa. Minulle ei riitä suhteeseen että mies ei ole väkivaltainen, mustasukkainen alkoholisti. Ihan minimivaatimus on myös se, että jonkun muun aikuisen tarpeet eivät mene miehen maailmassa jatkuvasti minun tarpeitteni yli.

Pointti on, että sinä kärsit tuossa suhteessa, koska mies antaa jatkuvasti periksi kelvottomalle exälleen. Riippumatta miehen motiiveista, jotka voivat olla ihan ok (kuten lasten suojeleminen) tai vähemmän ok (mies on saamaton nahjus joka pelkää exäänsä), en voisi elää suhteessa jossa toinen käyttäytyy noin. Motiivit eivät ratkaise vaan seuraukset.

Hohhoijaa. Nuo olivat ääriesimerkkejä, joissa kelvottomuus on päivänselvää. Mutta inhimilliset virheet ja hankalat elämäntilanteet eivät vielä minusta tee kenestäkään kelvotonta. Kyllä minulla ratkaisee nimenomaan motiivit eivätkä seuraukset. Ehkä sinulla sitten tosiaan eri tavalla. 

ap

Kyllä todellakin seuraukset, jos se käyttäytyminen on jatkuvaa. Ja vinkkinä: käyttäytyminen kertoo ihmisen luonteesta ja asenteista paljon luotettavammin kuin sanat. Talk is cheap.

Et näköjään ymmärtänyt mitä sanoin. Väitit, että seuraukset merkitsevät enemmän kuin motiivit. Minä en ole samaa mieltä. Käyttäytyminen ja sanat eivät nyt liittyneet tähän. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Ex kyykyttää miestäsi, haluaa varmistaa, ettei teillä ole kahdenkeskeistä aikaa. Kannusta miestäsi pitämään puolensa niin ettei suostu exän aikataulumuutoksiin.

Jep! Juuri näin aion tehdä. Kun vain pääsemme juttelemaan kunnolla. 

ap

Tee kunnon testi. Anna miehen olla. Hillitse itsesi, älä ota yhteyttä, vaan anna miehen ottaa seuraavaksi yhteyttä. Sillä tavalla näet, kuinka tosissaan hän on kanssasi suhteessa. Vie lapsesi isovanhemmilleen niin kuin oli tarkoituskin, tee jotain kivaa tai mielenkiintoista itseksesi - käy elokuvissa/teatterissa, viinilasillisella, ystävän luona. Nuku pitkään. Yritä unohtaa tämän viikonlopun harmitus ja keskittyä johonkin muuhun kuin miehen perhekuvioihin. Jos jotain itsellesi kivaa keksit ja päätät sen toteuttaa, ja mies ottaakin yhteyttä jonkin ehdotuksen kanssa, älä luovu omista suunnitelmistasi. Totea vain ystävällisesti, että ehdit jo tehdä muita ratkaisuja, että sitten joskus toiste. 

Näin minä tekisin, mutta olenkin rauhallinen luonne, toisin kuin sinä vastauksistasi päätellen ;)

Ap, tiesithän itse, mihin ryhdyit?

Koeta tajuta, että lapsille isä on tärkeä.

Isäni kuoli kun olin 13. Sen jälkeen ei ollut ketään,

Ei edes isäpuolta. Kunpa isä olisi elänyt.

Tämä on kuin suhteeni vuosia sitten... Exä määritteli meidän menot. Minä väsyin siihen, ettei mies huomioinut minua.

Vierailija kirjoitti:

Tee kunnon testi. Anna miehen olla. Hillitse itsesi, älä ota yhteyttä, vaan anna miehen ottaa seuraavaksi yhteyttä. Sillä tavalla näet, kuinka tosissaan hän on kanssasi suhteessa. Vie lapsesi isovanhemmilleen niin kuin oli tarkoituskin, tee jotain kivaa tai mielenkiintoista itseksesi - käy elokuvissa/teatterissa, viinilasillisella, ystävän luona. Nuku pitkään. Yritä unohtaa tämän viikonlopun harmitus ja keskittyä johonkin muuhun kuin miehen perhekuvioihin. Jos jotain itsellesi kivaa keksit ja päätät sen toteuttaa, ja mies ottaakin yhteyttä jonkin ehdotuksen kanssa, älä luovu omista suunnitelmistasi. Totea vain ystävällisesti, että ehdit jo tehdä muita ratkaisuja, että sitten joskus toiste. 

