Lue keskustelun säännöt.
Miten koodariksi pääsee?
08.02.2019 |
Olen tuota miettinyt muutenkin ja nyt tuo yksi pitkä alanvaihdosta haaveilevan ketju sai taas asian mieleen. Moni kehottaa opiskelemaan koodariksi. Missä? Miten ihmeessä koodariksi pääsee, siis sellainen jolla ei ole koulutusta alalle vielä?
Olen itse reilu kolmekymppinen alanvaihtoa suunnitteleva nainen. Aion hakea ammattikorkeaan tradenomilinjalle mutta tuo koodarihomma kiinnostaisi myös. En ole kovin nörtti enkä koodauksesta mitään ymmärrä mutta matemaattis-loogista päättelykykyä löytyy reippaasti sekä intoa oppia uutta. Opiskelemaan pystyisin korkeintaan reilun kolme vuotta. Perhetilanteen vuoksi muutto ei onnistu eli Pirkanmaalla pitäisi tästä akasta koodari luoda. Ehdotuksia?
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Aiheuttiko hiljattainen triggeröivä "learn to code" meemi tämän koodaus suuntautumisen?
Vai onko se ollut jo pidempäänkin mielessä.
Ap vastaa. Mä olen pyöritellyt vaihtoehtoja jo muutaman vuoden. Hitaasti hyvä tulee, kai. :D Olen todella tyytymätön nykyiseen työpaikkaani ja tarvitsen muutoksen. Vaikea masennus vei kyvyn muutokselle. Nyt alkaa masennus taipua mun tahdon alla ja alkaa olla energiaa toteuttaa muutos. Olen vuosien mittaan tutustunut lähes joka alaan ja sieltä on muutama kiinnostava pompannut. Yhtenä tämä ohjelmointi joka on mulle kuin musta aukko, ei aavistustakaan mitä pitää sisällään. Selvitän sen noilla avoimilla verkkokursseilla. Voi hyvin olla ettei musta ja koodikielistä tule ystäviä mutta onpahan annettu mahdollisuus sillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et mitenkään. Koodaaminen on niin vaikeaa ja monikerroksista, että vain harvat koodauksen aloittaneet tajuaa siitä kaiken ja työllistyy. Vähän samanlaista opettelua kuin pianon tai kitaransoitto. Siihen joko on lahjoja tai sitten ei.
Mutta miten voi tietää onko lahjoja jos ei koskaan kokeile?
Pianoa olen kokeillut, en osaa. Kitaraakin testattu, ei onnistu. Koodausta en ole kokeillut. MOOC auttakoon kun tulee sopiva hetki perehtyä rauhassa.
Koodaus on harhaanjohtava nimitys, sillä nykyisissä ohjelmistoprojekteissa vain murto-osa koostuu "koodaamisesta". Nykyisin useimmat suosivat devaajaa (developer).
Kaikki osaavat ohjelmoida. Ongelmia syntyy, kun pitäät tehdä robustia, uudelleenkäytettävää ja kompaktia koodia. On kovin ikävää muiden projektityöntekijöiden kannalta, jos kukaan muu ei ymmärrä koodiasi, vain yhtenä esimerkkinä.
Ohjelman koon kasvaessa vaaditaan myös strukturointia ja suunnitelmallisuutta, jotta siitä ei tule liian monimutkainen. Muutaman sadan koodirivin ohjelmat ovat helppoja, mutta kun puhutaan kymmenistä tuhansista, tilanne muuttuu. Varsinkin, jos eri työntekijät tekevät omia moduulejaan ja puhutaan näiden välisestä kommunikaatiosta, joka tapahtuu esim. interfeissien kautta.
Korkeamman tason ohjelmointikielet sisältävät paljon rakenteita, joiden merkitys ei aukene, jos abstrakti ymmärrys esim. olio-ohjelmoinnista ei ole kunnossa. Ohjelmointi on siis jotain muuta kuin pelkkää silmukka- ja kontrollirakenteiden sekä muuttujien sijoitusten lätkimistä rutiinilla editoriin.
Käytössä olevat ohjelmistokehitysympäristöt, kuten Eclipse ja Visual C++ vaativat oman opettelunsa kuten myös versionhallintatyökalu GIT ja monet muut työkalut. Usein näidenkään osaamista ei edes vielä pidetä minään suomalaisissa ohjelmistoalan firmoissa.
