Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sivut

Kommentit (63)

Vierailija

En ole koskaan yhdestäkään lapsesta ollut yhtään kiinnostunut tai pitänyt, miksi sitten omastanikaan pitäisin. En usko muiden vakuutteluihin että "kyllä sitä omaansa sitten rakastaa". Entä jos ei rakasta? Kyllä näitä ns huonoja äitejä on maailmassa paljonkin. Pilaisin sekä oman että sen penskan elämän, ihan turhaan, kun ei onneksi ole mikään pakko lasta hankkia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Koska on itsekästä ja epäreilua tehdä lapsia maapallolle, joka on tuhoutumassa. Ensimmäiset suuret kriisit ajoittuvat jo omaan elinaikaani, mutta kaikkein pahiten paska osuu tuulettimeen silloin kun hypoteettiset jälkeläiseni tallaisivat tällä pallolla.

En ole kus.ipää, siksi en lisäänny.

mies38

Ei tarvitse muuta kuin ..

A: katsoa Suomen yleistä tilaa

B: katsoa maailman tilaa

C: katsoa sukua

D: ymmärtää, et elä lastesi kautta, kun olet kuollut olet kuollut,jos jotain haluat jättää "jälkeen" mahdollisuuksia on monia, mutta ne on itse tehtävä.

Vierailija

Olisin huono isä ja lapsiperhearki ei kiinnosta yhtään mitä kavereiden touhuja seurannut vierestä. Ei ole kyllä puolisoakaan tällä hetkellä joten tuskin tulee tässä iässä enää edes ajankohtaiseksi.

M36

Vierailija

Ei ole miestä eikä rahaa ja asun huonossa kaupungissa. Masennuskin estää vauvoittelun. En halua tehdä lasta tuntemattomalle. Unohtamatta että en halua pilata vartaloa ja pelkään synnyttämistä.

Teijo56

Minulla 5 lasta vanhin 36v nuorin 26v ja 4 lastenlasta jäin leskeksi 10v sitten. Mutta ei siinä kaikki nyt olen 56v kesävauva tulossa 40v vaimoni kanssa hänelle lapsi ensimäinen.Hän olis tehnyt lapsia jo 20 vuotiaana mutta ei ollut sellaista miestä joka olis halunut lapsia sen takia hänelle kaksi eroa tullut. (ei yksistään naiset jotka ei lapsia halua näkyy kyllä miehiäkin olevan) Nyt jännittää enempi kuin nuorena,tähän asti äidillä odotusaika mennyt hyvin. Aikuiset lapseni todella innoissaan että tulee viellä pikkusisko heille.

Vierailija

Rehellinen vastaus: en tiedä.

Olin nuorena reipas partiopoika ja viihdyin hyvin eri-ikäisten lasten ja nuorten kanssa. Pidän kovasti sisarusteni lapsista. Lapset näyttävät pitävän minusta, vaikken tajua, miksi. En ole itse kovin lapsekas. En saa lässytyskohtausta nähdessäni vauvan. Joskus minua ärsyttää parkuva lapsi lapsi. Leikin kyllä hetken mielelläni sukulaislasten kanssa, se on kivaa, mutten jaksa kovin kauan. En ole mikään tuttavapiirin tai lähisuvun leikkisetä. Olen aika totinen oikeastaan. Puhun usein abstrakteista asioista. Joskus tietoisesti suhtaudun viileästi lapsiin. Ja silti käy usein niin, että lapset kiipeilevät sylissäni. Nuoret kertovat murheistaan. Kouluikäiset pyytävät apua läksyissään. Vielä kun olin nelikymppisenä teinitytöt ihastuivat minuun.

Olin sivarina koulukodissa, koska en todellakaan sopeutunut enkä pärjännyt intissä. Yritin kovasti, mutta pieleen meni. Muutamassa viikossa kävi selväksi, että olisin ollut lahjakas ohjaaja koulukodissa. Ala vain ei ollut toiveenani, kun paria vuotta myöhemmin lopulta sain lukion päätökseen, pyrin ja pääsin yliopistoon. 