Näin minä tekisin, mutta olenkin rauhallinen luonne, toisin kuin sinä vastauksistasi päätellen ;)

No näin minä juuri teenkin. Hän soitti äsken ja saimme aikaan välirauhan. Asiasta puhutaan sitten paremmin, kun näemme. Mutta olen minä silti loukkaantunut ja ihmeissäni. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vieras13 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vieras13 kirjoitti:

Lapset ovat miehellä vain viikonloppuisin, en valittaisi. Siinä jää vielä 5 muuta päivää, jolloin lapset ovat äidillään. Mies on omien lastensa kanssa alle kolmasosan ajasta, toiset ovat puolet tai vielä enemmän. Voi olla sinulle ikävämpi juttu, mutta kunnon miehelle, ja vanhemmalle lapset ovat etusijalla.

Itse en edes katselisi mitään lusmua, joka on lastensa kanssa mahdollisimman vähän.

 

Eli sinusta ei ole mitään ihmeellistä siinä, että vuoden ihan jokainen viikonloppu lapset ovat isällään eivätkä koskaan äidillään? Enkä mielestäni sanonut, että lapset olisivat aina viikolla äitinsä luona. Kyllä he ovat isällään myös viikolla. 

ap

Ei. Toiset haluavat järjestää asiansa näin ja silloin se on näin. Et sanonut, annoit olettaa.

Meillä lapsi oli pitkään joka ikisen viikonlopun isällään, sillä hänellä ei töiden takia ollut viikolla aikaa. Ymmärrän järjestelyn oikein hyvin silloin, kun etävanhempi haluaa viettää omien lastensa kanssa aikaa mahdollisimman paljon. 

Jos lapset ovat isällään myös viikolla, niin sehän on vain vielä positiivisempi asia.

Niin, tottakai toiset haluavat järjestää asiansa näin, esim tämä mieheni exä. Mutta kai siinä pitäisi kuulla sitä toistakin osapuolta eikä ole kyllä mitenkään kohtuuton toivomus, että olisi joskus se viikonloppu vapaata. Kun nyt ei puhuta joka toisesta viikonlopusta eikä edes kerran kuukaudessa vaan oikeasti yhdestä tai kahdesta viikonlopusta VUODESSA. 

ap

No kun se mies ei tunnu haluavan järjestää aikaa kanssasi. Tyydy tai lähde.

Niinpä. Ei ole vain helppoa ja mukavaa huomata, että toinen ei halua järjestää aikaa. Ja sitten kun sanon tämän miehelle, hän loukkaantuu ja suuttuu. Enkä oikeasti tiedä, mitä pitäisi ajatella tuosta kuviosta, että ex oli vain jättänyt lapset kotiin ja käskenyt miehen ne hakea. Onko tämä tilanne nyt oikeasti näin paha sen exän puolelta vai kusettaako mies nyt pahemman kerran. 

ap

Lastensuojeluilmoituksen paikka, jos lapset jätetty keskenään.  Oletko ajatellut, miksi yleensäkin olet tuollaisen miehen kanssa suhteessa?

No ei kai se nyt herranjestas miehen syy ole, jos hänen exänsä jättä lapset heitteille? 

ap

Eksästähän se ls tehdään.

Siinä voi vain lopulta käydä niin, että kohta mies on totaaliyh.

Niin, mutta tuossa kysyttiin, miksi olen tämän miehen kanssa suhteessa. Siihen ihmettelin, miten exän tekemiset tekevät miehestä kelvottoman. 

ap

No kaikki mitä olet tässä ketjussa kertonut viittaa siihen, että mies on kelvoton kumppani käyttäytymisensä tasolla,vaikka ei varmastikaan kelvoton ihminen. Mutta kun suhteessanse käyttäytyminen ratkaisee.