Pitkällä kokemuksella alalta erittäin eri mieltä näistä. Ensinnäkin, nuo uudelleenkäytettävyydet, kompaktiudet jne on useimmissa käytännön projekteissa nysväämistä, johon käytetty aika ei ikinä maksa hintaansa takaisin, sitä ei siis juurikaan kannata tehdä muuta kuin siinä määrin mitä nyt luonnostaan, ilman erityistä sen asian miettimistä tulee tehneeksi. En ole myöskään ikinä nähnyt vielä koodia, jota muut koodarit ei ymmärtäisi. Jos se on kirjoitettu niin että se menee kääntäjästä tai tulkista läpi, niin kyllä sitä muutkin kieltä osaavat ymmärtää.
Harvoin myöskään tehdään ohjelmia sillä tavalla vapaasti, että tekijät itse suunnittelisi frameworkin ja komponenttien välisen kommunikaation. Yleensä otetaan joku valmis framework, sanotaanko vaikka javapuolella Spring, ja sen jälkeen eletään sen sanelemilla säännöillä eikä sooloilla,.
Olio-ohjelmointi sellaisena perinteisenä on nykyään ihan mennyttä aikaa. Eli että alettaisiin mallintaa ohjelman aihealueen entiteettejä olioiksi ja sitten suunnitellla niiden välistä vuorovaikutusta. Oliot on nykyään enemmänkin mukana lähinnä "muodon vuoksi", ei ollenkaan alkuperäisessä merkityksessään, ja nuo erilaiset frameworkit pitkälti määrää miten olioita siinä viitekehykesssä käytetään.
Saat toki olla eri mieltä, sillä kaikki ovat it-alalla omasta mielestään osaajia. Pelkästään Yhdysvalloissa on laskettu, että softabugit maksavat yhteiskunnalle about satoja miljardeja. En tiedä, onko näistä koskaan tehty laskelmia Suomessa, kuinka kalliiksi se tulee, kun vaikkapa junien lippuvarausjärjestelmä kaatuu ja seisoo muutaman päivän. Kuten sanoin, kaikki osaavat koodata, mutta sen koodin laatu onkin sitten eri asia, ja sillä on merkitystä. Jos lähdetään siitä, että riittää, että koodi menee kääntäjästä läpi, niin aika alas on rima laskettu suomalaisissa it-firmoissa.
On minulle toki kerrottu sekin, että C++ on tarpeeton ohjelmointikieli. Riippuu tosin pitkälle siitä, mitä firma tekee. Suomessa näitä nettikilkkeitä vääntäviä pikkufirmoja riittää, mutta teollisuus onkin sitten eri juttu :)
Teollisuudelle ja mm. juuri matkustus- ja kuljetuspuolelle olen suurimman osan urastani koodia juuri tehnyt. Pointti on, että ne laadusta paasaavat nysvääjät ei yleensä tee ollenkaan vähempää bugeja kuin nekin, jotka vaan painaa menemään ja saavat aikaan paljon nopeammin. Ja nuo laatuihmiset on lisäksi usien niin hitaita, että nykyään kun teollisuuskin kilpailuttaa tiukasti projektit, ei sellaiseen hitaaseen tekemiseen ole projektien budjeteissa varaa. Käytännössä ei voi eikä kannata pyrkiä täydelliseen vaan riittävän hyvään.
Ammattimaiseen sovelluskehitykseen myös kuuluu aina myös testaus, sekä automaattitestaus että ihmisten suorittama testaus, eli kaikki ei todellakaan ole sen koodarin harteilla. Bugeja tekee ihan jokainen joka koodiakin tekee, mutta hyvässä testausprosessissa niistä ainakin kriittiset saadaan kiinni ja voidaan korjata ennen tuotantoonmenoa.
