Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perustelkaa miksi on oikeampaa, että parempituloinen maksaa elämisestä enemmän eikä 50/50?
26.02.2019 |
Miksi siinä, että molemmat täysivaltaiset aikuiset maksavat elämästään yhtä paljon, on jotain väärää? Miksi yleensä miehen tulisi maksaa enemmän koska muuten "se ei oo oikein" ja mies on sika? Mies vaan säästää itselleen omaisuutta!! Eikä maksa naisen elämää kuten Kunnon Miehen kuuluisi?
Osaisiko joku perustella miksi on _oikein_ että toinen on oikeutettu elämään halvemmalla ja pienemmällä panostuksella?
Kommentit (321)
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi avo- tai avioliitossa elävät ihmiset ylipäätään erittelevät sitä, että tää on mun rahaa ja toi on sun rahaa. Jos ollaan yhdessä, niin mikseivät kaikki tulotkin ole yhteisiä. Helpottaa asioita kummasti, kun ei tarvitse jatkuvasti pitää kirjaa siitä, mitä jompikumpi on velkaa toiselle.
Vaikka avoliitossa olen ja puolisoani rakastan, niin kyllä minä nyt edelleen olen yksilö, jolla on ihan omat tulot ja omia menojakin. Emme elä symbioosissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän taloudessa ainakin on aina se maksanut, kenellä siihen on ollut mahdollisuus
- Alkuun kun tavattiin, niin tulot oli aika samalla tasolla – maksettiin kaikki 50/50
- Sitten mieheni päätti opiskella vielä jatkotutkinnon, jolloin minä toin suurimman osan rahasta taloon – kulut jaettiin n 80% minä/20% mies
- Sitten alkoi perhe kasvaa ja tuli äitiys- ja hoitovapaita, jolloin mies otti suuremman vastuun perheen elättämisestä – kulut jaettiin n 20% minä/80% mies
- Sitten mies jäi yllättäen työttämäksi ja minä palasin hoitovapaalta töihin, taas kulurakenne muuttui ja minä maksoin isomman osan perheen menoista
- Sitten mies taas työllistyi ja jonkin aikaa sai parempaa palkkaa kuin minä, taas kulurakennetta muutettiin sen mukaisesti
- Ja sitten n vuosi sitten minä sain ylennyksen, jonka jälkeen olen parempipalkkainen kuin mies. Mutta ero ei ole valtavan suuri. Tällä hetkellä minä maksan n 60% taloutemme menoista ja mies 40%
Meistä molemmista tämä on ollut itsestään selvää. Ei olisi tullut mieleenkään vaatia mieheltä opiskeluvaiheessa 50% kuluista. Eihän hänellä olisi sellaisia rahoja ollut. Tai vastaavasti minulla silloin kun olin hoitovapaalla kotona.
Vierailija kirjoitti:
Yhdessäasuvat luetaan samaan talouteen ja tällöin myös tulot ovat yhteisiä. Ei pienempituloinen saa rahaa sossusta tai maksa päivähoidosta vähemmän vaan yhteiset tulot ratkaisevat.
Tämä on oikeasti suomalaisessa yhteiskunnassa ihan rakenteellinen ongelma. Miksi ihmeessä ajatellaan, että aikuinen ihminen ei olisi itsestään vastuussa? Tai että jollakulla on velvollisuus olla toisen omaishoitaja vain siksi, että on aikanaan erehdytty lyömään hynttyyt yksiin?
Jokaisella pitäisi olla oikeudet samoihin tukiin, ihan riippumatta siitä, miten tai kenen kanssa haluaa asua.
