Lue keskustelun säännöt.
Hei te pariskunnat, jotka nukutte eri huoneissa!
Kommentit (482)
Eiköhän eri huoneen arvostelijoilla ole omassa parisuhteessaan pahoja ongelmia, jos niillä edes on parisuhdetta :) Jokainen nukkuu niinkuin tykkää ja sillä selvä. Jotkut parit jopa asuvat erossa, hui! Läheisriippuvaiset eivät toki osaa edes nukkua yksin... Mutta silloinhan kyse ei olekaan rakkaudesta. Huomaattehan että jokaisen tavasta tehdä jotain löytyy kyllä arvosteltavaa, jos haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suhteessa on vikaa jos ei yhteinen sänky kelpaa
Vierailija kirjoitti:
suhteessa on vikaa jos ei yhteinen sänky kelpaa
Mihin yhteistä sänkyä muka tarvitaan?
Nukkuuko eläkeläisetkin erikseen? Ei oo niin nokon nuukaa milloin herää. Ne jotka työhön lähtee vaikka kolmen aikaan yöllä esim lentäjät. Täytyy saada nukkua hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin nukkua mieheni vieressä, mutta en pysty, koska hän kuorsaa kovalla äänellä. Yritin aikani korvatulppien kanssa, jolloin itse aloin kuorsata enkä herännyt herätyskelloon, lisäksi korvat tulivat kipeiksi. Yritin ilman korvatulppia, jolloin valvoin lähes yöt läpeensä, ja aloin melkein vihata miestäni. Eri huoneissa nukkuminen jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. Mies ei koe kuorsaamistaan ongelmaksi eikä halua tehdä sille mitään.
Kuin omasta elämästä suoraan! Tosin en nuku toisessa huoneessa pysyvästi, usein raahaudun tyttären huoneen lattialle patjalle keskellä yötä, kun herään ja vieressä kuorsataan, tai sitten jo ennen kun ehdin nukahtaa. Hassua, että jos joskus harvoin nukahdan ennen miestäni kun hän katselee telkkua sängyssä, hän ei muka saa nukahdettua ollenkaan kun minä kuorsaan?? Itse hän kuorsaa, vaikkei vielä ole vaipunut uneenkaan, katsoo sängyssä telkkaa ja "pilkkii", muttei suostu sulkemaan telkkaria. Korvatulpat ei auta juurikaan, nehän vaan hieman vaimentaa ääntä. Pitäisi olla kuulosuojaimet! Mies myös ottaa nukahtamisasennon aina vatsallaan, kasvot minuun päin ja aloittaa välittömästi kuorsauksen! Nautin suunnattomasti kun joskus saan nukkua yksin ihanassa sängyssä, silloin en heräile öisin. Mies ei suostu tekemään asialle mitään! Hän ei itse siirry koskaan muualle nukkumaan.
No teidän molempien miehet on kyllä niin itsekeskeisiä ja välinpitämättömiä, etten ymmärrä miksi te edes olette näiden sankareiden kanssa. Eri juttu jos edes yrittää hoidattaa vaivaa, tai on edes parempi syy sille hoidattamatta jättämiselle kuin se ettei yksinkertaisesti näe puolison valvottamista ongelmana. Siis ymmärtäisin vielä jos esim. leikkaus pelottaa liikaa ja muut vaihtoehdot on kokeiltu, mutta tuota ei oo mun ongelma -asennetta en kertakaikkiaan hyväksyisi.
Kirjoitin tuon ekan lainatun viestin. Mun mies on oikein hyvä mies muuten, mutta tästä kuorsaamis- ja nukkumisasiasta emme oikein voi jutella. Mies tokaisee jotain että "kaikki kuorsaa, urheilijat ja laihatkin" tjsp. eikä halua puhua asiasta, saattaa joskus syyttää minua, että olen liian herkkäuninen (no, on hän itsekin). Siispä, ollaksemme hyvissä väleissä nukutaan erillään eikä jutella aiheesta sen kummemmin.