Niinkö tämä asia sinulle näyttäytyy? Minä keksin kyllä aika paljonkin erilaisia ominaisuuksia, joita monilla miehillä on ja jotka tekevät parisuhdekumppanin kelvottomaksi. Itse olen esimerkiksi eronnut alkoholistista ja katsonut läheltä mustasukkaisia ja väkivaltaisia parisuhteita, joten en todellakaan osaa pitää tätä miestä kelvottomana siksi, että hänellä on hankalat välit exään ja vähän vapaa-aikaa. En olettanutkaan, että parisuhteessa olisi loputtomasti yhteistä aikaa. 

ap

Jaa. Minulle ei riitä suhteeseen että mies ei ole väkivaltainen, mustasukkainen alkoholisti. Ihan minimivaatimus on myös se, että jonkun muun aikuisen tarpeet eivät mene miehen maailmassa jatkuvasti minun tarpeitteni yli.

Pointti on, että sinä kärsit tuossa suhteessa, koska mies antaa jatkuvasti periksi kelvottomalle exälleen. Riippumatta miehen motiiveista, jotka voivat olla ihan ok (kuten lasten suojeleminen) tai vähemmän ok (mies on saamaton nahjus joka pelkää exäänsä), en voisi elää suhteessa jossa toinen käyttäytyy noin. Motiivit eivät ratkaise vaan seuraukset.

Hohhoijaa. Nuo olivat ääriesimerkkejä, joissa kelvottomuus on päivänselvää. Mutta inhimilliset virheet ja hankalat elämäntilanteet eivät vielä minusta tee kenestäkään kelvotonta. Kyllä minulla ratkaisee nimenomaan motiivit eivätkä seuraukset. Ehkä sinulla sitten tosiaan eri tavalla. 

ap

Kyllä todellakin seuraukset, jos se käyttäytyminen on jatkuvaa. Ja vinkkinä: käyttäytyminen kertoo ihmisen luonteesta ja asenteista paljon luotettavammin kuin sanat. Talk is cheap.

Et näköjään ymmärtänyt mitä sanoin. Väitit, että seuraukset merkitsevät enemmän kuin motiivit. Minä en ole samaa mieltä. Käyttäytyminen ja sanat eivät nyt liittyneet tähän. 

ap

Voi hyvänen aika. Miehen toistuva käyttäytyminen=seuraukset minulle. Jos nämä seuraukset ovat tarpeeksi ikävät, niin en jää suhteeseen, olivat motiivit käytökselle mitkä tahansa.

Mutta tsemppiä jatkoon. Minä olen koko ajan ollut sitä mieltä ettet ole kohtuuton, en vaan usko että asialle voi tehdä paljoa, jos miehen reaktiokin oli tuollainen.

AP,et ole kohtuuton.Te tarvitsette,suhteenne vuoksi,kahdenkeskistä aikaa-ihan yhtälailla kun sitä kaksinolon aikaa on ollut ydinperheessä ennen lasten tuloa.Se tarve ei tee sinusta tai miesystävästäsi huonoa ihmistä,että saatte tutustua toisiinne kunnolla ilman muita tekijöitä-lapset kyllä kuuluvat siihen elämään joka tapuksessa.

Miesystäväsi on tehnyt typerän sopimuksen,jos lastenvalvojalla on tällainen sovittu,että vuoden (lähes)kaikki viikonloput lapset ovat isällään.Se,joka tähän kommentoi,että hyvä kun mies tapaa lapsiaan-on totta,mutta jos realistisesti asia on niin,että lapset ovat äidillä su-illasta pe-aamuun,vie jo tavallinen koulupäivä noista päivistä suurimman osan,eikä äiti pääse (huom) ollenkaan viettämään lasten kanssa kiireetöntä aikaa. Isä voisi tavata lapsia joka toinen viikonloppu,JA arkena sopimuksen mukaan,jolloin läsnäolo ns.nettona jakautuisi lasten kanssa tasaisemmin.

