Lue keskustelun säännöt.
Miten koodariksi pääsee?
08.02.2019 |
Olen tuota miettinyt muutenkin ja nyt tuo yksi pitkä alanvaihdosta haaveilevan ketju sai taas asian mieleen. Moni kehottaa opiskelemaan koodariksi. Missä? Miten ihmeessä koodariksi pääsee, siis sellainen jolla ei ole koulutusta alalle vielä?
Olen itse reilu kolmekymppinen alanvaihtoa suunnitteleva nainen. Aion hakea ammattikorkeaan tradenomilinjalle mutta tuo koodarihomma kiinnostaisi myös. En ole kovin nörtti enkä koodauksesta mitään ymmärrä mutta matemaattis-loogista päättelykykyä löytyy reippaasti sekä intoa oppia uutta. Opiskelemaan pystyisin korkeintaan reilun kolme vuotta. Perhetilanteen vuoksi muutto ei onnistu eli Pirkanmaalla pitäisi tästä akasta koodari luoda. Ehdotuksia?
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Et mitenkään. Koodaaminen on niin vaikeaa ja monikerroksista, että vain harvat koodauksen aloittaneet tajuaa siitä kaiken ja työllistyy. Vähän samanlaista opettelua kuin pianon tai kitaransoitto. Siihen joko on lahjoja tai sitten ei.
Höpönlöpön. Ammattikuvittajaksikin pääsee kuka tahansa lahjoista huolimatta. Avainsanat ovat intohimo ja omistautuminen. Jos koodaat 10,000 tuntia niin pakostakin siinä vaiheessa osaat jotain sujuvasti. Eri asia onkin sitten kuinka moni jaksaa uhrata suurimman osan vapaa-ajastaan ja tehdä sitä työkseen, ei kovin moni. Suurin este sille ettei kaikista tule koodareita on se että se työ voi olla välillä hyvin tylsänpulskeaa jossa istut naama koneen ääressä 12-16 tuntia päivässä. Jos koneella istuminen hyvinkin pitkiä aikoja ei nappaa niin silloin ei henkilöstä kooderiksi ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et mitenkään. Koodaaminen on niin vaikeaa ja monikerroksista, että vain harvat koodauksen aloittaneet tajuaa siitä kaiken ja työllistyy. Vähän samanlaista opettelua kuin pianon tai kitaransoitto. Siihen joko on lahjoja tai sitten ei.
Mutta miten voi tietää onko lahjoja jos ei koskaan kokeile?
Pianoa olen kokeillut, en osaa. Kitaraakin testattu, ei onnistu. Koodausta en ole kokeillut. MOOC auttakoon kun tulee sopiva hetki perehtyä rauhassa.
Kaikki osaavat ohjelmoida.
Hahahahahahahahah!
Ei tuo oikeastaan ole hullu ajatus että kaikki osaavat ohjelmoida siinä mielessä, että useimmissa töissä se itse ohjelmointi ei ole erityisen vaativaa vaan aika rutiininomaista. Siis jos tehdään jotain näitä liike-elämän tavallisia webbisoftia. Ei siinä tarvitse ohjelmoinnillisesti osata mitään ihmeellistä, eikä matemaattisesti tms. Kenenkään ei tarvitse kirjoittaa algoritmeja mihinkään vaan käytetään valmiita kirjastoja joissa asiat on toteutettu jne.
Vaativuus tulee siitä kahdesta asiasta. Ensimmäinen on, että ohjelmoinnin lisäksi täytyy osata yleensä todella paljon muuta. Käytännössä varsinkin pienemmissä projekteissa ns. ohjelmoija on myös tietokanta-asiantuntija joka suunnittelee ja perustaa tietokannan, ci-asiantuntija joka virittelee asennuskilkkeet, palvelinasiantuntija joka osaa sanoa millaista rautaa projekti tarvitsee ja asentaa palvelimille kaiken projektin tarvitseman, määrittelijä joka asiakkaan kanssa speksaa protoilutyyliin. Tämän lisäksi tietysti full stack koodari eli tehdä sekä back- että frontendia ja usein vielä suunnitella ulkoasuakin.
