Seksitön avioliitto, en jaksa enää. Pelastaako avoin suhde tilanteen vai kannattaako erota?

Mitäs sitten tehtävissä kun toinen ei kykene seksiin ja toinen täysin viriili.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä. Mikä siinä seksissä muka on niin ihmeellistä, että sen takia jotkut ovat valmiita vaikka rikkomaan perheensä?

Eikö oma perhe mene seksin edelle? Miettikää nyt jos lapset joskus aikuisena saisivat jotakin kautta kuulla että joutuivat suhaamaan viikko-viikko systeemiä siksi, että toinen vanhempi rikkoi perheen saadakseen seksiä.

Seksi nyt vain kuuluu parisuhteeseen, joitakin lukuunottamatta. Oli se asia mikä tahansa niin onko lasten hyvä katsoa onnettomia vanhempia. Mieheni joutui lapsena katsomaan ja aikuisenä kysyi mikseivät eronneet ja vastasivat "lasten takia". Ei se aina ole lasten etu pysyä yhdessä.

Niin se vain on. Parisuhteeseen kuuluu intohimo, läheisyys, lämpö ja toisen huomioiminen. Siinä on juuri parisuhteen idea! Jos jotain tai mitään näistä ei löydy, kyseessä on kuollut parisuhde.

Sen tilalle on muotoutunut jokin muu suhde, kuten: 1) Jos on yhteisiä lapsia, niin kyseessä on huoltosuhde. 2) Jos asutaan samassa asunnossa, kyseessä on asumisjärjestely tai yhteisasuminen. 3) Jos jaetaan elinkustannukset, kyseessä on yhteistalous. Mutta siis parisuhde-nimitystä käytetään vain ja ainoastaan sellaisesta, kahden ihmisen välisestä suhteesta, joka täyttää aikuisen ihmisen emotionaaliset tarpeet, jossa ihminen voi kokea turvallisuutta, lämpöä ja huomiota. Lukekaa lisää naisten- ja iltapäivälehdistä. Aihe on suosittu. Tai perehtykää alan kirjallisuuteen!

Vierailija kirjoitti:

Mun täytyy myöntää, että mun haluttomuutni johtui JUURI siitä, että mies piti seksiä parisuhteeen ainoana tärkeänä asiana ja teki sillä koko suhteesta pelkkää sukupuolielintn yhteenhinkkaamista ja minusta käytännössä minkä tahansa reiän. Koska milläään muulla ei ollut väliä, vain se seksi oli parisuhteen juttu. Ja sitä paitsi se oli surkeaa, koska tämähän johti nopeasti siihen, että reiän kuuluu nauttia aukeamisesta tapahtuu mitä tahansa, ja on siis oma vika jos ei nauti siitä, mikä lähinnä sattuu.

Yök.

Siis sulle ei jo seurusteluvaiheessa selvinny tämä asia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä. Mikä siinä seksissä muka on niin ihmeellistä, että sen takia jotkut ovat valmiita vaikka rikkomaan perheensä?

Eikö oma perhe mene seksin edelle? Miettikää nyt jos lapset joskus aikuisena saisivat jotakin kautta kuulla että joutuivat suhaamaan viikko-viikko systeemiä siksi, että toinen vanhempi rikkoi perheen saadakseen seksiä.

Näin juuri. Vanhemmat itse siis eroavat parantaakseen jotain omassa elämässään, mutta tekevät lastensa elämästä hankalaa ja kaoottista. Kyllä pitää olla itsekäs vanhempi, jos uhraa lapset oman seksielämän tms takia. Eron vaikutuksista lapsiin ei ole kirjoiteltu paljoa, mutta jokainen lasten kanssa työskennellyt näkee, mitä erot ja tämä kahden kodin välillä haahuilu saa aikaan. 

