Lue keskustelun säännöt.
Iltalehti: Naisille ei löydy miehiä
22.02.2019 |
Iltalehdessä naiset murehtivat, että miehiä ei löydy eivätkä miehet lähesty.
Minä olen mies, joka tahtoisi pyytää ulos naista, joka työskentelee työpaikassa, jossa vierailen säännöllisesti. Minua ei ujostuttaisi kysyä naista ulos eikä naisen kieltävä vastaus saisi minua pohjamutiin, mutta sen sijaan kysymisen estää tilanteen epäsopivuus.
Minua on valistettu, ettei työssä olevaa ihmistä saa häiritä ja että on epäkohteliasta lähestyä työtä tekevää ihmistä.
Niinpä olen luovuttanut jo etukäteen. Nainen on osoittanut minulle mielestäni poikkeavaa huomiota ja minusta hän vaikuttaa mukavalta, mutta kun sosiaaliset normit estävät ulos kysymisen niin sitten ne estävät. Minkäs sille voi.
Kai se on niin, että nykyään suora treffejä tavoitteleva lähestyminen on sallittu enää (kännissä) yöelämässä tai netissä. Ainakin itselleni kaikki muut paikat tuntuvat epäsopivilta.
Kommentit (333)
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksissakin se on todettu, naiset pariutuvat ylöspäin ja nyt kun naiset alkavat olemaan korkeammin koulutettuja niin eihän sitä kaikille ylempää miestä enää löydykkään.
Mut joo, itsekin Tinderissä välillä pyörähdän, viikon ja 0 matchin jälkeen sen poistan (kyllä olen katkeroitunut). Tunnen empatiaa niitä naisia kohtaan, jotka siellä ovat vuodesta toiseen. 3 vuotta sitten kävin ensimmäisen kerran ja edelleen siellä on samoja henkilöitä ja ovat aina olleet. Heidänkin joukossaan varmasti niitä, jotka sitä parisuhdetta kaipaavat :(
Näytäpä se tutkimus. Olen täysin kyllästynyt näiden valheellisten väitteiden levittämiseen palstalla ja alan jatkossa ilmiantaa asiattomana joka ikisen typerän prosenttiväitteen tai väitteen, jossa levitetään tahallaan disinformaatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anonyymi haihattelija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksissakin se on todettu, naiset pariutuvat ylöspäin ja nyt kun naiset alkavat olemaan korkeammin koulutettuja niin eihän sitä kaikille ylempää miestä enää löydykkään.
Mut joo, itsekin Tinderissä välillä pyörähdän, viikon ja 0 matchin jälkeen sen poistan (kyllä olen katkeroitunut). Tunnen empatiaa niitä naisia kohtaan, jotka siellä ovat vuodesta toiseen. 3 vuotta sitten kävin ensimmäisen kerran ja edelleen siellä on samoja henkilöitä ja ovat aina olleet. Heidänkin joukossaan varmasti niitä, jotka sitä parisuhdetta kaipaavat :(
Surullista on tässä asiassa se että kouluttamaton amis-mies voi olla yleistiedon tasolla paljon korkeammalla kuin nämä korkeastikoulutetut naiset.
Melkoisia tyhjäpäitä on tullut vastaan. Maisteritason naisia ja eivät osaa suomen kieltä kirjoittaa. Yhdenkin kanssa tuli kova riita siitä miten suomen kieli kirjoitetaan. Maisteritar väitti kovaan ääneen että se tulee yhteen. Painotti vielä että kuka on suhteen amis ja kuka maisteri.
Taisi googlata vastauksen myöhemmin. En viitsinyt pyyhkiä naamaan oikeaa kirjoitusasua.
Olen nimittäin elämäni aikana katsonut monta jaksoa avaraa luontoa ja prisman dokumentteja että tietotaso on lisensiaatin tasoa.
Sääli että se paperi on se millä saa ja tietenkin paksu lompakko.
Ei kovinkaan moni innostu kuullessaan että työtön amis, joka vapaa-ajallaan kääntää tienaa tukien päälle sen 300e.