Toinen vaativuutta aiheuttava juttu on se, että vaikka ohjelmointi sinänsä ei ole vaativaa näissä hommissa, niin kielet ja tekniikat vaihtuu ihan jatkuvasti, ja monelle käy aivoja kuormittavaksi se kun jatkuvasit on opeteltava uusia, ja lisäksi tehtävä usein yhtä aikaa monella eri kielellä eri projekteja. Ei tule ikinä sellaista fiilistä, että jes, nyt minä osaan tämän hyvin ja voin vaan antaa sormien lentää näppiksellä. Heti, kun alkaa tuntua että nyt minä osaa jo jotain eikä koko ajan ole kamalaa taistelua ja uuden oppimista, loppuu se projekti ja alkaa uusi, jossa kas kummaa, todennäköisesti ihan eri tekniikat käytössä ja taas alusta asti opettelet paniikissa ja aikataulupaineissa uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikä voi tulla esteeksi asenteen takia. Olen asiantuntija-alalla, ja moni 45+ alkaa olla jotenkin hapan ja kitkerä. Osaamista on valtavasti, mutta niin on myös omanarvontuntoa ja hyvin juurtuneita mielipiteitä. Tiimissä pitäisi kuitenkin olla nöyryyttä oppia myös muilta, ja nöyryyttä ottaa myös ohjausta ehkä itseä selvästikin nuoremmalta esimieheltä.
Siinä +40 vuotiaana vaan aletaan syyttämään ikää, jos ei tule töitä.
Kumma vaan, että palkattu it-väki on hyvin nuorta. Ja asian näkee tilastoistakin.
Se nyt on itsestäänselvyys, miksi se näkyy tilastoissa. Nuoret nyt keskimäärin hallitsevat teknologian paremmin ja alalla on hyvin vähän ylipäätään niitä +40 vuotiaita. Ja edelleen, meille palkataan kyllä jatkuvasti +40 vuotiaita koodaajia, mutta heillä onkin asenne sekä sosiaaliset kyvyt kohdillaan. Eivät valita muutoksista, ovat yhtä innostuneita ja kohtelevat myös niitä +20 vuotiaita kollegoita tasavertaisesti. Mitään ongelmaa ei ole tällaista henkilöä palkata. Monella + 40 vuotiaalla on marttyyrimainen asenne ja ylipäätään todella paljon korjattavaa sosiaalisissa taidoissa ja siinä, miten työpaikka ylipäätään toimitaan. Valittaminen ja yleinen negatiivisuus ei käy enää nykyään eikä sellaista enää pidetä "fiksun ihmisen" merkkinä niinkuin joskus muinoin.
Hakeudut koodauspiireihin ja opettelet jonkun ohjelmointikielen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et mitenkään. Koodaaminen on niin vaikeaa ja monikerroksista, että vain harvat koodauksen aloittaneet tajuaa siitä kaiken ja työllistyy. Vähän samanlaista opettelua kuin pianon tai kitaransoitto. Siihen joko on lahjoja tai sitten ei.
Mutta miten voi tietää onko lahjoja jos ei koskaan kokeile?
Pianoa olen kokeillut, en osaa. Kitaraakin testattu, ei onnistu. Koodausta en ole kokeillut. MOOC auttakoon kun tulee sopiva hetki perehtyä rauhassa.
No kokeile ihmeessä, mutta ymmärrä se että siihen kuuluu myös hirveä määrä kielen opettelua ja ongelmanratkaisua. Et voi sanoa sitten työnantajalle, ettet osaa koodata jotain juttua juuri niin tai näin. Sitä oppii vain tekemällä, eikä se ole mikään parin kuukauden juttu... Menisit mieluummin vaikka kaupan kassalle tai siivoojaksi.
Mitä ihmettä? Olen valmis opiskelemaan täysipäiväisesti useamman vuoden. Mutta sun mielestä ei kannata kokeilla kun ei parissa kuukaudessa opi. Jopas on asenne. Älä pelkää, en mä sun työtä tule viemään. Haluan vaan kokeilla asioita jotta pystyn päättämään elämäni uuden suunnan.
En mene kaupan kassalle enkä siivoojaksi. Se olisi alennus mun nykyisestä työstä.
Kokeile pois. luulin että oot joku yli 30vee haisutorttu ja lerpputissi XD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hakeudut koodauspiireihin ja opettelet jonkun ohjelmointikielen.
Pitääkös lähteä lanittamaan oikein Assemblyyn? ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikä voi tulla esteeksi asenteen takia. Olen asiantuntija-alalla, ja moni 45+ alkaa olla jotenkin hapan ja kitkerä. Osaamista on valtavasti, mutta niin on myös omanarvontuntoa ja hyvin juurtuneita mielipiteitä. Tiimissä pitäisi kuitenkin olla nöyryyttä oppia myös muilta, ja nöyryyttä ottaa myös ohjausta ehkä itseä selvästikin nuoremmalta esimieheltä.
Siinä +40 vuotiaana vaan aletaan syyttämään ikää, jos ei tule töitä.
Kumma vaan, että palkattu it-väki on hyvin nuorta. Ja asian näkee tilastoistakin.