Lähtökohtana pitäisi olla työnteko, eikä mikään helkkarin tukien kanssa kikkailu. Mutta siihen tämä suomalainen tukiviidakko ihmiset kasvattaa. Se vaikuttaa jo parisuhteisiinkin, vaikka ei todellakaan pitäisi.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska 50/50 systeemissä isompi tuloinen siirtää osan hänelle kuuluvista tuloista vähemmän ansaitsevan maksettavaksi. Mitä kaikkea tämä on mielestäsi hyväksyttävää. Toisaalta tämähän on täysin teoreettinen tilanne, sillä sinulla ei ole minkäänlaista kumppania. Ei parempituloista eikä pienempituloista. Mikäli jollekin kulujen jakaminen on ongelma, kannattaa valita sellainen kumppani, jolla on suurinpiirtein samat tulot ja näkemykset taloudenpidosta.
En ymmärrä. Eihän se kumppani minulle mitään maksa. Yritän pelkistetyn esimerkin kautta:
A ansaitsee nettona 2000 e/kk. Hänen asumiskulunsa (vuokra ym) yksin asuessa ovat 800 e/kk.
B ansaitsee nettona 4000 e/kk. Hänen asumiskulunsa (vuokra ym) yksin asuessa ovat 800 e/kk.
A ja B muuttavat yhteen. Heidän asumiskulunsa ovat 1200 e/kk. Molemmat maksavat siis jatkossa asumisesta vain 600 e/hlö eli kumpikin voittaa.
Ja sama toisin:
A:n pesukone hajoaa ja hän joutuu hankkimaan uuden. Hän joutuu maksamaan siitä 1000 euroa.
B:n pesukone hajoaa ja hän joutuu hankkimaan uuden. Hän joutuu maksamaan siitä 1000 euroa.
A:n ja B:n yhteinen pesukone hajoaa. Uusi maksaa 1000 euroa. Molemmat maksavat omasta osuudestaan vain 500 euroa. Molemmat voittavat.
Ei kyllä mene noin. Tuplasti isompituloinen kyllä yksinkin asuessaan asuu tuplasti kalliimmin. Ja kauttaaltaan elintaso korkeampi.
Jos toinen haluaa korkeampaa elintasoa, niin silloin hänellä on kaksi vaihtoehtoa: Seurustella mutta olla sitoutumatta avo- tai avioliittoon TAI tarjoutua maksamaan enemmän. Itse halusin puolison, jonka kanssa on suunnilleen samanlainen elintaso ja elämäntapa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska puolisoiden elatusvelvollisuus ja toisaalta yhdenvertaisuus on kirjattu avioliittolakiinkin. Kun kyse on tavanomaisesta elämästä, ei varmasti tuon lain puitteissa onnistuisi systeemi, jossa toinen ostaa tarjous-e-aine-eineksiä alelaarista ja toinen syö sisäfilettä.
Elatusvelvollisuus ei tarkoita parempituloisen lompakollaloisimista
On oikeuden päätöksiä, joissa enemmän tienaava on velvoitettu suorittamaan vähemmän tienaavalle elatusapua avioliiton ajalta, vaikka vähemmän tienaavallakin on ollut joitakin tuloja. Näin siis oikeuden kanta vs. sinun kantasi. Kyllä toiselle pitää lain mukaan perustarpeet kustantaa, jos toinen ei pysty niitä itse kohtuudella kustantamaan ja toisella fyffeä olisi. Ja esimerkiksi elatusta varten syntynyt velka (lääkärilasku vaikka) lankeaa lain nojalla puolison maksettavaksi, jos laskusta vastuullinen ei sitä kykene maksamaan. Toivottavasti et ole avioliitossa, jos olet ihminen, joka ei sen vertaa arvosta papin aamenta, että puolison elintason huonontuessa vaikkapa sairauden vuoksi osoittaa vain kauppaan ostamaan makaronia ja hernesoppaa. Naimisiinhan ei kenenkään ole pakko jäädä huonotuloisen kanssa, jos ei "lompakkoloista" tahdo. Näemmä vihkiraamatun sijaan pitäisi jakaa ihmisille käteen jotakin avioliittolain ja perintökaaren lyhennettyä laitosta.