Sitäpaitsi yhdessä nukkuessa tuli mieheltäkin aina kaikenlaista palautetta, että minä kuorsasin, minun kello herätti siihen ja siihen aikaan, minä kääntyilin ja huokailin jne. Nyt kun nukutaan erikseen, kumpikin saa nukkua niin hyvin tai huonosti kuin haluaa eikä voi syyttää toista siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin nukkua mieheni vieressä, mutta en pysty, koska hän kuorsaa kovalla äänellä. Yritin aikani korvatulppien kanssa, jolloin itse aloin kuorsata enkä herännyt herätyskelloon, lisäksi korvat tulivat kipeiksi. Yritin ilman korvatulppia, jolloin valvoin lähes yöt läpeensä, ja aloin melkein vihata miestäni. Eri huoneissa nukkuminen jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. Mies ei koe kuorsaamistaan ongelmaksi eikä halua tehdä sille mitään.
Kuin omasta elämästä suoraan! Tosin en nuku toisessa huoneessa pysyvästi, usein raahaudun tyttären huoneen lattialle patjalle keskellä yötä, kun herään ja vieressä kuorsataan, tai sitten jo ennen kun ehdin nukahtaa. Hassua, että jos joskus harvoin nukahdan ennen miestäni kun hän katselee telkkua sängyssä, hän ei muka saa nukahdettua ollenkaan kun minä kuorsaan?? Itse hän kuorsaa, vaikkei vielä ole vaipunut uneenkaan, katsoo sängyssä telkkaa ja "pilkkii", muttei suostu sulkemaan telkkaria. Korvatulpat ei auta juurikaan, nehän vaan hieman vaimentaa ääntä. Pitäisi olla kuulosuojaimet! Mies myös ottaa nukahtamisasennon aina vatsallaan, kasvot minuun päin ja aloittaa välittömästi kuorsauksen! Nautin suunnattomasti kun joskus saan nukkua yksin ihanassa sängyssä, silloin en heräile öisin. Mies ei suostu tekemään asialle mitään! Hän ei itse siirry koskaan muualle nukkumaan.
No teidän molempien miehet on kyllä niin itsekeskeisiä ja välinpitämättömiä, etten ymmärrä miksi te edes olette näiden sankareiden kanssa. Eri juttu jos edes yrittää hoidattaa vaivaa, tai on edes parempi syy sille hoidattamatta jättämiselle kuin se ettei yksinkertaisesti näe puolison valvottamista ongelmana. Siis ymmärtäisin vielä jos esim. leikkaus pelottaa liikaa ja muut vaihtoehdot on kokeiltu, mutta tuota ei oo mun ongelma -asennetta en kertakaikkiaan hyväksyisi.
Kirjoitin tuon ekan lainatun viestin. Mun mies on oikein hyvä mies muuten, mutta tästä kuorsaamis- ja nukkumisasiasta emme oikein voi jutella. Mies tokaisee jotain että "kaikki kuorsaa, urheilijat ja laihatkin" tjsp. eikä halua puhua asiasta, saattaa joskus syyttää minua, että olen liian herkkäuninen (no, on hän itsekin). Siispä, ollaksemme hyvissä väleissä nukutaan erillään eikä jutella aiheesta sen kummemmin.
Sitäpaitsi yhdessä nukkuessa tuli mieheltäkin aina kaikenlaista palautetta, että minä kuorsasin, minun kello herätti siihen ja siihen aikaan, minä kääntyilin ja huokailin jne. Nyt kun nukutaan erikseen, kumpikin saa nukkua niin hyvin tai huonosti kuin haluaa eikä voi syyttää toista siitä.
eikö kuorsaamiseen saa jotain apua
Eikö lihavat oo kovia kuorsaamaan eli laihdutusta kuvioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on seksiä ja läheisyyttä silloin kun ollaan valveilla.
