Lue keskustelun säännöt.
Kamalin vaatemuisto lapsuudesta
Pakottiko vanhempasi pukemaan jotain, jota et olisi halunnut päälle laittaa? Oletko aikuisena esim. valokuvista huomannut, että päällesi oli lapsena laitettu jotain järkyttävää? Oma 1-vuotisvalokuvani köllöttelee vanhempieni seinällä. Ylläni kuvassa on järkyttävä röyhelöprinsessahirvitys, jossa on rusettia, paljettia, puhvia ja ties mitä härpäkettä.
Kommentit (494)
Munn nuoruudessa oli tuo hip hop kulttuuri valtaamassa kauppoja eli lökäpöksyt ja hupppari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teryleenihousut....kaikki vaatteet olivat aivan järkkyjä lihavalle, kyse 70-luvusta. Epämukavia, epäsopivia, mittasuhteet pielessä, kaiken lisäksi rumia.
kaikki kouluaikaiset.
käytettyjä, ylisuuria, mauttomia, halpoja, rumia.
Kai ne olivat ne risat perintövälihousut, jotka olivat varmasti käytetyt jo taloon tullessaan ja minä kolmantena ja viimeisenä käyttäjänä sain kunnian käyttää ne loppuun ennenkuin niistä tehtiin lattirättejä. Eiväthän ne päällyshousujen alta näkyneet mutta kun aina sai pelätä lääkärintarkastusta, ei niistä tarkastuksista ainakaan silloin etukäteen ilmoitettu.
Toinen oli sitten pipo, sitä en suostu laittamaan päähäni vielä
harmaana ukkonakaan, mutta kakarana se oli pakko. Aikaisemmin pikkupojillakin oli karvalakit, sellaiset tekokarvaiset, saman malliset, joita itäystävämme käyttävät edelleen. Sitä pidin miehekkäänä, mutta kun se jäi pieneksi ja muoti muuttui niin systeri kutoi minulle pipon, samanlaisen kuin muillakin oli, mutta minun kupoliini se ei vai istunut eikä istu vieläkään, niin kylmää talvea ei tule.
Froteiset bikinit. Kun menin uimaan niin niistä tuli järkyn painavat ja housut tippuivat kinttuihin. Taisi olla vielä ostettu kasvunvaraa😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruskeat vakosamettihousut. Kaverini koira kusi kintuilleni kun seisoin paikoillani. Luuliko puuksi?
Hirweet!
Minusta on valokuva tarhan joulujuhlassa. Pääsin jouluevankeliumiin enkeliksi. Kaikilla muilla tytöillä on valkoiset sukkahousut ja mulla karmeat ruskearaidalliset. Muistan sen häpeän vieläkin ja se näkyy hyvin kuvassakin 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kurahousut ahdettuna haalarin päälle. Hyi hlvetti. Säälin päiväkotilapsia, joille nämä ahdetaan edelleen päälle, koska "helppo pestä". Ymmärrän, että kurahaalarit tarvittiin yqärillä, koska haalarit imi vettä kuin sieni. Nykyään olisi vähän muitakin vaihtoehtoja...
Mitä ne vaihtoehdot olisivat? Paksujen likaisten haalareiden pesu ja kuivatus on aika hankalaa, kun lapsia on monta eikä tilat ole aina niin kummoiset.
Mun nukkepukuni. Puku oli vihreä, jotain tosi kutittavaa ja sähköistyvää neulemateriaalia. Siihen kuului hame, pitkähihainen neule ja liivi. Kammottavinta oli se nuken pää. Se oli ihan kuin joltain mollamaijalta olisi leikattu kasvot irti ja liimattu siihen paitaan. Paidassa oli myös sen nuken hiukset. Keskellä paitaa oli siis järkyttävän iso muovinen nuken naama jonka ympärillä kasa takkuuntuneita hiuksia. Sukuni tuntien oli löytynyt halvalla Virosta tai Venäjältä. En löytänyt kuvahaulla mitään lähellekkään samanlaista enkä kehtaa laittaa nettiin kuvaa itsestäni se kammotus päällä. :D Pikkusiskoni muistaa että pelkäsi minua aina kun mut pakotettiin laittamaan se asu päälle kun se nukke oli niin pelottava.
Toinen mitä inhosin syvästi oli äitini tekemät vaatteet. Kaikkia vaatteita tehtiin aina kahdet täysin samanlaiset, minulle ja isosiskolleni. Kun pikkusiskoni syntyi niin samat vaatteet pääsi uusintakierrokselle; nyt mä käytin isosiskon vanhoja ja pikkusisko minun. Pikkusiskoni ei joutunut käyttämään niitä samoja vaatteita kahta kertaa kun seuraava lapsi oli poika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jussipaita. Olin päiväkoti-ikäinen jostain syystä inhosin sitä.
