Lue keskustelun säännöt.
Pääseehän lapsosesi varmasti sosioekonomisesti OIKEAAN kouluun - erot hurjia!
14.02.2019 |
HS: "PÄÄKAUPUNKISEUDUN peruskoulut ovat keskimäärin oppimistuloksiltaan koko maailman kärkeä, mutta alueella on myös kouluja, joiden osaamistaso on samaa kuin Chilessä tai Bulgariassa. Esimerkiksi luonnontieteissä heikoimpien ja parhaiden koulujen osaamisero vastaa kolmen vuoden koulunkäyntiä.
Tutkijoiden mukaan ero oppimistuloksissa selittyy ennen kaikkea koululaisten taustalla. Suurissa kaupungeissa on alueita, jotka eroavat sosioekonomisesti toisistaan huomattavasti, ja erot ovat kasvussa.
Koulushoppailu uhkaa kiihdyttää koulujen eriytymiskehitystä entisestään. Suomessakin on havaittu, että jotkut koulutetut vanhemmat ovat alkaneet välttää lastensa päätymistä huonomaineiseen kouluun. Keinot ovat monet: asuinpaikan valinta, harvinaisen A-kielen opiskeleminen tai painotetulle luokalle hakeutuminen."
Paitsi opetus lasten tulevaisuuteen vaikuttaa luonnollisesti hyvin paljon se KAVERIPIIRI, joka koulusta löytyy.
Heikommista kouluissa pääosa opettajien työstä menee siihen, että yritetään pitää heikot mukana ja paremmat jäävät vaille huomiota.
Kommentit (638)
Nythän voi jo valikoida eka luokan jos ei lähikoulu kelpaa syystä tai toisesta. Kulosaari ala-aste pk, suomi-englanti, Malmin peruskoulu sama juttu, Maunulan ala-aste pk, suurin osa opiskelusta englanniksi
valmistava operus, Ressun pk, suurin opetuksesta englanniksi, Töölön ala-aste pk, sama juttu, jos haluaa lapsen oppivan mandariinikiina niin sitä opetusta saa Meilahti pk ja Itäkeskus pk
Suomi-Espanja Käpylän pk, Suomi-venäjä Myllypuron pk,
MusiikkiPorolahden pk yhteistyössä Itä-Hgin musiikkiopiston kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle valkeni jossain vaiheessa, että keskivertovanhemmat eivät pistä tikkaa ristiin lapsen koulunkäytiin. Kunhan se ei heitä vaivaa, on motto.
Päätin, että en halua tällaiseen ympäristöön lapsiani. Nämä "lapseni hoitaa itsenäisesti koulunkäynnin ja kouluun menon" -perheet saavat olla minun puolestani omissa kouluissaan. Sen voi kuvitella kyllä, miten masentavaa on opettajana olla, kun on niin suuri kuilu lasten kotielämän kanssa. Sehän onkin enemmän sosiaalityötä kuin opetusta, yritetään parasta niillä rahkeilla, mitä on.
Ja nyt en tarkoita edes mitään "sossuperheitä", vaan ihan tavallisia toppahousuperheitä, jossa vanhemmat ovat mielestään taviksia.
Mikä ihmeen itseisarvo se osallistuminen on, jos lapsi pärjää hyvin muutenkin? Ja miten se tekee opettajan työstä sosiaalityötä, että lapsi kulkee koulumatkat itsenäisesti - meinaatko että se opettaja tulee saattamaan? Jotenkin aivan kummallisia ajatuskuvioita täynnä koko viesti.
Minä ymmärsin tuon ”hoitaa itsenäisesti koulunkäynnin ja kouluun menon” siten, että lasta ei auteta läksyissä eikä patisteta aamulla pysymään aikatauluissa. En siten, että kysymys olisi pelkästään kouluun kävelystä tai pyöräilystä, mikä taas voi asuinpaikasta riippuen tarkoittaa joko naapuriin käppäilyä tai oikeasti jopa vaarallista reittiä.
Ja kyllä, mielestäni hyvä vanhempi tekee tämän kaiken, jos vain voi olla paikalla. Herättää aamulla, huolehtii kunnon aamupalasta, toivottaa mukavat päivät, kyselee iltapäivällä koulun kuulumiset, katsoo läksyt jne.
Itse teen töitä kotoa käsin, ja olen iloinen että tähän pystyn. Koulumatkat lapsi kyllä kulkee itsenäisesti.
Mitä jos lapsi osaa hoitaa nuo asiat ihan itse? Mun kaikki lapset hoitavat itsensä ajoissa kouluun, syövät tukevan aamiaisen ja pukeutuvat asianmukaisesti säänmukaisiin vaatteisiin, ilman vahtimista. Myös läksyt ja kokeisiin lukeminen sujuu heiltä, autan jos on tarvetta varsinkaan kaksi vanhempaa eivät ole tarvinneet apua läksyissä/kokeisiin lukemisessa, molemmilla ka yli ysin. Nuorimmainen haluaa välillä tsekata että on tehnyt tehtävät oikein.
