Eron jälkeen elämä on ihmisen parasta aikaa!
Ai että voi elämä hymyillä eron jälkeen! Pääsin irti parisuhteesta jossa voin huonosti, mutten itse koskaan uskaltanut lähteä. Onneksi ero tuli, koska nyt silmäni pystyvät vasta näkemään mikä on oikein ja mikä väärin, mikä elämässä on hyvää ja mikä ei.
Vihdoin pystyn katsomaan peiliin, ja näen ihmisen jota rakstan eniten tässä maailmassa. Tuon parisuhteen aikana en rakastanut itseäni päivääkään, jonka vuoksi menetin itseni kokonaan.
Ylivoimaisesti ero on elämäni tähän astisista asioista paras tapahtuma. Erotkaa hyvät ihmiset, jos voitte suhteessa huonosti. Rakastan elämää ❤️
Kommentit (320)
Kissamies kirjoitti:
Ei pidä aina paikkansa. Itsellä erosta 1.5v, enkä todella ota naista tähän huusholliin. Yksi pettäjä riitti. Lapset ovat onneksi aikuisia, niin ei tarvitse välittää kuin itsestä ja kissoista.
Älähän nyt. Kuulostat niin mukavalta, että voisin tulla luoksesi asustelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten kiireellä uusi parisuhde monella :D
MIKSI?
Ei tule. Elämä on ihanaa just näin. Oma tupa, oma lupa kontrollifriikin jälkeen. En vaihtaisi miljoonastakaan.
Tuttuni erosi avioliitosta, olin monta vuotta kuunnellut ettei ikinä enää miehiä, ne niin nähty.
Meni kuukausi ja pyöri koko ajan baareilla ja Tinderissä etsimässä uutta. Löysikin, mustasukkaisen hullun.
Mikä hiton tarve on löytää JOKU?
Kulla!
Näin mikki hiiri mättähältä mättähälle käy!
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten kiireellä uusi parisuhde monella :D
MIKSI?
narsistin pitää saada uusi uhri, tuttu on eron jälkeen (1-v)ollut jo 1 avoliitto, 2 tapailua ja nyt kihlasi parin kuukauden seurustelun jälkeen uuden.
Kannattaa erota jos on selvinnyt elävänä
EI ole identtisiä eroja. Narsisti voi nykyään olla useinkin nainen. Alistaa
niin miehensä kuin työpaikallakin.
Oikea narsku ei pyydä anteeksi, teettää
kotityöt, kyttää jos viipyilen asioillani, missä olin ;( seksiä ei tule myöskään. Hymy irtoaa vain silloin kun vieraita tulee, luulevat että meillä on ihan ok.
Ihmettelinkin kun miljoonat loppui
ja enää ansainnut niin nainen rakastikin
hankittuja talo mökki autot.. ym.
Elämä on pitkä ja sairaala kutsui, itsetunto 0 kaikki, ihan kaikki paitsi henki ja järki meni ja hyvä niin, molemmat asumme vuokralla eri paikkakunnilla.
IHANAA OLLA ERONNUT KÖYHÄ
KUIN RIKAS NARSKUN MIES.
Olen eronnut 2 vuotta sitten ja nyt voin sanoa olevani onnellinen.
Mutta olen törmännyt siihen että naimisissa olevat luulevat minun valehtelevan. En muka voi olla eronneena onnellinen ja he luulevat että olen kateellinen heidän liitoistaan.
Tämä ei ole kiva asia eronneena joutua ikään kuin vakuuttelemaan muita että olen ihan oikeasti onnellinen.
On niin hienoa aikaa, että jos omistaisin käsiaseen olisin varmaankin ampunut aivoni seinälle.
Vierailija kirjoitti:
Ai että voi elämä hymyillä eron jälkeen! Pääsin irti parisuhteesta jossa voin huonosti, mutten itse koskaan uskaltanut lähteä. Onneksi ero tuli, koska nyt silmäni pystyvät vasta näkemään mikä on oikein ja mikä väärin, mikä elämässä on hyvää ja mikä ei.
Vihdoin pystyn katsomaan peiliin, ja näen ihmisen jota rakstan eniten tässä maailmassa. Tuon parisuhteen aikana en rakastanut itseäni päivääkään, jonka vuoksi menetin itseni kokonaan.