Se nyt on itsestäänselvyys, miksi se näkyy tilastoissa. Nuoret nyt keskimäärin hallitsevat teknologian paremmin ja alalla on hyvin vähän ylipäätään niitä +40 vuotiaita. Ja edelleen, meille palkataan kyllä jatkuvasti +40 vuotiaita koodaajia, mutta heillä onkin asenne sekä sosiaaliset kyvyt kohdillaan. Eivät valita muutoksista, ovat yhtä innostuneita ja kohtelevat myös niitä +20 vuotiaita kollegoita tasavertaisesti. Mitään ongelmaa ei ole tällaista henkilöä palkata. Monella + 40 vuotiaalla on marttyyrimainen asenne ja ylipäätään todella paljon korjattavaa sosiaalisissa taidoissa ja siinä, miten työpaikka ylipäätään toimitaan. Valittaminen ja yleinen negatiivisuus ei käy enää nykyään eikä sellaista enää pidetä "fiksun ihmisen" merkkinä niinkuin joskus muinoin.
Mikähän on peruste tuolle, että "nuoret nyt keskimäärin hallitsevat teknologian paremmin"? Onko se jokin yleisoletus, mikä on yksi iso syy miksi yli 40 v ei palkata helposti? Vai perustuuko se johonkin oikeaan tietoon esim. siihen että yli 40 vuotiaiden hakijoiden CV:istä näkyy ettei heillä usein ole osaamista nykyaikana käytettävistä tekniikoista?
Alalla tosiaan on valitettavan vähän yli 40-vuotiaita, mikä johtuu kahdesta syystä. Osa alkaa 40-50 v iässä miettiä elämäänsä, että kuinka paljon siitä haluaakaan uhrata työlle. Näistä jotkut sitten toteaa, että ei niin paljon, kuin mitä tällä kiihkeästi muuttuvalla alalla pärjääminen vaatii, ja tekevät totaalisen alanvaihdon. Nämä on ihan ok, se on oma valinta heille lähteä alalta. Mutta sitten on niitä, jotka haluaisivat kovasti olla alalla, mutta kun ei kerta kaikkiaan pääse mihinkään töihin, niin jossain vaiheessa on pakko luovuttaa ja alkaa tehdä muuta työkseen. Nämä on surullinen tapaus, että on ihmisiä jotka oikeasti voivat osatakin, olla koulutusta, haluta oikeasti tehdä it-hommia, mutta erilaisten ennakkoluulojen takia eivät pääse töihin. Tuntuu sitten varmaan kivalta myös lukea, miten on niin kauhea koodaripula että m_aahanmuuttajiakin koulutetaan pikakursseilla koodaaman, kun itse ei pääse pitkästä koulutksesta ja kokemuksesta huolimatta minnekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun 10 v lapsenlapsi on on opetellut netin avustuksella ja koodailee monimutkaisia ohjemia.
Yksi asiantuntija sanoi, että ei kauaa enää tarvi harjoitella, että pääsis oikeisiin töihin.
Kysyin, että miten on oppinut, nin sanoi istumalla koneen äärellä ja tekemällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikä voi tulla esteeksi asenteen takia. Olen asiantuntija-alalla, ja moni 45+ alkaa olla jotenkin hapan ja kitkerä. Osaamista on valtavasti, mutta niin on myös omanarvontuntoa ja hyvin juurtuneita mielipiteitä. Tiimissä pitäisi kuitenkin olla nöyryyttä oppia myös muilta, ja nöyryyttä ottaa myös ohjausta ehkä itseä selvästikin nuoremmalta esimieheltä.
Siinä +40 vuotiaana vaan aletaan syyttämään ikää, jos ei tule töitä.
Kumma vaan, että palkattu it-väki on hyvin nuorta. Ja asian näkee tilastoistakin.
Se nyt on itsestäänselvyys, miksi se näkyy tilastoissa. Nuoret nyt keskimäärin hallitsevat teknologian paremmin ja alalla on hyvin vähän ylipäätään niitä +40 vuotiaita. Ja edelleen, meille palkataan kyllä jatkuvasti +40 vuotiaita koodaajia, mutta heillä onkin asenne sekä sosiaaliset kyvyt kohdillaan. Eivät valita muutoksista, ovat yhtä innostuneita ja kohtelevat myös niitä +20 vuotiaita kollegoita tasavertaisesti. Mitään ongelmaa ei ole tällaista henkilöä palkata. Monella + 40 vuotiaalla on marttyyrimainen asenne ja ylipäätään todella paljon korjattavaa sosiaalisissa taidoissa ja siinä, miten työpaikka ylipäätään toimitaan. Valittaminen ja yleinen negatiivisuus ei käy enää nykyään eikä sellaista enää pidetä "fiksun ihmisen" merkkinä niinkuin joskus muinoin.
Hohhoijaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et mitenkään. Koodaaminen on niin vaikeaa ja monikerroksista, että vain harvat koodauksen aloittaneet tajuaa siitä kaiken ja työllistyy. Vähän samanlaista opettelua kuin pianon tai kitaransoitto. Siihen joko on lahjoja tai sitten ei.
Mutta miten voi tietää onko lahjoja jos ei koskaan kokeile?
Pianoa olen kokeillut, en osaa. Kitaraakin testattu, ei onnistu. Koodausta en ole kokeillut. MOOC auttakoon kun tulee sopiva hetki perehtyä rauhassa.
Koodaus on harhaanjohtava nimitys, sillä nykyisissä ohjelmistoprojekteissa vain murto-osa koostuu "koodaamisesta". Nykyisin useimmat suosivat devaajaa (developer).
Kaikki osaavat ohjelmoida. Ongelmia syntyy, kun pitäät tehdä robustia, uudelleenkäytettävää ja kompaktia koodia. On kovin ikävää muiden projektityöntekijöiden kannalta, jos kukaan muu ei ymmärrä koodiasi, vain yhtenä esimerkkinä.
Ohjelman koon kasvaessa vaaditaan myös strukturointia ja suunnitelmallisuutta, jotta siitä ei tule liian monimutkainen. Muutaman sadan koodirivin ohjelmat ovat helppoja, mutta kun puhutaan kymmenistä tuhansista, tilanne muuttuu. Varsinkin, jos eri työntekijät tekevät omia moduulejaan ja puhutaan näiden välisestä kommunikaatiosta, joka tapahtuu esim. interfeissien kautta.
Korkeamman tason ohjelmointikielet sisältävät paljon rakenteita, joiden merkitys ei aukene, jos abstrakti ymmärrys esim. olio-ohjelmoinnista ei ole kunnossa. Ohjelmointi on siis jotain muuta kuin pelkkää silmukka- ja kontrollirakenteiden sekä muuttujien sijoitusten lätkimistä rutiinilla editoriin.
Käytössä olevat ohjelmistokehitysympäristöt, kuten Eclipse ja Visual C++ vaativat oman opettelunsa kuten myös versionhallintatyökalu GIT ja monet muut työkalut. Usein näidenkään osaamista ei edes vielä pidetä minään suomalaisissa ohjelmistoalan firmoissa.
Pitkällä kokemuksella alalta erittäin eri mieltä näistä. Ensinnäkin, nuo uudelleenkäytettävyydet, kompaktiudet jne on useimmissa käytännön projekteissa nysväämistä, johon käytetty aika ei ikinä maksa hintaansa takaisin, sitä ei siis juurikaan kannata tehdä muuta kuin siinä määrin mitä nyt luonnostaan, ilman erityistä sen asian miettimistä tulee tehneeksi. En ole myöskään ikinä nähnyt vielä koodia, jota muut koodarit ei ymmärtäisi. Jos se on kirjoitettu niin että se menee kääntäjästä tai tulkista läpi, niin kyllä sitä muutkin kieltä osaavat ymmärtää.
Harvoin myöskään tehdään ohjelmia sillä tavalla vapaasti, että tekijät itse suunnittelisi frameworkin ja komponenttien välisen kommunikaation. Yleensä otetaan joku valmis framework, sanotaanko vaikka javapuolella Spring, ja sen jälkeen eletään sen sanelemilla säännöillä eikä sooloilla,.
Olio-ohjelmointi sellaisena perinteisenä on nykyään ihan mennyttä aikaa. Eli että alettaisiin mallintaa ohjelman aihealueen entiteettejä olioiksi ja sitten suunnitellla niiden välistä vuorovaikutusta. Oliot on nykyään enemmänkin mukana lähinnä "muodon vuoksi", ei ollenkaan alkuperäisessä merkityksessään, ja nuo erilaiset frameworkit pitkälti määrää miten olioita siinä viitekehykesssä käytetään.
Saat toki olla eri mieltä, sillä kaikki ovat it-alalla omasta mielestään osaajia. Pelkästään Yhdysvalloissa on laskettu, että softabugit maksavat yhteiskunnalle about satoja miljardeja. En tiedä, onko näistä koskaan tehty laskelmia Suomessa, kuinka kalliiksi se tulee, kun vaikkapa junien lippuvarausjärjestelmä kaatuu ja seisoo muutaman päivän. Kuten sanoin, kaikki osaavat koodata, mutta sen koodin laatu onkin sitten eri asia, ja sillä on merkitystä. Jos lähdetään siitä, että riittää, että koodi menee kääntäjästä läpi, niin aika alas on rima laskettu suomalaisissa it-firmoissa.