Mainittu lippuvarausjärjestlemän ongelma oli kyllä tapaus joka on lähinnä varoittava esimerkki. Itse työtä tehtiin off shoressa, huonosti koordinoituna, testaus jätettiin sovitusti asiakkaan tekemäksi jolla ei ollut osaamista tehdä oikeasti kattavaa, teknistä testausta sisältäen myös kuormitustestaukset. Sitten huomataan kun tuotantoon mennään että kas, palvelinkapasiteetti ei riitä ollenkaan, ja onpa muutama ihan rehellinen softabugikin jäänyt kriittisiin kohtiin huomaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää työvoimapulajuttu on ihan paskaa. Tai ainakin tuntuu olevan jonkinlainen yläikäraja 40 v kohdalla, jonka jälkeen koodari on pilaantunut eikä enää haluta mihinkään töihin. Esim. itse haluaisin vaihtaa työpaikkaa (Suomessa), mutta kun olen hakenut, en pääse mihinkään edes haastatteluun. Osaamista löytyy tietokannoista, asennusautomaatiosta, backend koodaamisesta (java-pohjaiset tekniikat, monet sovelluspalvelimet, AWS Ja Azure palvelut joista molemmista sertifikaatti), frontend koodaamisesta (javascript, HTML5, CSS, typescript, ReactJS, Angular 1- 5 versiot), mobiiliohjelmoinnista Android ja iOS. Mutta ikää 43, kukaan ei halua töihin.
Riippuu varmaan vähän siitä, minkä tason osaaja on. Mun miehelle tarjottiin työtä kun hän oli 49-vuotias. Hänellä oli oma palkka 9000€ ja kilpailija tarjosi 10000€. Mies ei kuitenkaan viitsinyt noin pienen palkankorotuksen vuoksi vaihtaa, pitää nykyisiä tehtäviä mielenkiintoisempina kuin mitä olisi ollut vaihdossa tarjolla.
Olen kyllä itsekin miettinyt että onko IT-alalta mahdollisuus päästä eläkkeelle. Mies on nyt 50 ja firmassa ei kovin monta häntä vanhempaa työntekijää ole. Samaa ikäluokkaa olevia on kyllä paljon ja tulee myös taloon sisään rekryjen kautta.
Hän taitaa tehdä kyllä jotain ihan muuta kuin peruskoodausta, palkasta päätellen? Jotkut SAP- tai tietokanta-asiantuntijat tai harvinaiset koodauspuolen erityisosaajat (esim. kernel- tai erittäin koneläheinen koodi jonka tekeminen vaatii myös elektroniikan osaamista) voivat saada tuollaista palkkaa, mutta noilla tekniikoilla joita lainattu mainitsi jotka viittaa siihen että hän on ns. webbisovellusten tekijä, ei kyllä juuri yli 5000 euroa kuussa pääse kukaan.
Juu, jotenkin tuossa jutussa hieman epäilytti se, että kyseessä ei varmastikaan ole "koodaaja" (siis asiantuntijatehtävissä ilman alaisia) koska jos niistä hommista saa lähemmäksi kymppitonnin palkkaa on se niin spesifistä, että työpaikan ja työnkuvan vaihtaminen todennäköisesti laskevat palkkaa. Softa-arkkitehdit, tuote- ja projektipäälliköt sitten erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Tää työvoimapulajuttu on ihan paskaa. Tai ainakin tuntuu olevan jonkinlainen yläikäraja 40 v kohdalla, jonka jälkeen koodari on pilaantunut eikä enää haluta mihinkään töihin. Esim. itse haluaisin vaihtaa työpaikkaa (Suomessa), mutta kun olen hakenut, en pääse mihinkään edes haastatteluun. Osaamista löytyy tietokannoista, asennusautomaatiosta, backend koodaamisesta (java-pohjaiset tekniikat, monet sovelluspalvelimet, AWS Ja Azure palvelut joista molemmista sertifikaatti), frontend koodaamisesta (javascript, HTML5, CSS, typescript, ReactJS, Angular 1- 5 versiot), mobiiliohjelmoinnista Android ja iOS. Mutta ikää 43, kukaan ei halua töihin.
Vierailija kirjoitti:
Tää työvoimapulajuttu on ihan paskaa. Tai ainakin tuntuu olevan jonkinlainen yläikäraja 40 v kohdalla, jonka jälkeen koodari on pilaantunut eikä enää haluta mihinkään töihin. Esim. itse haluaisin vaihtaa työpaikkaa (Suomessa), mutta kun olen hakenut, en pääse mihinkään edes haastatteluun. Osaamista löytyy tietokannoista, asennusautomaatiosta, backend koodaamisesta (java-pohjaiset tekniikat, monet sovelluspalvelimet, AWS Ja Azure palvelut joista molemmista sertifikaatti), frontend koodaamisesta (javascript, HTML5, CSS, typescript, ReactJS, Angular 1- 5 versiot), mobiiliohjelmoinnista Android ja iOS. Mutta ikää 43, kukaan ei halua töihin.
