Kamalin vaatemuisto lapsuudesta
Pakottiko vanhempasi pukemaan jotain, jota et olisi halunnut päälle laittaa? Oletko aikuisena esim. valokuvista huomannut, että päällesi oli lapsena laitettu jotain järkyttävää? Oma 1-vuotisvalokuvani köllöttelee vanhempieni seinällä. Ylläni kuvassa on järkyttävä röyhelöprinsessahirvitys, jossa on rusettia, paljettia, puhvia ja ties mitä härpäkettä.
Kommentit (494)
Lapsena aina pikeepaita ja siihen päälle collegepusero, pikeen kaulukset tietenki collegen päällä. Olen kohta nelkyt enkä vieläkään pysty pitämään pikeepaitoja :D
Äiti puki aina siniseen. Olin varsinainen prinsessa ja olisin halunnut käyttää punaista/pinkkiä ja mekkoja. Pahinta oli, kun naapurin poikaa hoitamaan tullut mummo sanoi lapsenlapselleen, että "menepä leikkimään tuon pojan kanssa", kun näkivät minut hiekkalaatikolla. Olin verisesti lopukkaantunut :D
Kauhea, tupsullinen ja paksu pipo.
Sukulaisilta saadut liian isot toppatakit.
1. luokan uokkaretki, jolle äiti puki minut kuin naparetkelle.
Mukana muovipussi lisävaatetta, vaikka muilla oli perunalastuja, karkkia ja limsaa...
8-luokalla olin todella kummallisesti pukeutunut.
Säästökuopan lököfarkut, diinariserkun vanha baseball-rotsi, raitapipo ja lapikkaat.
Lapikkaat saivat heti uutena hirveän ferrikloriditahran kun potkaisin piirilevyä valmistaessani syövytyskipon nurin.
Olen sitä ikäluokkaa, kun oli aluspaidasta sukkanauhat sukkiin. Nauhat välillä irtoilivat napeista ja sukat menivät kurttuun.
70 luvun kaikki vermeet. Polyesteriä.tai nailonia kaikki vaatteet. Tiukan mallisia, kainalohiki alkoi heti haista. Paksut sukkahousut jotka valuivat haaroista alas polvia kohti ja kova sauma alkoi hangata reisien sisäpintaa.
Voi sitä onnea kun lukioikäisenä sain ensimmäisen collegepuseron! Tummansininen, tavallinen raglanhihainen. Vieläkin muistan miten ihanalta ja muodikkaalta tuntui olo se päällä.
Ai että kun olisi ollut ihania prinsessamekkoja, mutta ei.... pahinta oli vakosamettihousut ja tekokuitupoolopaita. Samettia olen aina inhonnut, sitä ei voi koskea kun tulee inhonväreet. Poolokaulus tukehduttaa ja inhottaa.
N 1974
Ennen pitkiähousuja ja sukkahousuja pitkät käsin neulotut villasukat, jotka kutittivat kinttuja ja jotka jättivät reidet paljaaksi, koska villahousujen lahkeet kirtyivät nivusiin. Syksyllä, kun ilmat viilenivät, piti alushousujen päälle pukea raappahousut ja talvella sitten villahousut, joiden lahkeet välillä vilkkuivat hameen helman alta.
Mutta kamalimpia olivat varhaisteini-iässä isotädiltä joululahjaksi saadut mummomalliset "silkkikerrastot", joissa oli pitkäpunttiset vaaleanpunaiset tai -siniset alushousut ja pitsikoristeiset aluspaidat. Niitä paitoja käytin joskus myöhemmin aluspuserona, kun koko vihdoin oli sopiva! Mutta pöksyt päätyivät jätesäkkiin.
Vierailija kirjoitti:
Mut pakotettiin käyttämään suoria kangashousuja ja paidan kanssa pitsikaulusta, kunnes olin tokalla luokalla. Silloinkin sain vakuutella ihan urakalla että tyttöjenkin on nykyään normaalia käyttää farkkuja, eikä kukaan pitäisi mua huligaanina vaikka en käyttäisikään enää pitsikaulusta. Tämä 90-luvun puolivälissä.
Kuinka vanhat sun vanhemmat oli? Mun esikoinen syntyi 1994 ja itse olen syntynyt 1974 eikä munkaan lapsuudessa ollut kellään mitään suoria housuja ja pitsikauluksia. Mullakin oli lapsena farkut vaikka inhosin niitä.
Olin vierailemassa iäkkään isotätini luona. Oli kesäkuu ja hän pakotti minut laittamaan virkatun baskerinsa päähäni, kun lähdin ulos leikkimään.