Välillä kun on aikaa, teen aamiaiset heille, mutta pääsääntöisesti hoitavat itse. Tottakai jos lapsi tarvitsee apua toiminnanohjauksessa, vanhemman tehtävä on tukea ja auttaa, mutta myös ohjata lasta siihen suuntaan, että hän pystyy itse ottamaan vastuuta omasta koulunkäynnistä (johon kuuluu läksyistä ja kokeista huolehtiminen, kouluun ajoissa meneminen, aamutoimien tekeminen ajoissa), toki ikätaso ja lapsen henkilökohtaiset taidot huomioonottaen.
Näen ihan riittävästi työssäni näitä curlingattuja lapsia, jotka eivät mitään saa tehtyä ellei aikuinen istu vieressä, heillä ei myöskään ole keinoja ratkoa mitään tilanteita itse, vaan aina tarvitaan aikuinen. Olen sitä mieltä, että on karhunpalvelus lapselle, jos aikuinen aina tekee ja selvittää asiat hänen puolestaan.Vaikka yritän tukea lapsia siihen suuntaan, että osaavat kantaa vastuun omasta elämästään, kyllä autan tarvittaessa, mutta pyydän yleensä miettimään ja yrittämään ensin itse. Tietävät että, olen aina tukena tarvittaessa, mutta en tee asioita heidän puolestaan
Ja ennenkuin joku alkaa huutelemaan, erityislapset on eri asia.
Juu, kyllä se olisikin ihan pilalle hemmottelua toivottaa lapselle aamulla kivaa koulupäivää ja kysyä vielä iltapäivällä kuulumisia. Luhistuisi varmaan koko lapsi - jos ei sitten ole jo valmiiksi erityislapsi..
Minä jopa luen iltasadun, vaikka lapset osaavat itsekin lukea.
Mitenhän nämä kaksi asiaa sulkee toisensa pois? Voin kertoa, että niin minäkin luen iltasadun lapselle, joka osaa lukea, itseasiassa teini-ikäinen velikin kuuntelee usein iltasadun samalla. Tosin myös kannustan siihen, että lukee itse myös, ei iltasatua vaan esim iktapäivällä. Ja halaan kaikkia illalla, myös sitä ihan kohta 18 vuotiasta, sekä toivotan hyvät yöt ja aamulla mukavaa koulupäivää, jos olen lähtenyt töihin niin että lapset nukkuvat, niin käyn pienimmälle sanomassa, että äiti lähtee, mukavaa koulupäivää. Isommille laitan viestinä. Jos ovat hereillä kun lähden toivottelen mukavat koulupäivät. Silti kasvatan heitä siihen, että osaavat toimia itse ja hoitaa omat asiansa sekä kantavat vastuuta
esimerkiksi koulusta.Ainiin ja kyllä kysyn kaikilta kolmelta joka päivä miten päivä on mennyt, kenen kanssa ovat olleet ulkona jne. Tänään kyselin, että miten esikoisen eka ajotunti meni ja juteltiin siitä.
Eli ketjussa jossa kritisoidaan vanhempia jotka eivät ole kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä sinä ensin lesoat miten ei siitä tarvitsekaan olla kiinnostunut kun lapset hoitaa itse kaiken siihen liittyvän eikä niille tarvitse mitään sanoa tai tehdä koska se olisi curlausta, ja sitten kerrot että kyllä sinäkin teet juuri näitä asioita mitä muut peräänkuuluttavat toisilta vanhemmilta. Eli omien sanojesi mukaan olet curlausvanhempi. Voisit lopettaa tuon tuomitsemasi lasten koulunkäynnin tukemisen kun kerran muille länkytät siitä miten lasten pitää pärjätä ilman mitään vanhempien osallistumista. Miksi luet lapsillesi, kyllähän he osaavat sen itsekin? Eikä heiltä nyt mitään tarvitse kysellä, kertovat jos jotain on. Ihme curlaaja.
Ei vaan lapseni itseasiassa monena päivänä itse hoitavat itsensä kouluun ja kyllä kokeisiin lukemisen ja läksyt hoitavat ihan itsenäisesti, en muistuttele kokeista tai kysele onko läksyt tehty. Ei tarvitse, juuri sitähän ensimmäinen jota lainasin kritisoi "nämä lapseni itse hoitaa koulunkäynnin ja kouluun menot vanhemmat" kyllä juuri noin meillä toimitaan, en laita rikkaa ristiin lasteni koulunkäyntiä varten, koska minun ei tarvitse tehdä sitä. Jos alkuperäinen tarkoitti vanhempia, jotka eivät tue silloin jos lapsi tarvitsee tukea, niin se on eriasia kuin vanhemmat jotka eivät puutu koulunkäymiseen tai sinne menemiseen, koska ei ole mitään syytä puuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle valkeni jossain vaiheessa, että keskivertovanhemmat eivät pistä tikkaa ristiin lapsen koulunkäytiin. Kunhan se ei heitä vaivaa, on motto.
