Minkälainen olisi yhteiskunta, jossa kukaan ei ostaisi juuri mitään, ainakaan uutena?

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta ei voisi keskittyä enää talouskasvuun ja voiton maksimointiin. Mutta ei se tarkoita ettemmekö me voisi elää hyvää ja tyydyttävää elämää. Ei sellaista yltäkylläisyyttä että moni asia menettää merkityksensä, vaan juuri tarpeeksi niin että perustarpeet täyttyy.

Mutta ilman kulutusta ei valtiolla olisi varaa ylläpitää kenenkään elämää. Siihen loppuisi Kelan tuet, jokainen saisi tulla toimeen omillaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ilman kerskakulutusta suistuisimme yhteiskunnan tuhoon? Onko uusi tavara ainoa asia joka pyörittää yhteiskunnan rattaita ja tarjoaa töitä? Minulla tulee mieleen montakin työpaikkaa joita silti tarvittaisiin (lääkärit, kokit, siivoojat jne.), ja monta sellaista jotka tarjoaisi lisää töitä ihmisille - eikä koneille, kuten tavaroiden tuottamisessa menetellään nykyään. Jo pelkästään tavaroiden huolto- ja korjauspalvelut, lainapalvelut, ja kaikki niihin liittyvä.

Oletko tajunnut, miten paljon nimenomaan lääkärit käyttävät kertakäyttötavaraa työssä hygieniasyistä? Kokeillakaan ei kauan kestäisi nykyajan muoviastiat ja välineet. Niitä pitäisi sitten teettää puisia ja metallisia sepiltä tai etsiä kierrätyksestä (jossain vaiheessa tulisi pula ja vaikea saada välineitä). Lääkärissä käynti voisi olla hurjan kallista, kun ei saataisi käyttää kertakäyttöistä tehdastavaraa, vaan kaikki pitää olla uudelleen käytettävää eli joka kerta puhdistettavaa. Puhdistusainetta pitäisi jostain saada ja pulloissa olla joku kierrätyssysteemi.

Tavallaan aina jos ajatellaan että kulutus ja kaupankäynti "kielletään", niin ihmiset keksii sen uudestaan jotain kiertoreittiä. Vaihtokauppaa on aina ollut. Esimerkiksi huumepiireissä tämän näkee jos kellään ei ole varsinaista rahaa - vaihdetaan palveluksia, palveluita ja tavaroita päihteeseen.

Omavarais-vaihtotalousyhteiskunta. Ei siitä kovin kauaa ole, kun Suomikin tällainen vielä oli. 

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti ihmiskunta ei kehittyisi niin nopeasti kuin se on kehittynyt nyt. Kun ihmiset eivät osta mitään ei tarvitse myöskään luoda ideoita uusiin tuotteisiin, joten asiat pysyisivät hyvin paljon samanlaisina, kuin nyt.

Olisi myös todennäköisesti enemmän työttömyyttä, siis huomattavasti paljon ja köyhyyttä, koska ihmisillä ei olisi myöskään työpaikkoja, koska ei ole kuluttajia, ei ole myöskään yrityksiä niitä tuottamassa. 

Kehitys vaan keskittyisi eri asioihin. Sen sijaan että kehitettäisiin entistä muodikkaampia ja kertakäyttöisempiä asioita, kehiteltäisiin entistä kestävämpiä ja käytännöllisempiä asioita, ja sitä rataa.

On hyvä tiedostaa, että materian ostaminen ei ole ainoaa kulutusta, vaan myös palveluiden ostaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti ihmiskunta ei kehittyisi niin nopeasti kuin se on kehittynyt nyt. Kun ihmiset eivät osta mitään ei tarvitse myöskään luoda ideoita uusiin tuotteisiin, joten asiat pysyisivät hyvin paljon samanlaisina, kuin nyt.

Olisi myös todennäköisesti enemmän työttömyyttä, siis huomattavasti paljon ja köyhyyttä, koska ihmisillä ei olisi myöskään työpaikkoja, koska ei ole kuluttajia, ei ole myöskään yrityksiä niitä tuottamassa. 

Kehitys vaan keskittyisi eri asioihin. Sen sijaan että kehitettäisiin entistä muodikkaampia ja kertakäyttöisempiä asioita, kehiteltäisiin entistä kestävämpiä ja käytännöllisempiä asioita, ja sitä rataa.

On hyvä tiedostaa, että materian ostaminen ei ole ainoaa kulutusta, vaan myös palveluiden ostaminen.

Ilman materiaalisia hyödykkeitä meinasit elää?

