Toiveena vauva (2019-2020)
Hei,
Aloitin uuden ketjun, kun "Toiveena vauva (2018-2019)" on jo pitkä ketju ja vuosikin vaihtui. Kirjoitellaan tänne vauvahaaveista ja tuetaan toisia :) Itse olen avioliitossa ja yritämme ensimmäistä lasta. Ikää on 33- vuotta.
Kommentit (3096)
Meillä pitkälti sama. Ehkäisyä tuskin tullaan tarvitsemaan koskaan.
Varmuuden vuoksi lisäänkin, että en tiedä tutkitaanko miehiltä kaikkia noita automaattisesti. Me vaan otettiin kaikki, myös ns.mioxsys-tutkimus. No, toivottavasti kenenkään teiän ei tarvitse sinne asti edes mennä. ❤️
Yritys alkoi 3/2019. Nyt ollut 3-4kk taukoa. Tiputtelu vaivaa, mitään syytä sille ei löydy. Teroluteja silti taas 6kk.
Goldie, olettako minkäikäisiä?
Joskus syyllistän itseäni tästä lapsettomuudesta. Menin liian myöhään naimisiin (ikää siis 30+), sairastan sekä endoa ja pcos:ää, olen liian tunnollinen ja kiltti ja siksi stressaannun herkästi... ja että lupauduin naimisiin ihmisen kanssa joka ei lapsia erityisesti kaipaa. No, kuitenkin... rakastuin mieheeni, hänen persoonaansa ja siihen joka hän on ulkoisen kuorensa alla. Rakastuin ja opin ymmärtämään ettei kaikki ole aina omissa käsissä. Mieluummin rakas puoliso, kuin ilman puolisoa. Ja ei. Minulle ei ole ede ollut koskaan tarjolla puolisoa, kukaan ei koskaan ole yrittänytkään tehdä aloitetta minun suhteen. Itse joskus kauan sitten yritin tutustua, mutta se tyssäsi vahvaan torjuntaan. Onnesta löysin puolisoni, maailman ihanimman ihmisen, vaikka ei meilläkään aina kaikki niin auvoista ole.
Täällä tosiaan kp30. Maha niin kipeä että itkettää. Tekisi mieli huutaa ja raivota, naura ja hyppiä, itkeä ja kaivautua peiton alle piiloon. Joka vessareissu pelkään. Sydän kurkussa tarkistan ettei veripisaraakaan ole paperissa. Huoh. En tiedä. Alkais menkat jo kerran selvästi on tulossa. Rinnat on kipeät, vatsa on kipeä, hermot riekaleina. Voi miesparkaa kun töistä pääsee....
Pitkän lapsettomuuden jälkeen kahden lapsen äiti.
Painoin tykkäystä noiden hyvien asioiden vuoksi. Voi Villahuivi ❤️ mullekin niin tuttua tuo itseni syyllistäminen! Mä en traumojeni takia pystynyt vuosikausiin parisuhteeseen ja nyt jälkikäteen totta kai olen syyllistänyt itseäni, että miksen aiemmin kertonut ja hakenut apua ja ottanut riskejä jne. jne. jne. Se on kovin raskasta ja loputon suo. Teen paraikaa työtä sen eteen, että suren ja hyväksyn elämäni menneen näin, että vapautuisin tuosta syyllistämisestä. Sunkin soisi vapautuvan siitä. 😢❤️ Sun asenne on hyvä: kiitollisuus kumppanista! Sekään ei tosiaan ole itsestäänselvyys. Lämmin halaus ja voimia sinne! ❤️ Kunpa nyt vaan ei ne kuukautiset alkaiskaan!
Ja iästä, me ollaan jo päälle 40. 😕 Mies sentään enemmän.
Yritys alkoi 3/2019. Nyt ollut 3-4kk taukoa. Tiputtelu vaivaa, mitään syytä sille ei löydy. Teroluteja silti taas 6kk.