Päätin, että en halua tällaiseen ympäristöön lapsiani. Nämä "lapseni hoitaa itsenäisesti koulunkäynnin ja kouluun menon" -perheet saavat olla minun puolestani omissa kouluissaan. Sen voi kuvitella kyllä, miten masentavaa on opettajana olla, kun on niin suuri kuilu lasten kotielämän kanssa. Sehän onkin enemmän sosiaalityötä kuin opetusta, yritetään parasta niillä rahkeilla, mitä on.
Ja nyt en tarkoita edes mitään "sossuperheitä", vaan ihan tavallisia toppahousuperheitä, jossa vanhemmat ovat mielestään taviksia.
Mikä ihmeen itseisarvo se osallistuminen on, jos lapsi pärjää hyvin muutenkin? Ja miten se tekee opettajan työstä sosiaalityötä, että lapsi kulkee koulumatkat itsenäisesti - meinaatko että se opettaja tulee saattamaan? Jotenkin aivan kummallisia ajatuskuvioita täynnä koko viesti.
Minä ymmärsin tuon ”hoitaa itsenäisesti koulunkäynnin ja kouluun menon” siten, että lasta ei auteta läksyissä eikä patisteta aamulla pysymään aikatauluissa. En siten, että kysymys olisi pelkästään kouluun kävelystä tai pyöräilystä, mikä taas voi asuinpaikasta riippuen tarkoittaa joko naapuriin käppäilyä tai oikeasti jopa vaarallista reittiä.
Ja kyllä, mielestäni hyvä vanhempi tekee tämän kaiken, jos vain voi olla paikalla. Herättää aamulla, huolehtii kunnon aamupalasta, toivottaa mukavat päivät, kyselee iltapäivällä koulun kuulumiset, katsoo läksyt jne.
Itse teen töitä kotoa käsin, ja olen iloinen että tähän pystyn. Koulumatkat lapsi kyllä kulkee itsenäisesti.
Mitä jos lapsi osaa hoitaa nuo asiat ihan itse? Mun kaikki lapset hoitavat itsensä ajoissa kouluun, syövät tukevan aamiaisen ja pukeutuvat asianmukaisesti säänmukaisiin vaatteisiin, ilman vahtimista. Myös läksyt ja kokeisiin lukeminen sujuu heiltä, autan jos on tarvetta varsinkaan kaksi vanhempaa eivät ole tarvinneet apua läksyissä/kokeisiin lukemisessa, molemmilla ka yli ysin. Nuorimmainen haluaa välillä tsekata että on tehnyt tehtävät oikein.
Välillä kun on aikaa, teen aamiaiset heille, mutta pääsääntöisesti hoitavat itse. Tottakai jos lapsi tarvitsee apua toiminnanohjauksessa, vanhemman tehtävä on tukea ja auttaa, mutta myös ohjata lasta siihen suuntaan, että hän pystyy itse ottamaan vastuuta omasta koulunkäynnistä (johon kuuluu läksyistä ja kokeista huolehtiminen, kouluun ajoissa meneminen, aamutoimien tekeminen ajoissa), toki ikätaso ja lapsen henkilökohtaiset taidot huomioonottaen.
Näen ihan riittävästi työssäni näitä curlingattuja lapsia, jotka eivät mitään saa tehtyä ellei aikuinen istu vieressä, heillä ei myöskään ole keinoja ratkoa mitään tilanteita itse, vaan aina tarvitaan aikuinen. Olen sitä mieltä, että on karhunpalvelus lapselle, jos aikuinen aina tekee ja selvittää asiat hänen puolestaan.Vaikka yritän tukea lapsia siihen suuntaan, että osaavat kantaa vastuun omasta elämästään, kyllä autan tarvittaessa, mutta pyydän yleensä miettimään ja yrittämään ensin itse. Tietävät että, olen aina tukena tarvittaessa, mutta en tee asioita heidän puolestaan
Ja ennenkuin joku alkaa huutelemaan, erityislapset on eri asia.
Juu, kyllä se olisikin ihan pilalle hemmottelua toivottaa lapselle aamulla kivaa koulupäivää ja kysyä vielä iltapäivällä kuulumisia. Luhistuisi varmaan koko lapsi - jos ei sitten ole jo valmiiksi erityislapsi..
Minä jopa luen iltasadun, vaikka lapset osaavat itsekin lukea.
