Lue keskustelun säännöt.
Pääseehän lapsosesi varmasti sosioekonomisesti OIKEAAN kouluun - erot hurjia!
14.02.2019 |
HS: "PÄÄKAUPUNKISEUDUN peruskoulut ovat keskimäärin oppimistuloksiltaan koko maailman kärkeä, mutta alueella on myös kouluja, joiden osaamistaso on samaa kuin Chilessä tai Bulgariassa. Esimerkiksi luonnontieteissä heikoimpien ja parhaiden koulujen osaamisero vastaa kolmen vuoden koulunkäyntiä.
Tutkijoiden mukaan ero oppimistuloksissa selittyy ennen kaikkea koululaisten taustalla. Suurissa kaupungeissa on alueita, jotka eroavat sosioekonomisesti toisistaan huomattavasti, ja erot ovat kasvussa.
Koulushoppailu uhkaa kiihdyttää koulujen eriytymiskehitystä entisestään. Suomessakin on havaittu, että jotkut koulutetut vanhemmat ovat alkaneet välttää lastensa päätymistä huonomaineiseen kouluun. Keinot ovat monet: asuinpaikan valinta, harvinaisen A-kielen opiskeleminen tai painotetulle luokalle hakeutuminen."
Paitsi opetus lasten tulevaisuuteen vaikuttaa luonnollisesti hyvin paljon se KAVERIPIIRI, joka koulusta löytyy.
Heikommista kouluissa pääosa opettajien työstä menee siihen, että yritetään pitää heikot mukana ja paremmat jäävät vaille huomiota.
Kommentit (638)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjois-Carolinesta asti on tultu ihmettelemään suomalaista koulusysteemiä ja mainittiin Pisa. Hyvä me. Suomessa tasa-arvoinen koulusysteemi. Vieläpä ilmainen. Jokaisella mahdollisuus oppia niin pitkälle ku päätä riittää.
Se on CarolinA.
Niinhän me meidänkin lapsen kirjattomassa (säästöt) ja paskaruokaa tarjoavassa (säästöt) kierrättää aina noita vieraita.
Silloin oli vielä kirjat kun poika aloitti joskus 2000 luvulla koulun. Nyt en enään tiedä kun sen että on nk ilmiöoppiminen. Ne pärjää jotka on aktiivisia ja vanhemmat seuraa tarkkaan ja ovat ajassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajajilla sama koulutus. Eriasia jos siellä opettaa epäpätevää papin frouva uskontoa ja lääkärin frouva fykeä hmm ilman koulutusta.
Pääsääntöisesti ongelmana eivät ole opettajat, vaan oppilaat. Hyväkään opettaja ei pysty tarjoamaan laadukasta opetusta luokalle, jossa osa ei osaa kunnolla lukea ja kirjoittaa suomea ja osa muuten vaan p*rseilee ja häiriköi päätyökseen. Siinä saa ope parka kamppailla, että saa edes perusasiat käytyä läpi ja kaiken ylimääräisen ja syventävän voi suosiolla unohtaa. Tällainen luokka on painajainen sille yksittäiselle oppilaalle, jolla olisi halua ja kykyä opiskella. Kolme vuotta tälläisessä apinatarhassa on nuorelle ihan kohtuuton rangaisus ja aihettaa turhautumista ja stressiä.
T. Oman nuoren painajaista sivusta seuraavaIkävää jos lapsesi tuollaisessa luokassa. Silloin kyllä kannattaa jo etsiä parempaa. Yläaste painotettu.
Painotuksiin pyritään kutosluokan talvella. Ei niihin sen jälkeen pääse.
Siksi moni ei edes pelaa tuot lottoa, vaan toimii varman päälle.
Oma lapseni on superrauhallisella tyttöluokalla... juuri tuon ylläkuvatun skenaarion takia. Kympin tyttöjä, joista yksi puoliksi mamu.
Poika aikoinaan ilmoitti mihin menee yläasteella eli oli painotettu. Fysiikka.tietotekniikka
Mikä ihmeen poika?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjois-Carolinesta asti on tultu ihmettelemään suomalaista koulusysteemiä ja mainittiin Pisa. Hyvä me. Suomessa tasa-arvoinen koulusysteemi. Vieläpä ilmainen. Jokaisella mahdollisuus oppia niin pitkälle ku päätä riittää.
Se on CarolinA.
Niinhän me meidänkin lapsen kirjattomassa (säästöt) ja paskaruokaa tarjoavassa (säästöt) kierrättää aina noita vieraita.
Silloin oli vielä kirjat kun poika aloitti joskus 2000 luvulla koulun. Nyt en enään tiedä kun sen että on nk ilmiöoppiminen. Ne pärjää jotka on aktiivisia ja vanhemmat seuraa tarkkaan ja ovat ajassa.