Mulle iski joku paniikki eilisten kilpirauhaskeskusteluiden saattelemana, kun aloin miettiä asioita enemmän... Soitin just terveyskeskukseen ja meen huomenna kilpparilabroihin. Huolestuin siis siitä kun lokakuun alussa oli viimeksi labrat ja siinä TSH oli taas yli viitearvon. No, annostus nostettiin 75->100 mikrogrammaan ja siitä noin kuukausi eteenpäin plussasin (jolloin nostin annostuksen ominpäin 100->125 ja se oli neuvolalle täysin ok), ja nyt mietin onko TSH laskenut tarpeeksi ja onko annostus sopiva. Seuraava labra on kuitenkin vasta 9.12. ja siinä ajassa ehtii tapahtua mitä vaan. Ehkä panikoin turhaan, ehkä en. Huoh. :(
Esikoinen, LA 7/2020
Mun yksi läheinen ilmoitti juuri, että heille tulee vauva. Olen tottakai tosi iloinen heidän puolesta, mutta kyllähän se aiheutti paljon muitakin tunteita.
Oishan se kiva olla samanikäinen leikkikaveri helposti saatavilla lähipiirissä mikäli itsekin raskautuisi.
Silti kävi mielessä sekin ajatus, että ne vähän niinkuin etuili...nyt oli meidän vuoro. Meidän piti voida kertoa tuo uutinen ja saada ne kaikki onnittelut ja ilot. Ihan kuin se toisten onni olisi jotenkin itseltä pois 🙄 Hölmöä miten sitä on "mustasukkainen" tai kateellinen.
Tuntuu kyllä, että tunteet heittelee muutenkin toivosta ihan maansa myyneeseen päivänkin sisällä.
Mutta vasta yk6, että onhan tässä aikaa...
Täällä on ollut mielenkiintoista keskustelua!
Onko niin, että vuoden yrittämisen jälkeen tutkitaan miehen siittiöiden liikkuvuus, vai voiko siemenneste analyysiin päästä aikaisemmin, tietääkö joku?
Varovaiset onnittelut Marsu++! :)
29v/32v
Ensimmäinen toiveissa.
Endometrioosi taustalla.
Plussa 8.4.2020 (yk5)
LA 12/20
Hattara, hyvin tuttua tuo tunne että joku "etuilee".ystävä meni naimisiin nuorena, ja sai vauvanki alle vuosi häistä. Hän on nuorempi kuin minä. Tuntu silloin heidän häissään, että miksi hän sai puolison kun itse on vanhempi reilusti. Vauva ei herättänyt tunteita negatiivisesti. Mutta toisen ystävän vauva on herättänyt hyvinkin negatiivisia tunteita, kun on ns. Vahinkovauva. Tuli raskaaksi samassa kuussa kuin vihittiin, ja käytännössä ensimmäisestä yhdynnästä, koska ko ystävällä piti alkaa kuukautiset heti häiden jälkeisenä maanantaina. Eipä alkanutkaan. Heillä siis tarkoituksella ehkäisyä ei ollut,vaikka varsinaista vauvatoivetta ei ollutkaan tuolloin. Nyt kun itsellä menossa yk25, turhauttaa. Tuntuu että kaikki luut kyllä onnistuu! Mekin onnistuttiin ensimmäisenä vuonna 4 kertaa, ja 4 kertaa petyttiin keskenmenon alkaessa.
Nykyään yritän ajatella, että ehkä tälläkin on tarkoitus. Että ei olla aiemmin lasta saatu.
Goldie, olen käynyt puhumassa omat traumani. Ne vaan joskus huonoina päivinä muistuttaa niin kuin piru olkapäällä, että "muistathan miten silloin.."
Pitkän lapsettomuuden jälkeen kahden lapsen äiti.
Villahuivi, juu, en viitannutkaan lainkaan siihen, että et olisi. Yhtymäkohta tuossa siis oli vain tuo syyllistäminen.
Marsu, tosi hyvä, että soitit! Musta kannattaa aina soittaa ja kysyä, sitä vartenhan ne terveysasemat on. Tsemppiä kovasti, ehkä tuo menee kuitenkin ihan hyvin, kun sulla lääkitystä jo nostettukin!
Kiiltotähti, julkisesta en tiedä, mutta esim. Mehiläisen Felicitaksessa laaja siemennesteanalyysi maksaa 90e kieppeillä ja mioxsysin kanssa 160e, noista lähtee vielä Kela-vähennykset.