Ja jos tällainen käytäntö on sovittu muuten,miesystäväsi voisi ryhdistäytyä ja sanoa,että tilanne on nyt muuttunut kun sinä olet elämässä mukana,ja hän viettää yhden viikonlopun kuukaudesta ilman lapsia.Kukaan ei kärsi,paitsi ilmeisesti lasten äiti,mutta vetoaisin siihen että hänkin SAA olla lasten kanssa muulloin kuin koulun jälkeen pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Miesystäväsi saattaa olla asiassa vähän reppana.Ehkä potee tunnontuskia eron vuoksi,ja haluaa kompensoida asioista suostumalla kaikkeen.Ja jos eksä on tottunut asiat näin hoitamaan,on siinä työmaata käytäntöä lähteä muuttamaan mutta näin se olisi tehtävä.

Itse seurustelin aikanaan miehen kanssa,jolla yksi lapsi edellisestä suhteestä,teini jo.Samanlainen sopimus,kaikki viikonloput ja juhlapyhät isällä,lähes aina.Ei mitään järkeä,välimatkan vuoksi koulunkäynti olisi sujunut kummastakin osoitteesta.En koe,että pelkkä viikonloppujen vietto lapsen kanssa on kummallekaan palkitsevaa,koska siinä jää se arkielämä aika kaukaiseksi.Viikonlopulle jäi aina kova paine keksiä ja tehdä jotain erityistä,kun on se viikonloppu,eikä ollut sitten hajuakaan miten koulu menee ja kenen kanssa kaveeraa.Itsekin äitinä koen,että se arki on enemmän yhteen liimaava tekijä kuitenkin.Lopetin sitten seurustelun aikanaan,kun tosiaan sitä yhteistä aikaa ei sitten ollut niin että suhde olisi voinut kunnolla kehittyä.

Hankala tilanne ap,mutta pallo on tavallaan miesystävälläsi,jolla on hankala tilanne myös.Sellaista mietin,että jospa ns.seinä seinää vasten-tilanteen sijaan olet vain iloinen ja kohtelias,ja lopetat täysin yhteisten viikonloppujen suunnittelun,ja sovit mukavaa tekemistä tai rentouttavaa yksinoloa ottamatta miesystävää näihin suunnitelmiin mukaan.Niin että hän itse havahtuisi siihen,että järjestäisi asiat kuntoon eksän kanssa näistä tapaamisista.Nyt hänen saattaa olla helppo siirtää turhatumisen tunne sinuun eksän sijaan,kun sanot ääneen sen,mitä hänkin ajattelee. Tapaat häntä kuten tähänkin asti silloin kun voi,mutta et laske mitään niiden varaan.Olet enemmänkin saalis kuin jahti,tai jotain:)

Toivottavasti asiat selkiävät kun noin kauan olette jo seurustelleet!

Vierailija kirjoitti:

Ap, tiesithän itse, mihin ryhdyit?

Koeta tajuta, että lapsille isä on tärkeä.

Isäni kuoli kun olin 13. Sen jälkeen ei ollut ketään,

Ei edes isäpuolta. Kunpa isä olisi elänyt.

En tiennyt, mihin ryhdyin. Tajuan, että lapsille isä on tärkeä. Minunkin lapsilleni isä on tärkeä. Mutta heillä on myös äiti, joka on tärkeä. Kuvittelin, että tämä on ihan normaalia. Mutta ei ilmeisesti olekaan. En tosiaan tiennyt, että ainoastaan isän kuuluu olla tärkeä. 

Vierailija kirjoitti:

AP,et ole kohtuuton.Te tarvitsette,suhteenne vuoksi,kahdenkeskistä aikaa-ihan yhtälailla kun sitä kaksinolon aikaa on ollut ydinperheessä ennen lasten tuloa.Se tarve ei tee sinusta tai miesystävästäsi huonoa ihmistä,että saatte tutustua toisiinne kunnolla ilman muita tekijöitä-lapset kyllä kuuluvat siihen elämään joka tapuksessa.