Tää on kyllä tärkeetä. Ihan rikosoikeudellisista syistäkin 😂
Vierailija kirjoitti:
Periksiantamattomia molemmat kirjoitti:
Tulehtuneet välit, ainakin meillä. Taitaa 16v kestänyt suhde nyt pikkuhiljaa tulla päätöseen. :(
Laita bepanthenia tai kortisonia.
Basibactissa ois vähän antibioottia mukana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö lihavat oo kovia kuorsaamaan eli laihdutusta kuvioihin.
Syitä on monia. Mieheni ei ole ylipainoinen ja veljeni on suorastaan liian laiha. Molemmat kuorsaavat kovaa.
Vaikka tietenkn täällä palstailijoiden mukaan ylipaino on syynä ihan kaikkeen.
Ei kuorsaaminen ole koosta kiinni. Työkaverini on pieni nainen, mutta ääntä lähtee yöllä kuin moottorisahasta. Olen joskus työmatkoilla nukkunut samassa huoneessa, ja saanut unta vain pari tuntia, jos sitäkään. Vapaaehtoisesti en samaan huoneeseen enää yöksi mene.
Aika yllättäen täällä tuntuu olevan monia, jotka (mielestäni perusteettomasti) arvostelevat ja paheksuvat erillään nukkuvia pariskuntia. Onkohan tuo arvostelun pelko syy siihen, ettei juuri kukaan tunnu julkisesti puhuvan aiheesta, vaikka täällä moni myöntääkin nukkuvansa eri huoneissa puolisonsa kanssa.
Uni on ihmiselle elintärkeää. Ei pitäisi olla mitään merkitystä sillä, missä nukkuu, kunhan vain ihminen saa riittävästi hyvää ja sikeää unta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies kuorsaa, itse olen herkkäuninen ja heräilen jatkuvasti jos nukun hänen vieressään. Miehelle on rankkaa nukkua erilleen, minua se ei haittaa. Toisaalta hän ei ole valmis tekemään kuorsaukselle mitään (kertyneiden liikakilojen myötä se alkoi) vaan on sitä mieltä että herkkäunisuuteni on se ongelma... Välillä nukumme yhdessä ja minä tulpat korvissa, mutta tulpat ovat sen verran epämukavat että otan ne unissanikin pois ja vaikeuttavat myös kuulemista jos lapsilla on yölä joku hätä. Tästä syystä enimmäkseen sohvalla.
Vierailija kirjoitti:
Nukkuuko eläkeläisetkin erikseen? Ei oo niin nokon nuukaa milloin herää. Ne jotka työhön lähtee vaikka kolmen aikaan yöllä esim lentäjät. Täytyy saada nukkua hyvin.
Nukkuu. Ollaan tosin nukuttu jo työaikanaikin ja vieläkin nukutaan erikseen. Yli 45 vuotta nukuttu eri huoneissa ja kaikki sujuu hyvin, seksiäkin on, vuorotellen jomman kumman parisängyssä. Näin vanhana nukkuu levottomasti ja pitää käydä usein vessassa, toinen herää siihenkin. Rakkautta on silloin kun ollaan hereillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on jotenkin ikävää lukea niistä pariskunnista, jotka täällä nauravat väitteelle, että ero tulee erillään nukkumisen seurauksena. Siinä on oikeasti joku pointti. Teen työkseni tilastoja parisuhteista ja ikävä kyllä erillään nukkujilla on huomattavasti suurempi riski päätyä eroon. Sekä henkisesti että seksuaalisesti terveissä parisuhteissa pariskunnat nukkuvat vierekkäin. Jos toinen esim. kuorsaa, niin siihen haetaan apua, eikä käytetä tekosyynä erillään nukkumiseen. Seksuaalisesti terveet erillään nukkujat ennen pitkää eroavat tai hankkivat sivusuhteita ja se on fakta. Jos uskottelee itselleen, että terveessä suhteessa voi nukkua erillään, niin useimmiten vähintäänkin toinen puolisoista todellisuudessa hakee korvikkeen muualta.