Ylivoimaisesti ero on elämäni tähän astisista asioista paras tapahtuma. Erotkaa hyvät ihmiset, jos voitte suhteessa huonosti. Rakastan elämää ❤️
Nämä ne kääntää epäonnistumisensa tällaiseksi hehkutukseksi. Voi niitä jotka tästä katkeroituneesta ihmisestä mallia ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuttuni erosi avioliitosta, olin monta vuotta kuunnellut ettei ikinä enää miehiä, ne niin nähty.
Meni kuukausi ja pyöri koko ajan baareilla ja Tinderissä etsimässä uutta. Löysikin, mustasukkaisen hullun.
Mikä hiton tarve on löytää JOKU?
Hänellä on tarve siihen, anna hänen elää omaa elämäänsä.
Minä en ole eroni jälkeen halunnut ketään jakamaan kotini rauhaa. Seksiä voi harrastaa muutenkin, kuin yhdessä asuen. En kierrä baareja seuraa etsie, elän hyvin rauhallista elämää, viimeksi olen käynyt ulkona vuosi sitten. Silti aina joskus, vaikka reissuilla (kotimaassa) tapaa mukavan miehen, ja se on kivaa. Tässä iässä, tämän itsenäisyyden omaavana ja taloudellisesti riippumattomana haluan tilanteen säilyttää... ellen sitten rakastu palavasti, sitä ei voi ennakolta tietää.
Mutta itse valitsen oman tieni ja kannan vastuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että voi elämä hymyillä eron jälkeen! Pääsin irti parisuhteesta jossa voin huonosti, mutten itse koskaan uskaltanut lähteä. Onneksi ero tuli, koska nyt silmäni pystyvät vasta näkemään mikä on oikein ja mikä väärin, mikä elämässä on hyvää ja mikä ei.
Vihdoin pystyn katsomaan peiliin, ja näen ihmisen jota rakstan eniten tässä maailmassa. Tuon parisuhteen aikana en rakastanut itseäni päivääkään, jonka vuoksi menetin itseni kokonaan.
Ylivoimaisesti ero on elämäni tähän astisista asioista paras tapahtuma. Erotkaa hyvät ihmiset, jos voitte suhteessa huonosti. Rakastan elämää ❤️Nämä ne kääntää epäonnistumisensa tällaiseksi hehkutukseksi. Voi niitä jotka tästä katkeroituneesta ihmisestä mallia ottaa.
Sinäpä se vasta katkeralta kuulostatkin!
Ohis
On, on se varmasti ihanaa. Mutta vielä ihanampaa meillä jotka eivät koskaan ole edes minkäään valtakunnan liittoon erehtyneet. Ei avio- eikä avo. Säästyy siltäkin sähläämiseltä joka ero aiheuttaa.
Nainen, jos olet päätynyt narsistin kanssa liittoon, olet itsekin saanut siitä suhteesta aluksi jotain. Olet ollut imartelun/ihailun tarpeessa tms. Olet osasyyllinen omaan ahdinkoosi, et viaton uhri, näe se! Eli sinulla on esim. heikko itsetunto, jota nostamaan olet tarvinnut luonnevikaista miestä. Luonnevikainen mies tunnistaa tällaisen henkilön ja alkaa käyttää hyväksi.
Minua ärsyttää lisäksi tää, kun melkein jokainen eronnut nainen on ollut "narsistin" kanssa naimisissa. Vaikka sattuis olemaan mulkku mies, ei se välttämättä ole narsisti. Narsisti-leimaa lyödään ilman sen kummempaa lääketieteellistä asiantuntemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että voi elämä hymyillä eron jälkeen! Pääsin irti parisuhteesta jossa voin huonosti, mutten itse koskaan uskaltanut lähteä. Onneksi ero tuli, koska nyt silmäni pystyvät vasta näkemään mikä on oikein ja mikä väärin, mikä elämässä on hyvää ja mikä ei.
Vihdoin pystyn katsomaan peiliin, ja näen ihmisen jota rakstan eniten tässä maailmassa. Tuon parisuhteen aikana en rakastanut itseäni päivääkään, jonka vuoksi menetin itseni kokonaan.
Ylivoimaisesti ero on elämäni tähän astisista asioista paras tapahtuma. Erotkaa hyvät ihmiset, jos voitte suhteessa huonosti. Rakastan elämää ❤️Nämä ne kääntää epäonnistumisensa tällaiseksi hehkutukseksi. Voi niitä jotka tästä katkeroituneesta ihmisestä mallia ottaa.
