Lue keskustelun säännöt.
Kamalin vaatemuisto lapsuudesta
Pakottiko vanhempasi pukemaan jotain, jota et olisi halunnut päälle laittaa? Oletko aikuisena esim. valokuvista huomannut, että päällesi oli lapsena laitettu jotain järkyttävää? Oma 1-vuotisvalokuvani köllöttelee vanhempieni seinällä. Ylläni kuvassa on järkyttävä röyhelöprinsessahirvitys, jossa on rusettia, paljettia, puhvia ja ties mitä härpäkettä.
Kommentit (494)
Vierailija kirjoitti:
Oli ihan pelkästään rumia vaatteita, paitsi että farkut oli aina jalassa mutta eihän kaupoissa edes ollut mitään kivaa 70-luvulla. Mietin myös, miksei useammin käytetty hameita. Kai se oli jotain vanhempien angstia, kun tytöiltä oli kielletty housut heidän aikanaan.
Minulla oli samettihousuja 70-luvulla. Aina kun muistelen 70-lukua, niin tulee mieleen ekana puristavat, kiristävät, kutittavat rumat vaatteet ja huonot kengät.
Tuolloin kyllä kaikkien lasten vaatteet olivat rumia, että siinä mielessä ei erottunut muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaatteet olivat useimmiten liian pieniä tai suuria. Erityisesti takit ostettiin muutamaa kokoa liian suurina ja hajosivat ennen kuin olivat sopivia.
Osa vaatteista oli poikien puolelta, vaikka en olisi halunnut. Äidin uusi miesystävä osti ensimmäiset rintaliivini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli ihan pelkästään rumia vaatteita, paitsi että farkut oli aina jalassa mutta eihän kaupoissa edes ollut mitään kivaa 70-luvulla. Mietin myös, miksei useammin käytetty hameita. Kai se oli jotain vanhempien angstia, kun tytöiltä oli kielletty housut heidän aikanaan.
Minulla oli samettihousuja 70-luvulla. Aina kun muistelen 70-lukua, niin tulee mieleen ekana puristavat, kiristävät, kutittavat rumat vaatteet ja huonot kengät.
Tuolloin kyllä kaikkien lasten vaatteet olivat rumia, että siinä mielessä ei erottunut muista.
Minä taas tykkäsin 70-luvun vaatteista ja katselen sen ajan valokuvia kaiholla. Minulla on säilössäkin vielä niitä, koska sopivat isolle mollamaijalle.
Joku äidin käsittämätön aivopieru oli pistää mulle vielä ekaluokalla päähän sellanen pienten taaperoiden toppahattu. Siis sellanen lippiksen näköinen topattu lätsä, jossa nappi päälaella ja korvaläpät rusetilla kiinni leaun alle. Onneks mulla oli (pöhkö😁) kaveri, jonka sain ylipuhuttua vaihtamaan välkällä hatut päikseen kun tarpeeksi markkinoin hattuni hyviä puolia hänelle. Sain häneltä vaihtokaupassa jonkun neonvärisen tupsullisen pipon ja olin niin huojentunut!
Vierailija kirjoitti:
Joku äidin käsittämätön aivopieru oli pistää mulle vielä ekaluokalla päähän sellanen pienten taaperoiden toppahattu. Siis sellanen lippiksen näköinen topattu lätsä, jossa nappi päälaella ja korvaläpät rusetilla kiinni leaun alle. Onneks mulla oli (pöhkö😁) kaveri, jonka sain ylipuhuttua vaihtamaan välkällä hatut päikseen kun tarpeeksi markkinoin hattuni hyviä puolia hänelle. Sain häneltä vaihtokaupassa jonkun neonvärisen tupsullisen pipon ja olin niin huojentunut!
Tällainen?
https://live.staticflickr.com/65535/51009966317_9428a1e1cb_b.jpg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku äidin käsittämätön aivopieru oli pistää mulle vielä ekaluokalla päähän sellanen pienten taaperoiden toppahattu. Siis sellanen lippiksen näköinen topattu lätsä, jossa nappi päälaella ja korvaläpät rusetilla kiinni leaun alle. Onneks mulla oli (pöhkö😁) kaveri, jonka sain ylipuhuttua vaihtamaan välkällä hatut päikseen kun tarpeeksi markkinoin hattuni hyviä puolia hänelle. Sain häneltä vaihtokaupassa jonkun neonvärisen tupsullisen pipon ja olin niin huojentunut!
Tällainen?
https://live.staticflickr.com/65535/51009966317_9428a1e1cb_b.jpg
Fitness-hattu! :O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paikallinen urheiluseura teetti vuonna -87 verkkaripuvun ja niitä oli kaikilla. Käytin pukua paljon ja kaikkialla. Puku oli mustaa vähän kiiltävää kangasta ja neonpinkit ja neonkeltaiset koristekolmiot. Olin 13-vuotias, tosi kalpea ja laiha ja hiuksissa oli päältä ja sivuilta lyhyt krepattu mullet-kampaus. Käytin myös lilaa kajalia ja ripsaria, ei muuta meikkiä.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan mutsin laskuvarjon kokoiset kusenpolttamat beiget alkkarit.