On minulle toki kerrottu sekin, että C++ on tarpeeton ohjelmointikieli. Riippuu tosin pitkälle siitä, mitä firma tekee. Suomessa näitä nettikilkkeitä vääntäviä pikkufirmoja riittää, mutta teollisuus onkin sitten eri juttu :)
Vierailija kirjoitti:
Mun 10 v lapsenlapsi on on opetellut netin avustuksella ja koodailee monimutkaisia ohjemia.
Yksi asiantuntija sanoi, että ei kauaa enää tarvi harjoitella, että pääsis oikeisiin töihin.
Kysyin, että miten on oppinut, nin sanoi istumalla koneen äärellä ja tekemällä.
Repesin tästä jorinasta. Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et mitenkään. Koodaaminen on niin vaikeaa ja monikerroksista, että vain harvat koodauksen aloittaneet tajuaa siitä kaiken ja työllistyy. Vähän samanlaista opettelua kuin pianon tai kitaransoitto. Siihen joko on lahjoja tai sitten ei.
Mutta miten voi tietää onko lahjoja jos ei koskaan kokeile?
Pianoa olen kokeillut, en osaa. Kitaraakin testattu, ei onnistu. Koodausta en ole kokeillut. MOOC auttakoon kun tulee sopiva hetki perehtyä rauhassa.
Koodaus on harhaanjohtava nimitys, sillä nykyisissä ohjelmistoprojekteissa vain murto-osa koostuu "koodaamisesta". Nykyisin useimmat suosivat devaajaa (developer).
Kaikki osaavat ohjelmoida. Ongelmia syntyy, kun pitäät tehdä robustia, uudelleenkäytettävää ja kompaktia koodia. On kovin ikävää muiden projektityöntekijöiden kannalta, jos kukaan muu ei ymmärrä koodiasi, vain yhtenä esimerkkinä.
Ohjelman koon kasvaessa vaaditaan myös strukturointia ja suunnitelmallisuutta, jotta siitä ei tule liian monimutkainen. Muutaman sadan koodirivin ohjelmat ovat helppoja, mutta kun puhutaan kymmenistä tuhansista, tilanne muuttuu. Varsinkin, jos eri työntekijät tekevät omia moduulejaan ja puhutaan näiden välisestä kommunikaatiosta, joka tapahtuu esim. interfeissien kautta.
Korkeamman tason ohjelmointikielet sisältävät paljon rakenteita, joiden merkitys ei aukene, jos abstrakti ymmärrys esim. olio-ohjelmoinnista ei ole kunnossa. Ohjelmointi on siis jotain muuta kuin pelkkää silmukka- ja kontrollirakenteiden sekä muuttujien sijoitusten lätkimistä rutiinilla editoriin.
Käytössä olevat ohjelmistokehitysympäristöt, kuten Eclipse ja Visual C++ vaativat oman opettelunsa kuten myös versionhallintatyökalu GIT ja monet muut työkalut. Usein näidenkään osaamista ei edes vielä pidetä minään suomalaisissa ohjelmistoalan firmoissa.
Pitkällä kokemuksella alalta erittäin eri mieltä näistä. Ensinnäkin, nuo uudelleenkäytettävyydet, kompaktiudet jne on useimmissa käytännön projekteissa nysväämistä, johon käytetty aika ei ikinä maksa hintaansa takaisin, sitä ei siis juurikaan kannata tehdä muuta kuin siinä määrin mitä nyt luonnostaan, ilman erityistä sen asian miettimistä tulee tehneeksi. En ole myöskään ikinä nähnyt vielä koodia, jota muut koodarit ei ymmärtäisi. Jos se on kirjoitettu niin että se menee kääntäjästä tai tulkista läpi, niin kyllä sitä muutkin kieltä osaavat ymmärtää.
Harvoin myöskään tehdään ohjelmia sillä tavalla vapaasti, että tekijät itse suunnittelisi frameworkin ja komponenttien välisen kommunikaation. Yleensä otetaan joku valmis framework, sanotaanko vaikka javapuolella Spring, ja sen jälkeen eletään sen sanelemilla säännöillä eikä sooloilla,.
Olio-ohjelmointi sellaisena perinteisenä on nykyään ihan mennyttä aikaa. Eli että alettaisiin mallintaa ohjelman aihealueen entiteettejä olioiksi ja sitten suunnitellla niiden välistä vuorovaikutusta. Oliot on nykyään enemmänkin mukana lähinnä "muodon vuoksi", ei ollenkaan alkuperäisessä merkityksessään, ja nuo erilaiset frameworkit pitkälti määrää miten olioita siinä viitekehykesssä käytetään.