Ja se ajokorttikin puuttuu, se on kuulemma turn off. Tämän kuulin kerran humalaisen naisen huulilta riidan päätteeksi. Yritti lyödä, mutta väistin.
Jos minua lyö niin en enää viitsi olla sellaisen ystäväkään. Sai jäädä odottelemaan taksia korkkarit märkinä.
Tälläinen alkuilta minulla ja iltahan on vielä nuori. Ajattelin keittää ceylonin valmistamaa teetä ja syödä ranskanleipäviipaleita. Ostin rypäleitä ja vuohenjuustoakin. Katselen National Geographyn lihansyöjäkasvit erikoisjakson dvd-soittimeltani. Ennen sitä soitan vähän viulullani muutaman kappaleen, joita harjoittelen äitini hautajaisia varten.
Suokaa anteeksi pistän palstan nyt kiinni.
Nyt löytyi tämän vuoden helmi! Lisensiaatiksi katsomalla tiedeohjelmia :-DDDDDDDDD
Jenkkiläinen menestystarina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä keskustelusta huomaa miten vielä tänäkin päivänä tavallisia duunareita ei arvosteta.
Ei tää maailma toimis pelkillä korkeakoulutetuilla ihmisillä.
Kuka hoitais, kun sairastuu? Kuka korjaa auton jos tulee vikaa? Kuka rakentaa talon? Kuka asentaa taloon sähköt, vesiputket yms? Kuka kuskaa lähikauppaan ruokaa ostettavaks? Kuka viljelee sen ruoan teidän lautaselle?
Kuka värjää tukan, jos ei itse halua kotona värjätä? Kuka tekee kasvohoitoja? Kuka hoitaa lapsia? Kuka hoitaa iäkkäitä vanhempianne?Aika moni työtön maisteri tekee duunarin töitä matalasti palkattuna.
Täytyy todeta filosofian maisterina että ei oikein ole kovaa huutoa markkinoilla.
Lähinnä ihmetellään siloisia käsiä ja sulosointuisia huulia ja harkittuja lauserakenteita, sekä niitä paljon puhuttuja sivistyssanoja.
Sanoisin että Suomi on amisten luvattu maa. Tämä maa ihailee röyhkeitä Bart Simpsoneja aikuisina ja hyväksyvästi naurahtaa Homereille.
Hölmö työtä tekee ja hullut itseään sivistää.
Tämä maa on mädätetty amerikkalaisella kultuurilla ja siksi koulutuksen tasokin on mitä on, eikä koulutettuja oikeasti arvosteta.
Tämäkin ketju on silkkaa pilkkaa rivien välistä.
Harva tätäkään tajuaa.
Et mennytkään harjoittelemaan viulunsoittoa äitisi hautajaisiin?
Vierailija kirjoitti:
Löytyisipä minulle aasialainen mies.
Ai intialainen esimerkiksi?
Vierailija kirjoitti:
Naiset nirsoja ammatin ja koulutuksen suhteen. Olen urheilullinen 3kymppinen mies joka ei tupakoi ja alkoa käytän ehkä kerran kuussa. Kavereiden kanssa vietän aikaa ja kohtalainen yleissivistys. Tinderissä kun kerron kysyttäessä olevani metallialan duunari niin nainen katoaa alle vuorokaudessa.
Hitsaaja 33
Mitä duunarihan on unelmamies! Mulle ainakin iskee profiili kuvat, joissa on työvaatteet päällä. Tosin olen itsekkin duunari.
Oletko varma ettei johdu jostain muusta? Itsellä loppuu juttu melkein kaikkien tuntemattomien kanssa, kun peruskysymykset on käyty läpi. Sitten juttu joko jää tai sovitaan treffit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiks naiset käy lähiöpubeissa jos sieltä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Anonyymi haihattelija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksissakin se on todettu, naiset pariutuvat ylöspäin ja nyt kun naiset alkavat olemaan korkeammin koulutettuja niin eihän sitä kaikille ylempää miestä enää löydykkään.
Mut joo, itsekin Tinderissä välillä pyörähdän, viikon ja 0 matchin jälkeen sen poistan (kyllä olen katkeroitunut). Tunnen empatiaa niitä naisia kohtaan, jotka siellä ovat vuodesta toiseen. 3 vuotta sitten kävin ensimmäisen kerran ja edelleen siellä on samoja henkilöitä ja ovat aina olleet. Heidänkin joukossaan varmasti niitä, jotka sitä parisuhdetta kaipaavat :(
Surullista on tässä asiassa se että kouluttamaton amis-mies voi olla yleistiedon tasolla paljon korkeammalla kuin nämä korkeastikoulutetut naiset.
Melkoisia tyhjäpäitä on tullut vastaan. Maisteritason naisia ja eivät osaa suomen kieltä kirjoittaa. Yhdenkin kanssa tuli kova riita siitä miten suomen kieli kirjoitetaan. Maisteritar väitti kovaan ääneen että se tulee yhteen. Painotti vielä että kuka on suhteen amis ja kuka maisteri.
Taisi googlata vastauksen myöhemmin. En viitsinyt pyyhkiä naamaan oikeaa kirjoitusasua.
Olen nimittäin elämäni aikana katsonut monta jaksoa avaraa luontoa ja prisman dokumentteja että tietotaso on lisensiaatin tasoa.
Sääli että se paperi on se millä saa ja tietenkin paksu lompakko.
Ei kovinkaan moni innostu kuullessaan että työtön amis, joka vapaa-ajallaan kääntää tienaa tukien päälle sen 300e.
Ja se ajokorttikin puuttuu, se on kuulemma turn off. Tämän kuulin kerran humalaisen naisen huulilta riidan päätteeksi. Yritti lyödä, mutta väistin.
Jos minua lyö niin en enää viitsi olla sellaisen ystäväkään. Sai jäädä odottelemaan taksia korkkarit märkinä.
Tälläinen alkuilta minulla ja iltahan on vielä nuori. Ajattelin keittää ceylonin valmistamaa teetä ja syödä ranskanleipäviipaleita. Ostin rypäleitä ja vuohenjuustoakin. Katselen National Geographyn lihansyöjäkasvit erikoisjakson dvd-soittimeltani. Ennen sitä soitan vähän viulullani muutaman kappaleen, joita harjoittelen äitini hautajaisia varten.
Suokaa anteeksi pistän palstan nyt kiinni.
Nyt löytyi tämän vuoden helmi! Lisensiaatiksi katsomalla tiedeohjelmia :-DDDDDDDDD
😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset on liian maskuliinisia. Ei mies halua maskuliinista naista vaan feminiinisen naisen. Ei ne patteritkaan toimi jos molemmat puolet ovat plussaa, vaan vetovoima tulee plussan ja miinuksen tuloksena.
Tämä on mielenkiintoinen asenne johon törmää aina silloin tällöin. Halutaan että nainen on (avuton ja) naisellinen, eli mies saa tehdä miesten työt ja nainen naisten. Sitten päädytään siihen kuuluisaan avioliittoon ja mitä tekee mies? Jättää ne miestentyöt naisensa harteille ja häipyy viimeistään siinä vaiheessa kun lapsi syntyy. Mitä siinä tilanteessa nainen voi tehdä? Hoitaa myös ne miehen työt ja on lapselleen isänäkin kun oikea isä häipyy ja katkaisee välit lapseensa. Sen jälkeen nainen onkin sitten liian maskuliininen, eli ei kelpaa enää. Joten lopputulemana, naiset on maskuliinisia koska miehet heistä tekevät maskuliinisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset on liian maskuliinisia. Ei mies halua maskuliinista naista vaan feminiinisen naisen. Ei ne patteritkaan toimi jos molemmat puolet ovat plussaa, vaan vetovoima tulee plussan ja miinuksen tuloksena.
Tämä on mielenkiintoinen asenne johon törmää aina silloin tällöin. Halutaan että nainen on (avuton ja) naisellinen, eli mies saa tehdä miesten työt ja nainen naisten. Sitten päädytään siihen kuuluisaan avioliittoon ja mitä tekee mies? Jättää ne miestentyöt naisensa harteille ja häipyy viimeistään siinä vaiheessa kun lapsi syntyy. Mitä siinä tilanteessa nainen voi tehdä? Hoitaa myös ne miehen työt ja on lapselleen isänäkin kun oikea isä häipyy ja katkaisee välit lapseensa. Sen jälkeen nainen onkin sitten liian maskuliininen, eli ei kelpaa enää. Joten lopputulemana, naiset on maskuliinisia koska miehet heistä tekevät maskuliinisia.
Aika mielenkiintoinen on tuo sinunkin kuvitelma, että mies jättää kaikki miesten työt ja lapsensa. Nykyään miehet ovat todella osallistuvia ja hoitavat lapsiaan. Ehkä jotkut itsekkäät tyypit häipyvät, mutta pääsääntöisesti miehet haluavat naisellisen naisen ja perheen, ja ovat ylpeitä niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika omituinen käsitys, että ensinäkemältä pitäisi voida pyytää joku treffeille. Kas ettei raahata hiuksista luolaan.
Luulisi normaalin ihmisen haluavan pikkasen tutustua ensin. Se on työssä hyvin helppoa, se arjen kohteliaisuus.
Miten nämä miehet ovat kasvaneet, tynnyrissä änäriä pelatenko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä löydä tuollaista artikkelia.
Tuossa on tuo juttu.
https://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/a/445f808e-7cc5-4ba9-…;
Jos ette edes ole rupatteluväleissä niin ehdottomasti ei, sinun ei pidä mennä ehdottamaan treffejä. Aloita ensin sillä rupattelulla.
Sepä se. Jos kokee ihmisen ulkoisesti viehättäväksi eli kokee kemiaa, niin se ei nykykulttuurissa ole oikeutettu peruste kysyä ihmistä treffeille.
Minusta vain olisi helpompaa ehdotella treffejä oikeassa elämässä kuin laatia deitti-ilmoituksia nettiin, koska deitti-ilmoituksista ei kemia paljastu.
Voi luoja taas... Minkä ihmeen takia pitää mennä ehdottamaan niitä treffejä sen sijaan, että menisi JUTTUSILLE. Juttelisi, rupattelisi, tutustuisi. Mutta ei. Taas pitää änkätä siitä kun ei kannusteta pyytämään treffeille. JOS SINÄ ET KEKSI MUKAVAA JUTELTAVAA EDES SIELLÄ TYÖPAIKALLA NIIN MINKÄ MOOSEKSEN TAKIA SE NAINEN LÄHTISI KANSSASI TREFFEILLE?
Miksi se jutustelu ensin on niin tärkeää? Jos mies on miellyttävän ja fiksun oloinen, kysyy kohteliaasti seurakseen jonnekin julkiselle paikalle, niin mitä siinä menettää, jos suostuu?
Minä olen ainakin muutaman kerran suostunut lähtemään treffeille noin. Kysytty suoraan, että lähdenkö kahville/lasilliselle. Yhdestä tällaisesta kehkeytyi pari vuotta kestänyt seurustelusuhde.
Miksi asioista pitää tehdä turhan vaikeita? Ja suoraan kysymisessä on sekin hyvä puoli, että tietää ainakin heti, että toinen on "siinä mielessä" kiinnostunut.
Miten se mies voi vaikuttaa miellyttävältä ja fiksulta, jos sen kanssa ei ole edes jutellut?
Kai nyt ulkonäöstä, käytöksestä, eleistä ja tilanteesta voi jotain päätellä? Jos mies on viinalta haiseva, likainen, epäilyttävän kuuloinen jne, niin ei varmaan vaikuta miellyttävältä. Päinvastainen taas voi vaikuttaa miellyttävältä. Mutta jokainen voi tehdä elämästään juuri niin vaikeaa kuin haluaa, ja itsestään mahdollisimman vaikeasti tavoiteltavan, jos se tuntuu turvallisemmalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ohje naisille jotka eivät löydä miestä:
1. Oletko normaalipainoinen?
2. Onko tyylisi edes suurin piirtein ok?
3. Oletko saanut miehiltä osaksesi kiinnostusta, mutta itse kiinnostunut vain tasokkaammista miehistä?
4. Oletko missään ns. saatavilla?
5. Oletko itse aloitteelliinen?
Lukiot tyttöistyneet ja yliopistot naisistuneet. Menkääpä tytöt käymään Otaniemessä ja siellä Otabubiin josko tupsulakki kelpais.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä löydä tuollaista artikkelia.
Tuossa on tuo juttu.
https://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/a/445f808e-7cc5-4ba9-…;
Jos ette edes ole rupatteluväleissä niin ehdottomasti ei, sinun ei pidä mennä ehdottamaan treffejä. Aloita ensin sillä rupattelulla.
Sepä se. Jos kokee ihmisen ulkoisesti viehättäväksi eli kokee kemiaa, niin se ei nykykulttuurissa ole oikeutettu peruste kysyä ihmistä treffeille.
Minusta vain olisi helpompaa ehdotella treffejä oikeassa elämässä kuin laatia deitti-ilmoituksia nettiin, koska deitti-ilmoituksista ei kemia paljastu.
Voi luoja taas... Minkä ihmeen takia pitää mennä ehdottamaan niitä treffejä sen sijaan, että menisi JUTTUSILLE. Juttelisi, rupattelisi, tutustuisi. Mutta ei. Taas pitää änkätä siitä kun ei kannusteta pyytämään treffeille. JOS SINÄ ET KEKSI MUKAVAA JUTELTAVAA EDES SIELLÄ TYÖPAIKALLA NIIN MINKÄ MOOSEKSEN TAKIA SE NAINEN LÄHTISI KANSSASI TREFFEILLE?
Miksi se jutustelu ensin on niin tärkeää? Jos mies on miellyttävän ja fiksun oloinen, kysyy kohteliaasti seurakseen jonnekin julkiselle paikalle, niin mitä siinä menettää, jos suostuu?
Minä olen ainakin muutaman kerran suostunut lähtemään treffeille noin. Kysytty suoraan, että lähdenkö kahville/lasilliselle. Yhdestä tällaisesta kehkeytyi pari vuotta kestänyt seurustelusuhde.
Miksi asioista pitää tehdä turhan vaikeita? Ja suoraan kysymisessä on sekin hyvä puoli, että tietää ainakin heti, että toinen on "siinä mielessä" kiinnostunut.
Miten se mies voi vaikuttaa miellyttävältä ja fiksulta, jos sen kanssa ei ole edes jutellut?
Kai nyt ulkonäöstä, käytöksestä, eleistä ja tilanteesta voi jotain päätellä? Jos mies on viinalta haiseva, likainen, epäilyttävän kuuloinen jne, niin ei varmaan vaikuta miellyttävältä. Päinvastainen taas voi vaikuttaa miellyttävältä. Mutta jokainen voi tehdä elämästään juuri niin vaikeaa kuin haluaa, ja itsestään mahdollisimman vaikeasti tavoiteltavan, jos se tuntuu turvallisemmalta.
Suunnilleen kaikki ihmiset on siis mielestäsi mielkyttäviä ja fiksuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä löydä tuollaista artikkelia.
Tuossa on tuo juttu.
https://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/a/445f808e-7cc5-4ba9-…;
Jos ette edes ole rupatteluväleissä niin ehdottomasti ei, sinun ei pidä mennä ehdottamaan treffejä. Aloita ensin sillä rupattelulla.
Sepä se. Jos kokee ihmisen ulkoisesti viehättäväksi eli kokee kemiaa, niin se ei nykykulttuurissa ole oikeutettu peruste kysyä ihmistä treffeille.