Miesystäväsi on tehnyt typerän sopimuksen,jos lastenvalvojalla on tällainen sovittu,että vuoden (lähes)kaikki viikonloput lapset ovat isällään.Se,joka tähän kommentoi,että hyvä kun mies tapaa lapsiaan-on totta,mutta jos realistisesti asia on niin,että lapset ovat äidillä su-illasta pe-aamuun,vie jo tavallinen koulupäivä noista päivistä suurimman osan,eikä äiti pääse (huom) ollenkaan viettämään lasten kanssa kiireetöntä aikaa. Isä voisi tavata lapsia joka toinen viikonloppu,JA arkena sopimuksen mukaan,jolloin läsnäolo ns.nettona jakautuisi lasten kanssa tasaisemmin.

Ja jos tällainen käytäntö on sovittu muuten,miesystäväsi voisi ryhdistäytyä ja sanoa,että tilanne on nyt muuttunut kun sinä olet elämässä mukana,ja hän viettää yhden viikonlopun kuukaudesta ilman lapsia.Kukaan ei kärsi,paitsi ilmeisesti lasten äiti,mutta vetoaisin siihen että hänkin SAA olla lasten kanssa muulloin kuin koulun jälkeen pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Miesystäväsi saattaa olla asiassa vähän reppana.Ehkä potee tunnontuskia eron vuoksi,ja haluaa kompensoida asioista suostumalla kaikkeen.Ja jos eksä on tottunut asiat näin hoitamaan,on siinä työmaata käytäntöä lähteä muuttamaan mutta näin se olisi tehtävä.

Itse seurustelin aikanaan miehen kanssa,jolla yksi lapsi edellisestä suhteestä,teini jo.Samanlainen sopimus,kaikki viikonloput ja juhlapyhät isällä,lähes aina.Ei mitään järkeä,välimatkan vuoksi koulunkäynti olisi sujunut kummastakin osoitteesta.En koe,että pelkkä viikonloppujen vietto lapsen kanssa on kummallekaan palkitsevaa,koska siinä jää se arkielämä aika kaukaiseksi.Viikonlopulle jäi aina kova paine keksiä ja tehdä jotain erityistä,kun on se viikonloppu,eikä ollut sitten hajuakaan miten koulu menee ja kenen kanssa kaveeraa.Itsekin äitinä koen,että se arki on enemmän yhteen liimaava tekijä kuitenkin.Lopetin sitten seurustelun aikanaan,kun tosiaan sitä yhteistä aikaa ei sitten ollut niin että suhde olisi voinut kunnolla kehittyä.

Hankala tilanne ap,mutta pallo on tavallaan miesystävälläsi,jolla on hankala tilanne myös.Sellaista mietin,että jospa ns.seinä seinää vasten-tilanteen sijaan olet vain iloinen ja kohtelias,ja lopetat täysin yhteisten viikonloppujen suunnittelun,ja sovit mukavaa tekemistä tai rentouttavaa yksinoloa ottamatta miesystävää näihin suunnitelmiin mukaan.Niin että hän itse havahtuisi siihen,että järjestäisi asiat kuntoon eksän kanssa näistä tapaamisista.Nyt hänen saattaa olla helppo siirtää turhatumisen tunne sinuun eksän sijaan,kun sanot ääneen sen,mitä hänkin ajattelee. Tapaat häntä kuten tähänkin asti silloin kun voi,mutta et laske mitään niiden varaan.Olet enemmänkin saalis kuin jahti,tai jotain:)

Toivottavasti asiat selkiävät kun noin kauan olette jo seurustelleet!

No näinhän tässä on nyt menty vuoden verran. En tule saamaan sitä yhteistä viikonloppua ellen sitä pyydä. Ja hän ei tule minun luokseni, ellen sitä pyydä. Hän toki pyytää aina luokseen, mutta hänelle ei ole tullut mieleenkään, että hän voisi tulla myös minun luokseni. 