En mä nytkään osta juuri mitään uutena, paitsi ruokaa. Tuntuu silti, että rasittavan useasti saisi olla uusimassa esim. huonekaluja. Makaan rikkinäisellä sohvalla nytkin, kun en ole jaksanut järjestää tätä kaatopaikalle ja hankkia uutta. Sama tai melkein parempi se olisi ostaa sotkasta uusi ja käyttää 10 vuotta, kuin ostaa kierrätyksestä parin vuoden välein halvat käytetyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti ihmiskunta ei kehittyisi niin nopeasti kuin se on kehittynyt nyt. Kun ihmiset eivät osta mitään ei tarvitse myöskään luoda ideoita uusiin tuotteisiin, joten asiat pysyisivät hyvin paljon samanlaisina, kuin nyt.

Olisi myös todennäköisesti enemmän työttömyyttä, siis huomattavasti paljon ja köyhyyttä, koska ihmisillä ei olisi myöskään työpaikkoja, koska ei ole kuluttajia, ei ole myöskään yrityksiä niitä tuottamassa. 

Kehitys vaan keskittyisi eri asioihin. Sen sijaan että kehitettäisiin entistä muodikkaampia ja kertakäyttöisempiä asioita, kehiteltäisiin entistä kestävämpiä ja käytännöllisempiä asioita, ja sitä rataa.

On hyvä tiedostaa, että materian ostaminen ei ole ainoaa kulutusta, vaan myös palveluiden ostaminen.

Mutta mitä palveluita olisi, jos ei enää olisi tavaroita, joilla tehdä näitä palveluja? 

Ja uusia kestävämpiä ja käytännöllisempiä asioita kehitetään nyt niiden tulojen kautta, mitä saadaan tavaroista. Jos tälläisiä tuloja ei olisi, niin ei uusia kehityksiäkään tehtäisi, koska siihen ei olisi varaa. Myös niiden muutamien perustavaroiden hinnatkin kohoaisivat pilviin, koska niitä ostetaan niin harvoin. Vain rikkaimmilla olisi varaa ostaa mitään, esim huonekaluja. 

Ei siis olisi elintarviketeollisuutta. Maalaiset olisi peltoineen kunkkuja ja kaupunkilaiset heidän armoillaan eläviä mitättömyyksiä.

Vilkaisu kehitysmaihin kertoo vastauksen. Siellä ei kukaan osta juuri mitään, koska ei ole rahaa millä ostaa.

Paluu omavaraiseen keräily-metsästysyhteiskuntaan. Kaikki mitä tarvitaan hankitaan itse luonnosta. 

Vierailija kirjoitti:

Eli käytännössä millainen olisi maailma jossa kuluttaminen perustuisi ostamisen ja omistamisen sijaan enimmäkseen palveluihin ja lainaamiseen, ja kertakäyttökulttuurin korvaisi kiertotalous? Parempi. Ekologisempi. Potentiaalisesti oikeudenmukaisempi. Esimerkiksi tavaroiden laatu paranisi. Tällä hetkellä laadukkaat vaatteet eivät pysty kilpailemaan polkuhintaisten pikamuotirättien kanssa, mutta vaatelainaamon ehdottomasti kannattaa satsata laadukkaisiin ja pitkäikäisiin tuotteisiin. Suurimmalla osasta ihmisistä olisi myös niihin varaa, kun niitä ei tarvitsisi omistaa ja siten maksaa koko hintaa, saati murehtia huoltamisesta. Tämä saattaisi jopa elvyttää Suomenkin kuolleen vaateteollisuuden, kun vaatteen hinta kattaisi myös valmistuskulut eli työntekijöille vihdoin maksettaisiin kohtuullista palkkaa.

Miten suurimmalla osalla ihmisistä olisi varaa vaatelainaamon vaatteisiin, kun suurin osa ihmisistä on juuri menettänyt työpaikkansa? Sanoisin ennemmin, että suurin osa ihmisistä kulkisi ryysyissä.

Vierailija kirjoitti:

Paluu omavaraiseen keräily-metsästysyhteiskuntaan. Kaikki mitä tarvitaan hankitaan itse luonnosta. 