Minusta vain olisi helpompaa ehdotella treffejä oikeassa elämässä kuin laatia deitti-ilmoituksia nettiin, koska deitti-ilmoituksista ei kemia paljastu.
Voi luoja taas... Minkä ihmeen takia pitää mennä ehdottamaan niitä treffejä sen sijaan, että menisi JUTTUSILLE. Juttelisi, rupattelisi, tutustuisi. Mutta ei. Taas pitää änkätä siitä kun ei kannusteta pyytämään treffeille. JOS SINÄ ET KEKSI MUKAVAA JUTELTAVAA EDES SIELLÄ TYÖPAIKALLA NIIN MINKÄ MOOSEKSEN TAKIA SE NAINEN LÄHTISI KANSSASI TREFFEILLE?
Miksi se jutustelu ensin on niin tärkeää? Jos mies on miellyttävän ja fiksun oloinen, kysyy kohteliaasti seurakseen jonnekin julkiselle paikalle, niin mitä siinä menettää, jos suostuu?
Minä olen ainakin muutaman kerran suostunut lähtemään treffeille noin. Kysytty suoraan, että lähdenkö kahville/lasilliselle. Yhdestä tällaisesta kehkeytyi pari vuotta kestänyt seurustelusuhde.
Miksi asioista pitää tehdä turhan vaikeita? Ja suoraan kysymisessä on sekin hyvä puoli, että tietää ainakin heti, että toinen on "siinä mielessä" kiinnostunut.
Miten se mies voi vaikuttaa miellyttävältä ja fiksulta, jos sen kanssa ei ole edes jutellut?
Kai nyt ulkonäöstä, käytöksestä, eleistä ja tilanteesta voi jotain päätellä? Jos mies on viinalta haiseva, likainen, epäilyttävän kuuloinen jne, niin ei varmaan vaikuta miellyttävältä. Päinvastainen taas voi vaikuttaa miellyttävältä. Mutta jokainen voi tehdä elämästään juuri niin vaikeaa kuin haluaa, ja itsestään mahdollisimman vaikeasti tavoiteltavan, jos se tuntuu turvallisemmalta.
Pelkän ulkonäön perusteella sarjadeittaileva ihminen ei kiinnosta. Näitä on jo tarpeeksi tinderissä.
Täällä on yksi mies jolle kelpaa tavallinen nainen. Mutta eipä ole yksikään nainen tullut kotoota hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
Jenkkiläinen menestystarina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä keskustelusta huomaa miten vielä tänäkin päivänä tavallisia duunareita ei arvosteta.
Ei tää maailma toimis pelkillä korkeakoulutetuilla ihmisillä.
Kuka hoitais, kun sairastuu? Kuka korjaa auton jos tulee vikaa? Kuka rakentaa talon? Kuka asentaa taloon sähköt, vesiputket yms? Kuka kuskaa lähikauppaan ruokaa ostettavaks? Kuka viljelee sen ruoan teidän lautaselle?
Kuka värjää tukan, jos ei itse halua kotona värjätä? Kuka tekee kasvohoitoja? Kuka hoitaa lapsia? Kuka hoitaa iäkkäitä vanhempianne?Aika moni työtön maisteri tekee duunarin töitä matalasti palkattuna.
Täytyy todeta filosofian maisterina että ei oikein ole kovaa huutoa markkinoilla.
Lähinnä ihmetellään siloisia käsiä ja sulosointuisia huulia ja harkittuja lauserakenteita, sekä niitä paljon puhuttuja sivistyssanoja.
Sanoisin että Suomi on amisten luvattu maa. Tämä maa ihailee röyhkeitä Bart Simpsoneja aikuisina ja hyväksyvästi naurahtaa Homereille.
Hölmö työtä tekee ja hullut itseään sivistää.
Tämä maa on mädätetty amerikkalaisella kultuurilla ja siksi koulutuksen tasokin on mitä on, eikä koulutettuja oikeasti arvosteta.