Jep. Säästöt ja uusi ops ovat luoneet systeemin, jossa vanhemmat valvoo ja käy koulua ja ne joilla ei ole vanhempia osallistumassa tipahtaa vielä pahemmin.
Vierailija kirjoitti:
Loistavia opettajia riittää kaikenlaisiin kouluihin. Meillä jokainen virassa oleva ope on pätevä.
Hyvät koulut voi poimia virallisesti pätevistä ne parhaat. Esim Viikin Norssissa suurin osa opettajista on tohtoreita ja heillä on suoritettuna kasvatustieteen sivugradut jne.
Hyvissä kouluissa myös täysennyskoulutetaan ja -kouluttaudutaan.
Peruskoulussa voi shoppailla kolmannelle luokalle soveltuvuuskokeen kautta. Painotettu yläaste ja niitä riittää Hgissä. Soveltuvuuskoe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loistavia opettajia riittää kaikenlaisiin kouluihin. Meillä jokainen virassa oleva ope on pätevä.
Hyvät koulut voi poimia virallisesti pätevistä ne parhaat. Esim Viikin Norssissa suurin osa opettajista on tohtoreita ja heillä on suoritettuna kasvatustieteen sivugradut jne.
Hyvissä kouluissa myös täysennyskoulutetaan ja -kouluttaudutaan.
Lähiön peruskoulustakin pääsee Ressun lukioon. Ei ollut tohtoreita lähiössä opettajina vaan kunnon opettajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi alkaa shoppailemaan jotta saa lapsen Itäkeskuksen peruskoulu, ranska ja saksa painotus kolmannelta, SYK, ranska, saksa, venäjä, Aleksis Kiven peruskoulu kuvataide, Puistopolun pk Taideilmaisu, Kaisaniemi pk nykytanssi, musiikki, Kaisaniemi, Laajasalo, oulunkylä, Pakila, Vuoniitty, Urheilu, eli liikunta Haaga, Tahvonlahti, Pukinmäenkaari, Merilahden pk, Puistopolun pk. Siinä sitä on shoppailua. Onneksi lapseni jo Hgin yliopistossa.
KUKAAN ei tasan shoppaa lastaan Itäkeskuksen peruskouluun! Se on juuri yksi niistä kouluista, joita lähdetään pakoon.
Ja Vuosaari, Pukinmäki, Puistola kuulostaa kyllä myös epätodennäköisiltä. Ja Aleksis Kivi.
Vuosaaren Aurinkolahdessa on teknologia luokka mm fysiikka, tietotekniikka, oppilaita tulee muualtakin kuin Vsaaresta, soveltuvuuskokeet
Aurinkolahti on yksi Suomen eläkeläisvoittoisimpia alueita, siellä ei paljon lapsia ole kokoonsa nähden.
Nimestään huolimatta tuon koulun oppilasaines tulee pääosin Meri-Rastilan puoleisesta 90-luvun vuokrakortteli Vuosaaren osasta koska Aurinkolahdesta ei riitä oppilaita. Tässä on klassinen esimerkki siitä miten lapsen ja aikuisen arki eroaa, Aurinkolahdessa aikuiset eivät näe kuin aurinkolahtelaisia omassa kuplassaan, mutta heidän lapsensa kyllä päivittäin ovat tekemisissä muiden alueiden lasten kanssa.
Nuo tiede- ja teknologia-luokkien soveltuvuuskokeet ovat vain kevyet, mutta tarpeeksi jakaakseen rikkaus "kädentaitoluokille" joissa suomalaisten osuus voi olla helposti jopa alle puolet. Ne ovat niitä joissa joka tunti on häiriköintiä ja luonnontieteitä ei edes voida haasteellisuutensa vuoksi opettaa, jotkut opettajat ovat jopa kieltäytyneet opettamasta noita luokkia tai eri aineissa on jatkuvasti ketjutettuja sijaisia tai opettajanvaihdoksia. Jos joku muistaa sen pari vuotta vanhan videon missä vanhempi opettajatar saa hermoromahduksen niin sellainen on arkea noilla luokilla.
Eli nuo tiede- ja teknologiapainotukset eivät ole mikään erikoislinja johon haettaisiin muualta varta vasten, ne ovat koulun sisäistä koodikieltä jakamaan oppilaat tavallisiin luokkiin joissa opettajat voivat edetä opetussuunnitelman mukaan ja häirikköluokkiin joissa ei saada edettyä asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajajilla sama koulutus. Eriasia jos siellä opettaa epäpätevää papin frouva uskontoa ja lääkärin frouva fykeä hmm ilman koulutusta.
