Lue keskustelun säännöt.
Mitä parisuhdekumppaniin liittyviä vaatimuksia et ymmärrä?
14.02.2019 |
Siis nimenomaan et ymmärrä miksi joku sellaista vaatii. Ei niitä juttuja joita et vain itse vaadi, mutta ymmärrät kuitenkin pointin.
Kommentit (158)
En ymmärrä sitä, jos kumppanin pitää olla todella hyvännäköinen, vaikka itse ei ole yhtään. Tai kumppanin pitää olla treenattu ja hoikka, vaikka itse ei ole yhtään. Pidän tällaista kaksinaismoralistisena ja yksinkertaisesti typeränä.
Kummallisia on myös vaatimukset hirveän tarkasta iästä, pituudesta, hiustenväristä tai -mallista tms.
Musiikkimaun ei tarvitse olla täysin yhteneväinen, mutta jos musiikki on toiselle tärkeää ja esim. rakas harrastus, voi olla hankalaa, jos toinen vihaa juuri kyseistä musiikkityyliä. Esim. jos toinen haluaa kuunnella kotona musiikkia, niin ainoa vaihtoehto on kuunnella luureilla. Tai ei voida mennä ikinä mihinkään konsertteihin tai festareille yhdessä, vaikka se olisi yhteistä tekemistä, koska se toinen vihaa juuri sitä musiikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pituus. Kyrvän koko. Varakkuus. Perhetausta.
N46
Vierailija kirjoitti:
Pituus. Kyrvän koko. Varakkuus. Perhetausta.
N46
Perhetaustan avulla voidaan yrittää karsia pois kultalusikat. Nähty yksi aikuinen jo joka ei ole täyttänyt mitään virallisia lomakkeita itse. Vanhemmat ohjaavat aikuisen elämää muutenkin. Voisi olla ihan hyvä kysyä että onko ainut lapsi ja oikeasti on harkinnassa käyttää tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä onkin mainittu näitä, mitä itsekin ihmettelen. Musiikkimaku ja pituus. Näiden lisäksi ihmettelen sitä vaatimusta, että miehen pitäisi esim Tinderissä osata kirjoittaa joku superhauska ja syvällinen aloitusviesti. Juu, ymmärrän, että toivotaan verbaalisesti lahjakasta miestä, mutta eihän se mitenkään liity siihen, miten vierasta ihmistä lähestytään.
Ja toinen vastaava on tämä, että miehen pitää olla tietyllä tavalla kiinnostunut ja käyttäytyä tietyllä tavalla treffeillä ja lähettää juuri oikea määrä viestejä täsmälleen oikeisiin aikoihin ilman kirjoitusvirheitä.
Myös se, että paljon lukeva ihminen toivoo kumppaninsakin lukevan paljon. Juu, ymmärrän sen, että se kertoo jotain yhteensopivuudesta ja luonteesta, mutta kun tätä perustellaan usein siten, että on sitten yhteistä puhuttavaa. No ei kyllä välttämättä ole, jos ei lueta samoja kirjoja. Ja koska maailma on täynnä kirjoja, olisi melkoinen sattuma, että treffeillä tapaisi jonkun, joka on lukenut täsmälleen samat kirjat (tai edes suurimman osan niistä) kuin sinä.
Ei tarvitse olla superhauska ja syvällinen aloitusviesti. Mutta miten voi olla hankala ymmärtää että jos saa päivässä kymmenen geneerista "moi miten menee" viestiä ja yhden persoonallisen, se persoonallinen saa hyvin paljon todennäköisemmin vastauksen kuin ne kymmenen? Kenellä riittää aikaa tai kärsivällisyyttä käydä samat vakiomuodollisuudet läpi niiden kymmenen kanssa jos se yksi kuulostaa heti kiinnostavalta - ei minulla ainakaan.
Olen vastannut varmaan satoja kertoja näille "ystäväkirjan täyttäjille", enkä enää jaksa käydä kertaakaan läpi sitä "miten menee mitä teet työksesi missä asut miten vietät illat blaa blaa". Tän tyypin ihmiset eivät tartu mihinkään muuhun keskusteluun vaikka kuinka yrität, enintään tulee "haha" ja paluu haastattelukysymyslistaan. Not worth it.
Tinder on panosovellus, ei mikään aviomieskatalogi.
Höpö höpö. Suurin osa aikuisista miehistä on tinderissä vakavissaan. Tasokkaalle naiselle se on nimenomaan aviomieskatalogi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä onkin mainittu näitä, mitä itsekin ihmettelen. Musiikkimaku ja pituus. Näiden lisäksi ihmettelen sitä vaatimusta, että miehen pitäisi esim Tinderissä osata kirjoittaa joku superhauska ja syvällinen aloitusviesti. Juu, ymmärrän, että toivotaan verbaalisesti lahjakasta miestä, mutta eihän se mitenkään liity siihen, miten vierasta ihmistä lähestytään.