Mullakin ollut tosi paljon kaikkia epäreiluuden kokemuksia ym. tästä aiheesta. Toisilla asiat näyttää vaan menevän aina niin putkeen. 🙄
Yritys alkoi 3/2019. Nyt ollut 3-4kk taukoa. Tiputtelu vaivaa, mitään syytä sille ei löydy. Teroluteja silti taas 6kk.
Pakko tulla tänne spekuloimaan noita perhanan tikkuja, vaikka ajattelin etten tässä kierron loppuvaiheessa tulisi ollenkaan lukemaan näitä keskusteluita... Normaalisti tulee luettua joka päivä.
Kuvassa siis ylhäältä alaspäin:
Kp 16
Kp 17 aamupäivä
Kp 17 iltapäivä
Kp 20
Kp 21 (alin ovulaatiotesti ja raskaustesti tehty tänään alkuillasta)
Ekan ovistestin tein kp16 ovisoireiden takia, kp17 kohdalla testitulos ei ollut vahvistumaan päin joten tulkitsin oviksen olleen kp16 ja 17 välissä. Kaikki v-vuotokin loppui kuin seinään.
Kunnes sitten eilen kp20 kohdalla työpäivän aikana pikkarit kastui yllättävästä v-vuodosta ja päätin tehdä ovistestin. Toinen viiva ilmaantui heti kun olin testin kastanut! Todella vahvan värinen viiva.
Tänään illalla tein uuden ovistestin sekä raskaustestin samalla, koska vatsalla munasarjojen kohdalla on kova paineen tunne, janottaa ja väsyttää. Oonko taas hulluksi tulossa vai onko tuossa raskaustestissä jotain pientä väriä?!
Esikoisen LA 8/20
Mietin myös, että onko teillä ollut kahtena peräkkäisenä päivänä ovistestissa vahvaa viivaa? Jotenkin mulla oli mielikuva, että positiivisen ovistestin jälkeen seuraavat viivat on jo paljon haaleampia.. Laittakaa teidän testirivistöistä kuvia? 😊
Esikoisen LA 8/20
Introvertikaali, minusta on kahta väriä! Juuri ja juuri erottuu. Jospa ylihuomenna olisi jo reilusti plussa, eilä vain hailakka väri 🥰😍
Pitkän lapsettomuuden jälkeen kahden lapsen äiti.
Heippa kaikille, kirjoittelin parikymmentä sivua taaksepäin ja tulin kurkkimaan mitä tänne kuuluu! Toivon niin teille kaikille toivottua kahta viivaa testiin ❣️ Täällä elellään seesteistä keskiraskautta, rv 16 nyt meneillään. Innolla odotellaan milloin pieni alkaa antamaan merkkejä itsestään liikkumalla!
Tunnistan myös itsessäni nuo pettymyksen tunteet ennen plussatestiä, kun kaikki muut ympärillä tuntuivat raskautuvan paitsi minä. Mutta sitten yritin aina lohduttautua sillä, ettenhän kaikkien kohdalla tiedä millainen tarina heillä on taustallaan. Mutta kyllä se harmitti jos kuuli että vauva saanut alkunsa heti ensimmäisestä yrityskierrosta taikka ilman varsinaista yritystä. Pakko oli vain yrittää sivuuttaa nuo ajatukset koska ainakin itsellä lisäsivät stressiä onnistumisesta entisestään.
Introvertikaali kyllä tuossa alareunassa väriä näkyy, jospa parin päivän päästä olisi jo kunnolla vahvistunut!😍
Toinen haaveissa pienellä ikäerolla, esikoinen 2020.
En käytä ko.tikkuja eli en niistä osaa sanoa, mutta mustakin näkyy jotain hailakan hailakkaa, vaikka puhelimella tihrustan. Plussaonnea sinne! 🤗
Yritys alkoi 3/2019. Nyt ollut 3-4kk taukoa. Tiputtelu vaivaa, mitään syytä sille ei löydy. Teroluteja silti taas 6kk.