Huti meni, mutsi käytti vaaleanpunaista. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juhlissa mulle laitettiin aina tirorilaistyylinen mekko, johon kuului essu ja valkoinen röyhelöhihainen paita. Vanhempieni mielestä hirmu söpö. Ostettiin aina uusi dirndl kun kasvoin edellisestä yli. En tiedä eikö 80-luvulla ollut lapsille "normaaleja" juhlamekkoja muka saatavilla vai oliko tämä vanhempieni oma tyylipakkomielle. Inhoan kaikkia perinnetyylin vaatteita tästä syystä. Omalla 5-vuotiaalla on kaunis juhlamekko eikä mikään Octoberfest-roolipuku.
Mullakin oli lapsena dirndl pikkuessuinern ja röyhelöpaitoineen. Se löytyi jostain kirpputorilta ja olisin halunnut pitää sitä aina. Koska tirolilaismekko oli vieras konsepti Keski-Suomessa 80-luvulla, luulin sitä kansallispuvuksi ja sillä nimellä sitä kutsuinkin. Vasta aikuisena tajusin, mikä se oikeasti oli. Harmi, ettei sinun dirndl-muistosi ole yhtä lämpimiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku äidin käsittämätön aivopieru oli pistää mulle vielä ekaluokalla päähän sellanen pienten taaperoiden toppahattu. Siis sellanen lippiksen näköinen topattu lätsä, jossa nappi päälaella ja korvaläpät rusetilla kiinni leaun alle. Onneks mulla oli (pöhkö😁) kaveri, jonka sain ylipuhuttua vaihtamaan välkällä hatut päikseen kun tarpeeksi markkinoin hattuni hyviä puolia hänelle. Sain häneltä vaihtokaupassa jonkun neonvärisen tupsullisen pipon ja olin niin huojentunut!
Tällainen?
https://live.staticflickr.com/65535/51009966317_9428a1e1cb_b.jpg
Just tollanen! 😅 Valitin nyt aikuisena isosiskolleni kokemaani vääryyttä, meinasi kuolla nauruun. Oli jo teini-ikäinen yläastelainen silloin kun mä tein vaihtokauppaa koulun pihalla toppahatustani niin ei ollut silloin kiinnittänyt asuihini huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku äidin käsittämätön aivopieru oli pistää mulle vielä ekaluokalla päähän sellanen pienten taaperoiden toppahattu. Siis sellanen lippiksen näköinen topattu lätsä, jossa nappi päälaella ja korvaläpät rusetilla kiinni leaun alle. Onneks mulla oli (pöhkö😁) kaveri, jonka sain ylipuhuttua vaihtamaan välkällä hatut päikseen kun tarpeeksi markkinoin hattuni hyviä puolia hänelle. Sain häneltä vaihtokaupassa jonkun neonvärisen tupsullisen pipon ja olin niin huojentunut!
Tällainen?
https://live.staticflickr.com/65535/51009966317_9428a1e1cb_b.jpg
Just tollanen! 😅 Valitin nyt aikuisena isosiskolleni kokemaani vääryyttä, meinasi kuolla nauruun. Oli jo teini-ikäinen yläastelainen silloin kun mä tein vaihtokauppaa koulun pihalla toppahatustani niin ei ollut silloin kiinnittänyt asuihini huomiota.
Hitsi ton on täynyt olla kuuma, kun se toppa jatkuu takana ja korvilla noin alas! Missäköhän lämpötilassa tätä käytettiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku äidin käsittämätön aivopieru oli pistää mulle vielä ekaluokalla päähän sellanen pienten taaperoiden toppahattu. Siis sellanen lippiksen näköinen topattu lätsä, jossa nappi päälaella ja korvaläpät rusetilla kiinni leaun alle. Onneks mulla oli (pöhkö😁) kaveri, jonka sain ylipuhuttua vaihtamaan välkällä hatut päikseen kun tarpeeksi markkinoin hattuni hyviä puolia hänelle. Sain häneltä vaihtokaupassa jonkun neonvärisen tupsullisen pipon ja olin niin huojentunut!
Tällainen?
https://live.staticflickr.com/65535/51009966317_9428a1e1cb_b.jpg
Muistan nuo 2-kohdan "heijastinrukkaset"! Niitä oli minulla pitkään ihan ala-asteen lopullakin varmaan. Malli oli kuin kurarukkasissa, mutta se pinta ei ollut samanlaista vaan jotain vähän kangasmaisempaa. Mutta nuo pitkät varret niiiin nolot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku äidin käsittämätön aivopieru oli pistää mulle vielä ekaluokalla päähän sellanen pienten taaperoiden toppahattu. Siis sellanen lippiksen näköinen topattu lätsä, jossa nappi päälaella ja korvaläpät rusetilla kiinni leaun alle. Onneks mulla oli (pöhkö😁) kaveri, jonka sain ylipuhuttua vaihtamaan välkällä hatut päikseen kun tarpeeksi markkinoin hattuni hyviä puolia hänelle. Sain häneltä vaihtokaupassa jonkun neonvärisen tupsullisen pipon ja olin niin huojentunut!