Kaikesta tästä huolimatta en ole halunnut lapsia. Kysyin kerran, haluaisiko vaimoni. Hän ei osannut sanoa oikein mitään. Jos hän olisi halunnut, olisin ehkä sanonut, että saatan väsyä pikkulapsiarkeen, mutta muuten asia on okei. Tuossa vaimoni nytkin on, parin metrin päässä. Jos hänelle ei olisi okei, että minä en halua lapsia, hänellä olisi huomattavan hyvät mahdollisuudet vaihtaa miestä. Siihen temppuun ei monta päivää menisi, jos ainoa tavoite olisi löytää lapselle isä.

Vierailija

Teijo56 kirjoitti:
Minulla 5 lasta vanhin 36v nuorin 26v ja 4 lastenlasta jäin leskeksi 10v sitten. Mutta ei siinä kaikki nyt olen 56v kesävauva tulossa 40v vaimoni kanssa hänelle lapsi ensimäinen.Hän olis tehnyt lapsia jo 20 vuotiaana mutta ei ollut sellaista miestä joka olis halunut lapsia sen takia hänelle kaksi eroa tullut. (ei yksistään naiset jotka ei lapsia halua näkyy kyllä miehiäkin olevan) Nyt jännittää enempi kuin nuorena,tähän asti äidillä odotusaika mennyt hyvin. Aikuiset lapseni todella innoissaan että tulee viellä pikkusisko heille.

Tässä kysyttiin miksi ET halua lapsia eikä mitään selostusta montako jo on.

Vierailija

Teijo56 kirjoitti:
Minulla 5 lasta vanhin 36v nuorin 26v ja 4 lastenlasta jäin leskeksi 10v sitten. Mutta ei siinä kaikki nyt olen 56v kesävauva tulossa 40v vaimoni kanssa hänelle lapsi ensimäinen.Hän olis tehnyt lapsia jo 20 vuotiaana mutta ei ollut sellaista miestä joka olis halunut lapsia sen takia hänelle kaksi eroa tullut. (ei yksistään naiset jotka ei lapsia halua näkyy kyllä miehiäkin olevan) Nyt jännittää enempi kuin nuorena,tähän asti äidillä odotusaika mennyt hyvin. Aikuiset lapseni todella innoissaan että tulee viellä pikkusisko heille.

Siitossonni olet.

Vierailija

Teijo56 kirjoitti:
Minulla 5 lasta vanhin 36v nuorin 26v ja 4 lastenlasta jäin leskeksi 10v sitten. Mutta ei siinä kaikki nyt olen 56v kesävauva tulossa 40v vaimoni kanssa hänelle lapsi ensimäinen.Hän olis tehnyt lapsia jo 20 vuotiaana mutta ei ollut sellaista miestä joka olis halunut lapsia sen takia hänelle kaksi eroa tullut. (ei yksistään naiset jotka ei lapsia halua näkyy kyllä miehiäkin olevan) Nyt jännittää enempi kuin nuorena,tähän asti äidillä odotusaika mennyt hyvin. Aikuiset lapseni todella innoissaan että tulee viellä pikkusisko heille.

Sitähän sää kysyit.

HomoJaYlpeäSiitä

En keksi mitään postiivista asiaa lapsien hankkimisesta. Elämäni suurin unelma on se, että en ikinä tulisi isäksi. Onneksi niin ei voi tapahtua edes vahingossa. Olen 100% homoseksuaali mies.

Kyllähän suku painostaa, että "eikös tuossa iässä pitäisi olla jo perhettä perustamassa"...yms

joo kyllä... 