Olen haastatellut työssäni erilaisia pariskuntia ja ns. ammatinharjoittajia niin sama korrelaatio toistuu. Miehet etsivät lämmikettä naisia herkemmin. Jos nukkuu erillään, niin kannattaa oikeasti miettiä mistä se johtuu. Jokaiseen syyhyn löytyy taustalla jokin muu syvempi ongelma kuin pelkkä kuorsaus. Suhteesta on jostain syystä tullut itsestäänselvyys eikä kummallakaan ole halua korjata ongelmaa. Kuorsaukseen saa apua, jos haluaa.
Erillään nukkujille suosittelen asian käsittelemistä ja siitä puhumista puolison kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on jotenkin ikävää lukea niistä pariskunnista, jotka täällä nauravat väitteelle, että ero tulee erillään nukkumisen seurauksena. Siinä on oikeasti joku pointti. Teen työkseni tilastoja parisuhteista ja ikävä kyllä erillään nukkujilla on huomattavasti suurempi riski päätyä eroon. Sekä henkisesti että seksuaalisesti terveissä parisuhteissa pariskunnat nukkuvat vierekkäin. Jos toinen esim. kuorsaa, niin siihen haetaan apua, eikä käytetä tekosyynä erillään nukkumiseen. Seksuaalisesti terveet erillään nukkujat ennen pitkää eroavat tai hankkivat sivusuhteita ja se on fakta. Jos uskottelee itselleen, että terveessä suhteessa voi nukkua erillään, niin useimmiten vähintäänkin toinen puolisoista todellisuudessa hakee korvikkeen muualta.
Olen haastatellut työssäni erilaisia pariskuntia ja ns. ammatinharjoittajia niin sama korrelaatio toistuu. Miehet etsivät lämmikettä naisia herkemmin. Jos nukkuu erillään, niin kannattaa oikeasti miettiä mistä se johtuu. Jokaiseen syyhyn löytyy taustalla jokin muu syvempi ongelma kuin pelkkä kuorsaus. Suhteesta on jostain syystä tullut itsestäänselvyys eikä kummallakaan ole halua korjata ongelmaa. Kuorsaukseen saa apua, jos haluaa.
Erillään nukkujille suosittelen asian käsittelemistä ja siitä puhumista puolison kanssa.
Erillään nukkuessa pitää panostaa aamukohtaamiseen ja iltasuukkoihin. Aamulla tehdä juhlaa siitä, että taas nähdään. Ja illalla kiehnätään yhdessä ja suukotellaan ja jutellaan ja sitten kun alkaa väsyttää, mennään NUKKUMAAN omaan sänkyyn. Nukkuessahan ei tehdä muuta, ei silloin ole tarvetta puhua tms. Se aika, joka vietetään hereillä, on tärkeintä, ei se, jolloin ollaan unessa. Tv: 45 vuotta eri huoneessa nukkunut ja hyvää seksiä edelleen harrastava aviopari.
Onko kaikki erillään nukkujat samaa mieltä että nukutaan omissa kammareissa? Ellei oo niin se kärsii joka ei halua nukkua yksin ja ennenpitkää tulee ero.
Vierailija kirjoitti:
Onko kaikki erillään nukkujat samaa mieltä että nukutaan omissa kammareissa? Ellei oo niin se kärsii joka ei halua nukkua yksin ja ennenpitkää tulee ero.
Samahan pätee kaikkeen eri mieltä olemiseen: toisen juomiseen, nalkuttamiseen, pihtaamiseen jne. Eli jos toinen kärsii, ollaan kohta erossa. Jos kumpikin haluaa nukkua erikseen, on hyvä, jollei, pitää neuvotella siihen sopiva kompromissi, niin kuin kaikista muistakin erimielisyyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on jotenkin ikävää lukea niistä pariskunnista, jotka täällä nauravat väitteelle, että ero tulee erillään nukkumisen seurauksena. Siinä on oikeasti joku pointti. Teen työkseni tilastoja parisuhteista ja ikävä kyllä erillään nukkujilla on huomattavasti suurempi riski päätyä eroon. Sekä henkisesti että seksuaalisesti terveissä parisuhteissa pariskunnat nukkuvat vierekkäin. Jos toinen esim. kuorsaa, niin siihen haetaan apua, eikä käytetä tekosyynä erillään nukkumiseen. Seksuaalisesti terveet erillään nukkujat ennen pitkää eroavat tai hankkivat sivusuhteita ja se on fakta. Jos uskottelee itselleen, että terveessä suhteessa voi nukkua erillään, niin useimmiten vähintäänkin toinen puolisoista todellisuudessa hakee korvikkeen muualta.