Mutta ei metsien omistajat antaisi keräillä tuosta vain metsistä ja pelloilta, joten ihmisten pitäisi jollain rahalla maksaa joko metsien omistajille tai jostain saada rahaa, että he voisivat ostaa oman alueen. Ilman tuloja tuo voisi olla aika mahdoton yhtäläisyys. Peltotöihin he varmaan ottaisivat ihmisiä ruokapalkalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman kerskakulutusta suistuisimme yhteiskunnan tuhoon? Onko uusi tavara ainoa asia joka pyörittää yhteiskunnan rattaita ja tarjoaa töitä? Minulla tulee mieleen montakin työpaikkaa joita silti tarvittaisiin (lääkärit, kokit, siivoojat jne.), ja monta sellaista jotka tarjoaisi lisää töitä ihmisille - eikä koneille, kuten tavaroiden tuottamisessa menetellään nykyään. Jo pelkästään tavaroiden huolto- ja korjauspalvelut, lainapalvelut, ja kaikki niihin liittyvä.

Oletko tajunnut, miten paljon nimenomaan lääkärit käyttävät kertakäyttötavaraa työssä hygieniasyistä? Kokeillakaan ei kauan kestäisi nykyajan muoviastiat ja välineet. Niitä pitäisi sitten teettää puisia ja metallisia sepiltä tai etsiä kierrätyksestä (jossain vaiheessa tulisi pula ja vaikea saada välineitä). Lääkärissä käynti voisi olla hurjan kallista, kun ei saataisi käyttää kertakäyttöistä tehdastavaraa, vaan kaikki pitää olla uudelleen käytettävää eli joka kerta puhdistettavaa. Puhdistusainetta pitäisi jostain saada ja pulloissa olla joku kierrätyssysteemi.

Tavallaan aina jos ajatellaan että kulutus ja kaupankäynti "kielletään", niin ihmiset keksii sen uudestaan jotain kiertoreittiä. Vaihtokauppaa on aina ollut. Esimerkiksi huumepiireissä tämän näkee jos kellään ei ole varsinaista rahaa - vaihdetaan palveluksia, palveluita ja tavaroita päihteeseen.

Siis uutta tavaraahan SAISI tuottaa nimenomaan tarpeeseen. Eiköhän se olisi kaikkien etu, että käyttötavarat tehtäisiin niille optimaalisimmasta, käyttöä kestävästä materiaalista. Kertakäyttöisyys pitäisi saada ihan minimiin, vain kun se palvelee oikeaa tarkoitusta, esim. tuo hygienia.

Vierailija kirjoitti:

Paluu omavaraiseen keräily-metsästysyhteiskuntaan. Kaikki mitä tarvitaan hankitaan itse luonnosta. 

Eli jos et omista itse maata saat ottaa vain marjat ja sienet. Ei lihaa, rakennustarvikkeita...

Vierailija kirjoitti:

Ei siis olisi elintarviketeollisuutta. Maalaiset olisi peltoineen kunkkuja ja kaupunkilaiset heidän armoillaan eläviä mitättömyyksiä.

Ei olisi teollisuutta. Mitään ei kannattaisi valmistaa suuressa mittakaavassa kun kukaan ei kuluta. Sähköverkot ja tietoliikenne kutistuisivat pienten piirien näpertelyksi koska teollisuus ja yhteiskunta eivät niitä ole käyttämässä. Sulla hajoaa pyykkikone, tai sun talos putoaa sähköverkon ulkopuolelle, kannattaa suosiosta hankkia muuripata ja kammella väännettävä pyykkirumpu. Se pyykkirummun kampi katkee. Valjastat hevoses ja lähdet etsimään lähintä seppää, kaipa joku vielä käsipelilläkin osaa takoa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta ei voisi keskittyä enää talouskasvuun ja voiton maksimointiin. Mutta ei se tarkoita ettemmekö me voisi elää hyvää ja tyydyttävää elämää. Ei sellaista yltäkylläisyyttä että moni asia menettää merkityksensä, vaan juuri tarpeeksi niin että perustarpeet täyttyy.

Mutta ilman kulutusta ei valtiolla olisi varaa ylläpitää kenenkään elämää. Siihen loppuisi Kelan tuet, jokainen saisi tulla toimeen omillaan. 

Kulutus ei loppuisi mihinkään, vaan painottuisi palveluiden kuluttamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paluu omavaraiseen keräily-metsästysyhteiskuntaan. Kaikki mitä tarvitaan hankitaan itse luonnosta. 

Mutta ei metsien omistajat antaisi keräillä tuosta vain metsistä ja pelloilta, joten ihmisten pitäisi jollain rahalla maksaa joko metsien omistajille tai jostain saada rahaa, että he voisivat ostaa oman alueen. Ilman tuloja tuo voisi olla aika mahdoton yhtäläisyys. Peltotöihin he varmaan ottaisivat ihmisiä ruokapalkalla. 