Vierailija

Kersa(t) olisi ainoastaan siinä tapauksessa vaihtoehto, jos ne saisi paketista tyyliin pussi auki, vettä perään ja sekoitus. Tai joku vakuumi-pakkaus josta kuori pois ja se olisi heti käyttövalmis kersa. Ja sitten kun palaisi hihat siihen tai alkaisi muuten fiduttamaan se, niin sen voisi feidata roskiin ilman omantunnon tuskia. Eikä se saisi kuluttaa yhtään rahaa, sille kun on paljon mielekkäämpääkin käyttöä.

Mies32vuotta

Maailman väkiluku kasvaa yhdellä ihmisellä joka sekunti. Siis kuolleet ja syntyvät. Syntyviä on enemmän kuin kuolleita. Tästä maailmasta alkaa niinkuin luonnonvarat ja tila loppumaan. Kukaan älykäs ihminen ei hanki lapsia. Ja jos hankkii niin korkeintaan yhden. 

Eläinten massasukupuutto on alkanut. Kyllä maailmassa pitää olla muutakin kuin ihmisiä ja asfalttia joka puolella!

Vierailija

Miehen kanssa viihdytään ihan kaksin, kummallakaan ei (onneksi) ole halua lapsiin. Elämä on hyvää ja ollaan kohta nelikymppisiä, eli ikäkin alkaa tulla vastaan. Lisäksi itsellä olisi kynnyksenä raskausaika ja synnytys. En vaan pysty ottamaan keholle sellaista rasitusta ja kun koskaan ei tiedä jääkö niistä pysyviä vaurioita. Harrastuksista en halua luopua raskauden ajaksi ja synnytystä en halua kokea. Lääkärissä kopeloitavana ravaaminen ei myöskään kiinnosta. Ihan tarpeeksi kuullut tuttavilta kaikkia raskausajan vaivoja ja sörkkimisiä sekä synnytyksestä/sektiosta tulleita vaivoja. Ihan älytöntä ottaa sellaisia riskejä jotka voi vaikuttaa loppuelämään.

Vierailija

En halunnut aikoinaan lapsia, koska ajatus perhe-elämästä tuntui niin oudolta ja vieraalta, enkä pahemmin edes pitänyt lapsista. 

Ehkäisystä huolimatta tulin kuitenkin raskaaksi. Abortti ei tullut kysymykseenkään (olisi jäänyt vaivaamaan loppuelämäksi, että millainen tyyppi sieltä olisi tullut), joten sille tielle lähdettiin. Ja kertaakaan ei ole kaduttanut! Sitä rakkauden määrää ja iloa lapsensa kehittymisen seuraamisesta ym. ei mitenkään voi kuvitella ellei ole sitä itse kokenut. Silti olen yhä minä, eikä äitiys ja perhe-elämä määrittele koko persoonaani tai vie kaikkea aikaani. En voi muuta sanoa kuin että onneksi lapseni on olemassa. Niin klisheistä kuin se onkin, niin pelkästään enemmän rakkautta on tullut elämääni lapsen myötä. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En halunnut aikoinaan lapsia, koska ajatus perhe-elämästä tuntui niin oudolta ja vieraalta, enkä pahemmin edes pitänyt lapsista. 

Ehkäisystä huolimatta tulin kuitenkin raskaaksi. Abortti ei tullut kysymykseenkään (olisi jäänyt vaivaamaan loppuelämäksi, että millainen tyyppi sieltä olisi tullut), joten sille tielle lähdettiin. Ja kertaakaan ei ole kaduttanut! Sitä rakkauden määrää ja iloa lapsensa kehittymisen seuraamisesta ym. ei mitenkään voi kuvitella ellei ole sitä itse kokenut. Silti olen yhä minä, eikä äitiys ja perhe-elämä määrittele koko persoonaani tai vie kaikkea aikaani. En voi muuta sanoa kuin että onneksi lapseni on olemassa. Niin klisheistä kuin se onkin, niin pelkästään enemmän rakkautta on tullut elämääni lapsen myötä. 

Mikä tarve teillä joillakin on tulla kertomaan näitä lapset on ihania juttuja kun kysytään miksi et halua lapsia?

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat