Lue keskustelun säännöt.
Yökylässä - Aira Samulin
Kommentit (226)
Olen nuori, Aira sanoi, että kaikki alle 60 v on nuoria😁. Ihana järkevä ihminen juurikin koskien nykyajan feminismiä ja tätä hemmetin meetoota. Hyvä Aira. Go Aira go.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli Airan mielestä ahdistelu on ihan hyväksyttävää ja uhrin vika, jos siihen jää? Ja sen jälkeen ei saa siitä mitään puhua. Ok.
Tahallista feminististä väärin ymmärrystä parhaimmillaan.
Ahdistelutilanteesta tai mistä tahansa ikävästä tilanteesta pitää lähteä välittömästi pois, puhumiset ja mahdolliset poliisiasiat pitää hoitaa välittömästi eikä parin kymmenen vuoden päästä.Miksi Aira ei sitten lähtenyt pois väkivaltaisen ja vaarallisen miehensä luota? Saattoi vielä lapsensakin vaaraan? Miksi hän on puhunut niistä vasta kymmenien vuosien jälkeen, muistaakseni 80-luvulla kuulin niistä eka kerran? Miksi ihaillaan tällaisia henkilöitä, jotka ovat muita kohtaan kovilla arvoilla liikkeillä, jotka neuvovat ja opastavat tekemään niin ja niin, jotta olisit Kunnon Ihminen - mutta sitten itse toimivat ihan toisin? Miksi he ovat poikkeus?
Helppo Airan on puhua, kuinka on tullut niiiiiiiin hyvin miesten kanssa aina toimeen. Kun suurin osa tuolla alalla toimivista miehistä on h omoja, ja niiden kanssa nyt kaikki tulee hyvin toimeen. Eivät lääpi sopimattomasti ja vonkaa pllua jotain palvelusta vastaan.
Mua oikeasti inhottaa tällaiset vanhemmat naiset. Kylmä tosiasia nimittäin on, että tällaisten silmänsä ja turpansa sulkeneiden naistenkin takia esim. pe dofiilit ovat saaneet jyllätä ihan rauhassa. Otetaan esimerkiksi vaikka katolista kirkkoa ikiaikaisesti vaivannut nuorten poikien (ja joskus tyttöjenkin) hyväk sikäyttö, joka on jatkunut ja jatkunut, kun naisseurakuntalaiset katsoo kohteliaasti toiseen suuntaan ja ajattelevat, että kyllä se pappi saa niin tehdä, koska sehän on Mies, ja muiden on siedettävä Miesten taholta vähän enemmän kuin muiden.
Juu, heidät on osa kasvatettu sellaiseksi, mutta mikä puolustus se oikeastaan on? Samaan ikäpolveen kuuluu mm. Tellervo Koivisto, jonka puheet on todella erilaiset. Ja tulee myös mieleen esimerkiksi Perikato elokuvasta se aito Traudl Junge, kun hän puhuu siitä, kuinka vuosikausia yritti valkopestä itseään nat sien hirmuteoista ajattelemalla, ettei tiennyt. Kunnes sitten sattui erään naisen haudalle, naisen, joka oli tapettu samana vuonna, kun Jungesta tuli Hit lerin sihteeri. Nainen oli kuulunut vastarintaliikkeeseen, eli hän oli ainakin tiennyt. Oli tiennyt, koska oli ottanut selvää ja oli ajatellut ihan ite omilla aivoillaan. Siitäpä ei hänelle hyvää seurannut, mutta ainakaan hän ei ollut sellainen pelkuri kuin nämä naiset, jotka sulkevat silmänsä tottelevaisesti ja kuuliaisesti niin kuin Kunnon Naisen kuuluu.
Eikä siinäkään olisi vielä mitään niin kauhean paheksuttavaa, harva meistä on rohkea oikeasti, mutta se, että tehdään siitä pelkuruudesta - puhumattomuudesta, turvan kiinni pitämisestä, kaikenlaisen huonon ja sopimattoman käytöksen nielemisestä yms - hehkutuksen arvoista käytöstä. Paheksutaan uhreja, että nyt kyllä on menty liian pitkälle. Miksi he eivät paheksu yhtään väärintekijää - tietenkään ei, koska tällaisten airojen mielestä uhrius on heikkoutta, ja sitä he eivät uskalla näyttää, he mieluummin halaavat sitä ped ofiilia, raisk aajaa, lyöjää tai muuten toisia alistavaa Miestä, koska airojen mielestä he ovat vahvoja. Sellaista kieroa näissä airoissa on. Joskus meloissakin. Ja veneissä.
Et selvästikään ymmärrä perheväkivallan dynamiikkaa. Ikäänkuin lähteminen olisi vain itsestä kiinni. Monet jäävät väkivaltaiseen suhteen, koska 1) eivät arvosta itseään tarpeeksi, 2) pelkäävät kuollakseen - jatkuvasti tulee uutisia näistä miehistä jotka tappavat eroa hakeneen puolisonsa, 3) ympäristön tuki tilanteeseen voi olla olematon - kyllä sitä on ennenkin kestetty, 4) väkivallan kupla - ihminen sokeutuu ja pitää kokemaansa normaalina jne.
Veikkaan että aika moni väkivaltaisessa perheessä tai suhteessa elänyt vain toivoo, että toinen kuolisi. Se olisi oikeasti kaikkein turvallisin vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Aira tiesi äitinsä mielisairauden, mutta silti jätti lähes vastasyntyneen vauvansa äitinsä hoivaan ja meni itse töihin. Vaikka aika oli silloin toinen jne en silti ymmärrä tätä.
Silloin ei ollut äitiyslomia eikä kotihoidon- tai toimeentulotukea. Nälkään olisivat kuolleet kaikki.
Musta tuntuu että kaikki eivät täällä ymmärrä kuinka erilaista elämä on sillon ollut kun Aira on syntynyt. Tottakai noilla kokemuksilla ja tuolla iällä on vaikutusta siihen millainen hänestä on muovaantunut. Siis mielipiteidensä puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aira tiesi äitinsä mielisairauden, mutta silti jätti lähes vastasyntyneen vauvansa äitinsä hoivaan ja meni itse töihin. Vaikka aika oli silloin toinen jne en silti ymmärrä tätä.
Silloin ei ollut äitiyslomia eikä kotihoidon- tai toimeentulotukea. Nälkään olisivat kuolleet kaikki.
Eli selityksiä löytyy - mut vaan AIran kohdalla - muiden kohdalla ei selitykset kelpaa.
Sillä tämän maailman Airat on sitä mieltä, että nuori hämmentynyt tyttö on itse vastuussa, jos joku ukko töissä kähmii, eikä ole saanut avattua suutaan, ja kun ei ole näin tehnyt siinä paikassa ja heti, ei hänellä ole oikeutta myöhemminkään asiasta rutista. Mutta AIra saa rutista ja kertoa koko maailmalle, kuinka mielisairas äiti löi ja kyykytti (ja samalla Aira hyötykäytti äitiään ja antoi lapsen tämän hullun hoidettavaksi) ja että mielisairas mies pahoipiteli ja kyykytti, siitä Aira kertoi suureen ääneen vuosikymmeniä myöhemmin. Ja sitten tietysti tyttären mielisairaudesta ja jos se poikakin nyt sairastuu, kyllä on hulluja Airan ympärillä ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli Airan mielestä ahdistelu on ihan hyväksyttävää ja uhrin vika, jos siihen jää? Ja sen jälkeen ei saa siitä mitään puhua. Ok.
Tahallista feminististä väärin ymmärrystä parhaimmillaan.
Ahdistelutilanteesta tai mistä tahansa ikävästä tilanteesta pitää lähteä välittömästi pois, puhumiset ja mahdolliset poliisiasiat pitää hoitaa välittömästi eikä parin kymmenen vuoden päästä.Miksi Aira ei sitten lähtenyt pois väkivaltaisen ja vaarallisen miehensä luota? Saattoi vielä lapsensakin vaaraan? Miksi hän on puhunut niistä vasta kymmenien vuosien jälkeen, muistaakseni 80-luvulla kuulin niistä eka kerran? Miksi ihaillaan tällaisia henkilöitä, jotka ovat muita kohtaan kovilla arvoilla liikkeillä, jotka neuvovat ja opastavat tekemään niin ja niin, jotta olisit Kunnon Ihminen - mutta sitten itse toimivat ihan toisin? Miksi he ovat poikkeus?
Helppo Airan on puhua, kuinka on tullut niiiiiiiin hyvin miesten kanssa aina toimeen. Kun suurin osa tuolla alalla toimivista miehistä on h omoja, ja niiden kanssa nyt kaikki tulee hyvin toimeen. Eivät lääpi sopimattomasti ja vonkaa pllua jotain palvelusta vastaan.
Mua oikeasti inhottaa tällaiset vanhemmat naiset. Kylmä tosiasia nimittäin on, että tällaisten silmänsä ja turpansa sulkeneiden naistenkin takia esim. pe dofiilit ovat saaneet jyllätä ihan rauhassa. Otetaan esimerkiksi vaikka katolista kirkkoa ikiaikaisesti vaivannut nuorten poikien (ja joskus tyttöjenkin) hyväk sikäyttö, joka on jatkunut ja jatkunut, kun naisseurakuntalaiset katsoo kohteliaasti toiseen suuntaan ja ajattelevat, että kyllä se pappi saa niin tehdä, koska sehän on Mies, ja muiden on siedettävä Miesten taholta vähän enemmän kuin muiden.
Juu, heidät on osa kasvatettu sellaiseksi, mutta mikä puolustus se oikeastaan on? Samaan ikäpolveen kuuluu mm. Tellervo Koivisto, jonka puheet on todella erilaiset. Ja tulee myös mieleen esimerkiksi Perikato elokuvasta se aito Traudl Junge, kun hän puhuu siitä, kuinka vuosikausia yritti valkopestä itseään nat sien hirmuteoista ajattelemalla, ettei tiennyt. Kunnes sitten sattui erään naisen haudalle, naisen, joka oli tapettu samana vuonna, kun Jungesta tuli Hit lerin sihteeri. Nainen oli kuulunut vastarintaliikkeeseen, eli hän oli ainakin tiennyt. Oli tiennyt, koska oli ottanut selvää ja oli ajatellut ihan ite omilla aivoillaan. Siitäpä ei hänelle hyvää seurannut, mutta ainakaan hän ei ollut sellainen pelkuri kuin nämä naiset, jotka sulkevat silmänsä tottelevaisesti ja kuuliaisesti niin kuin Kunnon Naisen kuuluu.
Eikä siinäkään olisi vielä mitään niin kauhean paheksuttavaa, harva meistä on rohkea oikeasti, mutta se, että tehdään siitä pelkuruudesta - puhumattomuudesta, turvan kiinni pitämisestä, kaikenlaisen huonon ja sopimattoman käytöksen nielemisestä yms - hehkutuksen arvoista käytöstä. Paheksutaan uhreja, että nyt kyllä on menty liian pitkälle. Miksi he eivät paheksu yhtään väärintekijää - tietenkään ei, koska tällaisten airojen mielestä uhrius on heikkoutta, ja sitä he eivät uskalla näyttää, he mieluummin halaavat sitä ped ofiilia, raisk aajaa, lyöjää tai muuten toisia alistavaa Miestä, koska airojen mielestä he ovat vahvoja. Sellaista kieroa näissä airoissa on. Joskus meloissakin. Ja veneissä.
Et selvästikään ymmärrä perheväkivallan dynamiikkaa. Ikäänkuin lähteminen olisi vain itsestä kiinni. Monet jäävät väkivaltaiseen suhteen, koska 1) eivät arvosta itseään tarpeeksi, 2) pelkäävät kuollakseen - jatkuvasti tulee uutisia näistä miehistä jotka tappavat eroa hakeneen puolisonsa, 3) ympäristön tuki tilanteeseen voi olla olematon - kyllä sitä on ennenkin kestetty, 4) väkivallan kupla - ihminen sokeutuu ja pitää kokemaansa normaalina jne.
Veikkaan että aika moni väkivaltaisessa perheessä tai suhteessa elänyt vain toivoo, että toinen kuolisi. Se olisi oikeasti kaikkein turvallisin vaihtoehto.
No sehän pointti tuossa juuri oli - silti väkivallan, ahdistelun ja kiusaamisen uhreille hoetaan, et mikset lähtenyt pois, mikset sanonut silloin mitään, mitä ihmettä nyt huutelet jne . Syytellään uhria, jos hän kertoo, et koki ahdistelua vuonna yksi ja kaksi, ja ahdistui ja pelkäsi, ja se on jäänyt kaivelemaan. Aira Samulinin mielestä näin ei saa tehdä, mutta hän toki itse saa kertoa läheistensä sairaudet, kokemansa pahoinpitelyt yms. Miksi tällainen kaksinaismoralismi?
Vierailija kirjoitti:
Aira tiesi äitinsä mielisairauden, mutta silti jätti lähes vastasyntyneen vauvansa äitinsä hoivaan ja meni itse töihin. Vaikka aika oli silloin toinen jne en silti ymmärrä tätä.
Sairasta. Ei ihme, että lapsi sairastui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli Airan mielestä ahdistelu on ihan hyväksyttävää ja uhrin vika, jos siihen jää? Ja sen jälkeen ei saa siitä mitään puhua. Ok.
Tahallista feminististä väärin ymmärrystä parhaimmillaan.
Ahdistelutilanteesta tai mistä tahansa ikävästä tilanteesta pitää lähteä välittömästi pois, puhumiset ja mahdolliset poliisiasiat pitää hoitaa välittömästi eikä parin kymmenen vuoden päästä.Miksi Aira ei sitten lähtenyt pois väkivaltaisen ja vaarallisen miehensä luota? Saattoi vielä lapsensakin vaaraan? Miksi hän on puhunut niistä vasta kymmenien vuosien jälkeen, muistaakseni 80-luvulla kuulin niistä eka kerran? Miksi ihaillaan tällaisia henkilöitä, jotka ovat muita kohtaan kovilla arvoilla liikkeillä, jotka neuvovat ja opastavat tekemään niin ja niin, jotta olisit Kunnon Ihminen - mutta sitten itse toimivat ihan toisin? Miksi he ovat poikkeus?
Helppo Airan on puhua, kuinka on tullut niiiiiiiin hyvin miesten kanssa aina toimeen. Kun suurin osa tuolla alalla toimivista miehistä on h omoja, ja niiden kanssa nyt kaikki tulee hyvin toimeen. Eivät lääpi sopimattomasti ja vonkaa pllua jotain palvelusta vastaan.
Mua oikeasti inhottaa tällaiset vanhemmat naiset. Kylmä tosiasia nimittäin on, että tällaisten silmänsä ja turpansa sulkeneiden naistenkin takia esim. pe dofiilit ovat saaneet jyllätä ihan rauhassa. Otetaan esimerkiksi vaikka katolista kirkkoa ikiaikaisesti vaivannut nuorten poikien (ja joskus tyttöjenkin) hyväk sikäyttö, joka on jatkunut ja jatkunut, kun naisseurakuntalaiset katsoo kohteliaasti toiseen suuntaan ja ajattelevat, että kyllä se pappi saa niin tehdä, koska sehän on Mies, ja muiden on siedettävä Miesten taholta vähän enemmän kuin muiden.
Juu, heidät on osa kasvatettu sellaiseksi, mutta mikä puolustus se oikeastaan on? Samaan ikäpolveen kuuluu mm. Tellervo Koivisto, jonka puheet on todella erilaiset. Ja tulee myös mieleen esimerkiksi Perikato elokuvasta se aito Traudl Junge, kun hän puhuu siitä, kuinka vuosikausia yritti valkopestä itseään nat sien hirmuteoista ajattelemalla, ettei tiennyt. Kunnes sitten sattui erään naisen haudalle, naisen, joka oli tapettu samana vuonna, kun Jungesta tuli Hit lerin sihteeri. Nainen oli kuulunut vastarintaliikkeeseen, eli hän oli ainakin tiennyt. Oli tiennyt, koska oli ottanut selvää ja oli ajatellut ihan ite omilla aivoillaan. Siitäpä ei hänelle hyvää seurannut, mutta ainakaan hän ei ollut sellainen pelkuri kuin nämä naiset, jotka sulkevat silmänsä tottelevaisesti ja kuuliaisesti niin kuin Kunnon Naisen kuuluu.
Eikä siinäkään olisi vielä mitään niin kauhean paheksuttavaa, harva meistä on rohkea oikeasti, mutta se, että tehdään siitä pelkuruudesta - puhumattomuudesta, turvan kiinni pitämisestä, kaikenlaisen huonon ja sopimattoman käytöksen nielemisestä yms - hehkutuksen arvoista käytöstä. Paheksutaan uhreja, että nyt kyllä on menty liian pitkälle. Miksi he eivät paheksu yhtään väärintekijää - tietenkään ei, koska tällaisten airojen mielestä uhrius on heikkoutta, ja sitä he eivät uskalla näyttää, he mieluummin halaavat sitä ped ofiilia, raisk aajaa, lyöjää tai muuten toisia alistavaa Miestä, koska airojen mielestä he ovat vahvoja. Sellaista kieroa näissä airoissa on. Joskus meloissakin. Ja veneissä.
Et selvästikään ymmärrä perheväkivallan dynamiikkaa. Ikäänkuin lähteminen olisi vain itsestä kiinni. Monet jäävät väkivaltaiseen suhteen, koska 1) eivät arvosta itseään tarpeeksi, 2) pelkäävät kuollakseen - jatkuvasti tulee uutisia näistä miehistä jotka tappavat eroa hakeneen puolisonsa, 3) ympäristön tuki tilanteeseen voi olla olematon - kyllä sitä on ennenkin kestetty, 4) väkivallan kupla - ihminen sokeutuu ja pitää kokemaansa normaalina jne.
Veikkaan että aika moni väkivaltaisessa perheessä tai suhteessa elänyt vain toivoo, että toinen kuolisi. Se olisi oikeasti kaikkein turvallisin vaihtoehto.
No sehän pointti tuossa juuri oli - silti väkivallan, ahdistelun ja kiusaamisen uhreille hoetaan, et mikset lähtenyt pois, mikset sanonut silloin mitään, mitä ihmettä nyt huutelet jne . Syytellään uhria, jos hän kertoo, et koki ahdistelua vuonna yksi ja kaksi, ja ahdistui ja pelkäsi, ja se on jäänyt kaivelemaan. Aira Samulinin mielestä näin ei saa tehdä, mutta hän toki itse saa kertoa läheistensä sairaudet, kokemansa pahoinpitelyt yms. Miksi tällainen kaksinaismoralismi?
Johtuu itsekkyydestä, logiikan sekä älyn puutteesta.
Aira on oman aikakautensa lapsi, silloin ei ollut hyväsyttävää että itkit.
Pelottava muija. Joka välissä huutaa että on yrittäjä ja että on ollut yksinhuoltaja. Aika monikin on ollut ja hui kauhistus, myös palkansaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelin sitä kun Aira sanoi, että "samulinin puolelta oltiin hulluja" ei hänen puoleltaan sitten, varsinkin kun itse sanoi että äidillään on "mieliongelmia".
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu että kaikki eivät täällä ymmärrä kuinka erilaista elämä on sillon ollut kun Aira on syntynyt.
Harva pullamössöläinen ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelottava. Kuvitelkaa kun tulisi yöllä vastaan kadulla.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin sitä kun Aira sanoi, että "samulinin puolelta oltiin hulluja" ei hänen puoleltaan sitten, varsinkin kun itse sanoi että äidillään on "mieliongelmia".
Defenssi. Vai onko vaan tyhmä tai muistiongelmainen? Onkohan Aira ikinä terapiassa käynyt? Voisi tehdä hyvää. Vaikka ei siitä ehkä enää ole hyötyä kun toinen jalka jo haudassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu että kaikki eivät täällä ymmärrä kuinka erilaista elämä on sillon ollut kun Aira on syntynyt.
Harva pullamössöläinen ymmärtää.
Mikä pullamössöläinen? Kun on noiden sota-aikaisten ja heidän jälkeläistensä lapsi, ei ole pullamössöä nähnytkään. Päästään vajain ikäluokka, joiden lapset eli sinun mielestäsi ”pullamössöt” ovat joutuneet kärsimään paljon mielenvikaisten ja kylmien vanhempiensa takia. Milleniaaleilla ja nuoremmilla on sentään hyvät mahdollisuudet kasvaa terveemmiksi aikuisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli Airan mielestä ahdistelu on ihan hyväksyttävää ja uhrin vika, jos siihen jää? Ja sen jälkeen ei saa siitä mitään puhua. Ok.
Tahallista feminististä väärin ymmärrystä parhaimmillaan.
Ahdistelutilanteesta tai mistä tahansa ikävästä tilanteesta pitää lähteä välittömästi pois, puhumiset ja mahdolliset poliisiasiat pitää hoitaa välittömästi eikä parin kymmenen vuoden päästä.Miksi Aira ei sitten lähtenyt pois väkivaltaisen ja vaarallisen miehensä luota? Saattoi vielä lapsensakin vaaraan? Miksi hän on puhunut niistä vasta kymmenien vuosien jälkeen, muistaakseni 80-luvulla kuulin niistä eka kerran? Miksi ihaillaan tällaisia henkilöitä, jotka ovat muita kohtaan kovilla arvoilla liikkeillä, jotka neuvovat ja opastavat tekemään niin ja niin, jotta olisit Kunnon Ihminen - mutta sitten itse toimivat ihan toisin? Miksi he ovat poikkeus?
Helppo Airan on puhua, kuinka on tullut niiiiiiiin hyvin miesten kanssa aina toimeen. Kun suurin osa tuolla alalla toimivista miehistä on h omoja, ja niiden kanssa nyt kaikki tulee hyvin toimeen. Eivät lääpi sopimattomasti ja vonkaa pllua jotain palvelusta vastaan.
Mua oikeasti inhottaa tällaiset vanhemmat naiset. Kylmä tosiasia nimittäin on, että tällaisten silmänsä ja turpansa sulkeneiden naistenkin takia esim. pe dofiilit ovat saaneet jyllätä ihan rauhassa. Otetaan esimerkiksi vaikka katolista kirkkoa ikiaikaisesti vaivannut nuorten poikien (ja joskus tyttöjenkin) hyväk sikäyttö, joka on jatkunut ja jatkunut, kun naisseurakuntalaiset katsoo kohteliaasti toiseen suuntaan ja ajattelevat, että kyllä se pappi saa niin tehdä, koska sehän on Mies, ja muiden on siedettävä Miesten taholta vähän enemmän kuin muiden.
Juu, heidät on osa kasvatettu sellaiseksi, mutta mikä puolustus se oikeastaan on? Samaan ikäpolveen kuuluu mm. Tellervo Koivisto, jonka puheet on todella erilaiset. Ja tulee myös mieleen esimerkiksi Perikato elokuvasta se aito Traudl Junge, kun hän puhuu siitä, kuinka vuosikausia yritti valkopestä itseään nat sien hirmuteoista ajattelemalla, ettei tiennyt. Kunnes sitten sattui erään naisen haudalle, naisen, joka oli tapettu samana vuonna, kun Jungesta tuli Hit lerin sihteeri. Nainen oli kuulunut vastarintaliikkeeseen, eli hän oli ainakin tiennyt. Oli tiennyt, koska oli ottanut selvää ja oli ajatellut ihan ite omilla aivoillaan. Siitäpä ei hänelle hyvää seurannut, mutta ainakaan hän ei ollut sellainen pelkuri kuin nämä naiset, jotka sulkevat silmänsä tottelevaisesti ja kuuliaisesti niin kuin Kunnon Naisen kuuluu.
Eikä siinäkään olisi vielä mitään niin kauhean paheksuttavaa, harva meistä on rohkea oikeasti, mutta se, että tehdään siitä pelkuruudesta - puhumattomuudesta, turvan kiinni pitämisestä, kaikenlaisen huonon ja sopimattoman käytöksen nielemisestä yms - hehkutuksen arvoista käytöstä. Paheksutaan uhreja, että nyt kyllä on menty liian pitkälle. Miksi he eivät paheksu yhtään väärintekijää - tietenkään ei, koska tällaisten airojen mielestä uhrius on heikkoutta, ja sitä he eivät uskalla näyttää, he mieluummin halaavat sitä ped ofiilia, raisk aajaa, lyöjää tai muuten toisia alistavaa Miestä, koska airojen mielestä he ovat vahvoja. Sellaista kieroa näissä airoissa on. Joskus meloissakin. Ja veneissä.
Et selvästikään ymmärrä perheväkivallan dynamiikkaa. Ikäänkuin lähteminen olisi vain itsestä kiinni. Monet jäävät väkivaltaiseen suhteen, koska 1) eivät arvosta itseään tarpeeksi, 2) pelkäävät kuollakseen - jatkuvasti tulee uutisia näistä miehistä jotka tappavat eroa hakeneen puolisonsa, 3) ympäristön tuki tilanteeseen voi olla olematon - kyllä sitä on ennenkin kestetty, 4) väkivallan kupla - ihminen sokeutuu ja pitää kokemaansa normaalina jne.
Veikkaan että aika moni väkivaltaisessa perheessä tai suhteessa elänyt vain toivoo, että toinen kuolisi. Se olisi oikeasti kaikkein turvallisin vaihtoehto.
No sehän pointti tuossa juuri oli - silti väkivallan, ahdistelun ja kiusaamisen uhreille hoetaan, et mikset lähtenyt pois, mikset sanonut silloin mitään, mitä ihmettä nyt huutelet jne . Syytellään uhria, jos hän kertoo, et koki ahdistelua vuonna yksi ja kaksi, ja ahdistui ja pelkäsi, ja se on jäänyt kaivelemaan. Aira Samulinin mielestä näin ei saa tehdä, mutta hän toki itse saa kertoa läheistensä sairaudet, kokemansa pahoinpitelyt yms. Miksi tällainen kaksinaismoralismi?
Aira kritisoi julkista mestausta. Siis sitä mikä on ollut tämän metoo-liikkeen epämiellyttävin piirre. Somessa kulkee juoruja joista ei erkkikään ota selvää, mikä pitää paikkansa ja mikä ei.
Ymmärtämättömät Ihmiset täällä soimaavat Airaa, eikä käsitetä sitä, että aika jolloin hän on elänyt, oli täysin eri mitä nykyään. Ei silloin eroaminen ollut vaihtoehto, ei silloin sairauksista puhuttu ääneen! Aira elää ajan hengessä, varmasti katuu monia valintojaan mutta ymmärtää myös miksi teki niinkuin teki! Lukekaa Airan elämänkerta niin tiedätte paremmin mistä puhutte, senkin hölmöt.
Harmi kun olisi mielenkiintoisia emäntiä ja isäntiä mutta tuon vieraan takia ohjelmaa on vaikea (mahdoton) katsoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oonko ainoa jonka mielestä Aira on pelottava??
Et. Mielestäni vaikuttaa siltä, ettei ole kaikki ihan kotona. .
Samaa mieltä etenkin lasten lyömisen pitäminen normaalina tuntuu sairaalta.
Saikola Veitola mitään syödäkseen aamupäivän aikana?
Vai oliko klo 13-14 aikaan syöty metoo-jutusteluateria päivän ensimmäinen?
Aira tiesi äitinsä mielisairauden, mutta silti jätti lähes vastasyntyneen vauvansa äitinsä hoivaan ja meni itse töihin. Vaikka aika oli silloin toinen jne en silti ymmärrä tätä.