Ja toinen vastaava on tämä, että miehen pitää olla tietyllä tavalla kiinnostunut ja käyttäytyä tietyllä tavalla treffeillä ja lähettää juuri oikea määrä viestejä täsmälleen oikeisiin aikoihin ilman kirjoitusvirheitä.
Myös se, että paljon lukeva ihminen toivoo kumppaninsakin lukevan paljon. Juu, ymmärrän sen, että se kertoo jotain yhteensopivuudesta ja luonteesta, mutta kun tätä perustellaan usein siten, että on sitten yhteistä puhuttavaa. No ei kyllä välttämättä ole, jos ei lueta samoja kirjoja. Ja koska maailma on täynnä kirjoja, olisi melkoinen sattuma, että treffeillä tapaisi jonkun, joka on lukenut täsmälleen samat kirjat (tai edes suurimman osan niistä) kuin sinä.
Ei tarvitse olla superhauska ja syvällinen aloitusviesti. Mutta miten voi olla hankala ymmärtää että jos saa päivässä kymmenen geneerista "moi miten menee" viestiä ja yhden persoonallisen, se persoonallinen saa hyvin paljon todennäköisemmin vastauksen kuin ne kymmenen? Kenellä riittää aikaa tai kärsivällisyyttä käydä samat vakiomuodollisuudet läpi niiden kymmenen kanssa jos se yksi kuulostaa heti kiinnostavalta - ei minulla ainakaan.
Olen vastannut varmaan satoja kertoja näille "ystäväkirjan täyttäjille", enkä enää jaksa käydä kertaakaan läpi sitä "miten menee mitä teet työksesi missä asut miten vietät illat blaa blaa". Tän tyypin ihmiset eivät tartu mihinkään muuhun keskusteluun vaikka kuinka yrität, enintään tulee "haha" ja paluu haastattelukysymyslistaan. Not worth it.
Tää on ihan totta. Olen tätä miettinyt ja mulla on tästä vähän sellainen kutina, että se tympäisee toista nimenomaan siksi, että siinä se aloituksen tekijä tavallaan antaa vastuun jutun jatkosta sille toiselle. Monta se varmaan siksi ärsyttää, koska kyllähän sitä olettaisi kiinnostuksen ilmaisijalta jotain oikeaa asiaa mihin tarttua. Tuossa pitää joko vastata "hyvää" tai sitten alkaa itse keksiä juttua. Yleensä myös tällaiset tyypit vastaavat takaisin tyyliin jotain "no kiva :)"
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi mutta en ymmärrä sitä, miten joku ei ymmärrä, että muusikoille ja musiikin intohimoisille harrastajille musiikki voi todellakin olla yksi tärkeimmistä asioista elämässä. Tajuan sen, että kaikki eivät ole musikaalisia ja kaikille musiikki ei ole tärkeää, mutta miten sellaiset ihmiset eivät muka ymmärrä sitä, että toisenlaisille ihmisille musiikki on hyvinkin tärkeää, yksi merkittävimmistä asioista elämässä.
En todellakaan voisi kuvitella jakavani elämääni ihmisen kanssa, joka kuuntelee Popedaa, Yötä, Katri Helenaa, Kaija Koota, Klamydiaa, radiohittejä jne. koska tulen kirjaimellisesti todella ahdistuneeksi ja vihaiseksi musiikista, josta itse en pidä. Käytän musiikkia tunteiden purkamiseen ja olen tarkka siitä, millaista musiikkia kuuntelen missäkin mielentilassa, harrastan musiikkia ja olen kouluttautunut musiikin saralla. Aion tulevaisuudessa linkittää musiikin osaksi ammattiani. Kuuntelen musiikkia monesti aamusta iltaan, lähes aina kuin mahdollista. Käyn myös keikoilla. Musiikki on minulle yhtä tärkeää kuin uni, ilman sitä tai vääränlaisella musiikilla voin todella pahoin.
Minulle taas pilkutarkka siivous ei ole ollenkaan tärkeää ja viihdyn sotkuisammassakin huushollissa. Ymmärrän kuitenkin ihmisiä, joille sotkuisuus ja laiskuus siivoamisessa on oikeasti kynnyskysymys. Kyse on vähän verrattavissa olevasta asiasta. Ehkä minä en jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka eivät ymmärrä erilaisuutta ja sitä, että eri ihmisten kohdalla eri asiat ovat tärkeitä. Minusta sellainen ajattelemattomuus on henkistä laiskuutta ja typeryyttä.