Mitenhän nämä kaksi asiaa sulkee toisensa pois? Voin kertoa, että niin minäkin luen iltasadun lapselle, joka osaa lukea, itseasiassa teini-ikäinen velikin kuuntelee usein iltasadun samalla. Tosin myös kannustan siihen, että lukee itse myös, ei iltasatua vaan esim iktapäivällä. Ja halaan kaikkia illalla, myös sitä ihan kohta 18 vuotiasta, sekä toivotan hyvät yöt ja aamulla mukavaa koulupäivää, jos olen lähtenyt töihin niin että lapset nukkuvat, niin käyn pienimmälle sanomassa, että äiti lähtee, mukavaa koulupäivää. Isommille laitan viestinä. Jos ovat hereillä kun lähden toivottelen mukavat koulupäivät. Silti kasvatan heitä siihen, että osaavat toimia itse ja hoitaa omat asiansa sekä kantavat vastuuta
esimerkiksi koulusta.Ainiin ja kyllä kysyn kaikilta kolmelta joka päivä miten päivä on mennyt, kenen kanssa ovat olleet ulkona jne. Tänään kyselin, että miten esikoisen eka ajotunti meni ja juteltiin siitä.
Eli ketjussa jossa kritisoidaan vanhempia jotka eivät ole kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä sinä ensin lesoat miten ei siitä tarvitsekaan olla kiinnostunut kun lapset hoitaa itse kaiken siihen liittyvän eikä niille tarvitse mitään sanoa tai tehdä koska se olisi curlausta, ja sitten kerrot että kyllä sinäkin teet juuri näitä asioita mitä muut peräänkuuluttavat toisilta vanhemmilta. Eli omien sanojesi mukaan olet curlausvanhempi. Voisit lopettaa tuon tuomitsemasi lasten koulunkäynnin tukemisen kun kerran muille länkytät siitä miten lasten pitää pärjätä ilman mitään vanhempien osallistumista. Miksi luet lapsillesi, kyllähän he osaavat sen itsekin? Eikä heiltä nyt mitään tarvitse kysellä, kertovat jos jotain on. Ihme curlaaja.
Ei vaan lapseni itseasiassa monena päivänä itse hoitavat itsensä kouluun ja kyllä kokeisiin lukemisen ja läksyt hoitavat ihan itsenäisesti, en muistuttele kokeista tai kysele onko läksyt tehty. Ei tarvitse, juuri sitähän ensimmäinen jota lainasin kritisoi "nämä lapseni itse hoitaa koulunkäynnin ja kouluun menot vanhemmat" kyllä juuri noin meillä toimitaan, en laita rikkaa ristiin lasteni koulunkäyntiä varten, koska minun ei tarvitse tehdä sitä. Jos alkuperäinen tarkoitti vanhempia, jotka eivät tue silloin jos lapsi tarvitsee tukea, niin se on eriasia kuin vanhemmat jotka eivät puutu koulunkäymiseen tai sinne menemiseen, koska ei ole mitään syytä puuttua.
itsenäisesti poikakin hoiti koulun ja loistavasti vielä. Toki kannustin, kehuin jne
Puistolaiset valitsee lähikoulun 95% . Tapulikaupungissa Maatullin koulu.
Tavoitteen alle jääneitä kouluja 2016, ilmeisesti yläaste,
Kannelmäki, Taivallahti, Ylä-Malmi, Latokartano, Pitäjänmäki, Porolahti, Meilahti ja Vesalan yläaste. tää johtuu nk shoppailusta, lähikoulua ei kaikki valitse vaan koska on monipuolisesti painotettuja yläasteita. Maunulassa on liikunta- ja matematiikka tai kansainvälisen englannin luokille pääsee soveltuvuuskokeella. Kaiken kaikkiaan Suomessa on hyvä käydä koulua ja olemme PISA tutkimuksen kärjessä, Aasian maat ekoina koska siellä aletaan jo aikaisin prässäämään kullanmuruja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monen kaupunginosan eri alueet jakavat yhteiset koulut. Omakotitalo- tai muulta täysin omistuspainotteiselta alueelta voidaan käydä samassa koulussa kuin vuokrakerrostaloissa elävät.
Aikuiset lähtevät töihin sieltä omalta alueeltaan usein autolla toimistorakennuksiinsa tai keskustaan palaavat takaisin autolla kalliille omistusasuntoaluelleen. He eivät näe uussuomalaisia arkielämässään, he voivat äänestää nykyisen politiikan puolesta koska sushi ja pelihetket.