Samoin jos joku henkilökohtainen velka menee puolisolla ulosottoon niin takaisinmaksukykyä laskettaessa peruselämisen kulut lasketaan tulojen suhteessa. Eli kyllä lain edessä oletus on että elintaso on yhteinen ja sen ylläpitämiseen osallistutaan tulojen suhteessa eikä 50/50.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaetaanko kotityötkin 50/50? Jos toinen on vaikka hoitovapaalla ja hänen pitää maksaa puolet kuluista, niin silloin työssäkäyvä kai hoitaa lasta ja tekee kotitöitä vaikka noin 7-8 tuntia työpäivänsä jälkeen. Yöheräämiset jaetaan myös tasan.
Jos puolisoiden tuloerot ovat isot, 50/50 johtaa kestämättömään tilanteeseen, jos enemmän tienaava ei tajua, mihin vähemmän tienaavalla on varaa.
Se tietysti siivoaa joka sotkee. En minä muiden sotkuja siivoa jos itse olen työssä enkä fyysisesti kotona. Se myös siivoaa enemmän joka haluaa siistimpää tasoa.
Sinulla on yhtä paljon siivottavaa mitä sinkkuna ja puolet lasten sotkuista. Ei se työssäkäynti oikeuta sinua laistamaan osastasi, työ vie kuitenkin vain 40 tuntia viikossa.
Meillä mies on huomattavasti varakkaampi ja hän maksaa kaiken. Omat vähät rahani voin käyttää ihan miten haluan. Mies ei ole pihi tai itsekäs vaan hän haluaa että koko perhe saa nauttia samasta elintasosta kuin hänkin ja hän haluaa elää varallisuutensa mukaan eikä kituuttaa.
Meillä on aina ollut kaikki yhteistä. Kun opiskelimme niin minä olin se jolla oli ylimääräistä rahaa muuhunkin kuin pakollisiin menoihin ja ne rahat käytimme myös yhteiseen hyvään. Kun sain pienen perinnön niin niillä rahoilla matkusteli koko perhe monet kivat matkat. Me olemme perhe ja tiimi ja sellaisena elämme yhdessä hyvässä ja pahassa. Ilossa ja surussa. Olemme perinteinen "vanhanaikainen" perhe johon nyky minä-minä-ihmisillä ei ole halua tai kykyä koska on vain minä eikä me ja ei osata jakaa edes omien rakkaiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avioehto ei vaikuta liiton aikana juuri mitenkään muuten kuin kieltona hävittää avio-oikeuden alaista omaisuuttaan täysin holtittomasti toisen vahingoksi. Se ei sulje pois elatusvelvollisuuksia eikä yhteistaloutta. Eikä muuten myöskään sitä mahdollisuutta, että erossa tulee maksettavaksi elatusapua ex-puolisolle. Elatuksestakin voi toki sopia, mutta avioehto ei automaattisesti ota siihen kantaa vain olemalla olemassa.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni Suomessa laki ei tunne sellaista käytäntöä, että eron jälkeen toinen puoliso maksaisi toiselle elatusapua.
Lapsille maksetaan elatusapua toki, mutta ei puolisolle.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehto ei vaikuta liiton aikana juuri mitenkään muuten kuin kieltona hävittää avio-oikeuden alaista omaisuuttaan täysin holtittomasti toisen vahingoksi. Se ei sulje pois elatusvelvollisuuksia eikä yhteistaloutta. Eikä muuten myöskään sitä mahdollisuutta, että erossa tulee maksettavaksi elatusapua ex-puolisolle. Elatuksestakin voi toki sopia, mutta avioehto ei automaattisesti ota siihen kantaa vain olemalla olemassa.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni Suomessa laki ei tunne sellaista käytäntöä, että eron jälkeen toinen puoliso maksaisi toiselle elatusapua.
Lapsille maksetaan elatusapua toki, mutta ei puolisolle.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L4P48
Olet väärässä. Aika harvinaista se taitaa kyllä käytännössä olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SE RIKKAAMPI EI AINA OLE MIES!
