Onko miehen käytös enää normaalia?
Olimme eilen ravintolassa ja mies teki tuttuun tapaan pöytäseurueellemme tilausta. Aloitti antamalla tarjoilijalle lapsemme tilauksen ja kun tarjoilija kysyi, tuodaanko annos heti, niin mieheni vastasi joo. Tässä vaiheessa puutuin keskusteluun ja sanoin tarjoilijalle, että otetaan lapsenkin annos vasta yhdessä meidän aikuisten pääruuan yhteydessä. Mies ärsyyntyi tästä väliintulostani huomattavasti ja teki tästä konfliktin meidän välille kysymällä ”mikä ongelma minulla on” ja ”minkä takia minun pitää pilata tilaus ja hyvä tunnelma olemalla välihuutelija”. Uskomatonta, mutta totta. Ilta oli pilalla ja vielä kotona oli puhumatta minulle mitään. Nyt aamullakin ollaan vielä riidelty asiasta. Minun tavoite olisi siis vain yrittää taata yhteinen ruokarauha, kun syödään kaikki yhtäaikaa ja sitä ennen/jälkeen voidaan sitten vuoron perään olla leikkihuoneessa. Mies näkee tilanteen vain sellaisena, että kyseenalaistin hänen toimintaansa ja asemaansa perheessä. Mitä tästä pitäisi ajatella?
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapselle tuodaan ruoka vasta aikuisten pääruuan yhteydessä, niin mitä lapsi tekee kun te muut syötte alkuruokaa? Istuu ja katsoo? Eikö lapselle kannata päinvastoin saada ruoka eteen mahdollisimman nopeasti, kun ei lapset kuitenkaan jaksa kauan odottaa.
Mitä kaikkea mielestäsi lapselle ei voi antaa alkuruoka? Mitäs se lapsi tekee koko lopputuloksiin ajan kun on syönyt tarpeeksi ennenkuin muut on saaneet mitään eteensä?
Kuinka nopeasti teidän lapsenne oikein syö?
Paljon nopeammin kuin aikuiset, jotka myöskin keskustelevat syödessään. Lapsi ei myöskään syö läheskään yhtä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti sanoisin, että tukekaa naiset miehiänne sosiaalisissa tilanteissa. Jos joku asia ei mene ihan mielenne mukaan, niin olkaa silti miehenne puolella. Se nimittäin lisää miehen itsetuntoa ja heijastuu koko suhteeseen. Itselläni on päinvastaisiakin kokemuksia, ja koko suhde meni surkeaksi, kun nainen ei juuri koskaan osoittanut mitään tukea.
Miksi juur naisen tehtävä on pönkittää sitä miehen egoa? Eikö miehen tehtävä ole tukea naisen itsetuntoa ollenkaan? Ei teistä tietenkään. Naisen tehtävä olisi ollut tuossakin olla vaan hiljaa ja katsoa sivusta kun se mäntti taas munaa kaiken, ettei vaan sen herkkään sieluun tule säröä.
Seuraavaksi miehesi tekee Jarmo Björkqvistit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti sanoisin, että tukekaa naiset miehiänne sosiaalisissa tilanteissa. Jos joku asia ei mene ihan mielenne mukaan, niin olkaa silti miehenne puolella. Se nimittäin lisää miehen itsetuntoa ja heijastuu koko suhteeseen. Itselläni on päinvastaisiakin kokemuksia, ja koko suhde meni surkeaksi, kun nainen ei juuri koskaan osoittanut mitään tukea.
Miksi juur naisen tehtävä on pönkittää sitä miehen egoa? Eikö miehen tehtävä ole tukea naisen itsetuntoa ollenkaan? Ei teistä tietenkään. Naisen tehtävä olisi ollut tuossakin olla vaan hiljaa ja katsoa sivusta kun se mäntti taas munaa kaiken, ettei vaan sen herkkään sieluun tule säröä.
Tottakai tämä toimii toisinkin päin, mutta yleensä naisille ei ole niin tärkeää että heitä pidetään ”miehekkäänä” kuin miehelle. Ei tarvitse olla hiljaa mutta voi kysyä mieheltä jos vaikka tehtäisiin eritavalla ja perustella tämä asia.
No ap:n järjestelyllä pääeuokailu varmaan meni helpommin mutta turhaan silti puuttui miehen tilaukseen. Ei mies ole mikään lapsi, jos hänestä nyt oli parempi että lapsi saa ruoan heti niin hänellä on oikeus olla sitä mieltä ilman että vaimo tulee päsmäröimään siihen päälle.