Toisin on heidän lapsillaan joiden on pakko viettää päivittäin 8 tuntia täysin eri alueen nuorten seassa koulussa vaikka heillä ei ole mitään yhteistä.Joka vuosi suomalaisia syntyy vähemmän ja uussuomalaisia enemmän. Kouluissa tämä näkyy räikeästi kun suomalaiset perheet tekevät sen yhden lapsen ja uussuomalaiset uuden tuotoksen joka vuosiluokalle.
Itä-Helsingissä pelkästään yhdestä samasta kaupungin vuokrakerrostalosta tuli yli 40 uutta oppilasta eräs lukuvuosi rehtorin mukaan. Helsingissä on monia alueita joilla edes sillä kalliilla asunnolla ei pääse uussuomalaisia pakoon edes vapaa-ajalla.
Onko reilua, että samalla kadulla voi olla 300-400 000 euron asuntoja ja kaupungin vuokrataloja täynnä uussuomalaisia. Toisissa 24/7 töissä olevat korkeakoulutetut vanhemmat hankkivat joskus 40v yhden lapsen ja toisissa ollaan kelan piikkiin vailla huolta huomisesta tehty ainakin viisi jo nuorena. Lapset käyvät samaa koulua ja oleskelevat vapaa-aikansa samoissa puistoissa, kentillä, yms.
Helsingissä monille vanhoillekin alueille kuten Lauttasaareen rakennetaan lisää tulevina vuosikymmeninä kaupungienosien väkimäärä tuplaten keskittyen vuokrataloihin. Ainoastaan diplomaattien Kulosaari ja täynnä oleva keskusta säästyvät tältä kaupungin paineelta lisätä vuokra-asumista kaavoituspäätöksissä.
Muuta toki Eiraan ja pistä lapsesi yksityiskouluun, jos noin paljon risoo muut kulttuurit lähelläsi. Juuri taisi olla Hesarissakin että n. 50% töölöläisistä asuu vuokralla. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on ihan tavallista, että kerrostaloissa asutaan vuokralla. Suomessa nyt vaan tuntuu olevan vallalla jokin pakkomielle omistuskerrostaloluukun hankkimiseen, vaikka sellaisesta saattaa olla tulevaisuudessa vain harmia. Aivan kuin se tekisi sinusta sitä arvokkaamman ihmisen mitä enemmän sinulla on omaisuutta (=joku 1/10 maksettu kämppä Helsingissä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monen kaupunginosan eri alueet jakavat yhteiset koulut. Omakotitalo- tai muulta täysin omistuspainotteiselta alueelta voidaan käydä samassa koulussa kuin vuokrakerrostaloissa elävät.
Aikuiset lähtevät töihin sieltä omalta alueeltaan usein autolla toimistorakennuksiinsa tai keskustaan palaavat takaisin autolla kalliille omistusasuntoaluelleen. He eivät näe uussuomalaisia arkielämässään, he voivat äänestää nykyisen politiikan puolesta koska sushi ja pelihetket.
Toisin on heidän lapsillaan joiden on pakko viettää päivittäin 8 tuntia täysin eri alueen nuorten seassa koulussa vaikka heillä ei ole mitään yhteistä.Joka vuosi suomalaisia syntyy vähemmän ja uussuomalaisia enemmän. Kouluissa tämä näkyy räikeästi kun suomalaiset perheet tekevät sen yhden lapsen ja uussuomalaiset uuden tuotoksen joka vuosiluokalle.
Itä-Helsingissä pelkästään yhdestä samasta kaupungin vuokrakerrostalosta tuli yli 40 uutta oppilasta eräs lukuvuosi rehtorin mukaan. Helsingissä on monia alueita joilla edes sillä kalliilla asunnolla ei pääse uussuomalaisia pakoon edes vapaa-ajalla.
Onko reilua, että samalla kadulla voi olla 300-400 000 euron asuntoja ja kaupungin vuokrataloja täynnä uussuomalaisia. Toisissa 24/7 töissä olevat korkeakoulutetut vanhemmat hankkivat joskus 40v yhden lapsen ja toisissa ollaan kelan piikkiin vailla huolta huomisesta tehty ainakin viisi jo nuorena. Lapset käyvät samaa koulua ja oleskelevat vapaa-aikansa samoissa puistoissa, kentillä, yms.
Helsingissä monille vanhoillekin alueille kuten Lauttasaareen rakennetaan lisää tulevina vuosikymmeninä kaupungienosien väkimäärä tuplaten keskittyen vuokrataloihin. Ainoastaan diplomaattien Kulosaari ja täynnä oleva keskusta säästyvät tältä kaupungin paineelta lisätä vuokra-asumista kaavoituspäätöksissä.Muuta toki Eiraan ja pistä lapsesi yksityiskouluun, jos noin paljon risoo muut kulttuurit lähelläsi. Juuri taisi olla Hesarissakin että n. 50% töölöläisistä asuu vuokralla. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on ihan tavallista, että kerrostaloissa asutaan vuokralla. Suomessa nyt vaan tuntuu olevan vallalla jokin pakkomielle omistuskerrostaloluukun hankkimiseen, vaikka sellaisesta saattaa olla tulevaisuudessa vain harmia. Aivan kuin se tekisi sinusta sitä arvokkaamman ihmisen mitä enemmän sinulla on omaisuutta (=joku 1/10 maksettu kämppä Helsingissä).