Pääsääntöisesti ongelmana eivät ole opettajat, vaan oppilaat. Hyväkään opettaja ei pysty tarjoamaan laadukasta opetusta luokalle, jossa osa ei osaa kunnolla lukea ja kirjoittaa suomea ja osa muuten vaan p*rseilee ja häiriköi päätyökseen. Siinä saa ope parka kamppailla, että saa edes perusasiat käytyä läpi ja kaiken ylimääräisen ja syventävän voi suosiolla unohtaa. Tällainen luokka on painajainen sille yksittäiselle oppilaalle, jolla olisi halua ja kykyä opiskella. Kolme vuotta tälläisessä apinatarhassa on nuorelle ihan kohtuuton rangaisus ja aihettaa turhautumista ja stressiä.
T. Oman nuoren painajaista sivusta seuraavaIkävää jos lapsesi tuollaisessa luokassa. Silloin kyllä kannattaa jo etsiä parempaa. Yläaste painotettu.
Painotuksiin pyritään kutosluokan talvella. Ei niihin sen jälkeen pääse.
Siksi moni ei edes pelaa tuot lottoa, vaan toimii varman päälle.
Oma lapseni on superrauhallisella tyttöluokalla... juuri tuon ylläkuvatun skenaarion takia. Kympin tyttöjä, joista yksi puoliksi mamu.
Poika aikoinaan ilmoitti mihin menee yläasteella eli oli painotettu. Fysiikka.tietotekniikka
Mikä ihmeen poika?
Oli vastaus tuolle yhdelle. Ei tykännyt ilmeisesti painotettu yläaste. Vastasin että poika valitsi painotetun. Mun poika. Äitinä en valinnut painotettua yläastetta. Poika ehti ottaa aiemmin puheeksi jo ennenkuin edes ajattelin että niinhän se täytyy tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Pohjois-Carolinesta asti on tultu ihmettelemään suomalaista koulusysteemiä ja mainittiin Pisa. Hyvä me. Suomessa tasa-arvoinen koulusysteemi. Vieläpä ilmainen. Jokaisella mahdollisuus oppia niin pitkälle ku päätä riittää.
Kierrätetäänkö näitä suomen koululaitokseen tutustujia jossain korsossa katsomassa miten oppilaat piirtelee puukolla pulpettiin, vai kuitenkin niissä keskustan painotuskouluissa missä herrantertuilla on rusetit kaulassa? Sitä minäkin.
Omat lapset menivät painotukseen parempaan kouluun ja tyytyväisiä on oltu. Pojan keskiarvo nousi yli yhdellä pisteellä 6 - 7 luokalla. Eron tekee koulun rauhallisuus ja oppimismyönteinen ilmapiiri.
Itse kävin kouluni maalaispaikkakunnan koulussa jossa oli koko kunnan nuoret. Pahimmat vatipäätkin kesti kun joukossa oli kuitenkin hyviäkin koululaisia. Jossain kaupungin lähiössä ei ole kuin niitä pahimpia, paremmat perheet asuu muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi alkaa shoppailemaan jotta saa lapsen Itäkeskuksen peruskoulu, ranska ja saksa painotus kolmannelta, SYK, ranska, saksa, venäjä, Aleksis Kiven peruskoulu kuvataide, Puistopolun pk Taideilmaisu, Kaisaniemi pk nykytanssi, musiikki, Kaisaniemi, Laajasalo, oulunkylä, Pakila, Vuoniitty, Urheilu, eli liikunta Haaga, Tahvonlahti, Pukinmäenkaari, Merilahden pk, Puistopolun pk. Siinä sitä on shoppailua. Onneksi lapseni jo Hgin yliopistossa.
KUKAAN ei tasan shoppaa lastaan Itäkeskuksen peruskouluun! Se on juuri yksi niistä kouluista, joita lähdetään pakoon.
Ja Vuosaari, Pukinmäki, Puistola kuulostaa kyllä myös epätodennäköisiltä. Ja Aleksis Kivi.
Vuosaaren Aurinkolahdessa on teknologia luokka mm fysiikka, tietotekniikka, oppilaita tulee muualtakin kuin Vsaaresta, soveltuvuuskokeet
Aurinkolahti on yksi Suomen eläkeläisvoittoisimpia alueita, siellä ei paljon lapsia ole kokoonsa nähden.