Sanoin, etten tarvitse sitä ja nythän on ihan lämmin. Ei auttanut, hänen mielestään siellä oli liian viileää kulkea paljain päin.
En kehdannut mennä tuo kammotus päässäni leikkikentälle, olisin joutunut naurunalaiseksi. Leikkikenttä näkyi tädin ikkunasta, joten en voinut ottaa baskeria päästä pois salaa.
Niinpä haahuilin vähän aikaa lähimetsikössä ja sitten takaisin sisälle.
Itse neulottu ns. perulais-mallinen villapipo, jossa oli korvaläpät.
Ne korvaläpät olivat ihan vääränväriset siihen pipoon. Neulojalta oli loppunut lanka kesken ja hän kaivoi lankakätköistään mitä siellä sattui olemaan.
Pipo oli siis puna-mustakuvioinen, mutta läpät olivat vaalean violetit.
Se pipo jäi käyttämättä.
Minut pakotettiin lapsena käyttämään sukkahousuja kun muut pojat pitivät normaaleja olohousuja ja sukkia jaloissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mut pakotettiin käyttämään suoria kangashousuja ja paidan kanssa pitsikaulusta, kunnes olin tokalla luokalla. Silloinkin sain vakuutella ihan urakalla että tyttöjenkin on nykyään normaalia käyttää farkkuja, eikä kukaan pitäisi mua huligaanina vaikka en käyttäisikään enää pitsikaulusta. Tämä 90-luvun puolivälissä.
Kuinka vanhat sun vanhemmat oli? Mun esikoinen syntyi 1994 ja itse olen syntynyt 1974 eikä munkaan lapsuudessa ollut kellään mitään suoria housuja ja pitsikauluksia. Mullakin oli lapsena farkut vaikka inhosin niitä.
Juu, voin kertoa ettei ollut munkaan koulussa kellään toisella mitään niin typerää; olin ainut. Molemmat vanhemmat syntyneet 40-luvun lopulla ja itse 80-luvun puolivälissä.
Mun äiti teki niin että se osti monta samanlaista paitaa ja sitten mua koulussa kiusattiin kun mulla oli muka aina samat vaatteet. En vieläkään tajua mikä siinä oli ideana.
Minä sain aina veljien ja serkkujen vanhoja vaatteita. Toppavaatteita, kenkiä, saappaita, housuja ym. Kerran meille ilmestyi miesten vanha sadetakki, se oli musta ja pitkä, kamalan paksua materiaalia ja haisi järkyttävältä. Minä sain sen (pakotettiin käyttämään) koulumatkoja varten. Takissa oli edessä nepparit ylös asti ja samettikaulus. Kouluun lähtiessä aina tarkistettiin että napitin sen kunnolla ylös asti, sitten Kontiot jalkaan ja ruskea nahkasalkku käteen. Muilla lapsilla oli siihen aikaan jo värikkäitä ulkovaatteita, taisin olla melkoinen kummajainen. Kyllä hävetti, varsinkin se pitkä sadetakki.
Collegehousut, jossa oli haaroissa kamala reikä. Minulla oli ne koulussa yhtenä päivänä ja kyllä hävetti. Omaa lasta en laittaisi minnekään rikkinäisissä vaatteissa. Hävittäisin tai korjaisin sellaiset vaatteet.
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä ikäluokkaa, kun oli aluspaidasta sukkanauhat sukkiin. Nauhat välillä irtoilivat napeista ja sukat menivät kurttuun.
Minusta on 3v 60-luvulta kuva, jossa päälläni on lyhyt vekkihame, alushousun puntit näkyy, sukat kiinni paidan sukkanauhoilla ja kumisaappaat väärissä jaloissa.
Sukkahousut jotka kutittivat! Minulla on herkkä, atooppinen iho jonka tyttäreni peri enkä ole pakottanut häntä edes juhliin laittamaan sukkiksia koska tiedän mitä se kutina on.
Kurahousut ahdettuna haalarin päälle. Hyi hlvetti. Säälin päiväkotilapsia, joille nämä ahdetaan edelleen päälle, koska "helppo pestä". Ymmärrän, että kurahaalarit tarvittiin yqärillä, koska haalarit imi vettä kuin sieni. Nykyään olisi vähän muitakin vaihtoehtoja...
Kurahousujen lisäksi piti ympäri vuoden olla pitkät kalsarit ja kumisaappaatkin olivat ahkerassa käytössä. Ja koulumatkalla jouduin käyttämään ruskeaa vanhaa nahkasalkkua.
.