Monihan ”muuttaakin vuokralle” eli osoitteensa siksi aikaa että saa lapsensa oikeaan kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläaste kannattaa ottaa painotettu, Hgissä niitä on pilvin pimein. Soveltuvuuskokeet. On urheilu, matematiikka, ilmaisu, taide, tanssi, teknologia, tiede ja luonto, viestintä jne. Valikoituu tietynlaista porukkaa ja koulurauha.
Vierailija kirjoitti:
Nythän voi jo valikoida eka luokan jos ei lähikoulu kelpaa syystä tai toisesta. Kulosaari ala-aste pk, suomi-englanti, Malmin peruskoulu sama juttu, Maunulan ala-aste pk, suurin osa opiskelusta englanniksi
valmistava operus, Ressun pk, suurin opetuksesta englanniksi, Töölön ala-aste pk, sama juttu, jos haluaa lapsen oppivan mandariinikiina niin sitä opetusta saa Meilahti pk ja Itäkeskus pk
Suomi-Espanja Käpylän pk, Suomi-venäjä Myllypuron pk,
MusiikkiPorolahden pk yhteistyössä Itä-Hgin musiikkiopiston kanssa
eikö nyt alkanut yhteishaku, kuka minnekin, lukioon vai ammattikouluun jne ja mihin lukioon.
painotettu yläaste, Hgissä on mukavasti painotettuja yläasteita, Yhtenäiskoulu . Käpylä liikunta ja kotitalous, aika mielenkiintoista, Pitäjänmäen pk yläaste tanssi, ilmaisu ja liike, Kruununhaassa tanssi, liikuntaa monessa paikassa, Hgin Norssissa latina, tais olla Herrtoniemessäkin, hmm, musiikkia on monessa paikassa, matematiikkaa Maunulan yk, Munkkiniemen yhteiskoulu, Pohjois-Haagan yk, Töölön yk, Helsingin yhteislyseo,
matematiikka-luonnontiede idässä Vartiokylän yläaste, Meilahden yläasteen pk, tietotekniikkapainoitteinen kuvataide, aika mielenkiintoista, tietenkin Kulosaaren yläaste, suomi-englanti, Aurinkolahden pk, teknologiakasvatus mm fysiikka, tietotekniikka, kuvataide, käsityöt, soveltuvuuskokeet kaikkiin. Mulla oli aikoinaan helppo kun poika valitsi itse yläasteen painotettu luokka. Mikä osoittautui erittäin hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on siis Pisan kohdalla sijalla 15. Vuodesta 2015 on menty alamäkeä. Tuo vuosi on se jolloin muut maat saivat tarpeeksi siitä että suomalaiset eivät kunnioittaneet sääntöjä. Testiin valitut lapset olisi pitänyt valita summamutikassa mutta Suomi laittoi testejä tekemään valmiiksi valitut eli otanta oli epäreilu. Jyrkkä lasku siitä sitten tulikin kun randomisti piti valita lapsia eikä hikipinkoja vain:)
Lukion kirjoitukset ovat kaikilla samat. Ihan sama missä lukiossa opiskelee. Fiksut pärjää aina ja missä vain. Ootte te:DDDD
Monethan ovat huolissaan lähikouluista ja shoppailevat parempaa. Hgissä tosiaan voi jo shoppailla ensimmäisen luokan ja jos ei ehtinyt niin sitten kolmannen ja jos ei ehtinyt siihenkään niin yläasteen ja Hgissä niitä on paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monethan ovat huolissaan lähikouluista ja shoppailevat parempaa. Hgissä tosiaan voi jo shoppailla ensimmäisen luokan ja jos ei ehtinyt niin sitten kolmannen ja jos ei ehtinyt siihenkään niin yläasteen ja Hgissä niitä on paljon.
painotettu yläaste. Espoossa koulut ilmeisesti tasaisia.
Itä-Suomen pojat ja Lapin pojat madaltaa kuulemma Pisa tuloksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanni ranni Laasosen mielestä painotettu ei saa olla hyvätuloisten vanhempien lapsien valinta vaan kaikille. Sinnehän voi pyrkiä kaikki, on soveltuvuuskoe. Kohtahan se ratkeaa kuka pääsi mihinkin, onko se maaliskuussa. Kova tunku painotettuihin yläasteisiin ja hyvä niin. Täytyy ottaa huomioon että lapsikin voi itse valita omien intressien mukaan eikä vaan vanhemmat kuten meillä kävi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti onkin valtaisa ihme, että lapsemme pääsivät täältä "käpykylän" tavisperuskoulusta ja lukiosta opiskelemaan, toinen lääkikseen ja toinen oikikseen. Ja ihan nyt 2010-luvulla.