Kiinnostaisiko tulla Lahteen? T: toinen 43v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää työvoimapulajuttu on ihan paskaa. Tai ainakin tuntuu olevan jonkinlainen yläikäraja 40 v kohdalla, jonka jälkeen koodari on pilaantunut eikä enää haluta mihinkään töihin. Esim. itse haluaisin vaihtaa työpaikkaa (Suomessa), mutta kun olen hakenut, en pääse mihinkään edes haastatteluun. Osaamista löytyy tietokannoista, asennusautomaatiosta, backend koodaamisesta (java-pohjaiset tekniikat, monet sovelluspalvelimet, AWS Ja Azure palvelut joista molemmista sertifikaatti), frontend koodaamisesta (javascript, HTML5, CSS, typescript, ReactJS, Angular 1- 5 versiot), mobiiliohjelmoinnista Android ja iOS. Mutta ikää 43, kukaan ei halua töihin.
Riippuu varmaan vähän siitä, minkä tason osaaja on. Mun miehelle tarjottiin työtä kun hän oli 49-vuotias. Hänellä oli oma palkka 9000€ ja kilpailija tarjosi 10000€. Mies ei kuitenkaan viitsinyt noin pienen palkankorotuksen vuoksi vaihtaa, pitää nykyisiä tehtäviä mielenkiintoisempina kuin mitä olisi ollut vaihdossa tarjolla.
Olen kyllä itsekin miettinyt että onko IT-alalta mahdollisuus päästä eläkkeelle. Mies on nyt 50 ja firmassa ei kovin monta häntä vanhempaa työntekijää ole. Samaa ikäluokkaa olevia on kyllä paljon ja tulee myös taloon sisään rekryjen kautta.
Hän taitaa tehdä kyllä jotain ihan muuta kuin peruskoodausta, palkasta päätellen? Jotkut SAP- tai tietokanta-asiantuntijat tai harvinaiset koodauspuolen erityisosaajat (esim. kernel- tai erittäin koneläheinen koodi jonka tekeminen vaatii myös elektroniikan osaamista) voivat saada tuollaista palkkaa, mutta noilla tekniikoilla joita lainattu mainitsi jotka viittaa siihen että hän on ns. webbisovellusten tekijä, ei kyllä juuri yli 5000 euroa kuussa pääse kukaan.
Juu, jotenkin tuossa jutussa hieman epäilytti se, että kyseessä ei varmastikaan ole "koodaaja" (siis asiantuntijatehtävissä ilman alaisia) koska jos niistä hommista saa lähemmäksi kymppitonnin palkkaa on se niin spesifistä, että työpaikan ja työnkuvan vaihtaminen todennäköisesti laskevat palkkaa. Softa-arkkitehdit, tuote- ja projektipäälliköt sitten erikseen.
Itselläni on asiantuntijatehtävissä yli 6500 euron kuukausipalkka ja jos vaihtaisin tehtäviä, olisin ihan tyytyväinen 5000-5500 euron palkkaan. Ymmärrän, että tuo "ylimääräinen tonni" ei tule yleisosaamisestani, vaan spesifistä osaamisestani. Teknologiat ja sovellusala yhdessä.
Lähäriks mieluummin. Pääsee varmasti sisään ja tutkinto kestää 2 vuotta. Töitä riittää niin paljon kuin jaksaa tehdä. Oot aika vanha ohjelmoijaksi jo nyt ja jos ei ole mitään pohjia niin pääset juuri juttuun mukaan kun sut sit potkitaan liian vanhana pihalle. Sun ois pitäny aloittaa jo 15-vuotiaana ja hakea heti lukiosta opiskelemaan ohjelmointia. Tuo on todella riski veto lähteä kolmeks vuotta opiskelemaan alaa, jossa ikäistäsi "ikäloppua" katsotaan kieroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähäriks mieluummin. Pääsee varmasti sisään ja tutkinto kestää 2 vuotta. Töitä riittää niin paljon kuin jaksaa tehdä. Oot aika vanha ohjelmoijaksi jo nyt ja jos ei ole mitään pohjia niin pääset juuri juttuun mukaan kun sut sit potkitaan liian vanhana pihalle. Sun ois pitäny aloittaa jo 15-vuotiaana ja hakea heti lukiosta opiskelemaan ohjelmointia. Tuo on todella riski veto lähteä kolmeks vuotta opiskelemaan alaa, jossa ikäistäsi "ikäloppua" katsotaan kieroon.