Nimestään huolimatta tuon koulun oppilasaines tulee pääosin Meri-Rastilan puoleisesta 90-luvun vuokrakortteli Vuosaaren osasta koska Aurinkolahdesta ei riitä oppilaita. Tässä on klassinen esimerkki siitä miten lapsen ja aikuisen arki eroaa, Aurinkolahdessa aikuiset eivät näe kuin aurinkolahtelaisia omassa kuplassaan, mutta heidän lapsensa kyllä päivittäin ovat tekemisissä muiden alueiden lasten kanssa.Nuo tiede- ja teknologia-luokkien soveltuvuuskokeet ovat vain kevyet, mutta tarpeeksi jakaakseen rikkaus "kädentaitoluokille" joissa suomalaisten osuus voi olla helposti jopa alle puolet. Ne ovat niitä joissa joka tunti on häiriköintiä ja luonnontieteitä ei edes voida haasteellisuutensa vuoksi opettaa, jotkut opettajat ovat jopa kieltäytyneet opettamasta noita luokkia tai eri aineissa on jatkuvasti ketjutettuja sijaisia tai opettajanvaihdoksia. Jos joku muistaa sen pari vuotta vanhan videon missä vanhempi opettajatar saa hermoromahduksen niin sellainen on arkea noilla luokilla.
Eli nuo tiede- ja teknologiapainotukset eivät ole mikään erikoislinja johon haettaisiin muualta varta vasten, ne ovat koulun sisäistä koodikieltä jakamaan oppilaat tavallisiin luokkiin joissa opettajat voivat edetä opetussuunnitelman mukaan ja häirikköluokkiin joissa ei saada edettyä asioissa.
Tiedelinjalle ei voi hakea muualta mutta teknologiakasvatus voi hakea kuka vaan. On soveltuvuuskokeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjois-Carolinesta asti on tultu ihmettelemään suomalaista koulusysteemiä ja mainittiin Pisa. Hyvä me. Suomessa tasa-arvoinen koulusysteemi. Vieläpä ilmainen. Jokaisella mahdollisuus oppia niin pitkälle ku päätä riittää.
Kierrätetäänkö näitä suomen koululaitokseen tutustujia jossain korsossa katsomassa miten oppilaat piirtelee puukolla pulpettiin, vai kuitenkin niissä keskustan painotuskouluissa missä herrantertuilla on rusetit kaulassa? Sitä minäkin.
Omat lapset menivät painotukseen parempaan kouluun ja tyytyväisiä on oltu. Pojan keskiarvo nousi yli yhdellä pisteellä 6 - 7 luokalla. Eron tekee koulun rauhallisuus ja oppimismyönteinen ilmapiiri.
Itse kävin kouluni maalaispaikkakunnan koulussa jossa oli koko kunnan nuoret. Pahimmat vatipäätkin kesti kun joukossa oli kuitenkin hyviäkin koululaisia. Jossain kaupungin lähiössä ei ole kuin niitä pahimpia, paremmat perheet asuu muualla.
Tuskin Korso Kerava ja Järvenpää häntä kotona et koskaan nää. Hmm laulu ja ketä ei kotona nää. Konduktööri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjois-Carolinesta asti on tultu ihmettelemään suomalaista koulusysteemiä ja mainittiin Pisa. Hyvä me. Suomessa tasa-arvoinen koulusysteemi. Vieläpä ilmainen. Jokaisella mahdollisuus oppia niin pitkälle ku päätä riittää.
Kierrätetäänkö näitä suomen koululaitokseen tutustujia jossain korsossa katsomassa miten oppilaat piirtelee puukolla pulpettiin, vai kuitenkin niissä keskustan painotuskouluissa missä herrantertuilla on rusetit kaulassa? Sitä minäkin.
Omat lapset menivät painotukseen parempaan kouluun ja tyytyväisiä on oltu. Pojan keskiarvo nousi yli yhdellä pisteellä 6 - 7 luokalla. Eron tekee koulun rauhallisuus ja oppimismyönteinen ilmapiiri.
Itse kävin kouluni maalaispaikkakunnan koulussa jossa oli koko kunnan nuoret. Pahimmat vatipäätkin kesti kun joukossa oli kuitenkin hyviäkin koululaisia. Jossain kaupungin lähiössä ei ole kuin niitä pahimpia, paremmat perheet asuu muualla.
Kalasatamassa käyät usein. Sinne kun on sisustettu upouuteen koulurakennukseen ns ilmiöoppiva ympäristö. Siellä on myös tietokoneet (muissa Helsingin kouluissa ei olekaan) ja säkkituolit jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi alkaa shoppailemaan jotta saa lapsen Itäkeskuksen peruskoulu, ranska ja saksa painotus kolmannelta, SYK, ranska, saksa, venäjä, Aleksis Kiven peruskoulu kuvataide, Puistopolun pk Taideilmaisu, Kaisaniemi pk nykytanssi, musiikki, Kaisaniemi, Laajasalo, oulunkylä, Pakila, Vuoniitty, Urheilu, eli liikunta Haaga, Tahvonlahti, Pukinmäenkaari, Merilahden pk, Puistopolun pk. Siinä sitä on shoppailua. Onneksi lapseni jo Hgin yliopistossa.