Minä taas en ymmärrä, minkä takia heti vedetään niin överiksi tämä. Aika harva nyt kuitenkaan on musiikin ammattilainen ja sanoisin tällaisten olevan poikkeusasioita näissä asioissa. Onhan se ihan luonnollista, että muusikot pariutuu muusikoiden kanssa ja näyttelijät näyttelijöiden yms. Koko elämäntapa pyörii usein näissä ympyröissä. Mutta jos tavan tallaaja, joka tykkää musiikista ja pelailla joskus asettaa toisen tavan tallaajan kanssa yksityiskohtaisia vaatimuksia on vähän outoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musiikkimaku. En ymmärrä että siinä pitäisi olla minkäännäköistä samaa makua.
Itse en edes kuuntele musiikkia lähes koskaan muuta kuin mitä nyt esim. kaupoissa ja kuntosaleilla soi musiikki.
Jos se tarkoittaisi sitä, että mies ei huolisi jos ei ole samaa musiikkimakua, niin voi voi. En muutenkaan kuuntele mitään musiikkia.
Sinusta siis on täysin ok jos vaikka teillä sitte jatkuvasti soi joku (tähän musiikkityyli mistä et pidä) kotona.
Itse en ainakaan haluaisi jatkuvasti kuunnella sellaista mistä en pidä.
Yleensä jos jollain on kriteerinä musiikkimaku hän myös pitää musiikista ja siten kuuntelee sitä.
En siis itsekkään ole mikään musiikin intohimokuluttaja.
Pitää olla ajatustenlukija ja hienovaraisten vihjeiden ymmärtäjä. Ihan vinkkinä vaan, pääsi sisälle näkee vain sinä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemattomies miesten vierastaminen tai suoranainen pelkääminen. Eikö kokematon voi olla sitä vain olosuhteiden johdosta tai sattumasta? Onko muiden naisten hyväksyntä merkki hyvästä miehestä? Miksi pelkäätte kokemattomia, aikuisia miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla jännä, mutta kiltti.
Mutta silti vain jännät pääsee suhteisiin ja kiltit jää yksin. Ei mene yks yhteen.
Pitää olla renttumainen, pahis ja jännis, mutta ei saa olla epäluotettava, juoppo eikä väkivaltainen.
Aina puhutaan pahoista jännämiehistä, mutta minä en itse asiassa ymmärrä miten jännittävä, mutta kiltti ja mukava poissulkevat toisena? Ei se jännä tarkoita sitä, että se tulee siitä ettet tiedä saako jännis raivarit, lyö sinua vai lähteekö toisen perään. Tuohan nyt on vain masokismia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä sitä, kun jotkut haluavat että mies on varakas. Täältä senkin olen oppinut, että näin se joillain on.
Omassa ystäväpiirissä ei olla rahan ja materian perään, niin on hirveän vaikea ymmärtää kokonaan erilaista maailmankatsomusta. Minun näkökulmasta se on äärettömän pinnallista ja onnetonta.
No, ehken vain tajua.
*onnellinen*
Minä ainakin haluan nauttia elämästä ja minusta siihen kuuluu raha ja materia, rahalla saa 95% asioista ja pidän kauniista tavaroista yms. Miksei niistä saisi nauttia? Miksi se olisi jotenkin onnetonta tai paheksuttavaa?
Ei ne sulje myös muiden asioiden tärkeyttä.
Jos raha ja luksus on tärkeää, mikset tähtää sen hankkimiseen ihan itse? Miksi se pitää naida? Etkö jaksa? Oletko sitten sen luksuksen arvoinen?
Vierailija kirjoitti:
Kokemattomies miesten vierastaminen tai suoranainen pelkääminen. Eikö kokematon voi olla sitä vain olosuhteiden johdosta tai sattumasta? Onko muiden naisten hyväksyntä merkki hyvästä miehestä? Miksi pelkäätte kokemattomia, aikuisia miehiä?
Musta tuntuu että yleensä kokemattomat miehet ovat jotenkin epävarmoja itsestään ja sitten käyttäytyvät luotaantyöntävästi.
Itseäni ei häiritse miehen kokemattomuus, päinvastoin mutta jos häntä itseä se vaivaa ja käyttäytyy sen mukaisesti niin silloin siitä asenteesta tulee ongelma eikä viehätä koko ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen pituus. Siis sellaisissa tilanteissa että nainen on vaikka 165cm niin joku 175cm mies on liian lyhyt. En ymmärrä tätä.