En todellakaan halua lähäriksi. Mä haluan vaihtaa hommia mieleisiin enkä mennä vain varman työllisyyden perässä vielä vastenmielisemmälle alalle. Mä en vaan ole hoitoalalle sopivan luonteinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähäriks mieluummin. Pääsee varmasti sisään ja tutkinto kestää 2 vuotta. Töitä riittää niin paljon kuin jaksaa tehdä. Oot aika vanha ohjelmoijaksi jo nyt ja jos ei ole mitään pohjia niin pääset juuri juttuun mukaan kun sut sit potkitaan liian vanhana pihalle. Sun ois pitäny aloittaa jo 15-vuotiaana ja hakea heti lukiosta opiskelemaan ohjelmointia. Tuo on todella riski veto lähteä kolmeks vuotta opiskelemaan alaa, jossa ikäistäsi "ikäloppua" katsotaan kieroon.
En todellakaan halua lähäriksi. Mä haluan vaihtaa hommia mieleisiin enkä mennä vain varman työllisyyden perässä vielä vastenmielisemmälle alalle. Mä en vaan ole hoitoalalle sopivan luonteinen.
Mites kampaaja tai putkiasentaja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähäriks mieluummin. Pääsee varmasti sisään ja tutkinto kestää 2 vuotta. Töitä riittää niin paljon kuin jaksaa tehdä. Oot aika vanha ohjelmoijaksi jo nyt ja jos ei ole mitään pohjia niin pääset juuri juttuun mukaan kun sut sit potkitaan liian vanhana pihalle. Sun ois pitäny aloittaa jo 15-vuotiaana ja hakea heti lukiosta opiskelemaan ohjelmointia. Tuo on todella riski veto lähteä kolmeks vuotta opiskelemaan alaa, jossa ikäistäsi "ikäloppua" katsotaan kieroon.
En todellakaan halua lähäriksi. Mä haluan vaihtaa hommia mieleisiin enkä mennä vain varman työllisyyden perässä vielä vastenmielisemmälle alalle. Mä en vaan ole hoitoalalle sopivan luonteinen.
Mites kampaaja tai putkiasentaja?
Omaan silmään parturi-kampaajista näyttää olevan yltäkylläisyyttä, aivan järkyttävä määrä partureita kaupungille vieri-vierekkäin ammottaa tyhjyyttään.
Tämän ohella ulkomaiset "turkkilaiset parturikampaamot" ovat alkaneet ilmestyä kuin sieniä sateella. Maamhanmuuttajille se on täysin valtion kustantamaa avata näitä firmoja huolimatta siitä onko ne edes voitollisia, ja niitä todellakin on ihan tajuton määrä.
Saatan olla väärässä, mutta vaikuttaa siltä että partureita on aivan liikaa. Miten kaikki voisivat olla voitollisia? Kenties lähinnä ne jotka ovat hyvällä sijainnilla.
Vierailija kirjoitti:
On minulle toki kerrottu sekin, että C++ on tarpeeton ohjelmointikieli. Riippuu tosin pitkälle siitä, mitä firma tekee. Suomessa näitä nettikilkkeitä vääntäviä pikkufirmoja riittää, mutta teollisuus onkin sitten eri juttu :)
On tuo C++ vielä yllättävän paljon käytössä. Se vain ei ole sitä näkyvää "mediaseksikästä" REST API -devausta, vaan enemmän juuri laskentajuttua, eventtikäsittelyä, teollisuutta ja pelintekoa (mobiili ja Windows).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähäriks mieluummin. (...) Töitä riittää niin paljon kuin jaksaa tehdä.
Olen katsonut tuota hommaa sivusta, enkä voi tuota alaa ihmisille suositella millään tasolla. 7 päivää viikossa heräät klo 05:00 ja tulet kotiin 21:00, ja ehkä silloin tällöin saa vapaapäivän. Mikään keli ei estä työtä, vaan sinne on pakko mennä vaikka lunta tulee metri tunnissa ja pakkasta -40 C. Niin, ja palkka on kiinteä ja muuttumaton, koska kaupunki määrittää viralliset taulukkohinnat.