KUKAAN ei tasan shoppaa lastaan Itäkeskuksen peruskouluun! Se on juuri yksi niistä kouluista, joita lähdetään pakoon.
Ja Vuosaari, Pukinmäki, Puistola kuulostaa kyllä myös epätodennäköisiltä. Ja Aleksis Kivi.
Vuosaaren Aurinkolahdessa on teknologia luokka mm fysiikka, tietotekniikka, oppilaita tulee muualtakin kuin Vsaaresta, soveltuvuuskokeet
Aurinkolahti on yksi Suomen eläkeläisvoittoisimpia alueita, siellä ei paljon lapsia ole kokoonsa nähden.
Nimestään huolimatta tuon koulun oppilasaines tulee pääosin Meri-Rastilan puoleisesta 90-luvun vuokrakortteli Vuosaaren osasta koska Aurinkolahdesta ei riitä oppilaita. Tässä on klassinen esimerkki siitä miten lapsen ja aikuisen arki eroaa, Aurinkolahdessa aikuiset eivät näe kuin aurinkolahtelaisia omassa kuplassaan, mutta heidän lapsensa kyllä päivittäin ovat tekemisissä muiden alueiden lasten kanssa.Nuo tiede- ja teknologia-luokkien soveltuvuuskokeet ovat vain kevyet, mutta tarpeeksi jakaakseen rikkaus "kädentaitoluokille" joissa suomalaisten osuus voi olla helposti jopa alle puolet. Ne ovat niitä joissa joka tunti on häiriköintiä ja luonnontieteitä ei edes voida haasteellisuutensa vuoksi opettaa, jotkut opettajat ovat jopa kieltäytyneet opettamasta noita luokkia tai eri aineissa on jatkuvasti ketjutettuja sijaisia tai opettajanvaihdoksia. Jos joku muistaa sen pari vuotta vanhan videon missä vanhempi opettajatar saa hermoromahduksen niin sellainen on arkea noilla luokilla.
Eli nuo tiede- ja teknologiapainotukset eivät ole mikään erikoislinja johon haettaisiin muualta varta vasten, ne ovat koulun sisäistä koodikieltä jakamaan oppilaat tavallisiin luokkiin joissa opettajat voivat edetä opetussuunnitelman mukaan ja häirikköluokkiin joissa ei saada edettyä asioissa.
Kiitos kun kerroit tästä "koodikielestä".
On onni, että joku rehtori on keksinyt tällaisen porsaanreiän, että lapset voivat opiskella RAUHASSA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Justiinsahan sä itse kirjoitit, miten kielipainotus on lapsellesi "kova ponnistus". Kyllä nyt taidetaan vaatia kauhalla lapselta, jolle on lusikalla annettu.
Huomautan täältä sivusta, että kyllä kielellisesti lahjakkaallekin lapselle se kielipainotus on kova ponnistus. Ensinnäkin sitä vierasta kieltä tulee tuutin täydeltä. Kolmannella luokalla sitä oli 7 tuntia viikossa ja siihen päälle joku musiikki ja kuvaamataito oli kylmiltään sillä vieraalla kielellä. Viidennellä luokalla vieraan kielen tunnit tippui muistaakseni kuuteen, mutta samalla alkoi matematiikka tällä vieraalla kielellä. Ja samalla alkoi englanti neljä tuntia viikossa tällä vieraalla kielellä. Siinä joutui lapsi opettelemaan englannin sanakokeeseen kahta vierasta kieltä, ei riittänyt että osasi suomeksi, kun piti osata sillä toisella kielellä mikä oli perusopetuskieli. Ja matematiikan kokeet tussikynällä saatana. Väitän että rankkaa oli! Koulupäivät pidempiä kuin muilla, koska kieliä hitosti ja matikkaa myös. Kaiken maailman kevytaineita vastaavasti vähemmän, esim. käsityö loppui jo neljännellä luokalla ja kotitaloutta oli vain puolen vuoden ajan.
Meidän lapselle tuo silti sopi, lahjakas kun on. Se vieraalla kielellä opiskelu toi sopivasti haastetta, muuten olisi luultavasti turhautunut koulunkäynnin helppouteen. Lukion pääsykokeet taas oli oma ongelmansa, kun niissä olisi pitänyt osata matematiikasta, kemiasta ja fysiikasta suomenkieliset termit ja ne oli opittu sillä vieraalla kielellä. Niihin piti erikseen opetella sitä suomenkielistä sanastoa. Mutta muuta haittaa tuosta vieraalla kielellä opiskelusta ei ollut, kyllä ne asiat sitten lukiossa oppi suomeksi.