Tämä "ei pidä alkaa seurustella ihmisen kanssa, jolla on lapsia" on kyllä mainio ohje. Kenen kanssa ap voi seurustella?

Hän ei voi seurustella lapsettoman kanssa, koska lapsettomalle ap ei kelpaa, sikäli, kun noudattaa ohjetta. Hän ei voi myöskään seurustella henkilön kanssa, jolla lapsia, koska se on vastoin ohjetta.

Ap siis jää yksin. Tai sitten ajattelee olevansa muiden yläpuolella niin, että ei itse kelpuuta lapsellista, mutta ajattelee itse kelpaavansa, vaikka lapsia onkin. Mikä onkin kaksinaismoralismia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vieras13 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vieras13 kirjoitti:

Lapset ovat miehellä vain viikonloppuisin, en valittaisi. Siinä jää vielä 5 muuta päivää, jolloin lapset ovat äidillään. Mies on omien lastensa kanssa alle kolmasosan ajasta, toiset ovat puolet tai vielä enemmän. Voi olla sinulle ikävämpi juttu, mutta kunnon miehelle, ja vanhemmalle lapset ovat etusijalla.

Itse en edes katselisi mitään lusmua, joka on lastensa kanssa mahdollisimman vähän.

 

Eli sinusta ei ole mitään ihmeellistä siinä, että vuoden ihan jokainen viikonloppu lapset ovat isällään eivätkä koskaan äidillään? Enkä mielestäni sanonut, että lapset olisivat aina viikolla äitinsä luona. Kyllä he ovat isällään myös viikolla. 

ap

Ei. Toiset haluavat järjestää asiansa näin ja silloin se on näin. Et sanonut, annoit olettaa.

Meillä lapsi oli pitkään joka ikisen viikonlopun isällään, sillä hänellä ei töiden takia ollut viikolla aikaa. Ymmärrän järjestelyn oikein hyvin silloin, kun etävanhempi haluaa viettää omien lastensa kanssa aikaa mahdollisimman paljon. 

Jos lapset ovat isällään myös viikolla, niin sehän on vain vielä positiivisempi asia.

Niin, tottakai toiset haluavat järjestää asiansa näin, esim tämä mieheni exä. Mutta kai siinä pitäisi kuulla sitä toistakin osapuolta eikä ole kyllä mitenkään kohtuuton toivomus, että olisi joskus se viikonloppu vapaata. Kun nyt ei puhuta joka toisesta viikonlopusta eikä edes kerran kuukaudessa vaan oikeasti yhdestä tai kahdesta viikonlopusta VUODESSA. 

ap

No kun se mies ei tunnu haluavan järjestää aikaa kanssasi. Tyydy tai lähde.

Niinpä. Ei ole vain helppoa ja mukavaa huomata, että toinen ei halua järjestää aikaa. Ja sitten kun sanon tämän miehelle, hän loukkaantuu ja suuttuu. Enkä oikeasti tiedä, mitä pitäisi ajatella tuosta kuviosta, että ex oli vain jättänyt lapset kotiin ja käskenyt miehen ne hakea. Onko tämä tilanne nyt oikeasti näin paha sen exän puolelta vai kusettaako mies nyt pahemman kerran. 

ap

Lastensuojeluilmoituksen paikka, jos lapset jätetty keskenään.  Oletko ajatellut, miksi yleensäkin olet tuollaisen miehen kanssa suhteessa?

No ei kai se nyt herranjestas miehen syy ole, jos hänen exänsä jättä lapset heitteille? 

ap

Eksästähän se ls tehdään.

Siinä voi vain lopulta käydä niin, että kohta mies on totaaliyh.

Niin, mutta tuossa kysyttiin, miksi olen tämän miehen kanssa suhteessa. Siihen ihmettelin, miten exän tekemiset tekevät miehestä kelvottoman. 

ap

No kaikki mitä olet tässä ketjussa kertonut viittaa siihen, että mies on kelvoton kumppani käyttäytymisensä tasolla,vaikka ei varmastikaan kelvoton ihminen. Mutta kun suhteessanse käyttäytyminen ratkaisee.