Eikä koko koulunkäynnistä, luokkavalinnoista ym. tarvinnut ikinä sen kummemmin hössöttää. Totta kai heitä on aina opiskelemaan kannustettu, se on selvä, mutta itse ovat pitkälti koulunkäynnistään huolehtineet.
Vanhoista kavereista molemmilla osa on ihan vaan amiksen käyneitä, että ilmeisen huonossa seurassakin ovat joutuneet varttumaan.. Ehkä vanhempien akateemisuus on sitten vähän kompensoinut, vaikka emme tämän ketjun standardeilla varmastikaan ole tehneet läheskään tarpeeksi lasten opintoja ajatellen.
Sivusta olen seurannut pääkaupunkiseudulla kouluista panikoivia sukulaisia. Heillä tuntuu olevan juuri näitä päähänpinttymiä, että lapsesta ei voi tulla esim. lääkäriä, ellei tämä pääse ns. huippulukioon. Eipä pidä paikkaansa.
Pienempien paikkakuntien koulut ovat varsin tasapaksuja. Pääkaupunkiseudulla taas on erittäin hyviä ja erittäin huonoja kouluja. Ja tämä on tutkittu.
Juuri näin. Ei voi verrata peräkylän peruskoulua isojen kaupunkien kouluihin. Pikkukylän koulussa on koko ikäluokka, porvarin ja duunarin lapset ja vain vähän vieraskielisiä/kielipuolia. Ison kaupungin hyvässä koulussa on vain akateemisesti lahjakkaita ja huonossa koulussa enemmistö oppilaista ei osaa edes suomea.
Samoin on lukioissa. Parhaissa isojen kaupunkien lukioissa kaikkien keskiarvo on pitkälti yli ysin ja huonoissa kenelläkään ei ole kasia parempaa. Pikkupaikkakunnan lukiossa on koko läpileikkaus eli myös niitä hyviä oppilaita.
Opetan itse eliittilukiossa, jonne ei pääse alle ysin keskiarvolla. Silti tasoerot opiskelijoiden osaamisessa ovat hurjat. Monet opiskelijat tulevat hienoista perheistä ja mietinkin, onko arvosanoissa herralisää, jota taviksen lapsi ei saisi. Myös muut opettajat ovat ihmetelleet joidenkin opiskelijoiden heikkoa osaamista. Eliittilukiossa opiskelu ei auta yhtään, jos lähtötaso on heikko ysiluokan huippuarvosanoista huolimatta. Tosiasia on, että osaaminen on vähentynyt kaikenkaikkiaan eikä töitä jaksettaisi tehdä. Yo-arvosanoissa voi näkyä C:tä ja B.tä, vaikka olisikin kyseessä lääkärin lapsi ja toiveet taustasta johtuen korkealla eli tavoitteena varsin epärealistisesti lääkis. Akateemiset vanhemmat eivät takaa menestymistä lukiossa ja yo-kirjoituksissa. Siksipä ei automaattisesti kannata valikoida lapsensa koulua ja kaveripiiriä vanhempien taustan mukaan. Myös duunareiden lapset voivat yhtä hyvin olla lahjakkaita ja akateemisten lapsi voi joutua kymppiluokalle korottamaan arvosanojaan, että pääsisi edes johonkin lukioon. Tällaista olen todistanut useamman kerran.
Meillä on lapsen kirjat isovanhemmilla, jotka asuvat ns. ykkösluokan alueella, jossa kunnollinen ja arvostettu koulu. Itse asumme alueella, josta lapsi menisi kouluun, jossa n. 40% oppilaista ulkomaalaisia. Järjestely on tehty pelkästään tästä syystä.
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista vielä hakea?
eikö nyt oo yhteishaku, ainakin lukioihin ja ammattikouluihin ja kai muihinkin kouluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti onkin valtaisa ihme, että lapsemme pääsivät täältä "käpykylän" tavisperuskoulusta ja lukiosta opiskelemaan, toinen lääkikseen ja toinen oikikseen. Ja ihan nyt 2010-luvulla.
Eikä koko koulunkäynnistä, luokkavalinnoista ym. tarvinnut ikinä sen kummemmin hössöttää. Totta kai heitä on aina opiskelemaan kannustettu, se on selvä, mutta itse ovat pitkälti koulunkäynnistään huolehtineet.