Ei elämän kevät että joku ihminen osaa olla katkera toisen onnellisuudesta :DD taidat valitettavasti vaan itse olla sellainen sarjaepäonnistuja, jota ihan takuulla ärsyttää muiden ihmisten onnistumiset elämässä ja onnellisuus. Ja ap on juurikin onnistunut, pääsemään tappavasta suhteesta irti ja löytänyt onnen.
Samaa suosittelen lämpimästi sinullekin ja yritähän olla olematta noin katkera. ;)
23 vuotta yhdessä, muutettiin erilleen vuosi sitten. Mies diagnosoitu narsisti enkä ole vielä hakemallakaan löytänyt ainoatakaan syytä, miksi hänet takaisin ottaisin. Vuoden ollaan silti yhteyttä pidetty viikottain. Katkaisin sen yhteydenpidon kolme viikkoa sitten, kun heräsi vahva epäilys siitä, että hänellä on kuvioissa uusi ihminen. Väittää ettei ole, mutten halua enää ottaa riskiä. Miksi tämä tuntuu niiin kipeältä??? Koska tämä muuttuu hyväksi oloksi ja helpotus tulee? Nyt vaan puristaa rintaa, tuntuu ettei henki kulje ja itkettää koko ajan. En ikinä halua enää suhdetta hänen kanssaan, muttei tämä hyvältäkään tunnu.
Vierailija kirjoitti:
23 vuotta yhdessä, muutettiin erilleen vuosi sitten. Mies diagnosoitu narsisti enkä ole vielä hakemallakaan löytänyt ainoatakaan syytä, miksi hänet takaisin ottaisin. Vuoden ollaan silti yhteyttä pidetty viikottain. Katkaisin sen yhteydenpidon kolme viikkoa sitten, kun heräsi vahva epäilys siitä, että hänellä on kuvioissa uusi ihminen. Väittää ettei ole, mutten halua enää ottaa riskiä. Miksi tämä tuntuu niiin kipeältä??? Koska tämä muuttuu hyväksi oloksi ja helpotus tulee? Nyt vaan puristaa rintaa, tuntuu ettei henki kulje ja itkettää koko ajan. En ikinä halua enää suhdetta hänen kanssaan, muttei tämä hyvältäkään tunnu.
Jos jäät narsistiin kiinni henkiseen koukkuun ja jatkat yhteydenpitoa eron jälkeen, et ole koskaan vapaa. Ne pitää hylätä jo ajatuksen tasolla heti erossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
23 vuotta yhdessä, muutettiin erilleen vuosi sitten. Mies diagnosoitu narsisti enkä ole vielä hakemallakaan löytänyt ainoatakaan syytä, miksi hänet takaisin ottaisin. Vuoden ollaan silti yhteyttä pidetty viikottain. Katkaisin sen yhteydenpidon kolme viikkoa sitten, kun heräsi vahva epäilys siitä, että hänellä on kuvioissa uusi ihminen. Väittää ettei ole, mutten halua enää ottaa riskiä. Miksi tämä tuntuu niiin kipeältä??? Koska tämä muuttuu hyväksi oloksi ja helpotus tulee? Nyt vaan puristaa rintaa, tuntuu ettei henki kulje ja itkettää koko ajan. En ikinä halua enää suhdetta hänen kanssaan, muttei tämä hyvältäkään tunnu.
Jos jäät narsistiin kiinni henkiseen koukkuun ja jatkat yhteydenpitoa eron jälkeen, et ole koskaan vapaa. Ne pitää hylätä jo ajatuksen tasolla heti erossa.
et voi toipua jos jäät ystäväksi
Olen eri mieltä. Eron jälkeen elämä oli hirveetä p*skaa.
No riippuu tietenkin siitä, että millaisesta suhteesta eroaa ja millaisesta ihmisestä eroaa. Eron jälkeen voi olla joko hyvä olo tai sitten aivan sietämättömän kamala olo, tyhjyys ja yksinäisyys.
Olen eronnut kahdesti. Viimeksi 2,5 vuotta sitten. Aapee on oikeassa, ei avioliitto ole henkisesti terveen ihmisen juttu. Vapaus on!!!