Minkälainen olisi yhteiskunta, jossa kukaan ei ostaisi juuri mitään, ainakaan uutena?
Kommentit (122)
Tämmöiset älyvapaat avaukset kerää huomiota kuin paska kärpäsiä.
Soylent Green löytyisi aika äkkiä ruokalistalta.
Fiksu yhteiskunta. Kierrättäminen kunniassa, samoin omilla käsillä tekeminen. Vähemmän mielenterveysongelmia (koska käsitöiden teko hoitaa päänuppia ja on sosiaalista). Vähemmän allergioita, koska tavaroissa ei olisi niin paljon säilöntä, homeenesto-, väri- ja palonestoaineita.
Äijät voisivat paremmin, kun pääsisivät korjailemaan jotain, mikä on rikki. Kaikki olisivat fyysisesti paremmassa kunnossa kuin nyt, koska liikuttaisiin enemmän.
Miksi sinua ärsyttää tämä asia? Eikö sinulla ole aikaa kirppareihin?
Oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tällaisia yhteiskuntakyhäelmiä jo olemassa. Kaatopaikoille kyhätyt slummit. Kaikki kierrätetään, juuri kukaan ei tee työtä kun kaikki aika kuluu peratessa syötävää tai vaihdettavaa/myytävää tavaraa jätevuorista.
Ne sci-fi elokuvien kiillotetut kulissit joissa hoikat ja kauniit ihmiset käyskentelee näennäisen toimettomina yltäkylläisyydessä ovat kaunis ajatus, mutta ne ovat vain fiktiota.
Nuo scifi-ihmiset ovat aina hyvin onnettomia joutilaisuudessaan, oletko huomannut? Niin olisin minäkin. Kierrätän jo nyt hyvin paljon materiaaleja ja tavaraa, säästän siinä rahaa ja nautin sekä tekemisestä että valmiin kädenjälkeni katselemisesta.
Tähän suuntaan päästäisiin, jos tulisi kunnon tullit halpamaissa tehdyille tuotteille.
Tän alan firmat kuihtuis pois ja saatais lisää työttömiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne pesukoneet ja vaatteet loputtomiin kestä korjaamistakaan.
Jos ei uutta lainkaan tuoteta.
Johonkin saakka voi pyöriä, mutta jossain tulisi raja vastaan.
Tai sitten kova tappelu olemassaolevista ja jotkut, siis ainakin köyhät, jäisivät ilman.
Salaa valmistettaistin tai kuljetettaisiin muualta uutta kuitenkin.
Vertaa kieltolaki.
Saisiko ostaa varaosia uutena? Tää on ihan älytön utopia. Eri asia puhua kuluttamisen rankasta vähentämisestä.
Eli käytännössä millainen olisi maailma jossa kuluttaminen perustuisi ostamisen ja omistamisen sijaan enimmäkseen palveluihin ja lainaamiseen, ja kertakäyttökulttuurin korvaisi kiertotalous? Parempi. Ekologisempi. Potentiaalisesti oikeudenmukaisempi. Esimerkiksi tavaroiden laatu paranisi. Tällä hetkellä laadukkaat vaatteet eivät pysty kilpailemaan polkuhintaisten pikamuotirättien kanssa, mutta vaatelainaamon ehdottomasti kannattaa satsata laadukkaisiin ja pitkäikäisiin tuotteisiin. Suurimmalla osasta ihmisistä olisi myös niihin varaa, kun niitä ei tarvitsisi omistaa ja siten maksaa koko hintaa, saati murehtia huoltamisesta. Tämä saattaisi jopa elvyttää Suomenkin kuolleen vaateteollisuuden, kun vaatteen hinta kattaisi myös valmistuskulut eli työntekijöille vihdoin maksettaisiin kohtuullista palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne pesukoneet ja vaatteet loputtomiin kestä korjaamistakaan.
Jos ei uutta lainkaan tuoteta.
Johonkin saakka voi pyöriä, mutta jossain tulisi raja vastaan.
Tai sitten kova tappelu olemassaolevista ja jotkut, siis ainakin köyhät, jäisivät ilman.