Lapsen hyvinvoinnin ja onnellisuuden paras tae on hyvinvoiva, tasapainoinen vanhempi, ei se että kulissit on kunnossa mutta asukkaat toisensa puolihulluiksi ajavia ja onnettomia. Lapset myös saavat kotoa mallin, mikä on normaalia kumppanin kohtelua ja parisuhdemallia. Monesti ero on paras ratkaisu kaikille pitkällä aikavälillä, vaikka jeesustelijat muuta väittävät.

Olen elänyt pitkässä suhteessa, jossa seksipuoli ei toiminut. Nykyisessä suhteessani se taas toimii hyvin. Ero omassa hyvinvoinnissani on valtava. Hyvä seksi voimaannuttaa, piristää, lähentää, vahvistaa tunnesidettä, nostaa itsetuntoa ja lisää iloa elämään. Seksittömyys ei tee mitään näistä, päin vastoin.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä. Mikä siinä seksissä muka on niin ihmeellistä, että sen takia jotkut ovat valmiita vaikka rikkomaan perheensä?

Eikö oma perhe mene seksin edelle? Miettikää nyt jos lapset joskus aikuisena saisivat jotakin kautta kuulla että joutuivat suhaamaan viikko-viikko systeemiä siksi, että toinen vanhempi rikkoi perheen saadakseen seksiä.

Se halujen/läheisyyden epäsuhtaisuus nimenomaan rikkoo perheen. Se on enää väistämättömän kohtaamista, kun tilanne ratkaistaan joko erolla, sivusuhteella tai niiden yhdistelmällä. Itsellä kyllä kävi niin, että se haluton osapuoli olikin se joka petti.

Monet perheet ovat eronneet tämän takia, mutta toisaalta ainakin omat lapseni ovat vilpittömän onnellisia uudesta (no vuosia vanha jo) parisuhteestani, jossa läheisyys ja aito toisesta välittäminen on palannut taloon. He vieläkin monesti tulevat itsekin viereen hakemaan oman osansa huomionosoituksista, eli ovat kaivanneet juuri tällaista tunnelämpöä insinöörijärjen sijasta. On vaan mukavaa katsoa esimerkiksi viikonloppuiltana telkkaria yhdessä kaulakkain ja viltin alla voi välillä olla neljäkin ihmistä.

M39

En haluaisi antaa lapsilleni mallia, jossa parisuhteessa kärsitään lasten takia ilman seksiä. Lapseni ovat jo isoja ja olemme jutelleet isänsä ja minun erosta avoimesti. Olen kertonut myös sen, että minulle seksi on tärkeä osa parisuhdetta. Toivon, että vanhempiensa erosta huolimatta lapseni ovat saaneet eväitä rakentaa omasta elämästään ja tulevista suhteistaan rikkaita.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs sitten tehtävissä kun toinen ei kykene seksiin ja toinen täysin viriili.

Tällaisissa tilanteissa olen kuullut, että rakastava ja seksin tärkeyden ymmärtävä, mutta siihen kykenemätön kumppani on antanut luvan laajentaa seksuaalisuutta. Eli lupa käydä jossain . Kyse on ollut pitkistä parisuhteista, joissa on tullut esim. onnettomuus tai muu trauma.

Mutta nämä on aina tilannekohtaisia. Jos tuntuu, ettei tällaista voi parisuhteessa ottaa edes puheeksi, niin aika huonot mahdollisuudet toteuttaa. Vaatii siis erittäin luottamuksellisen ja hyvän suhteen pohjalle.

Yleensä kaikki loppuu työkiireisiin ja alkoholinkäyttöön töiden jälkeen.

Ystäväni pohtii samaa asiaa ja olen paljon miettinyt, että miten tukea häntä. Lapsien takia haluaa pysyä yhdessä, koska mies on hyvä isä. Toisaalta miettii, että haluaako elää seuraavat 30 vuotta ilman läheisyyttä, koskettelua ja seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksi seksi seksi. Oksettavaa kun maailma pyörii vain sukupuolielinten hinkkaamisen ympärillä. Ihan oikeesti??