Toki olisin sitten laittanut miehen hyppimään katsomaan lasta sen aikuisten pääruoan aikana jolloin mies olisi tajunnut itse että ai jaa...helpommalla olisi voinut päästä tilaamalla toisella tavalla. Tai sitten toistaa tuota hyppimistä kerta toisensa jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli osa kommentoijista on siis sitä mieltä, että minun olisi pitänyt olla puuttumatta tilaukseen (miehen itsetunnon/aseman/perherauhan takia)? Ja tämän lopputuloksena olisin (tai joku pöytäseurueestamme olisi) joutunut syömään kylmettynyttä pääruokaa, koska lapsi ei voi kuljeskella ravintolassa yksin, edes siellä leikkihuoneessa.
ApSinulla ei taida olla kokemuksellista vertailupohjaa miten tilanne olisi mennyt, jos lapsi olisi saanut ruuan ennen muita? En ymmärrä miksi lapselle ei tilattu sitä alkuruokaa?
On kokemuksellista vertailupohjaa ja siksi juuri halusinkin, että pääruuat tulevat yhtäaikaa, jotta silloin kaikki ovat yhtäaikaa pöydässä (niinkuin tapahtuikin). Ja toistan vielä kerran: lapsella ”alkuruokana” leipää, jota haukkasi pari kertaa ja sitten kiiruhti leikkihuoneeseen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli osa kommentoijista on siis sitä mieltä, että minun olisi pitänyt olla puuttumatta tilaukseen (miehen itsetunnon/aseman/perherauhan takia)? Ja tämän lopputuloksena olisin (tai joku pöytäseurueestamme olisi) joutunut syömään kylmettynyttä pääruokaa, koska lapsi ei voi kuljeskella ravintolassa yksin, edes siellä leikkihuoneessa.
ApNyt sait syödä lämmintä ruokaa jäätävässä tunnelmassa.
touché 😅
Ap
Eikö ravintolassa juuri opetella ravintolatapoja eikä kiiruhdella leikkihuoneeseen parin haukun jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Seuraavaksi miehesi tekee Jarmo Björkqvistit
:D
Nelivuotias on kyllä jo sen ikäinen että voi hyvin opetella pöydässä rauhasta istumista eikä leikkihuoneeseen ryntäämistä joka välissä. No jo kaksi-kolmevuotias on tällaisen ikäinen mutta nelivuotias nyt ainakin. Valitkaa jatkossa ravintolat ilman leikkihuonemahdollisuutta ja tämäkin ongelma poistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti sanoisin, että tukekaa naiset miehiänne sosiaalisissa tilanteissa. Jos joku asia ei mene ihan mielenne mukaan, niin olkaa silti miehenne puolella. Se nimittäin lisää miehen itsetuntoa ja heijastuu koko suhteeseen. Itselläni on päinvastaisiakin kokemuksia, ja koko suhde meni surkeaksi, kun nainen ei juuri koskaan osoittanut mitään tukea.
Miksi juur naisen tehtävä on pönkittää sitä miehen egoa? Eikö miehen tehtävä ole tukea naisen itsetuntoa ollenkaan? Ei teistä tietenkään. Naisen tehtävä olisi ollut tuossakin olla vaan hiljaa ja katsoa sivusta kun se mäntti taas munaa kaiken, ettei vaan sen herkkään sieluun tule säröä.
Tottakai tämä toimii toisinkin päin, mutta yleensä naisille ei ole niin tärkeää että heitä pidetään ”miehekkäänä” kuin miehelle. Ei tarvitse olla hiljaa mutta voi kysyä mieheltä jos vaikka tehtäisiin eritavalla ja perustella tämä asia.
Miksi? Eihän tuossakaan mies mitä ilmeisimmin perustellut ja kysellyt. Kunhan kiukutteli kuin kolmevuotias siitä ettei saanut tahtoaan läpi.
Itse voin tarpeen tullen selittää ihmiselle kuin pikkulapselle miten asiat kannattaisi tehdä, vaan jos tällaista kohtelua vaatii jatkuvasti ettei ala mökötys, niin sitten on silmissäni yhtä pätevä kuin muutkin tenavat.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ravintolassa juuri opetella ravintolatapoja eikä kiiruhdella leikkihuoneeseen parin haukun jälkeen?
Totta kai! Mutta vanhempana on josku pakko joustaa kasvatuksellisista periaatteistaan, jos haluaa että ruokarauha säilyy myös muilla ravintolan asiakkailla. Jos ymmärrät mitä tarkoitan.
Ap
Mun kaverilla on just tommonen mies. Ite vitsailee toisten kustannuksella mutta auta armias jos joku heittää hänestä jotain tai puuttuu hänen käytökseensä niin suuttuu niin maan perusteellisesti ja pilaa fiiliksen kaikilta. Lisäksi määräilee, miten toisten pitää käyttäytyä ja oikaisee ja ärähtää heti, jos ei menny niin kuin hänen mielestään pitäisi. En kestäis hetkeäkään tommosta ukkoa.