Mua kiinnostaa sulautetut järjestelmät ja käynnissä on oma uniikki arduino-projekti. Ajattelin ladata sen githubiin kun on valmis. Vähän Pythonia olen opetellut ja yliopistolla käynyt kursseilla (pääaine kuitenkin ihan muu). Olenko ns devaaja? Millä tasolla taidot pitää olla ennen työllistymistä?
Olen rakastanut tietokoneita pikkutytöstä asti mutta kynnys mennä it-alan töihin jännittää. Oman alan opinnot kyllä hyvällä mallilla mutta saa kai sitä vähän aidan toiselle puolelle kurkkia :)
Nimim. 31v haudan partaalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palkkaan koodareita, koska johdan yrityksemme (pörssifirma) kehitystiimiä Suomen ulkopuolella. Haastattelemme useita henkilöitä viikossa, palkkaa maksamme 4-5k kuussa, tämä maa ei ole missään nimessä pohjoismaiden tasolla elinkustannuksissa, minimi palkkakin on satoja euroja Suomea alhaisempi. Muissa maissa maksamme enemmän.
En ikinä katso koulutusta vaan ainoastaan osaamistasoa. Tärkeintä on kehittää se osaaminen sille tasolle, että siitä voidaan todella hyötyä, tällä hetkellä suurin pula Euroopassa on Front End puolesta. Eurooppa on käytännössä palkattu jo, etsimme tällä hetkellä EU:n ulkopuolelta ihmisiä. Osaamistason voi kehittää itse verkkokursseilla ja kehittämällä oman projektin, jonka vie tuotantoon tavalla tai toisella. Muutoin suosittelen ihan tradenomin tutkintoa, ketään ei tällä alalla kiinnosta onko taustalla yliopisto ellei hakeudu valtion puolelle tai vähän vähemmän ajanhermoilla oleviin firmoihin töihin.
Toinen tärkein tekijä on sosiaaliset kyvyt. Meillä tehdään työtä tiimissä ja koska meillä on toimistoja ympäri maailmaa, joudumme olemaan yhteydessä muihin tiimeihin etänä. Meille ei pääse töihin, jos on teknisesti loistava, mutta omaa huonot sosiaaliset taidot. Meille pääsee töihin, vaikka olisi tekniset puutteita, mutta omaa erinomaiset sosiaaliset taidot. Tiimityötaidot, kommunikointikyvyt ja halu tehdä töitä tiimissä ovat avainasemassa. Muutoin tarvitsemme halun oppia uutta ja motivoituneen persoonan.
Ihan hauska karikatyyri, noinhan se monesti näyttäisi menevän; sosiaalisuutta arvostetaan yli kaiken :D
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa sulautetut järjestelmät ja käynnissä on oma uniikki arduino-projekti. Ajattelin ladata sen githubiin kun on valmis. Vähän Pythonia olen opetellut ja yliopistolla käynyt kursseilla (pääaine kuitenkin ihan muu). Olenko ns devaaja? Millä tasolla taidot pitää olla ennen työllistymistä?
Olen rakastanut tietokoneita pikkutytöstä asti mutta kynnys mennä it-alan töihin jännittää. Oman alan opinnot kyllä hyvällä mallilla mutta saa kai sitä vähän aidan toiselle puolelle kurkkia :)
Nimim. 31v haudan partaalla
Sulautettuihin järjestelmiin on aika paljon kysyntää, ja jos olet kerran tehnyt julkisesti githubista löytyvää koodiakin, voi sinulla olla hyvätkin mahdollisuudet työllistyä, riippuen tietysti tuotoksen vaativuudesta ja laadusta. Ne tarvittavat taidot oppii kyllä sitten työssä ollessa jos sisään pääsee, ja niinhän me kaikki joudumme koko ajan tekemään tällä jatkuvasti muuttuvalla alalla, oppimaan alusta asti uusia tekniikoita.
Moni koodari pelkää tuota sulautettua puolta koska se on usei elektroniikan osaamista vaativaa ja vaatii ns. vanhojen ohjelmointikielten kuten C, C++ tai jopa assembler tyyppiset osaamista. Menevät mieluummin koodaamaan sitä webbisoftaa. Siksi tuolle alalle voi siitä kiinnostuneet työllistyä hyvinkin.