Ilmeisesti et ole koskaan saanut nauttia hyvästä seksistä. 

Itse asiassa olen. Oman nykyisen mieheni kanssa (yhdessä 8 vuotta) on ollut ihan huikean hyvä seksielämä.

En tiedä, kuulun kai niihin ihmisiin joilla himot ja halut eivät ole niin korkeat ja tärkeät. Hormoneistahan se lie kiinni enimmäkseen, onko oikeasti panetus päällä vai ei. Miehessä ei vikaa ja hän todella on hyvä, ei mitään moittimista. Ei vaan tee mieli :/ sitten tulee sellainen ällötys-olo kun joka tuutista toitotetaan seksiä ja seksikkyyttä.

Kai mussa joku vika sitten on. Ikää 36.

Olen turtunut kohtalooni, lienee ihan oikein minulle, kun en eroakaan kykene ottamaan.

Olihan mulla seksiä ikävuodet 17-33.

N43 ja ed kerran "jumpattiin" kesällä-17 ja 1x.

Vierailija kirjoitti:

Lapsia ja asuntolainaa on.

onko sekksiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksi seksi seksi. Oksettavaa kun maailma pyörii vain sukupuolielinten hinkkaamisen ympärillä. Ihan oikeesti??

Surullista etteivät kaikki ymmärrä sitä ettei seksi ole kaikille vain ”sukupuolielinten hinkkaamista”. Minulle se on tärkeä osa parisuhdetta jossa koen vahvasti sen että minusta välitetään, minusta pidetään ja minua halutaan. Tuntuu että on sen toisen kanssa yhtä ja siinä on hyvä olla.

On siis täysin eri asia harrastaa seksiä sellaisen kanssa jota rakastaa ja joka rakastaa sinua. Jotain on pielessä jos toinen ei halua toista ja tuottaa nautintoa ja olla yhtä. Se on tietysti asia erikseen jos sitä seksiä ei ole ollenkaan alunperinkään ollut, mutta itse en moiseen pystyisi.

Niin, mutta entä jos mitään vikaa ei olekaan vaan yhteinen elämä on oikeasti hyvää ja yhdessä on hyvä olla. Kaikille seksi ei ole yhtä tärkeää.

Mitä ihmettä sitten haluilleen voi tehdä jos ei seksiä tee mieli eikä vika kuitenkaan ole siinä kumppanissa? Ei tarvitse mitään ”rakkauslomaa” ja ”kipinää” vaan siis yksinkertaisesti seksi ei käy useinkaan edes mielessä..?

Ymmärrän ap tilanteesi ja se on hyvin vaikea. Tekisikö pieni hajurako, siis irtiotto vaikka viikonlopuksi hetkeksi hyvää ja ikävä ja halu palautuisi sitten kaipauksen myötä? Minulla hyvin samanlainen tilanne mutta en osaa enää kaivata seksiä. Oudointa on että kun yritän lähestyä miestäni ihan vaikka pusuttamalla poskeen ja vähän päätä silittämällä, siis kyse ei ole seksistä, vaan toisen huomioimisesta ja koskettamisesta niin mies on alkanut syyttää minua kiusaajaksi. Kuulemma kiusaan häntä?? Siis ihan kuin syyttäisi häirinnästä omaa avopuolisoaan. Se tuntuu kyllä pahalta enkä ymmärrä asiaa ollenkaan enää.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä. Mikä siinä seksissä muka on niin ihmeellistä, että sen takia jotkut ovat valmiita vaikka rikkomaan perheensä?

Eikö oma perhe mene seksin edelle? Miettikää nyt jos lapset joskus aikuisena saisivat jotakin kautta kuulla että joutuivat suhaamaan viikko-viikko systeemiä siksi, että toinen vanhempi rikkoi perheen saadakseen seksiä.