Kurahousut ja sukkahousut oli ne mitkä pikkupoikana oli ne inhokit. 60-70 luvun vaihteen kurahousut kun oli sellaiset paksut tönköt todella ikävät päällä. Sukkahousuja inhosin varmaan kahdesta syystä. Toisaalta ne oli liian kuumat, toisaalta taas ymmärsin sen, että ne opi paremminkin tyttöjen vaate, kuin poikien. Sitten jossain vaiheessa sukkahousut vaihtui pitkiin kalsareihin, ja ne oli vielä kamalammat kuin ne sukkahousut. Tosin tietysti hyväksyttävämmät pojilla. Ongelma siis oli kaiketikin pitkälle se, että äidin mielestä piti aina käyttää enemmän vaatetta, kuin omasta mielestä. Sukkahousukokemukset kruunasi kyllä se, kun koulun joulujuhlassa joutui kahden muun pojan kanssa esittämään tonttua punaisessa paidassa ja punaisissa sukkahousuissa. Kyllä hävetti hyppiä sukkahoususiltaan koko koulun ja vanhempien edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laamapaita. Se kutisi hirvittävästi.
Olen aina ollut pitkä, lapsena kasvoin isosiskoani pidemmäksi jo joskus alakoulussa. Uskon, että tämän takia äitini ei oikein osannut ostaa minulle vaatteita, kaikessa oli aina ihan älytön "kasvunvara". Esim. noin 12-13-vuotiaana äiti osti minulle ratsastusharrastukseen toppatakin, jonka isäni kaivoi joskus vuosia myöhemmin kaapista ihmetellen, ettei muista tätä omaa vanhaa takkiaan ollenkaan. Eli äitini osti minulle takin, joka kokonsa puolesta kävi hyvin 185cm/~80kg isälleni!
Yhdessä kun kävimme kaupoilla, en koskaan kehdannut kieltäytyä kun äitini ehdotti jotain vaatetta. En uskaltanut pyytää sellaisia vaatteita, joita olisin halunnut pitää, joten aina vaatteet sitten hävettivät esimerkiksi koulussa, vaikka eivät mitään serkun vanhoja tai risoja olletkaan. Ihan aniharvasta omistamastani vaatteesta muistan tykänneeni alakouluikäisenä.
Kadehdin niin kovasti luokkani muodikkaita tyttöjä, joilla oli spagettiolkaintopit, housuhameet ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
. Ostettiin aina uusi dirndl kun kasvoin edellisestä yli.
We have a winner. 😂
Meillä oli joku kummallinen pakkomielle siitä, että palellu me sisareni kanssa. Asuimme kyllä Lapissa kuntakeskuksen ulkopuolella, mutta kuljimme kouluun taksilla, koska tuonne suuntaan ei ollut bussiyhteyttä.
Aina talvella piti pukeutua toppahousuihin ja tämähän tarkoitti sitä, että ne toppahousut olivat päällä sisälläkin, kun ei ollut mitään erillisiä sisävatteita. Kun meni pakkasen puolelle, aina piti laittaa kalsarit jalkaan ja jos pakkasta oli yli 20, niin kalsareita piti laittaa toppahoisujen alle kahdet. 80-luvulla ei teknisiä kalsareita edes tunnettu, vaan materiaali oli paksua puuvillaa.
Olin ihan koko ajan kuumissani! Lisäksi istuessa tuntui siltä, kun olisi ollut vaipat jalassa, koko vartalo oli hikinen ja janotti.
Äitini on kyllä ihan järki-ihminen, mutta kaikki tämä oli kyllä liiottelua, kun koulutaksi haku pihalta ja toi myös takaisin, joten käytännössä olimme ulkona vain 15 Min välitunneilla
Paksut sukkahousut, hieman liian pienet, haaraosa valui lähes polviin. Sit mua moitittiin kun olin jatkuvasti kiskomassa niitä epätoivoisesti ylemmäs...
Tulee tästä ketjusta mieleen leffa "Villahousupakko"!
Alle kouluikäisenä piti laittaa sellainen sukkanauhallinen bodyalusvaate. Väriltään se oli sellainen haaleen vaaleenpunainen. Pitkävartiset sukat kiinnitettiin sitten bodyn alaosan helmassa sijainneilla nipsuttimilla kiinni. Talvella piti laittaa vielä valkoinen laamapaita hihattoman bodyn päälle. Sitten mekko päälle. Sukkien päälle äidin kutomat karheat lahkeelliset villahousut.
Kesävaatteet olivatkin kevyempiä, ja oli ihanaa laittaa sortsit ja joku paita päälle tai kevyt kesämekko. Remmikengät tai lipukkaat; ja jossain vaiheessa olivat hollannikkaat muodissa, kun olin pikkulikka 60-luvulla ja vielä teini-ikäisenä 70-luvulle siirtyessäni. Sittenhän oli jo farkkuja ja niiden lahkeen leveys ja pituus liikkui muodin mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Paksut sukkahousut, hieman liian pienet, haaraosa valui lähes polviin. Sit mua moitittiin kun olin jatkuvasti kiskomassa niitä epätoivoisesti ylemmäs...
Just tämmöstä se oli mullakin pikkulikkana, sukkahousun haaraosa karkasi paikoiltaan, ja sai todellakin kiskoa niitä ylös vähän väliä.
Talvisin ne villahousut kutittivat jalkoja ohkaisten sukkahousujen lävitse.
Itsehän virittelin itselleni huovasta pontson tapaisen nähtyäni Vain muutaman dollarin tähden.