Ihan suututtaa tuo aataminaikainen asenteellisuus vuonna 2019!
Jos elintaso on asetettu köyhemmän mukaan hyvälle tasolle, ei ole mitään velvollisuutta nostaa sitä korkeammalle. Mutta ei saa painostaa pienituloisempaa maksamaan puolia siitä elintasosta, mitä itse haluaisi nauttia. Enkä henkilökohtaisesti myöskään haluaisi olla suhteessa, jossa toinen syö sisäfilettä ja golfaa ja matkustelee ja toinen syö einesmaksalaatikkoa ja haaveilee matkasta. Jos taas rikkaampi kasvattaa sijoitussalkkua niin se ei vaikuta yhteiseen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun tulee tasingon aika joko erotessa tai aviopuolison kuoltua? Miten sitten toimitaan kun yhtäkkiä ne aviopuolisoiden varat lasketaankin yhteen ja puolitetaan. Jos köyhempi elää pidempään niin varmaan tuntuu ”kivalta” että vuosikymmenien kituuttamisen /kaikesta 50% maksamisen/ monen elintason perheenä elämisen jälkeen yhtäkkiä varallisuus onkin lain edessä yhteistä.
Enkä ole koskaan käsittänyt kuka/miten määritellään lasten elintaso jos kaikki maksetaan tasan 50-50 ja puolisoilla on iso tuloero. Saako lapsi käytetyn polkupyörän vai uuden jos se pitä maksaa puoliksi?
Meillä tämä on ratkaistu avoliitolla ja testamentilla.
Lapsi on saanut mun maksamia pyöriä, uusia ja käytettyjä... mutta myöskään myydystä pyörästä jääneet rahat eivät ole yhteisiä. Toinen vanhempi maksaa sitten vaikka balettitunteja. Meillä ei se 50-50 ole varsinkaan kertaluontoisissa asioissa niin satasen päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko vähän idioottimainen ketju? Osa sanoo, että 50:50 on siksi väärin, että köyhemmälle ei jää mallissa ylimääräistä rahaa ja osa, että siksi, että rikkaampi joutuu rahoittamaan köyhemmän (rikkaamman kustannuksella parempiasteista?) elämää.
Ja kumpaakin peukutetaan, kuin kyseessä olisi sama asia, ja tätä voi tarjota syyksi ap:lle.
???????
Eihän noissa syissä ole mitään samaa.
Minusta elämää pitää rahoittaa tulojen sihteessa, ei 50:50
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on aivan sama, miten muut hoitavat parisuhteensa, mutta kyllä minun mies haluaa taloudellisesti tukea minua. Minulla on myös sanavaltaa siihen, miten hän käyttää rahaansa. Lasten tekeminen esimerkiksi hidastaa uraani paljon ja vaikuttaa palkkakehitykseen. Meidän tapauksessa on reilua, että saan puolisolta asiaan hyvitystä.
Mutta koskaan en olisi ollut niin torvelo, että olisin ottanut miehen jolla on tästä eriävä näkemys. Saa kaikenmaailman juntit neuvotella keskenään.
Se missä määrin lasten "tekeminen" hidastaa sinun uraasi on lähinnä järjestelykysymys. Jos lapsen laittaa n. vuoden ikäisenä päiväkotiin, voitte hyvin jakaa tuon kotonaoloajan puoliksi. Lapsen ollessa päiväkodissa vastuut voi jakaa täysin puoliksi.
Voitte toki sopia lastenhoidosta puolisosi kanssa miten haluatte, mutta tuollaista urhiutumista on aina yhtä rasittavaa lukea. Jos äiti haluaa olla lasten kanssa pidempään kotona, on se käytännössä aina hänen oma (tai perheen yhteinen) päätös.
Kyllä se on tässä tapauksessa ollut myös miehen tahto, että lapsia hoidetaan pitkään kotona. Mikä tässä sinun mielestä on uhriutumista? Jos miehelläni on varaa, ei luulisi kenenkään persettä kutittavan. Hän saa tehdä rahoillaan mitä huvittaa.