Saat toki olla eri mieltä, sillä kaikki ovat it-alalla omasta mielestään osaajia.
Niinkö? Itse olen usein sanonut olevani keskinkertainen koodari, ehkä jopa huono...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et mitenkään. Koodaaminen on niin vaikeaa ja monikerroksista, että vain harvat koodauksen aloittaneet tajuaa siitä kaiken ja työllistyy. Vähän samanlaista opettelua kuin pianon tai kitaransoitto. Siihen joko on lahjoja tai sitten ei.
Mutta miten voi tietää onko lahjoja jos ei koskaan kokeile?
Pianoa olen kokeillut, en osaa. Kitaraakin testattu, ei onnistu. Koodausta en ole kokeillut. MOOC auttakoon kun tulee sopiva hetki perehtyä rauhassa.
Koodaus on harhaanjohtava nimitys, sillä nykyisissä ohjelmistoprojekteissa vain murto-osa koostuu "koodaamisesta". Nykyisin useimmat suosivat devaajaa (developer).
Kaikki osaavat ohjelmoida. Ongelmia syntyy, kun pitäät tehdä robustia, uudelleenkäytettävää ja kompaktia koodia. On kovin ikävää muiden projektityöntekijöiden kannalta, jos kukaan muu ei ymmärrä koodiasi, vain yhtenä esimerkkinä.
Ohjelman koon kasvaessa vaaditaan myös strukturointia ja suunnitelmallisuutta, jotta siitä ei tule liian monimutkainen. Muutaman sadan koodirivin ohjelmat ovat helppoja, mutta kun puhutaan kymmenistä tuhansista, tilanne muuttuu. Varsinkin, jos eri työntekijät tekevät omia moduulejaan ja puhutaan näiden välisestä kommunikaatiosta, joka tapahtuu esim. interfeissien kautta.
Korkeamman tason ohjelmointikielet sisältävät paljon rakenteita, joiden merkitys ei aukene, jos abstrakti ymmärrys esim. olio-ohjelmoinnista ei ole kunnossa. Ohjelmointi on siis jotain muuta kuin pelkkää silmukka- ja kontrollirakenteiden sekä muuttujien sijoitusten lätkimistä rutiinilla editoriin.
Käytössä olevat ohjelmistokehitysympäristöt, kuten Eclipse ja Visual C++ vaativat oman opettelunsa kuten myös versionhallintatyökalu GIT ja monet muut työkalut. Usein näidenkään osaamista ei edes vielä pidetä minään suomalaisissa ohjelmistoalan firmoissa.
Pitkällä kokemuksella alalta erittäin eri mieltä näistä. Ensinnäkin, nuo uudelleenkäytettävyydet, kompaktiudet jne on useimmissa käytännön projekteissa nysväämistä, johon käytetty aika ei ikinä maksa hintaansa takaisin, sitä ei siis juurikaan kannata tehdä muuta kuin siinä määrin mitä nyt luonnostaan, ilman erityistä sen asian miettimistä tulee tehneeksi. En ole myöskään ikinä nähnyt vielä koodia, jota muut koodarit ei ymmärtäisi. Jos se on kirjoitettu niin että se menee kääntäjästä tai tulkista läpi, niin kyllä sitä muutkin kieltä osaavat ymmärtää.
Harvoin myöskään tehdään ohjelmia sillä tavalla vapaasti, että tekijät itse suunnittelisi frameworkin ja komponenttien välisen kommunikaation. Yleensä otetaan joku valmis framework, sanotaanko vaikka javapuolella Spring, ja sen jälkeen eletään sen sanelemilla säännöillä eikä sooloilla,.
Olio-ohjelmointi sellaisena perinteisenä on nykyään ihan mennyttä aikaa. Eli että alettaisiin mallintaa ohjelman aihealueen entiteettejä olioiksi ja sitten suunnitellla niiden välistä vuorovaikutusta. Oliot on nykyään enemmänkin mukana lähinnä "muodon vuoksi", ei ollenkaan alkuperäisessä merkityksessään, ja nuo erilaiset frameworkit pitkälti määrää miten olioita siinä viitekehykesssä käytetään.
Saat toki olla eri mieltä, sillä kaikki ovat it-alalla omasta mielestään osaajia.
Niinkö? Itse olen usein sanonut olevani keskinkertainen koodari, ehkä jopa huono...
Muistathan mainita sen myös CV:ssä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkaan koodareita, koska johdan yrityksemme (pörssifirma) kehitystiimiä Suomen ulkopuolella. Haastattelemme useita henkilöitä viikossa, palkkaa maksamme 4-5k kuussa, tämä maa ei ole missään nimessä pohjoismaiden tasolla elinkustannuksissa, minimi palkkakin on satoja euroja Suomea alhaisempi. Muissa maissa maksamme enemmän.