Ilman muuta tuollaiseen rankkaan kielipainotukseen, jossa vieraalla kielellä opittavat aineet lisääntyvät matkan varrella ja joka tähtää lukion käymiseen kokonaan vieraalla kielellä, pitää olla lapsella kiinnostusta, motivaatiota ja myös lahjakkuutta.
IB lukio.
Kielellisesti lahjakas voi mennä jo kolmannelta Itäkeskuksen pk Ranska ja Saksa ja lukiokin hyvin kansainvälinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Justiinsahan sä itse kirjoitit, miten kielipainotus on lapsellesi "kova ponnistus". Kyllä nyt taidetaan vaatia kauhalla lapselta, jolle on lusikalla annettu.
Huomautan täältä sivusta, että kyllä kielellisesti lahjakkaallekin lapselle se kielipainotus on kova ponnistus. Ensinnäkin sitä vierasta kieltä tulee tuutin täydeltä. Kolmannella luokalla sitä oli 7 tuntia viikossa ja siihen päälle joku musiikki ja kuvaamataito oli kylmiltään sillä vieraalla kielellä. Viidennellä luokalla vieraan kielen tunnit tippui muistaakseni kuuteen, mutta samalla alkoi matematiikka tällä vieraalla kielellä. Ja samalla alkoi englanti neljä tuntia viikossa tällä vieraalla kielellä. Siinä joutui lapsi opettelemaan englannin sanakokeeseen kahta vierasta kieltä, ei riittänyt että osasi suomeksi, kun piti osata sillä toisella kielellä mikä oli perusopetuskieli. Ja matematiikan kokeet tussikynällä saatana. Väitän että rankkaa oli! Koulupäivät pidempiä kuin muilla, koska kieliä hitosti ja matikkaa myös. Kaiken maailman kevytaineita vastaavasti vähemmän, esim. käsityö loppui jo neljännellä luokalla ja kotitaloutta oli vain puolen vuoden ajan.
Meidän lapselle tuo silti sopi, lahjakas kun on. Se vieraalla kielellä opiskelu toi sopivasti haastetta, muuten olisi luultavasti turhautunut koulunkäynnin helppouteen. Lukion pääsykokeet taas oli oma ongelmansa, kun niissä olisi pitänyt osata matematiikasta, kemiasta ja fysiikasta suomenkieliset termit ja ne oli opittu sillä vieraalla kielellä. Niihin piti erikseen opetella sitä suomenkielistä sanastoa. Mutta muuta haittaa tuosta vieraalla kielellä opiskelusta ei ollut, kyllä ne asiat sitten lukiossa oppi suomeksi.
Ilman muuta tuollaiseen rankkaan kielipainotukseen, jossa vieraalla kielellä opittavat aineet lisääntyvät matkan varrella ja joka tähtää lukion käymiseen kokonaan vieraalla kielellä, pitää olla lapsella kiinnostusta, motivaatiota ja myös lahjakkuutta.
IB lukio.
Kielellisesti lahjakas voi mennä jo kolmannelta Itäkeskuksen pk Ranska ja Saksa ja lukiokin hyvin kansainvälinen.
Kielten nimet kirjoitetaan pienellä.
Eikä kukaan halua tuollaista kansainvälisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi alkaa shoppailemaan jotta saa lapsen Itäkeskuksen peruskoulu, ranska ja saksa painotus kolmannelta, SYK, ranska, saksa, venäjä, Aleksis Kiven peruskoulu kuvataide, Puistopolun pk Taideilmaisu, Kaisaniemi pk nykytanssi, musiikki, Kaisaniemi, Laajasalo, oulunkylä, Pakila, Vuoniitty, Urheilu, eli liikunta Haaga, Tahvonlahti, Pukinmäenkaari, Merilahden pk, Puistopolun pk. Siinä sitä on shoppailua. Onneksi lapseni jo Hgin yliopistossa.
KUKAAN ei tasan shoppaa lastaan Itäkeskuksen peruskouluun! Se on juuri yksi niistä kouluista, joita lähdetään pakoon.
Ja Vuosaari, Pukinmäki, Puistola kuulostaa kyllä myös epätodennäköisiltä. Ja Aleksis Kivi.
Vuosaaren Aurinkolahdessa on teknologia luokka mm fysiikka, tietotekniikka, oppilaita tulee muualtakin kuin Vsaaresta, soveltuvuuskokeet
Aurinkolahti on yksi Suomen eläkeläisvoittoisimpia alueita, siellä ei paljon lapsia ole kokoonsa nähden.