Tällainen?
https://live.staticflickr.com/65535/51009966317_9428a1e1cb_b.jpg
Muistan nuo 2-kohdan "heijastinrukkaset"! Niitä oli minulla pitkään ihan ala-asteen lopullakin varmaan. Malli oli kuin kurarukkasissa, mutta se pinta ei ollut samanlaista vaan jotain vähän kangasmaisempaa. Mutta nuo pitkät varret niiiin nolot.
Siinäpä materiaali olikin tekstissä mainittu, siis vettä hylkivää nailonia.
Minun rakas äiti oli ostanut minulle yllätyksenä rumat punaruutuiset sukkahousut sinisellä pohjalla. Se oli se päivä kun illalla oli koulussa nuorten ilta. Nämä sukkahousut pilasi koko minun illan. Vaikka ihailjani tuli hakemaan käsi kädessä kävelemistä musiikin tahtiin ,en suostunut lähtemään.
En kehdannut sanoa äidille että ei ollut minun makuun.
Muistan aina vaan Ilkan ja mietin ,miten voin sanoa ei hänelle. Beatlestukka ja siisti tyyppi merimiestakki .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku äidin käsittämätön aivopieru oli pistää mulle vielä ekaluokalla päähän sellanen pienten taaperoiden toppahattu. Siis sellanen lippiksen näköinen topattu lätsä, jossa nappi päälaella ja korvaläpät rusetilla kiinni leaun alle. Onneks mulla oli (pöhkö😁) kaveri, jonka sain ylipuhuttua vaihtamaan välkällä hatut päikseen kun tarpeeksi markkinoin hattuni hyviä puolia hänelle. Sain häneltä vaihtokaupassa jonkun neonvärisen tupsullisen pipon ja olin niin huojentunut!
Tällainen?
https://live.staticflickr.com/65535/51009966317_9428a1e1cb_b.jpg
Just tollanen! 😅 Valitin nyt aikuisena isosiskolleni kokemaani vääryyttä, meinasi kuolla nauruun. Oli jo teini-ikäinen yläastelainen silloin kun mä tein vaihtokauppaa koulun pihalla toppahatustani niin ei ollut silloin kiinnittänyt asuihini huomiota.
Hitsi ton on täynyt olla kuuma, kun se toppa jatkuu takana ja korvilla noin alas! Missäköhän lämpötilassa tätä käytettiin?
Olettaisin ja muistelisin, että talviaikaan, koska kaverillakin oli tuo himoitsemani pipo.
Äiti ompeli lähes kaikki vaatteeni, se oli noloa, mutta vielä pahemmaksi asian teki se että valitsi aina kaikkein halvimmat eli rumimmat kankaat. Silloin oli muotia pastellivärit, minun college paita oli myrkynvihreä ruskeilla resoreilla. Lisäksi piti aina olla reilusti kasvunvaraa! Löysin taannoin kengät mitkä minulle ostettiin muistaakseni 6 luokalla, kengän numeroni oli silloin 38 ja nykyisin yli nelikymppisenä 39, ne kengät olivat kokoa 40.... Ehkäpä jalkani vielä kasvaa?!
Vierailija kirjoitti:
Paikallinen urheiluseura teetti vuonna -87 verkkaripuvun ja niitä oli kaikilla. Käytin pukua paljon ja kaikkialla. Puku oli mustaa vähän kiiltävää kangasta ja neonpinkit ja neonkeltaiset koristekolmiot. Olin 13-vuotias, tosi kalpea ja laiha ja hiuksissa oli päältä ja sivuilta lyhyt krepattu mullet-kampaus. Käytin myös lilaa kajalia ja ripsaria, ei muuta meikkiä.
Melkein sama täällä. Seuran tuulipuku, jota käytti kaikki. Painettu täyteen ties mistä Autotalo Pasi&Pekka mainosta. Nykyään en päälleni laittaisi mistään hinnasta, silloin käytössä joka paikassa. Pahinta oli se, että sitähän ei saanut pestä, koska kavereiden takeista jo tiedettiin, että mainokset lähtee pesukoneessa! Jokainen muistutti kotona, että pestä ei saa ja niitä pelastettiin jopa viime hetkellä pyykki korista. Yllättäen lopulta kaikkien takit, myös omani, kuitenkin koneeseen päätyi, hyvistä yrityksistä huolimatta.
Ylioppilasasuni. Äitini toteutti oman keski-ikäisen ihmisen unelmansa. Äiti on vielä aina ollut hyvin tyylitön. Hän vain käytännössä pakotti hyväksymään sen mekon, jonka hän valitsi. Olin tosi vanhanaikaisesti puettu. Sinänsä mekko oli kallis, mutta tyyli oli niin "out of date".
Whaat?! 😨