Itse olen 160cm nainen ja minusta 175cm on jo pitkä. Se on kuitenkin suurinta osaa naisista pitempi joten ymmärrä miksi pitäisi olla joku 30cm pituusero väkisin. Ei se ole edes enää söpöä vaan pelkästään epäkäytännöllistä ja hankalaa. :D
Tämä!
Olen myös 160 cm ja mieheni 176 cm ja yhtään pidempää miestä en halua. Se vaan ei ole käytännöllistä, että on järjetön pituusero. Ei yletä pussaamaan, ei yletä katsomaan silmiin jne.
Kerran seurustelin 186 cm miehen kanssa ja tuntui kuin olisin ollut joku lapsi tai pikkutyttö tuon miehen rinnalla. Tuota miestä meidän pituusero ei kuitenkaan haitannut.
Minua kanssa ahdistaa enemmän, jos pituus ero on todella suuri. Ei siinä minusta mitään hienoa ja "turvallista" ole, enemmänkin vastoin päin. Tulee kova altavastaajan tunne ja että toinen on paljon enemmän niskan päällä. Tiedostan myös erittäin hyvin, miten helposti tällainen tapaus heittelisi minua pitkin seinä jos vain tahtoisi. Ja ei, en valitse paskoja kumppaneita, jotka ovat väkivaltaisia tai epäluotettavia, mutta tuo on vain se ensimmäinen tunne. Olen kuitenkin niin lyhyt, joten tämä on osani, eikä se valikoimalla muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä sitä, kun jotkut haluavat että mies on varakas. Täältä senkin olen oppinut, että näin se joillain on.
Omassa ystäväpiirissä ei olla rahan ja materian perään, niin on hirveän vaikea ymmärtää kokonaan erilaista maailmankatsomusta. Minun näkökulmasta se on äärettömän pinnallista ja onnetonta.
No, ehken vain tajua.
*onnellinen*
Minä ainakin haluan nauttia elämästä ja minusta siihen kuuluu raha ja materia, rahalla saa 95% asioista ja pidän kauniista tavaroista yms. Miksei niistä saisi nauttia? Miksi se olisi jotenkin onnetonta tai paheksuttavaa?
Ei ne sulje myös muiden asioiden tärkeyttä.Jos raha ja luksus on tärkeää, mikset tähtää sen hankkimiseen ihan itse? Miksi se pitää naida? Etkö jaksa? Oletko sitten sen luksuksen arvoinen?
Tottakai tähtään, mutta myös miehellä pitää olla sitä tai ainakin tavoitteet sen hankkimiseen että halutaan samoja asioita ja jotta meillä voi olla yhdessä samanlainen elämäntyyli.
Ja vastasin lähinnä siihen kun edellinen kommentoija ei ymmärtänyt rahan ja materian haluamista elämään ja piti sitä pinnallisena ja onnettomana. En ymmärrä miksi rahan ja materian omistaminen tekisi elämästä tollaista, nehän tuo vain lisämukavuutta elämään.
Ymmärrän kaikenlaiset vaatimukset. Jos ei syty kuin punatukkaisista sinivihersokeista naisista, niin sitten ei syty. Miksi tyytyä muuhun?
Sitä en ymmärrä, että JOKU MUU määrittelee sen, että minkälaiset kriteerit SINÄ mielessäsi asetat SINUN kumppanillesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pituus. Kyrvän koko. Varakkuus. Perhetausta.
N46
Perhetaustan avulla voidaan yrittää karsia pois kultalusikat. Nähty yksi aikuinen jo joka ei ole täyttänyt mitään virallisia lomakkeita itse. Vanhemmat ohjaavat aikuisen elämää muutenkin. Voisi olla ihan hyvä kysyä että onko ainut lapsi ja oikeasti on harkinnassa käyttää tulevaisuudessa.
Kultalusikoita löytyy hyvinkin monenlaisesta perhetaustasta. Ihan kaikkein korkeimmalta sinne alempaan keskiluokkaan asti. Jos oikeasti haluaa karsia pois kultalusikat, niin pitää hyväksyä vain alkoholistiperheen lapset.
Aivan, siis normaali ehostus ei todellakaan muuta ihmisen ulkonäköä kovin radikaalisti. (Joku hörhöhän täällä taannoin selitteli, että haluaa ehdottomasti nähdä naisesta kuvan ilman meikkiä. Siis wtf?)
p.s. En itse naisena käsitä miten jotkut voivat meikata niin ylettömästi ihan päivittäin - maalatut kulmakarvat, contourit ja tekoripset yms. Siinä ikään kuin rakennetaan itsestä joku ihan toinen. Mutta kukin tyylillään. Ne miehet, jotka tykkää moisesta, eivät taatusti tykkää minusta ja päinvastoin :-)