Nimestään huolimatta tuon koulun oppilasaines tulee pääosin Meri-Rastilan puoleisesta 90-luvun vuokrakortteli Vuosaaren osasta koska Aurinkolahdesta ei riitä oppilaita. Tässä on klassinen esimerkki siitä miten lapsen ja aikuisen arki eroaa, Aurinkolahdessa aikuiset eivät näe kuin aurinkolahtelaisia omassa kuplassaan, mutta heidän lapsensa kyllä päivittäin ovat tekemisissä muiden alueiden lasten kanssa.Nuo tiede- ja teknologia-luokkien soveltuvuuskokeet ovat vain kevyet, mutta tarpeeksi jakaakseen rikkaus "kädentaitoluokille" joissa suomalaisten osuus voi olla helposti jopa alle puolet. Ne ovat niitä joissa joka tunti on häiriköintiä ja luonnontieteitä ei edes voida haasteellisuutensa vuoksi opettaa, jotkut opettajat ovat jopa kieltäytyneet opettamasta noita luokkia tai eri aineissa on jatkuvasti ketjutettuja sijaisia tai opettajanvaihdoksia. Jos joku muistaa sen pari vuotta vanhan videon missä vanhempi opettajatar saa hermoromahduksen niin sellainen on arkea noilla luokilla.
Eli nuo tiede- ja teknologiapainotukset eivät ole mikään erikoislinja johon haettaisiin muualta varta vasten, ne ovat koulun sisäistä koodikieltä jakamaan oppilaat tavallisiin luokkiin joissa opettajat voivat edetä opetussuunnitelman mukaan ja häirikköluokkiin joissa ei saada edettyä asioissa.
Juu, kiitos tästä kommentista. Tämä voisi olla ratkaisu. Mutta sitten tämä opettajakysymys: häirikköluokkien opettajatilanne. Siellä ei näy tohtorinhattuja, kun ei ole koulutusta lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi alkaa shoppailemaan jotta saa lapsen Itäkeskuksen peruskoulu, ranska ja saksa painotus kolmannelta, SYK, ranska, saksa, venäjä, Aleksis Kiven peruskoulu kuvataide, Puistopolun pk Taideilmaisu, Kaisaniemi pk nykytanssi, musiikki, Kaisaniemi, Laajasalo, oulunkylä, Pakila, Vuoniitty, Urheilu, eli liikunta Haaga, Tahvonlahti, Pukinmäenkaari, Merilahden pk, Puistopolun pk. Siinä sitä on shoppailua. Onneksi lapseni jo Hgin yliopistossa.
KUKAAN ei tasan shoppaa lastaan Itäkeskuksen peruskouluun! Se on juuri yksi niistä kouluista, joita lähdetään pakoon.
Ja Vuosaari, Pukinmäki, Puistola kuulostaa kyllä myös epätodennäköisiltä. Ja Aleksis Kivi.
Vuosaaren Aurinkolahdessa on teknologia luokka mm fysiikka, tietotekniikka, oppilaita tulee muualtakin kuin Vsaaresta, soveltuvuuskokeet
Aurinkolahti on yksi Suomen eläkeläisvoittoisimpia alueita, siellä ei paljon lapsia ole kokoonsa nähden.
Nimestään huolimatta tuon koulun oppilasaines tulee pääosin Meri-Rastilan puoleisesta 90-luvun vuokrakortteli Vuosaaren osasta koska Aurinkolahdesta ei riitä oppilaita. Tässä on klassinen esimerkki siitä miten lapsen ja aikuisen arki eroaa, Aurinkolahdessa aikuiset eivät näe kuin aurinkolahtelaisia omassa kuplassaan, mutta heidän lapsensa kyllä päivittäin ovat tekemisissä muiden alueiden lasten kanssa.Nuo tiede- ja teknologia-luokkien soveltuvuuskokeet ovat vain kevyet, mutta tarpeeksi jakaakseen rikkaus "kädentaitoluokille" joissa suomalaisten osuus voi olla helposti jopa alle puolet. Ne ovat niitä joissa joka tunti on häiriköintiä ja luonnontieteitä ei edes voida haasteellisuutensa vuoksi opettaa, jotkut opettajat ovat jopa kieltäytyneet opettamasta noita luokkia tai eri aineissa on jatkuvasti ketjutettuja sijaisia tai opettajanvaihdoksia. Jos joku muistaa sen pari vuotta vanhan videon missä vanhempi opettajatar saa hermoromahduksen niin sellainen on arkea noilla luokilla.