Siinä ei paljon metsien omistajien kiellot paina, kun lauma nälkäisiä ihmisiä lähtee hankkimaan ruokaa. Ja kun ei ole kulutusta tuollainen omistajuusasetelma poistuu muutenkin luonnostaan. Kulutuksen loppumisen myötä, kun loppuu myös sellaisen tuotteen kuin raha tarve. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti ihmiskunta ei kehittyisi niin nopeasti kuin se on kehittynyt nyt. Kun ihmiset eivät osta mitään ei tarvitse myöskään luoda ideoita uusiin tuotteisiin, joten asiat pysyisivät hyvin paljon samanlaisina, kuin nyt.

Olisi myös todennäköisesti enemmän työttömyyttä, siis huomattavasti paljon ja köyhyyttä, koska ihmisillä ei olisi myöskään työpaikkoja, koska ei ole kuluttajia, ei ole myöskään yrityksiä niitä tuottamassa. 

Kehitys vaan keskittyisi eri asioihin. Sen sijaan että kehitettäisiin entistä muodikkaampia ja kertakäyttöisempiä asioita, kehiteltäisiin entistä kestävämpiä ja käytännöllisempiä asioita, ja sitä rataa.

On hyvä tiedostaa, että materian ostaminen ei ole ainoaa kulutusta, vaan myös palveluiden ostaminen.

Ilman materiaalisia hyödykkeitä meinasit elää?

Missä kohdassa sanoin mitään sinnepäinkään? Lue uudestaan.

Vaihdantatalous. Joka sivumennen sanoen toimiikin jo hyvin pikkulapsiperheiden kesken; vaatteet, tarvikkeet ja palvelut vaihtavat omistajaa mutta raha ei liiku. Kun kuukausitulo on 500€/kk, vaihdantatalous on ainoa tapa voida elää.

Kun ihmiset pakon edessä tottuvat tulemaan toimeen mahdollisimman pienellä rahalla, taito/ elämäntapa säilyy vaikka rahaa joskus olisi käytössä enemmänkin. Kulutus pienenee ja työpaikat vähenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman kerskakulutusta suistuisimme yhteiskunnan tuhoon? Onko uusi tavara ainoa asia joka pyörittää yhteiskunnan rattaita ja tarjoaa töitä? Minulla tulee mieleen montakin työpaikkaa joita silti tarvittaisiin (lääkärit, kokit, siivoojat jne.), ja monta sellaista jotka tarjoaisi lisää töitä ihmisille - eikä koneille, kuten tavaroiden tuottamisessa menetellään nykyään. Jo pelkästään tavaroiden huolto- ja korjauspalvelut, lainapalvelut, ja kaikki niihin liittyvä.

Oletko tajunnut, miten paljon nimenomaan lääkärit käyttävät kertakäyttötavaraa työssä hygieniasyistä? Kokeillakaan ei kauan kestäisi nykyajan muoviastiat ja välineet. Niitä pitäisi sitten teettää puisia ja metallisia sepiltä tai etsiä kierrätyksestä (jossain vaiheessa tulisi pula ja vaikea saada välineitä). Lääkärissä käynti voisi olla hurjan kallista, kun ei saataisi käyttää kertakäyttöistä tehdastavaraa, vaan kaikki pitää olla uudelleen käytettävää eli joka kerta puhdistettavaa. Puhdistusainetta pitäisi jostain saada ja pulloissa olla joku kierrätyssysteemi.

Tavallaan aina jos ajatellaan että kulutus ja kaupankäynti "kielletään", niin ihmiset keksii sen uudestaan jotain kiertoreittiä. Vaihtokauppaa on aina ollut. Esimerkiksi huumepiireissä tämän näkee jos kellään ei ole varsinaista rahaa - vaihdetaan palveluksia, palveluita ja tavaroita päihteeseen.

Siis uutta tavaraahan SAISI tuottaa nimenomaan tarpeeseen. Eiköhän se olisi kaikkien etu, että käyttötavarat tehtäisiin niille optimaalisimmasta, käyttöä kestävästä materiaalista. Kertakäyttöisyys pitäisi saada ihan minimiin, vain kun se palvelee oikeaa tarkoitusta, esim. tuo hygienia.

Millä tavalla päätettäisiin, mikä on tarpeellista ja mikä ei? Joku voi sanoa, että pyykkikone on. Toinen voi sanoa, että ei ja että ihmiset voi pyykätä pyykit käsin. Missä menee raja?

Ja jos tavarat kestävät loputtomiin, niitä tavaroita tehdään harvemmin ja näin tavaroiden hinnat olisi aivan törkeät - niin törkeät, ettei kenellääkään peruskansalaisella niihin olisi edes varaa.