Ja kyllä, tiedän että olen etuoikeutettu. Lisäksi tiedän, että lapsia nyt ei olisi ollut mikään pakko tehdä. Mutta tämä on meidän molempien mielestä paras ratkaisu.
Niin, jos luit vastaukseni ajatuksella, huomasit kirjoittaneeni, että voitte sopia asioista miten haluatte, tarkoitin tällä taloudellisen ja hoitovastuun jakamista.
Uhriutumista kirjoituksessasi oli tämä: "Lasten tekeminen esimerkiksi hidastaa uraani paljon ja vaikuttaa palkkakehitykseen." ikäänkuin tämä olisi joku luonnonlaki.
Oikeammin olisi sanottu: "halusimme yhdessä, että olen pitkään lasten kanssa kotona ja tällä oli vaikutusta urakehitykseeni" Tällöin ottaisit myös itse vastuuta yhteisestä päätöksestänne.
Ja vielä tarkennuksena, on mielestäni on ehdottomasti moraalisesti oikein, että jaatte miehesi tuloja tasapuolisesti, koska olet ollut lasten kanssa pidempään kotona. Mutta minähän en tätä päätä, viime kädessä perhe huolehtii omista asioistaan.
Eli kun teikätorvelo vaan tulkitsi tekstin väärin, niin se oli minulta väärin sanottu ja minun vika. En ole missään vaiheessa kirjoittanut että se on luonnonlaki, tai että lasten tekeminen haittaa kaikkien naisten uraa. Siksi kirjoitin "uraani". Ei varmasti haittaa uraa, jos olet lähihoitaja *tirsk*. Minäpä en ole.
Menee nyt vähän ohi aiheen, mutta millainen ihminen näkee aiheelliseksi tirskua lähihoitajan työuran valinneelle?
Ei kaikissa lähäreissä mitään ja työtä sekin, mutta jostain syystä sinne päätyi peruskoulusta kaikki epävakaat ja mt-ongelmaiset. Kai sekin parempi kuin olla tekemättä mitään, mutta ihmettelen jokaista joka valitsee uran jossa urakehitysmahdollisuudet noin vajaat.
Taidat elää jossain rinnakkaistodellisuudessa, elämän realiteetit sulla ihan hakusessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska puolisoiden elatusvelvollisuus ja toisaalta yhdenvertaisuus on kirjattu avioliittolakiinkin. Kun kyse on tavanomaisesta elämästä, ei varmasti tuon lain puitteissa onnistuisi systeemi, jossa toinen ostaa tarjous-e-aine-eineksiä alelaarista ja toinen syö sisäfilettä.
"Toisen" (naisen?) kannattaa ehdottomasti tehdä asialle jotain jos ei ole varaa kuin lisäaineruokaan. Ensimmäisenä kannattaa ostaa halpoja kauden vihanneksia!
Vierailija kirjoitti:
Onko vähän idioottimainen ketju? Osa sanoo, että 50:50 on siksi väärin, että köyhemmälle ei jää mallissa ylimääräistä rahaa ja osa, että siksi, että rikkaampi joutuu rahoittamaan köyhemmän (rikkaamman kustannuksella parempiasteista?) elämää.
Ja kumpaakin peukutetaan, kuin kyseessä olisi sama asia, ja tätä voi tarjota syyksi ap:lle.
???????
Eihän noissa syissä ole mitään samaa.
Minusta elämää pitää rahoittaa tulojen sihteessa, ei 50:50
Joo, sellaisessa perheessä, jossa kaikki menee mikä tulee. Mutta kun on perheitä, joissa rahaa tulee enemmän kuin palaa niin olisihan se hullua sosialisoida toisen palkkaa toisen säästöihin.
Vierailija kirjoitti:
SE RIKKAAMPI EI AINA OLE MIES!
Ihan suututtaa tuo aataminaikainen asenteellisuus vuonna 2019!
