Lue keskustelun säännöt.
Kerätään tähän ketjuun TYÖPAIKKOJEN STEREOTYYPPISIÄ HAHMOJA! Minä aloitan:
Juorukello - laulaa kaikkien kuulumiset ja tietää työpaikan sosiaalisen elämän kaikki käänteet Työmatkapyöräilijä - jauhaa kahvitauot pyöräilyn hienouksista ja jakaa neuvojaan muille Eväslehteilijä - linnoittautuu taukohuoneen nurkkaan eväsboksinsa ja sanomalehden taakse, jottei kukaan vain ottaisi kontaktia
Kommentit (2193)
Vierailija kirjoitti:
Pitkittyneelle äitiyslomalle jäänyt. Nainen joka on jäänyt äitiyslomalle ja jonkinlainen tarkoitus on ollut tulla puolen vuoden päästä takaisin mutta on vielä parin vuoden päästäkin poissa. Tiimi palavereissa joku aina kysyy milloin "Jonna" tulee takaisin mutta esimiehellä ei tästä tarkempaa tietoa ole. Osa pikkuhiljaa unohtaa koko tyypin ja uusilla työntekijöillä ei luonnollisesti ole edes hajua kuka tämä henkilö on.
Joskus parin vuoden kuluttua viimein palaa työpaikalle ja on täysin ulkona työtehtävistä, järjestelmistä ja käytännöistä.
Tiedän yhden sarjaäitiyslomailijan, joka oli 10 vuotta poissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Touhottaja (jostain syystä aina nainen):
Tuntuu tekevän kaikkea muuta kuin sitä mihin on palkattu. Keittelee kahvia, kastelee kukkia, siivoaa taukotilaa, lataa papereita tulostimiin, järjestelee paikkoja ja kulkee höpöttelemässä ihmisten kanssa.
Mulla on ollut kaksikin kertaa työkaverina nainen joka on tuonut jonkun lomasesongin aikana lapsensa työpaikalle koko päiväksi. Kumpikin nainen (täysin eri paikoissa ja täysin erilaiset luonteeltaan ja iältään ym) muutenkin pajatti lastensa harrastuksista ja edesottamuksista liikaa taukotilassa - kaikki olivat siihen väsyneet.
Ja pari kertaa ollut myös koirahullu työkaveri, toinen matkatoimistossa ja toinen päiväkodissa. Molemmat raahasivat koiransa työpaikalle sisätiloihin, astmaatikoista ja allergikoista välittämättä. "Ei mulla tullut mieleenkään, että jollain olisi jotain sitä vastaan, että Rekku tulisi käymään!" oli vastaus kritiikkiin.
Itsekeskeisiä ihmisiä.
Tyhjänpäiväinen hölisijä: Firman yhteistapahtumassa äimistelyä kun oli aurinkokuivattuja tomaatteja joille vanhapiika allerginen. Tietenkään allergiasta ei oltu ilmoitettu ennakolta.
Bonuksena mukaterävää hyperaktiivista keskustelua joka ei kiinnostanut ketään.
Vierailija kirjoitti:
Tyhjänpäiväinen hölisijä: Firman yhteistapahtumassa äimistelyä kun oli aurinkokuivattuja tomaatteja joille vanhapiika allerginen. Tietenkään allergiasta ei oltu ilmoitettu ennakolta.
Bonuksena mukaterävää hyperaktiivista keskustelua joka ei kiinnostanut ketään.
Edellisessä työpaikassa oli parin työkaverin läksijäiset ja meidän pomo kyseli kaikilta mahdolliset allergiat, no kerrottiin kyllä, eli minä ja muutama mansikka-allergisia ja laktoosittomia pakosta, läksijäispäivänä oli mansikkakakkua jossa ei ollut laktoositonta kermaa, mutta oli gluteeniton kun yks lomalla oleva oleva keliaakikko, no ihmeteltiin vähän ääneen niitä kahta kakkua ja sitä että miksi edes kysytään onko joku allerginen, pomo vastasi ettei ole pakko syödä. Oli joka asiassa just tuollainen, muiden ideat tyrmäsi heti, mutta myöhemmin esitti omana ideanaan tasan saman idean.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
SURFFAILIJA
Nuorehko mies henkilö jotka toimiston tädit kokevat komeaksi. Hänelle onnistunut työpäivä on sellainen, että on onnistunut välttämään työntekoa mahdollisimman paljon. Päivästä vähintään kolmasosa kuluu siihen, että hän kävelee erittäin hitaasti tupakkipaikalle, vetelee 2-3 röökiä ja hiippailee takaisin työpisteensä luo.
Yksi hänen projekteista, jossa tietoisesti pyritään luomaan itsestään positiivistä kuvaa, vaikka ei juuri mitään töitä teekkään, on ladella muille työntekijöille säännöllisesti kohteliasuuksia. Siinä kai pyritään siihen, että kehuja saanut henkilölle tulee hetkeksi hyvä mieli ja hän ei sitten ole tälle täysin hyödyttömälle surffailijalle vihainen ja kantele hänestä esimiehelle.