Vanhoista kavereista molemmilla osa on ihan vaan amiksen käyneitä, että ilmeisen huonossa seurassakin ovat joutuneet varttumaan.. Ehkä vanhempien akateemisuus on sitten vähän kompensoinut, vaikka emme tämän ketjun standardeilla varmastikaan ole tehneet läheskään tarpeeksi lasten opintoja ajatellen.
Sivusta olen seurannut pääkaupunkiseudulla kouluista panikoivia sukulaisia. Heillä tuntuu olevan juuri näitä päähänpinttymiä, että lapsesta ei voi tulla esim. lääkäriä, ellei tämä pääse ns. huippulukioon. Eipä pidä paikkaansa.
Pienempien paikkakuntien koulut ovat varsin tasapaksuja. Pääkaupunkiseudulla taas on erittäin hyviä ja erittäin huonoja kouluja. Ja tämä on tutkittu.
Juuri näin. Ei voi verrata peräkylän peruskoulua isojen kaupunkien kouluihin. Pikkukylän koulussa on koko ikäluokka, porvarin ja duunarin lapset ja vain vähän vieraskielisiä/kielipuolia. Ison kaupungin hyvässä koulussa on vain akateemisesti lahjakkaita ja huonossa koulussa enemmistö oppilaista ei osaa edes suomea.
Samoin on lukioissa. Parhaissa isojen kaupunkien lukioissa kaikkien keskiarvo on pitkälti yli ysin ja huonoissa kenelläkään ei ole kasia parempaa. Pikkupaikkakunnan lukiossa on koko läpileikkaus eli myös niitä hyviä oppilaita.
Opetan itse eliittilukiossa, jonne ei pääse alle ysin keskiarvolla. Silti tasoerot opiskelijoiden osaamisessa ovat hurjat. Monet opiskelijat tulevat hienoista perheistä ja mietinkin, onko arvosanoissa herralisää, jota taviksen lapsi ei saisi. Myös muut opettajat ovat ihmetelleet joidenkin opiskelijoiden heikkoa osaamista. Eliittilukiossa opiskelu ei auta yhtään, jos lähtötaso on heikko ysiluokan huippuarvosanoista huolimatta. Tosiasia on, että osaaminen on vähentynyt kaikenkaikkiaan eikä töitä jaksettaisi tehdä. Yo-arvosanoissa voi näkyä C:tä ja B.tä, vaikka olisikin kyseessä lääkärin lapsi ja toiveet taustasta johtuen korkealla eli tavoitteena varsin epärealistisesti lääkis. Akateemiset vanhemmat eivät takaa menestymistä lukiossa ja yo-kirjoituksissa. Siksipä ei automaattisesti kannata valikoida lapsensa koulua ja kaveripiiriä vanhempien taustan mukaan. Myös duunareiden lapset voivat yhtä hyvin olla lahjakkaita ja akateemisten lapsi voi joutua kymppiluokalle korottamaan arvosanojaan, että pääsisi edes johonkin lukioon. Tällaista olen todistanut useamman kerran.
kai siellä on hyviäkin koska parhaiten kirjoittavat , Ressun lukio, Etelä-Tapiolan lukio, Kulosaaren yhteiskoulun lukio, Viikki, Norssi, SYK, yli 9 ka noihin
Ei, vaan vastasin tälle jonka mielestä jos lapset menevät kouluun itsenäisesti ja hoitavat koulunsa itsenäisesti tekevät opettajan työstä sosiaalityötä. Koska olen kyllä sitä mieltä, että lasten on hyvä oppia menemään kouluun itse ja hoitaa koulunsa ilman, että vanhempi istuu vieressä. Eikä mun mielestä vanhempien ole syytä tsekata lasten läksyjä, paitsi jos lapsella on jatkuvasti läksyt tekemättä tai lapsi pyytää apua,silloin toki. Ehkä lainaukseni epäonnistui. Enkä mitenkään ymmärrä logiikkaa, jonka mukaan jos haluaa kasvattaa lapsia omatoimiseksi, ei olisi kiinnostunut lapsen elämästä, lukisi iltasatua tai kyselisi päivän kuulumisia. Halaileminen tai kuulumisten kysyminen ei ole curlingaamista. Eikä sekään ole vaarallista, jos lapsi joskus myöhästyy tai on läksyt tekemättä, maailma ei siihen kaadu. Lapset ja nuoret saavat tehdä virheitä, jos jatkuvasti ollaan myöhässä tai on läksyt tekemättä, silloin tottakai vanhemman on syytä puuttua asiaan. En ymmärrä mitä pahaa siinä on, että katsoo lapsen kanssa illalla mihin aikaan pitää alkaa pukemaan ulkovaatteita ja lähteä kouluun, että ehtii ajoissa (tottakai aika katsotaan niin että mukana on ekstraa) pikkuhiljaa lapsi oppii itse sen katsomaan ja lähtemään sinne kouluun ilman vanhempaa.