Salaa valmistettaistin tai kuljetettaisiin muualta uutta kuitenkin.
Vertaa kieltolaki.Saisiko ostaa varaosia uutena? Tää on ihan älytön utopia. Eri asia puhua kuluttamisen rankasta vähentämisestä.
Eikö tuon otsikon voisi ymmärtää juuri niin että kulutusta vähennettäisiin rankalla kädellä ja uutta valmistettaisiin vain tarpeeseen?
Ilman kerskakulutusta suistuisimme yhteiskunnan tuhoon? Onko uusi tavara ainoa asia joka pyörittää yhteiskunnan rattaita ja tarjoaa töitä? Minulla tulee mieleen montakin työpaikkaa joita silti tarvittaisiin (lääkärit, kokit, siivoojat jne.), ja monta sellaista jotka tarjoaisi lisää töitä ihmisille - eikä koneille, kuten tavaroiden tuottamisessa menetellään nykyään. Jo pelkästään tavaroiden huolto- ja korjauspalvelut, lainapalvelut, ja kaikki niihin liittyvä.
Olisi aika vaikeaa kehittää mitään uutta. Esimerkiksi älypuhelimia kun tulee uusia, niin niissä on uusia ominaisuuksia. Joskus kehitetään kokonaan uusi tuote. Mitään uutta ideaa ei voisi saada kansan käyttöön, paitsi ehkä jos tuottaminen olisi mahdollista kokonaan toteuttaa kierrätysosista, mikä lienisi todella hidasta.
Yhteiskunta ei voisi keskittyä enää talouskasvuun ja voiton maksimointiin. Mutta ei se tarkoita ettemmekö me voisi elää hyvää ja tyydyttävää elämää. Ei sellaista yltäkylläisyyttä että moni asia menettää merkityksensä, vaan juuri tarpeeksi niin että perustarpeet täyttyy.
Olisi aika vaikeaa esimerkiksi sairaalassa, jos ihmisillä olisi omat vaatteet ja välineet, tai jos vanhoja korjattaisiin ja puhdistettaisiin mahdollisimman paljon. Sairaalavaatteet ja -lakanat olisi ihmeellisiä parsittuja, eriparisia kappaleita, joita tietenkin jotkut työntekijät sitten säännöllisesti uudistaisi.
Todennäköisesti ihmiskunta ei kehittyisi niin nopeasti kuin se on kehittynyt nyt. Kun ihmiset eivät osta mitään ei tarvitse myöskään luoda ideoita uusiin tuotteisiin, joten asiat pysyisivät hyvin paljon samanlaisina, kuin nyt.
Olisi myös todennäköisesti enemmän työttömyyttä, siis huomattavasti paljon ja köyhyyttä, koska ihmisillä ei olisi myöskään työpaikkoja, koska ei ole kuluttajia, ei ole myöskään yrityksiä niitä tuottamassa.
Vierailija kirjoitti:
Jos uuden ostamista saisi kuitenkin olla edes vähän, niin tuotteista varmaan tehtäisiin laadukkaampia ja kestävämpiä. Nykyäänhän tavarasta tehdään tahallaan huonoa, koska pitkällä aikavälillä siten tienataan enemmän (ja vielä pitemmällä aikavälillä ympäristö ja sitä kautta ihmiskuntakin kärsii).
Älä osta huonoa kun laadukastakin saa.
Sen kerskakulutuksen verotuloilla katetaan mm. terveydenhuolto, teiden ja rataverkoston ylläpito, valtion ja kuntien työntekijät, koulutus... Tuo lista on loputon. Olishan se veikee ajatella että naapurin eläinlääkäri operois sun umpisuolen kurpitsapalkalla, ja omasta pellosta korjaisit heinät hevoselle jota tarvitaan kun tieverkosto on niin rapautunut ettei siellä autolla liikuta, mutta moniko olisi valmis teknologian jälkeiseen vaihdantatalouteen perustuvaan elämään?
Viimeistään nyt meni ap:n ihana utopia piloille.