En ikinä katso koulutusta vaan ainoastaan osaamistasoa. Tärkeintä on kehittää se osaaminen sille tasolle, että siitä voidaan todella hyötyä, tällä hetkellä suurin pula Euroopassa on Front End puolesta. Eurooppa on käytännössä palkattu jo, etsimme tällä hetkellä EU:n ulkopuolelta ihmisiä. Osaamistason voi kehittää itse verkkokursseilla ja kehittämällä oman projektin, jonka vie tuotantoon tavalla tai toisella. Muutoin suosittelen ihan tradenomin tutkintoa, ketään ei tällä alalla kiinnosta onko taustalla yliopisto ellei hakeudu valtion puolelle tai vähän vähemmän ajanhermoilla oleviin firmoihin töihin.
Toinen tärkein tekijä on sosiaaliset kyvyt. Meillä tehdään työtä tiimissä ja koska meillä on toimistoja ympäri maailmaa, joudumme olemaan yhteydessä muihin tiimeihin etänä. Meille ei pääse töihin, jos on teknisesti loistava, mutta omaa huonot sosiaaliset taidot. Meille pääsee töihin, vaikka olisi tekniset puutteita, mutta omaa erinomaiset sosiaaliset taidot. Tiimityötaidot, kommunikointikyvyt ja halu tehdä töitä tiimissä ovat avainasemassa. Muutoin tarvitsemme halun oppia uutta ja motivoituneen persoonan.
Kiitos vastauksesta. Sosiaaliset ja tiimityöskentelytaidot ei ole mun kohdalla ongelma. Ehkä kokeilen jotain verkkokurssia ja teen muutaman testin, näkee sitten miltä tuntuu.
On vaan jotenkin tuntunut hullulta että huudetaan koodaripulaa ja kehotetaan kaikkia alkamaan koodariksi mutta kukaan ei kerro (enkä itse tietoa helposti löytänyt) miten koodariksi tullaan. Hyvä pohja on siis ihan vaikka vapaa-ajan harrastuneisuus. Tutkiskelen asiaa.Motivoitunut persoona mä olen ehdottomasti. Ota mut töihin. :D
Hyvistä koodareista on pulaa, mutta vastavalmistuneen työllistymisnäkymät ovat kaikkea muuta kuin varmat. Suosittelisin itsekin tuota AMK-väylää, mutta siinäkin pitäisi huomioida se, että työkokemusta pitäisi kerätä jo opiskeluaikana, eli kesä pari pitäisi pystyä viettämään pk-seudulla tai ulkomailla. Jotenkin sinun pitäisi erottautua niistä muista vastavalmistuneista.
Kiitos kaikille asiallisesti vastanneille! Paljon hyviä pointteja tuli tässä. Aloitan nyt sillä että vedän tuon MOOC-kurssin läpi. Jos en saa sitä vedettyä niin se kertoo jo tarvittavan. Jos saan ja tuntuu mielekkäältä niin alan selvittää miten etenen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et mitenkään. Koodaaminen on niin vaikeaa ja monikerroksista, että vain harvat koodauksen aloittaneet tajuaa siitä kaiken ja työllistyy. Vähän samanlaista opettelua kuin pianon tai kitaransoitto. Siihen joko on lahjoja tai sitten ei.
Mutta miten voi tietää onko lahjoja jos ei koskaan kokeile?
Pianoa olen kokeillut, en osaa. Kitaraakin testattu, ei onnistu. Koodausta en ole kokeillut. MOOC auttakoon kun tulee sopiva hetki perehtyä rauhassa.
Koodaus on harhaanjohtava nimitys, sillä nykyisissä ohjelmistoprojekteissa vain murto-osa koostuu "koodaamisesta". Nykyisin useimmat suosivat devaajaa (developer).
Kaikki osaavat ohjelmoida. Ongelmia syntyy, kun pitäät tehdä robustia, uudelleenkäytettävää ja kompaktia koodia. On kovin ikävää muiden projektityöntekijöiden kannalta, jos kukaan muu ei ymmärrä koodiasi, vain yhtenä esimerkkinä.
Ohjelman koon kasvaessa vaaditaan myös strukturointia ja suunnitelmallisuutta, jotta siitä ei tule liian monimutkainen. Muutaman sadan koodirivin ohjelmat ovat helppoja, mutta kun puhutaan kymmenistä tuhansista, tilanne muuttuu. Varsinkin, jos eri työntekijät tekevät omia moduulejaan ja puhutaan näiden välisestä kommunikaatiosta, joka tapahtuu esim. interfeissien kautta.