Tämäkin ketju on silkkaa pilkkaa rivien välistä.
Harva tätäkään tajuaa.
Et mennytkään harjoittelemaan viulunsoittoa äitisi hautajaisiin?
Hassu tyttöh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä löydä tuollaista artikkelia.
Tuossa on tuo juttu.
https://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/a/445f808e-7cc5-4ba9-…;
Jos ette edes ole rupatteluväleissä niin ehdottomasti ei, sinun ei pidä mennä ehdottamaan treffejä. Aloita ensin sillä rupattelulla.
Sepä se. Jos kokee ihmisen ulkoisesti viehättäväksi eli kokee kemiaa, niin se ei nykykulttuurissa ole oikeutettu peruste kysyä ihmistä treffeille.
Minusta vain olisi helpompaa ehdotella treffejä oikeassa elämässä kuin laatia deitti-ilmoituksia nettiin, koska deitti-ilmoituksista ei kemia paljastu.
Voi luoja taas... Minkä ihmeen takia pitää mennä ehdottamaan niitä treffejä sen sijaan, että menisi JUTTUSILLE. Juttelisi, rupattelisi, tutustuisi. Mutta ei. Taas pitää änkätä siitä kun ei kannusteta pyytämään treffeille. JOS SINÄ ET KEKSI MUKAVAA JUTELTAVAA EDES SIELLÄ TYÖPAIKALLA NIIN MINKÄ MOOSEKSEN TAKIA SE NAINEN LÄHTISI KANSSASI TREFFEILLE?
Miksi se jutustelu ensin on niin tärkeää? Jos mies on miellyttävän ja fiksun oloinen, kysyy kohteliaasti seurakseen jonnekin julkiselle paikalle, niin mitä siinä menettää, jos suostuu?
Minä olen ainakin muutaman kerran suostunut lähtemään treffeille noin. Kysytty suoraan, että lähdenkö kahville/lasilliselle. Yhdestä tällaisesta kehkeytyi pari vuotta kestänyt seurustelusuhde.
Miksi asioista pitää tehdä turhan vaikeita? Ja suoraan kysymisessä on sekin hyvä puoli, että tietää ainakin heti, että toinen on "siinä mielessä" kiinnostunut.
Miten se mies voi vaikuttaa miellyttävältä ja fiksulta, jos sen kanssa ei ole edes jutellut?
Kai nyt ulkonäöstä, käytöksestä, eleistä ja tilanteesta voi jotain päätellä? Jos mies on viinalta haiseva, likainen, epäilyttävän kuuloinen jne, niin ei varmaan vaikuta miellyttävältä. Päinvastainen taas voi vaikuttaa miellyttävältä. Mutta jokainen voi tehdä elämästään juuri niin vaikeaa kuin haluaa, ja itsestään mahdollisimman vaikeasti tavoiteltavan, jos se tuntuu turvallisemmalta.
Pelkän ulkonäön perusteella sarjadeittaileva ihminen ei kiinnosta. Näitä on jo tarpeeksi tinderissä.
Eli johonkin kahville lähteminen on ylivoimaisen vaikeaa? Ei ihme, ettei kukaan koskaan pyydä ketään mihinkään spontaanisti.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ohje naisille jotka eivät löydä miestä:
1. Oletko normaalipainoinen?
2. Onko tyylisi edes suurin piirtein ok?
3. Oletko saanut miehiltä osaksesi kiinnostusta, mutta itse kiinnostunut vain tasokkaammista miehistä?
4. Oletko missään ns. saatavilla?
5. Oletko itse aloitteelliinen?
Mitä ohjeita tuossa muka oli? Mitä tarkoittaa kolmas kysymys? Sitäkö, että pitäisi huolia tasoton mies itselleen, vaikkei kiinnosta yhtään? Kai sama pätee sitten miehiin, jollei saa kaunotarta pitää ottaa rumilus.
Miten se mies voi vaikuttaa miellyttävältä ja fiksulta, jos sen kanssa ei ole edes jutellut?