Siitä vaan koodaribussin kyytiin. Pitäisi pärjätä hienosti, koska jo kyydissä olevat eivät ole mitään järjen jättiläisiä.
Koodariksi synnytään ei opiskella.
Vierailija kirjoitti:
Olenko ns devaaja? Millä tasolla taidot pitää olla ennen työllistymistä?
Jos nämä onnistuu, niin helposti pääset:
- CRUD rest api, joka käyttää relaatio- tai NoSQL -kantaa
- Perus fronttidevaus, eli jonkinlainen webbisivusto itse tehtynä jollain frameworkilla
- Ymmärrät mitä halutaan, vaikka tiketin kuvaus on luokkaa: "Tarttis toiminnon, jolla asiakasta infotaan automaattisesti kun asia X tapahtuu"
- Perus-Git menee tuosta vain
Avoimissa paikoissa sanotaan aina, että vähintään 2-3 vuoden kokemus tjsp, mutta se on ihan diipadaabaa. Haet vain ja demonstroit omissa projekteissa opittuja taitoja, niin pääset sisään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkaan koodareita, koska johdan yrityksemme (pörssifirma) kehitystiimiä Suomen ulkopuolella. Haastattelemme useita henkilöitä viikossa, palkkaa maksamme 4-5k kuussa, tämä maa ei ole missään nimessä pohjoismaiden tasolla elinkustannuksissa, minimi palkkakin on satoja euroja Suomea alhaisempi. Muissa maissa maksamme enemmän.
En ikinä katso koulutusta vaan ainoastaan osaamistasoa. Tärkeintä on kehittää se osaaminen sille tasolle, että siitä voidaan todella hyötyä, tällä hetkellä suurin pula Euroopassa on Front End puolesta. Eurooppa on käytännössä palkattu jo, etsimme tällä hetkellä EU:n ulkopuolelta ihmisiä. Osaamistason voi kehittää itse verkkokursseilla ja kehittämällä oman projektin, jonka vie tuotantoon tavalla tai toisella. Muutoin suosittelen ihan tradenomin tutkintoa, ketään ei tällä alalla kiinnosta onko taustalla yliopisto ellei hakeudu valtion puolelle tai vähän vähemmän ajanhermoilla oleviin firmoihin töihin.
Toinen tärkein tekijä on sosiaaliset kyvyt. Meillä tehdään työtä tiimissä ja koska meillä on toimistoja ympäri maailmaa, joudumme olemaan yhteydessä muihin tiimeihin etänä. Meille ei pääse töihin, jos on teknisesti loistava, mutta omaa huonot sosiaaliset taidot. Meille pääsee töihin, vaikka olisi tekniset puutteita, mutta omaa erinomaiset sosiaaliset taidot. Tiimityötaidot, kommunikointikyvyt ja halu tehdä töitä tiimissä ovat avainasemassa. Muutoin tarvitsemme halun oppia uutta ja motivoituneen persoonan.
Ihan hauska karikatyyri, noinhan se monesti näyttäisi menevän; sosiaalisuutta arvostetaan yli kaiken :D
Joo tämä on hauska. Ottaen huomioon sen, että vaikka olen ollut lähinnä firmoissa, joissa on niitä sulkeutuneita introverttejä, niin yhdelläkään ei ole ollut mitään ongelmia hoitaa työasioihin liittyvä sosiaalisuus asiakkaiden tai kollegoiden kanssa., sellainen joka liittyy normaaliin tiimityöhön projekteissa. Siihen pystyy kuka tahansa suunnilleen neurotyypillinen, vaikkei olisikaan ekstrovertti ja sosiaalinen. Siksi ihmettelen, miksi etsitään niitä ekstrovertin oloisia stereotyyppisen sosiaalisia.
Hän taitaa tehdä kyllä jotain ihan muuta kuin peruskoodausta, palkasta päätellen? Jotkut SAP- tai tietokanta-asiantuntijat tai harvinaiset koodauspuolen erityisosaajat (esim. kernel- tai erittäin koneläheinen koodi jonka tekeminen vaatii myös elektroniikan osaamista) voivat saada tuollaista palkkaa, mutta noilla tekniikoilla joita lainattu mainitsi jotka viittaa siihen että hän on ns. webbisovellusten tekijä, ei kyllä juuri yli 5000 euroa kuussa pääse kukaan.