Niinkö tämä asia sinulle näyttäytyy? Minä keksin kyllä aika paljonkin erilaisia ominaisuuksia, joita monilla miehillä on ja jotka tekevät parisuhdekumppanin kelvottomaksi. Itse olen esimerkiksi eronnut alkoholistista ja katsonut läheltä mustasukkaisia ja väkivaltaisia parisuhteita, joten en todellakaan osaa pitää tätä miestä kelvottomana siksi, että hänellä on hankalat välit exään ja vähän vapaa-aikaa. En olettanutkaan, että parisuhteessa olisi loputtomasti yhteistä aikaa. 

ap

Jaa. Minulle ei riitä suhteeseen että mies ei ole väkivaltainen, mustasukkainen alkoholisti. Ihan minimivaatimus on myös se, että jonkun muun aikuisen tarpeet eivät mene miehen maailmassa jatkuvasti minun tarpeitteni yli.

Pointti on, että sinä kärsit tuossa suhteessa, koska mies antaa jatkuvasti periksi kelvottomalle exälleen. Riippumatta miehen motiiveista, jotka voivat olla ihan ok (kuten lasten suojeleminen) tai vähemmän ok (mies on saamaton nahjus joka pelkää exäänsä), en voisi elää suhteessa jossa toinen käyttäytyy noin. Motiivit eivät ratkaise vaan seuraukset.

Hohhoijaa. Nuo olivat ääriesimerkkejä, joissa kelvottomuus on päivänselvää. Mutta inhimilliset virheet ja hankalat elämäntilanteet eivät vielä minusta tee kenestäkään kelvotonta. Kyllä minulla ratkaisee nimenomaan motiivit eivätkä seuraukset. Ehkä sinulla sitten tosiaan eri tavalla. 

ap

Kyllä todellakin seuraukset, jos se käyttäytyminen on jatkuvaa. Ja vinkkinä: käyttäytyminen kertoo ihmisen luonteesta ja asenteista paljon luotettavammin kuin sanat. Talk is cheap.

Et näköjään ymmärtänyt mitä sanoin. Väitit, että seuraukset merkitsevät enemmän kuin motiivit. Minä en ole samaa mieltä. Käyttäytyminen ja sanat eivät nyt liittyneet tähän. 

ap

Voi hyvänen aika. Miehen toistuva käyttäytyminen=seuraukset minulle. Jos nämä seuraukset ovat tarpeeksi ikävät, niin en jää suhteeseen, olivat motiivit käytökselle mitkä tahansa.

Mutta tsemppiä jatkoon. Minä olen koko ajan ollut sitä mieltä ettet ole kohtuuton, en vaan usko että asialle voi tehdä paljoa, jos miehen reaktiokin oli tuollainen.

Eli jos mies on sinulle mielin kielin ja kiltti ja kantaa sinulle kukkia ja seuraukset ovat sinun mielestäsi hyvät, sinulle on yhdentekevää, mitkä hänen motiivinsa ovat? No onnea sinulle. Minä mietin aina niitä motiivejakin. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Tämä "ei pidä alkaa seurustella ihmisen kanssa, jolla on lapsia" on kyllä mainio ohje. Kenen kanssa ap voi seurustella?

Hän ei voi seurustella lapsettoman kanssa, koska lapsettomalle ap ei kelpaa, sikäli, kun noudattaa ohjetta. Hän ei voi myöskään seurustella henkilön kanssa, jolla lapsia, koska se on vastoin ohjetta.

Ap siis jää yksin. Tai sitten ajattelee olevansa muiden yläpuolella niin, että ei itse kelpuuta lapsellista, mutta ajattelee itse kelpaavansa, vaikka lapsia onkin. Mikä onkin kaksinaismoralismia.

Niinpä. Ja monet eivät jaksaneet ilmeisesti lukea aloitusviestiäni loppuun asti, koska tulevat alentuvaan sävyyn minulle opettamaan, että "voi kuule, lasten kanssa on tuollaista". Ei vaan ole minun lapsieni kanssa. 

ap