Korkeamman tason ohjelmointikielet sisältävät paljon rakenteita, joiden merkitys ei aukene, jos abstrakti ymmärrys esim. olio-ohjelmoinnista ei ole kunnossa. Ohjelmointi on siis jotain muuta kuin pelkkää silmukka- ja kontrollirakenteiden sekä muuttujien sijoitusten lätkimistä rutiinilla editoriin.
Käytössä olevat ohjelmistokehitysympäristöt, kuten Eclipse ja Visual C++ vaativat oman opettelunsa kuten myös versionhallintatyökalu GIT ja monet muut työkalut. Usein näidenkään osaamista ei edes vielä pidetä minään suomalaisissa ohjelmistoalan firmoissa.
Pitkällä kokemuksella alalta erittäin eri mieltä näistä. Ensinnäkin, nuo uudelleenkäytettävyydet, kompaktiudet jne on useimmissa käytännön projekteissa nysväämistä, johon käytetty aika ei ikinä maksa hintaansa takaisin, sitä ei siis juurikaan kannata tehdä muuta kuin siinä määrin mitä nyt luonnostaan, ilman erityistä sen asian miettimistä tulee tehneeksi. En ole myöskään ikinä nähnyt vielä koodia, jota muut koodarit ei ymmärtäisi. Jos se on kirjoitettu niin että se menee kääntäjästä tai tulkista läpi, niin kyllä sitä muutkin kieltä osaavat ymmärtää.
Harvoin myöskään tehdään ohjelmia sillä tavalla vapaasti, että tekijät itse suunnittelisi frameworkin ja komponenttien välisen kommunikaation. Yleensä otetaan joku valmis framework, sanotaanko vaikka javapuolella Spring, ja sen jälkeen eletään sen sanelemilla säännöillä eikä sooloilla,.
Olio-ohjelmointi sellaisena perinteisenä on nykyään ihan mennyttä aikaa. Eli että alettaisiin mallintaa ohjelman aihealueen entiteettejä olioiksi ja sitten suunnitellla niiden välistä vuorovaikutusta. Oliot on nykyään enemmänkin mukana lähinnä "muodon vuoksi", ei ollenkaan alkuperäisessä merkityksessään, ja nuo erilaiset frameworkit pitkälti määrää miten olioita siinä viitekehykesssä käytetään.
Saat toki olla eri mieltä, sillä kaikki ovat it-alalla omasta mielestään osaajia.
Niinkö? Itse olen usein sanonut olevani keskinkertainen koodari, ehkä jopa huono...
Muistathan mainita sen myös CV:ssä?
Totta kai.
Vierailija kirjoitti:
Tää työvoimapulajuttu on ihan paskaa. Tai ainakin tuntuu olevan jonkinlainen yläikäraja 40 v kohdalla, jonka jälkeen koodari on pilaantunut eikä enää haluta mihinkään töihin. Esim. itse haluaisin vaihtaa työpaikkaa (Suomessa), mutta kun olen hakenut, en pääse mihinkään edes haastatteluun. Osaamista löytyy tietokannoista, asennusautomaatiosta, backend koodaamisesta (java-pohjaiset tekniikat, monet sovelluspalvelimet, AWS Ja Azure palvelut joista molemmista sertifikaatti), frontend koodaamisesta (javascript, HTML5, CSS, typescript, ReactJS, Angular 1- 5 versiot), mobiiliohjelmoinnista Android ja iOS. Mutta ikää 43, kukaan ei halua töihin.
Riippuu varmaan vähän siitä, minkä tason osaaja on. Mun miehelle tarjottiin työtä kun hän oli 49-vuotias. Hänellä oli oma palkka 9000€ ja kilpailija tarjosi 10000€. Mies ei kuitenkaan viitsinyt noin pienen palkankorotuksen vuoksi vaihtaa, pitää nykyisiä tehtäviä mielenkiintoisempina kuin mitä olisi ollut vaihdossa tarjolla.
Olen kyllä itsekin miettinyt että onko IT-alalta mahdollisuus päästä eläkkeelle. Mies on nyt 50 ja firmassa ei kovin monta häntä vanhempaa työntekijää ole. Samaa ikäluokkaa olevia on kyllä paljon ja tulee myös taloon sisään rekryjen kautta.
Aiheuttiko hiljattainen triggeröivä "learn to code" meemi tämän koodaus suuntautumisen?
Vai onko se ollut jo pidempäänkin mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Aiheuttiko hiljattainen triggeröivä "learn to code" meemi tämän koodaus suuntautumisen?
Vai onko se ollut jo pidempäänkin mielessä.
Learn To Code
Why "Learn to Code" Meme ENRAGES the Media
Hahahahahahahahah!