Jos elintaso on asetettu köyhemmän mukaan hyvälle tasolle, ei ole mitään velvollisuutta nostaa sitä korkeammalle. Mutta ei saa painostaa pienituloisempaa maksamaan puolia siitä elintasosta, mitä itse haluaisi nauttia. Enkä henkilökohtaisesti myöskään haluaisi olla suhteessa, jossa toinen syö sisäfilettä ja golfaa ja matkustelee ja toinen syö einesmaksalaatikkoa ja haaveilee matkasta. Jos taas rikkaampi kasvattaa sijoitussalkkua niin se ei vaikuta yhteiseen elämään.
Tuon takia kai ihmiset seurustelevat ennen saman katon alle muuttamista eli nähdäkseen, ovatko elämäntavat, arvot ja tulevaisuuden toiveet riittävän samanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SE RIKKAAMPI EI AINA OLE MIES!
Ihan suututtaa tuo aataminaikainen asenteellisuus vuonna 2019!
Jos elintaso on asetettu köyhemmän mukaan hyvälle tasolle, ei ole mitään velvollisuutta nostaa sitä korkeammalle. Mutta ei saa painostaa pienituloisempaa maksamaan puolia siitä elintasosta, mitä itse haluaisi nauttia. Enkä henkilökohtaisesti myöskään haluaisi olla suhteessa, jossa toinen syö sisäfilettä ja golfaa ja matkustelee ja toinen syö einesmaksalaatikkoa ja haaveilee matkasta. Jos taas rikkaampi kasvattaa sijoitussalkkua niin se ei vaikuta yhteiseen elämään.
Tuon takia kai ihmiset seurustelevat ennen saman katon alle muuttamista eli nähdäkseen, ovatko elämäntavat, arvot ja tulevaisuuden toiveet riittävän samanlaisia.
No niinpä. Mutta kun tuo aloitus on ihan pönttö. Ensiksi oletetaan, että naisilla ei olisi omia tuloja ja varallisuutta ja että naisilla olisi joku tarve imeä rahaa puolisosta.
Jos molemmat ovat sitä mieltä, että maksalaatikko ja kotisohva on kiva ja puolet siitä katetaan näppärästi sen KÖYHEMMÄN MIEHEN (tässä esimerkissä vaihteeksi näin päin ihan virkistyksen vuoksi) niin 50/50 malli on ihan sopiva. Mutta kai sitä miestä voisi alkaa kyrsiä, jos nainen innostuisikin muutaman vuoden jälkeen kalliista harrastuksista ja matkoista ja hommaa niitä varten uuden ystäväpiirin, koska miehellä ei ole varaa. Onhan siinä äkkiä eron paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko vähän idioottimainen ketju? Osa sanoo, että 50:50 on siksi väärin, että köyhemmälle ei jää mallissa ylimääräistä rahaa ja osa, että siksi, että rikkaampi joutuu rahoittamaan köyhemmän (rikkaamman kustannuksella parempiasteista?) elämää.
Ja kumpaakin peukutetaan, kuin kyseessä olisi sama asia, ja tätä voi tarjota syyksi ap:lle.
???????
Eihän noissa syissä ole mitään samaa.
Minusta elämää pitää rahoittaa tulojen sihteessa, ei 50:50Joo, sellaisessa perheessä, jossa kaikki menee mikä tulee. Mutta kun on perheitä, joissa rahaa tulee enemmän kuin palaa niin olisihan se hullua sosialisoida toisen palkkaa toisen säästöihin.
Se se vasta hullua olisikin että vain toisella on mahdollisuus säästää.
Sitten on niitäkin tapauksia, jotka eivät halua antaa toisen korottaa elintasoa vaikka rikkaampi olisi valmis maksamaan enemmän.
Alue: Aihe vapaa
Ei kyllä mene noin. Tuplasti isompituloinen kyllä yksinkin asuessaan asuu tuplasti kalliimmin. Ja kauttaaltaan elintaso korkeampi.