Surffailija on myös erittäin laskelmoiva siinä, että jos esimies sattuu tulemaan paikalle hän yhtäkkiä aktivoituu ja osaa hyvin näytellä tekevänsä työtä sen 15minuuttia. Mutta heti kun esimies poistuu ja hän huokaisee helpotuksesta ja hän palaa omaan flegmaattiseen olemukseensa.
Tykkää naurattaa täti-ihmisiä ja niiden kertomiseen kuluu myös iso osa työpäivästä. Surffailija ei kuitenkaan ole niin huumorin ystävä vaan enemmänkin hän haluaa liekittää tätien ihastusta häneen. Jopa osalle tädeistä hän heittää aika kaksimielisiä juttuja. Häntä tuskin tädit sinäänä kiinnostavat, mutta surffailija on oppinut kuinka pitää kaikki tyytäväisenä häneen.
Surffailijan yksi tavoitteista työpaikalla on elää muiden kustannuksella. Esimerkiksi juomalla muiden ostamat kahvit. Kun vaihtaa jatkuvasti kahvittelu porukkaa, toivoo surffailija, ettei kukaan huomaa ettei hän koskaan tuo työpaikalle kahvipakettia. Samaa pätee kahvimaitoihin ja muihin "löytöihin" taukotilan jääkaapista. Myös röökin pummaaminen ja rahan lainaaminen kuuluvat tietysti surffailijan vakio keinoihin.
klassinen narsisti.
KAASUVASTAAVA....on varsin perillä ruumiintoiminnoista ja antaa paukkua joka käänteessä. Yrittää verhota leijansa aina johonkin Kummeli sketsi tyyliseen sutjautukseen kuten: " no huhuhu sentään", " kyllä lähtee" tai "oda huppu pois...vedä sormesda". Pierufilosofi toistaa myös nämä vanhat sanonnat: " joka pierua pidättää se itsensä mädättää" jne.
Todellisuudessa tämä Komissaario Palmu olisi terveydenhuollon tarpeessa ja kahvikassasta kuuluisi hänelle kustantaa ravintoterapeutti laittamaan kaasuhanat kuriin.
Sillä välin me muut vaatemyyjät punastelememme noloina osastoillamme ja käyttäydemme muutenkin sivistyneesti. Itse menen aina paukuttelemaan lastenvaateosastolle koska siellä kuuluukin haista kakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettä kaikki -tyyppi
Kaikki asiat herättävät hänessä ihmetystä. Jos vaikka henkilökunnan vessassa on tyhjä tulitikkuaski, tämä tyyppi ei laita sitä roskiin, kuten normaali ihminen, vaan käy joka ikiseltä työkaverilta silmät pyöreinä ihmetyksestä kysymässä, miksi vessassa on sellainen ja mitä sille pitää tehdä. Ei riitä, että asiasta kysyy yhdeltä työkaverilta, vaan todellakin on kysyttävä jokaiselta työkaverilta asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä mies, yleensä keski-ikäinen, joka vääntää jokaisen keskustelun viimeistään kolmannesta lauseesta navan alle. Vääntelee sanoja härskiin muotoon, kertoo rivoja vitsejä, tulkitsee ylipäätään kaiken alapääjuttujen kautta ja on omasta mielestään tosi hauska. Pääsee erityisesti vauhtiin kun paikalla on naisia. Yrittää vetää läsnäolevat miehet mukaan juttuun - "... heh heh, eikö niin, heh heh heh?" Eikä ollenkaan tajua toisten vaivautuneisuutta ja suuttuu "tiukkapipoisuudesta" jos puheista huomauttaa.
Vierailija kirjoitti:
Kielikello. Sanoo toisista kaikki negatiiviset asiat jotka keksii.
Meillä töissä on tämmöinen, sairastaa kuulemma kaksisuuntaista mielialahäiriöö. On tosi pelottava ja salamyhkäinen kieroilija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkittyneelle äitiyslomalle jäänyt. Nainen joka on jäänyt äitiyslomalle ja jonkinlainen tarkoitus on ollut tulla puolen vuoden päästä takaisin mutta on vielä parin vuoden päästäkin poissa. Tiimi palavereissa joku aina kysyy milloin "Jonna" tulee takaisin mutta esimiehellä ei tästä tarkempaa tietoa ole. Osa pikkuhiljaa unohtaa koko tyypin ja uusilla työntekijöillä ei luonnollisesti ole edes hajua kuka tämä henkilö on.
Joskus parin vuoden kuluttua viimein palaa työpaikalle ja on täysin ulkona työtehtävistä, järjestelmistä ja käytännöistä.
Tiedän yhden sarjaäitiyslomailijan, joka oli 10 vuotta poissa
Näin esimiehienä/naisena en todellakaan ymmärrä näitä 10 vuotta poissaolleita. Ei se lisääntyminen nyt niin hienoa ole. Ja olen ihan kamala ihminen, kun edes ajattelen näin.
Vierailija kirjoitti:
Vääristynyt minäkuva -tyyppi
Jokaisessa isossa firmassa on varmasti tämä henkilö joka on ollut siellä kauan, on usein vähäisen koulutustason omaava, oppinut työt kantapään kautta ja vuosien saatossa päässyt pykälää ylemmäs työntekijätasosta, suoriutuu vastuutehtävistään jonkun muun turvin rimaa hipoen, mutta on mukava ja herttainen "kukkahattu" tyyppi.
Hän hakee jatkuvasti ylempiarvoisiin ja vaativampiin tehtäviin vaikkei hänellä ole vaadittavaa koulutusta eikä näyttöä osaamisesta. Hän saattaa hakea mm tehtävään jossa vaaditaan suullista ja kirjallista englannin kielen taitoa vaikka hänellä hallussa tuskin tankero turistienkku.
Ei pääse edes haastatteluun, koska hänet tunnetaan talossa ja tiedetään että hänellä ei ole kykyä eikä hänen persoona sovi vaativampiin tehtäviin.
Hän ihmettelee toistuvasti miksei pääse ylenemään vaikka on ollut jo pitkään talossa.
Hän, raukka parka, ei yhtään ymmärrä että hänen älykkyytensä saati muu osaaminen ja persoona eivät ole sitä mitä esim päällikkö tai johtotason tehtävät vaativat.
No onneks noin. Toisaalla taas mukamas ns. hyvä tyyppi (esittää olevansa ylempää keskiluokkaa) merkonomi kohtuullisella englannintaidolla etenee ilman mitään laajempaa tehtävään tarvittavaa osaamista. Eli osaa vaan just sen miten aina on tehty. Ei mitään kykyä tai halua kehittyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katkeroitunut valittaja. Kaikki työkaverit on prinsessoja, diivoja, draamakuningattaria, laiskoja, ylienergisiä, nuoleskelijoita, besserwissereitä, ylimielisiä tulokkaita...
Jokohan nyt vihdoin ja viimein yt:t sais siivottua ne tukiyksikön ylimieliset vapaamatkustajat. Mä niin toivon että tulee oikeita ja motivoituneita ammattilaisia tilalle. Niin makaa mo ku petaa!
Se, jonka kuukautiskierron mukaan pyörii koko tehdas.
Vierailija kirjoitti:
Jokohan nyt vihdoin ja viimein yt:t sais siivottua ne tukiyksikön ylimieliset vapaamatkustajat. Mä niin toivon että tulee oikeita ja motivoituneita ammattilaisia tilalle. Niin makaa mo ku petaa![/quote]
Niin mokaa kuin makaa!
Väsymysvalittaja. Aloittaa joka vuoron sillä, kuinka huonosti on nukkunut. Milloin keittiön kello raksutti liian äänekkäästi, huoltomies käytti lehtipuhallinta liian aikaisin, nuoriso ajeli mopoilla puoliltaöin, naapurista kuului tiskaamisen ääni hiljaisuuden jälkeen, puoliso kuorsasi, oma nenä oli tukossa, lapsella tai koiralla oli yöllä oksutauti jne. Lopuksi toteaa, että kyllähän nämä työt pitää kuitenkin tehdä.
Vääristynyt minäkuva -tyyppi
Jokaisessa isossa firmassa on varmasti tämä henkilö joka on ollut siellä kauan, on usein vähäisen koulutustason omaava, oppinut työt kantapään kautta ja vuosien saatossa päässyt pykälää ylemmäs työntekijätasosta, suoriutuu vastuutehtävistään jonkun muun turvin rimaa hipoen, mutta on mukava ja herttainen "kukkahattu" tyyppi.
Hän hakee jatkuvasti ylempiarvoisiin ja vaativampiin tehtäviin vaikkei hänellä ole vaadittavaa koulutusta eikä näyttöä osaamisesta. Hän saattaa hakea mm tehtävään jossa vaaditaan suullista ja kirjallista englannin kielen taitoa vaikka hänellä hallussa tuskin tankero turistienkku.
Ei pääse edes haastatteluun, koska hänet tunnetaan talossa ja tiedetään että hänellä ei ole kykyä eikä hänen persoona sovi vaativampiin tehtäviin.
Hän ihmettelee toistuvasti miksei pääse ylenemään vaikka on ollut jo pitkään talossa.
Hän, raukka parka, ei yhtään ymmärrä että hänen älykkyytensä saati muu osaaminen ja persoona eivät ole sitä mitä esim päällikkö tai johtotason tehtävät vaativat.