Löysin tällaisen:
http://enemmankuin9kk.blogspot.com/2014/08/kuinka-parantaa-munasolujen…
Tää taitaa mennä huomenna vitamiiniostoksille. 😬 Mieskin saa luvan lisätä vitskujaan. Kaikkea on kokeiltava.
Yritys alkoi 3/2019. Nyt ollut 3-4kk taukoa. Tiputtelu vaivaa, mitään syytä sille ei löydy. Teroluteja silti taas 6kk.
Kiiltotähti, meille sanottiin julkisella että eivät (täällä) tee siemennesteanalyyseja ollenkaan, vaan sitä varten pitää mennä yksityiselle.
Ei liity meneillään oleviin puheenaiheisiin, mutta: Kaikille tiputtelijoille (ja toki muillekin!) voin lämpimästi suositella kestositeitä! Ite kun pahimmillaan joutuu useamman viikon putkeen jotakin suojaa käyttämään, niin nuo kestositeet on kyllä olleet mun alapään pelastus!
Olisi pitänyt vaan malttaa ja tehdä toinen testi vasta reilusti ensi viikon puolella, mutta enhän mä tietenkään malttanut... Tein tänään aamulla ja todella yllättäen negatiivinenhan se oli, pyh! Olin eilisen haamun jälkeen niin varma että aamupissasta näkyisi paljon vahvempi viiva, mutta mitä vielä. Jatkanpa siis ovistesteillä vielä tänään/huomenna.
Pakko kyllä itsekin hehkuttaa tätä ryhmää, aivan mahtavaa vertaistukea ja kannustusta täällä! En kenellekään muulle kehtaisi edes esitellä noita mun tikkuja, ihanaa että täällä voi avoimesti esittää kaikki spekulaatiot ja teoriat, murheet ja ilot. Kiitos siitä teille kaikille!
Esikoisen LA 8/20
Jospa viiva ensi viikolla vielä vahvistuisi introvertikaali. :)
Kp 31 ja minulla taas niinpäin, että en uskaltanut tehdä testiä, vaikka eilen kävin ostamassa. Ei siis menkat vieläkään alkanu. Huomenna testaan, mutta vahva tunne että nega. Menkka juilinnatkin katosi kokonaan, ei mitään oireita. Pelottaa jo valmiiksi pettyä negaan ja siihen jos menkat ei ala. Letrot ei sitten edes toiminut.
Mites villahuivi? Onko sielläkin menkat pysynyt vielä poissa?
Pikkuminnis kirjoitti:
Jospa viiva ensi viikolla vielä vahvistuisi introvertikaali. :)
Kp 31 ja minulla taas niinpäin, että en uskaltanut tehdä testiä, vaikka eilen kävin ostamassa. Ei siis menkat vieläkään alkanu. Huomenna testaan, mutta vahva tunne että nega. Menkka juilinnatkin katosi kokonaan, ei mitään oireita. Pelottaa jo valmiiksi pettyä negaan ja siihen jos menkat ei ala. Letrot ei sitten edes toiminut.
Mites villahuivi? Onko sielläkin menkat pysynyt vielä poissa?
Siis allekirjotan pilkkuja ja pisteitä myöten, mutta miinustan tuon Letron koska sitä ei ole käytössä. Eli täsmälleen sama tilanne!! Hirveää juilintaa on kyllä, ja sidekin piti laittaa kun töissä ei vessan aina pääse vaikka mikä tarve olisi. Ja yllättäen aloin illalla yökkiä/etova olo. Sama jatkuu. Rinnat kosketusarat. Ja ei. Testiä en uskalla tehdä.
Pitkän lapsettomuuden jälkeen kahden lapsen äiti.
Tuttu tunne tuo, että haave on enemmän yksipuolinen kuin täysin yhteinen. Meillä ei ehkäisyä käytetä tulevaisuudessakaan, ja vauvakin saa tulla jos on tullakseen. Tämä oli alusta alkaen selvää, kun vihille mentiin. Kuin myös se, ettei mies suostu tutkimuksiin. Eli yhteiset sopimukset ja luvat. Siksi kysyn luvan myös tukihoitoihin ja tutkimuksiin. Että luottamus säilyy.
Pitkän lapsettomuuden jälkeen kahden lapsen äiti.