Vierailija kirjoitti:
Ap oli ensimmäistä kertaa ravintolassa? Näin toimitaan 90% tapauksista lasten kohdalla.
Trollihan tämä taas on, miesvihapalsta mikä miesvihapalsta.
t.tarjoilija
Taitaa riippua ravintolasta. Mä en käy lasteni kanssa tuollaisissa paikoissa joissa on ihan sama saavatko ruokailijat ruokansa yhtä aikaa.
Sen kerran kun vien ipanat raflaan haluan syödä yhtä aikaa niiden kanssa. Vaikka se onkin koettelemus välillä, niin vielä enemmän perseestä on se että mä en saa senkään vertaa syödä rauhassa kun lapsi on jo syönyt eikä ymmärrä miksi pitäis vielä vanhempaa odotella.
Vierailija kirjoitti:
En ole jyrä enkä päsmäröijä, pikemminkin päinvastoin. Tarkoituksenani siis oli, että lämpimän ruuan aikaan ollaan kaikki pöydässä eikä kenenkään tarvitse juosta lapsen perässä, kun oma ruoka jäähtyy lautasella. Mutta mies ei suostu näkemään tätä ajatusta ”väiintuloni” taustalla vaan tekee näkee asian vain sillä tavalla, että tein hänestä ”pellen” enkä kunnioita. Ja juuri tätä termiä käytti itsestään.
Ap
Tarkoitus saattoi olla hyvä mutta aika törpösti asian kyllä hoidit, eli käytännössä kävelit suoraa miehesi yli, ei ihme että närkästyi. Toki ei sitten hänkään osannut harmistumistaan tuoda esiin asiallisesti.
"Miehen käytös enää normaalia?" Katsopa ap sinne peiliin ja kysy samaa itseltäsi.
Minkälaiset ihmiset vuodattavat parisuhdeasiansa nettiin? Oletteko kaikki aivan vajaita?
Vierailija kirjoitti:
Eli osa kommentoijista on siis sitä mieltä, että minun olisi pitänyt olla puuttumatta tilaukseen (miehen itsetunnon/aseman/perherauhan takia)? Ja tämän lopputuloksena olisin (tai joku pöytäseurueestamme olisi) joutunut syömään kylmettynyttä pääruokaa, koska lapsi ei voi kuljeskella ravintolassa yksin, edes siellä leikkihuoneessa.
Ap
Ei vaan sinä olisit voinut esittää ideasi miehelle jolloin hän olisi voinut todeta että siinä on järkeä sen sijaan että vain ohitit hänen mielipiteensä.
Mietipä itse jokin toinen tilanne, vaikka töissä, jossa vaikkapa esimiehesi kysyy tiimikokouksessa miten joku asiaa hoidetaan. Sinä vastaat tettä tehdään näin ja kollegasi vierestä ei noteeraa sitä mitenkään vaan toteaa esimiehellesi ikään kuin ei olisi kommenttiasi kuullutkaan että tehdäänkin jotenkin toisin. Tuleeko sellainen olo että sinua arvostetaan ja kunnioitetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti sanoisin, että tukekaa naiset miehiänne sosiaalisissa tilanteissa. Jos joku asia ei mene ihan mielenne mukaan, niin olkaa silti miehenne puolella. Se nimittäin lisää miehen itsetuntoa ja heijastuu koko suhteeseen. Itselläni on päinvastaisiakin kokemuksia, ja koko suhde meni surkeaksi, kun nainen ei juuri koskaan osoittanut mitään tukea.
Miksi juur naisen tehtävä on pönkittää sitä miehen egoa? Eikö miehen tehtävä ole tukea naisen itsetuntoa ollenkaan? Ei teistä tietenkään. Naisen tehtävä olisi ollut tuossakin olla vaan hiljaa ja katsoa sivusta kun se mäntti taas munaa kaiken, ettei vaan sen herkkään sieluun tule säröä.
Ei vaan naisen tehtävä olisi ollut ehdottaa miehelle parempaa ratkaisua josta olisi voitu keskustella se noin kaksi lausetta ja vasta sitten kääntyä tarjoilijan puoleen. Ei tässä ole sukupuolista kyse vaan ihan vain asiallisesta käytöksestä.
Lyhyitä hetkiä kyllä oli ilman valvontaa leikkihuoneessa, tosin pöydästämme pystyimme näkemään, jos lähtee sieltä pois. Kokonaisuudessaan illallinen kesti 2,5 h, eli jonkun aikuisista oli siis lähdettävä lapsen kanssa välillä pöydästä pois eli ”toisaalle on tosiaan välillä juostava”.. Ja lapsella tosiaan oli alkuruokaa myös pöydässä, mutta halusi syödä vain pääruuan.
Ap