Eli nuo tiede- ja teknologiapainotukset eivät ole mikään erikoislinja johon haettaisiin muualta varta vasten, ne ovat koulun sisäistä koodikieltä jakamaan oppilaat tavallisiin luokkiin joissa opettajat voivat edetä opetussuunnitelman mukaan ja häirikköluokkiin joissa ei saada edettyä asioissa.
Kiitos kun kerroit tästä "koodikielestä".
On onni, että joku rehtori on keksinyt tällaisen porsaanreiän, että lapset voivat opiskella RAUHASSA.
Aurinkolahden koulu ei oo väriläiskä. Sekoitat Kallahden kouluun. 40 pros etnisiä
Meri-Rastilassa on oma koulu ja Kallahdessa. Aurinkolahdessa on myös lapsiperheitä. Oma koulu Kanavan koulu ja päiväkoti myös yksityinen pk. Tiedelinja omille mutta teknologia painotus soveltuvuuskokeella kaikille. Sitä en tiedä onko systeemi muuttunut mutta silloin kun poika kävi niin oli muualtakin oppilaita. Poika tykkäsi ja siksi pyrkikin sinbe koska fysiikka ja tietotekniikka. Kuvataide kuului myös ja käsityöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi alkaa shoppailemaan jotta saa lapsen Itäkeskuksen peruskoulu, ranska ja saksa painotus kolmannelta, SYK, ranska, saksa, venäjä, Aleksis Kiven peruskoulu kuvataide, Puistopolun pk Taideilmaisu, Kaisaniemi pk nykytanssi, musiikki, Kaisaniemi, Laajasalo, oulunkylä, Pakila, Vuoniitty, Urheilu, eli liikunta Haaga, Tahvonlahti, Pukinmäenkaari, Merilahden pk, Puistopolun pk. Siinä sitä on shoppailua. Onneksi lapseni jo Hgin yliopistossa.
KUKAAN ei tasan shoppaa lastaan Itäkeskuksen peruskouluun! Se on juuri yksi niistä kouluista, joita lähdetään pakoon.
Ja Vuosaari, Pukinmäki, Puistola kuulostaa kyllä myös epätodennäköisiltä. Ja Aleksis Kivi.
Vuosaaren Aurinkolahdessa on teknologia luokka mm fysiikka, tietotekniikka, oppilaita tulee muualtakin kuin Vsaaresta, soveltuvuuskokeet
Aurinkolahti on yksi Suomen eläkeläisvoittoisimpia alueita, siellä ei paljon lapsia ole kokoonsa nähden.
Nimestään huolimatta tuon koulun oppilasaines tulee pääosin Meri-Rastilan puoleisesta 90-luvun vuokrakortteli Vuosaaren osasta koska Aurinkolahdesta ei riitä oppilaita. Tässä on klassinen esimerkki siitä miten lapsen ja aikuisen arki eroaa, Aurinkolahdessa aikuiset eivät näe kuin aurinkolahtelaisia omassa kuplassaan, mutta heidän lapsensa kyllä päivittäin ovat tekemisissä muiden alueiden lasten kanssa.Nuo tiede- ja teknologia-luokkien soveltuvuuskokeet ovat vain kevyet, mutta tarpeeksi jakaakseen rikkaus "kädentaitoluokille" joissa suomalaisten osuus voi olla helposti jopa alle puolet. Ne ovat niitä joissa joka tunti on häiriköintiä ja luonnontieteitä ei edes voida haasteellisuutensa vuoksi opettaa, jotkut opettajat ovat jopa kieltäytyneet opettamasta noita luokkia tai eri aineissa on jatkuvasti ketjutettuja sijaisia tai opettajanvaihdoksia. Jos joku muistaa sen pari vuotta vanhan videon missä vanhempi opettajatar saa hermoromahduksen niin sellainen on arkea noilla luokilla.
Eli nuo tiede- ja teknologiapainotukset eivät ole mikään erikoislinja johon haettaisiin muualta varta vasten, ne ovat koulun sisäistä koodikieltä jakamaan oppilaat tavallisiin luokkiin joissa opettajat voivat edetä opetussuunnitelman mukaan ja häirikköluokkiin joissa ei saada edettyä asioissa.
Kiitos kun kerroit tästä "koodikielestä".
On onni, että joku rehtori on keksinyt tällaisen porsaanreiän, että lapset voivat opiskella RAUHASSA.
Aurinkolahden koulu ei oo väriläiskä. Sekoitat Kallahden kouluun. 40 pros etnisiä
Vuosaarihan mullattiin muutama vuosi sitten. Juurikin tavoitteena tasata se etnisyys. Eli kyllä niitä nyt riittää ihan joka kouluun siellä.
Poika aikoinaan ilmoitti mihin menee yläasteella eli oli painotettu. Fysiikka.tietotekniikka