Esim se että pääsee lähelle rakastamaansa ihmistä, saa koskettaa ja tulla kosketetuksi. Ei siis pelkästään sängyssä vaan myös sängyn ulkopuolella. Halauksia, suukkoja, sipaisu poskesta, nuuhkaisu iholle, nukkumista sylikkäin, kävelyä käsikkäin, rakastava ja arvostava katse, yhteiset haaveet. Kaikki tuo saa rakastamaan ja haluamaan toista entistä enemmän. Ja toisinpäin - kun tuota ei ole eikä seksiäkään niin tunteetkin kuolee ja yhdessä ollaan enemmän tottumuksesta ja velvollisuudesta. Toinen kärsii aina. 

Ihan vain siksi läheisyys ja seksi on mulle todella tärkeää. 

Omasta kokemuksesta voin sanoa että lapsetkin kärsii vanhempien tunnekylmästä parisuhteesta. En halunnut sellaista omille lapsilleni vaan erosin. Onneksi ehtivät näkemään myös rakastavan ja arvostavan parisuhteen mallin ennen kuin muuttivat kotoa. Heistä kasvoi tunteensa ja rakkautensa osoittavia upeita aikuisia. , 

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen, mutta ihmettelen kuinka 10 vuoden suhteessa seksi olisi enää niin merkityksellistä? Tai miksi pitäisi olla. Omasta mielestäni on mukavaa kun suhde muuttuu paineettomaksi ja voi vaan olla ja elää yhdessä.

Olen huomannut että itse en vuosien jälkeen enää kaipaa seksiä, koska en kaipaa sillä tavalla huomiota ja hyväksyntää kuin ennen.

Sori, en vaan ymmärrä??

Tänään on 17. hääpäivä, yhteisiä vuosia takana reilusti yli 20. Ja silti jaksan odottaa miestä kotiin työmatkalta että pääsen syliin.

Kyse ei ole hyväksynnästä tai huomiosta vaan rakkaudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap tilanteesi ja se on hyvin vaikea. Tekisikö pieni hajurako, siis irtiotto vaikka viikonlopuksi hetkeksi hyvää ja ikävä ja halu palautuisi sitten kaipauksen myötä? Minulla hyvin samanlainen tilanne mutta en osaa enää kaivata seksiä. Oudointa on että kun yritän lähestyä miestäni ihan vaikka pusuttamalla poskeen ja vähän päätä silittämällä, siis kyse ei ole seksistä, vaan toisen huomioimisesta ja koskettamisesta niin mies on alkanut syyttää minua kiusaajaksi. Kuulemma kiusaan häntä?? Siis ihan kuin syyttäisi häirinnästä omaa avopuolisoaan. Se tuntuu kyllä pahalta enkä ymmärrä asiaa ollenkaan enää.

Miksi tätä pitää alapeukuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap tilanteesi ja se on hyvin vaikea. Tekisikö pieni hajurako, siis irtiotto vaikka viikonlopuksi hetkeksi hyvää ja ikävä ja halu palautuisi sitten kaipauksen myötä? Minulla hyvin samanlainen tilanne mutta en osaa enää kaivata seksiä. Oudointa on että kun yritän lähestyä miestäni ihan vaikka pusuttamalla poskeen ja vähän päätä silittämällä, siis kyse ei ole seksistä, vaan toisen huomioimisesta ja koskettamisesta niin mies on alkanut syyttää minua kiusaajaksi. Kuulemma kiusaan häntä?? Siis ihan kuin syyttäisi häirinnästä omaa avopuolisoaan. Se tuntuu kyllä pahalta enkä ymmärrä asiaa ollenkaan enää.

Miksi tätä pitää alapeukuttaa?

Ehkä me lukijat luemme tästä tekstistä, että mies on useasti tullut torjutuksi. Syttyy raukka edelleen kosketuksestasi, mutta joutuu sammuttamaan liekin.