Olen haastatellut työssäni erilaisia pariskuntia ja ns. ammatinharjoittajia niin sama korrelaatio toistuu. Miehet etsivät lämmikettä naisia herkemmin. Jos nukkuu erillään, niin kannattaa oikeasti miettiä mistä se johtuu. Jokaiseen syyhyn löytyy taustalla jokin muu syvempi ongelma kuin pelkkä kuorsaus. Suhteesta on jostain syystä tullut itsestäänselvyys eikä kummallakaan ole halua korjata ongelmaa. Kuorsaukseen saa apua, jos haluaa.
Erillään nukkujille suosittelen asian käsittelemistä ja siitä puhumista puolison kanssa.
Harmillista tietysti, että tilastotieteilijän näkemyksen mukaan samassa sängyssä nukkuminen on tärkeämpää kuin kunnon yöuni. Tässäkin ketjussa on kertomuksia siitä, miten mikään hoito ei ole kuorsaukseen auttanut, vaikka apua on haettu leikkausta ja unimaskia myöten. Tilannetta ei varmaankaan paljoa enää auta suositus "asian käsittelelmisestä ja puhumisesta puolison kanssa".
Tilastotieteilijä voisi tietysti itse nukkua kokeeksi vaikkapa viikon Darth Vaderin kyljessä, ja katsottaisiin sitten, mitkä olisivat fiilikset. Että olisiko halua läheisyyteen, erotiikkaan ja seksiin. Vai mahtaisiko noita haluja löytyä ehkä hieman enemmän hyvin nukutun yön jälkeen?
Tilastotieteilijän logiikalla herkkäuninen ei voisi koskaan olla kunnon parisuhteessa, koska suhteen toinen osapuoli (mies) ajautuu väistämättä pettäjän tielle, mikäli herkkis ei valvo öitään samassa sängyssä. Herkkä nukkuja uhraa siis yöunensa "terveen" parisuhteen alttarille, ja kärsii loppuikänsä kroonisesta univajeesta. Onko tämä sitten tervettä?
Silloin kun nukut, et todennäköisesti harrasta samanaikaisesti seksiä. Ja kääntäen: kun harrastat seksiä, et (ainakaan toivottavasti) nuku. On hieman erikoista, että näiden asioiden välille ollaan tässä asiassa vetämässä yhtäläisyysmerkkejä.
Tilastot ovat tilastoja. Kyselyihin perustuvien tilastojen tulokset riippuvat tietysti esitetyistä kysymyksistä. Minä väitän, että hyvän yöunen ja hyvän parisuhteen välillä löytyy erittäin suuri korrelaatio, jos tätä vain vaivauduttaisiin kysymään.
Mun mies kuorsaa melko järeästi ja narskuttelee hampaitaan mutta mä nukahdan silti pienen ajan kuluttua. Ei tulisi mieleenkään nukkua eri sängyissä. Jos se kuorsaaminen häiritsisi mun yöunia niin käyttäisin korvatulppia. Nukkuminen yhdessä edesauttaa läheisyyttä. Seksi on sitten ihan eri asia. Sitä voi harrastaa ilman läheisyyden tunnetta, itsekkääseen tarpeeseen.
Miksi pitää tehdä ongelma siitä että molemmat saa hyvin nukuttua?
Onko ap joku läheisriippuvainen tai epävarma jonka pitää kysyä lupa kaikkeen? Eikö se ole ihan sama missä nukkuu? Pääasia ettei tarvi kuunnella mitään kuorsausta.