Äitini opetti, että kaikkien kanssa pitää tulla toimeen
Idio.oottien kanssa varsinkin. Minusta se on väärin ja on ohjannut valintojani todella epäsuotuisaan suuntaan. Mutta äitini olikin narsistinen ihminen, joka halveksi omaa lastaan, eikä rakastanut. En ole ollut häneen vuoteen yhteydessä. Ainoa aika, jolloin hän soitti pahoittunein mielin siitä miehelleni valitellen, ettei kuule minusta mitäön, oli äitienpäivän jälkeen, kun ei ollut saanut huomiointia äitienpäivänäkään. Johan on traagista, siis hänelle äitinä. Johan hän on äiti sen verran kauan ollut, että ei pitäis enää odottaa, että kukaan muu jaksaa sitä paskaa pelleilyä, kuin hän, että lapsi muistaa äitiä, joka on vttupaska, äitienpäivänä. Ei tartte muistaa.
Kommentit (579)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallanvaara kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun perhetyöntekijät, sairaala ja perheterapeutti ovat lastenkasvatuksesta samaa mieltä minun kanssani, miehellä on hermot alkaneet kiristyä. Taitaa tajuta pikku raukka, että jos mua on ärsyttänyt jotkin hänen tapansa, niin taitaakin olla niissä väärässä.
ApVoimia kaikille näille työntekijöille, sekä miehellesi.
Työntekijät tarttevat ainoastan voimia sietää miestäni, eli hänen tyhmyyttään.
ApVakka kantensa valinnut.
Joo, mutta mies ei yritä kehittyä, mies ei halua käsitellä ongelmiaan eikä vikojaan. Tai ei osaa, välitä, omaa resursseja, whatever.
ApEthän sinäkään. Vuosikaudet samaa narsistista jankkaamista palstalle ja motiivi ei todellakaan ole kehittyminen tai omien ongelmien käsitteleminen vaan huomioin ja hyväksyynnän hakeminen. Sinun mielestäsi ongelmasi on käsitelty siinä vaiheessa kun viimeinenkin ihminen maailmassa myöntää että ne ovat äitisi, miehesi, lapsiesi tai kylppäriin raahattujen kivenmurikoiden - siis kenen tahansa muun kuin sinun - syytä.
Se mitä teen palstalla on vain osa kehitystäni, paranemistani, prosessiani ja terapiassakäymiseni tuloksia. Hassua sinun luulla tätä mun parhaaksi puolekseni tai jokisin.
ApEt sinä mihinkään parane niin kauan kuin et ota vastuuta omasta elämästäsi eikä sen suhteen ole tapahtunut mitään kehitystä. Yhy yhy yy, kaikki on muiden syy - tuohan on ollut mottosi alusta lähtien eikä se ole siitä mihinkään muuttunut.
Vastuuta omasta elämästäni? Olen siitä ihan yhtä paljon vastuussa kuin sä omastasi, ellen enemmänkin. Ja mä paranen, jos mä saan, eli löydän, ihmisen, jota kiinnostaa mun tunteeni ja toimia sen mukaan, ettei ärsytä, loukkaa ja ala vtuttamaan minua. Kerron kyllä ne toimet, jotka niitä nostattavat, ettei tartte arvailla.
ApMinkälaisen ihmisen? Sellaisen kuin minä jota ei lähtökohtaisesti haittaa sinun piikit? Mutta juurihan totesit minun olevan väärässä. Eli minkälaisen ihmisen oletat saavan jalan oven väliin?
Ei kyllä se vaatii sinulta peiliin katsomista ja vastaantulemista. Juuri nyt et tule vastaan senttiäkään, olet saavuttamaton.
Joten pyyntösi on hieman kohtuuton.
En välitä ihmisestä "jota eivät haittaa mun piikit", mikäli hän ei halua ottaa sen lisäksi tunteitani huomioon, eli jos sanon, että sä ärsytät mua tällä, niin jos tekee vain sitä omaa juttuaan, eikä edes vastaa kommenttiini, se on moro. Mieheni oli just tämmöinen. Nieli vain kaiken sen, mistä mä sanoin, että hän ärsytti. Eri asia vielä, jos ois antautunut dialogiin siitä, miksei tekisi toisin. Olisin voinut ehkä ymmärtää, jos hän olisi käyttänyt hiukan eforttia perustella itseään ja toimintaansa. Mutta ei.
ApSinun tunteesi, mm. ärsyyntyminen, ovat sinun vastuullasi eivät miehesi. Etenkään jos hän ei tarkoituksellisesti kohdista toimiaan sinuun. Ehkä kannattaisi toisen muuttamisen sijaan miettiä, mikä tässä oikein minua ärsyttää ja miksi, voisinko itse tulla tunteideni kanssa toimeen.
Niin no, tähän juuri kaikkien kanssa pitää tulla toimeen EI KANNUSTA. Me muka olemme vastuussa niiden toisten tunteista.
ApOlet vastuussa omista tunteistasi ja niiden käsittelemisestä, et sen naapurin rasittavan Pirjo-Riitan mielensäpahoittamisesta. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että toimiaksesi normaalisti osana yhteiskuntaa et huutele Pirjo-Riitalle rumia vaan mietit ne asiat mielessäsi. Kun Pirjo-Riitta sitten taas kyselee ruohonleikkuria lainaksi, pystyt tyynesti sanomaan ettei se käy, sen sijaan että ajaisit Pirjo-Riitan yli sillä leikkurilla.
Miksi en voisi sanoa Pirjolle rumia? Jos en pidä hänestä? En minä hänen tykkäämisiään kaipaa. Hänenhän siinä pitää senkin jälkeen käyttäytyä, eli tervehtiä jne.
ApMiksi koet olevasi ainoana oikeutettu huonoon käytökseen? Ja miksi muiden pitäisi hyväksyä sun huono käytös?
Enhän ole ainoana oikeutettu siihen! Mun äiti käyttäytyi minua kohtaan huonosti yli kaksikymmentä vuotta! Ja hyväksyi sen, että myös muutkin käyttäytyvät! Loukkaavat ja satuttavat minua!
ApMutta olet kuitenkin sitä mieltä että äitisi teki väärin eli kohtelu ei ollut oikeutettua. Miksi siis sinä olet oikeutettu yhtä huonoon käytökseen?
Siksi, että sillä pääsisin eroon siitä, että paskaiset ja vialliet ihmiset kiusaavat minua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallanvaara kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun perhetyöntekijät, sairaala ja perheterapeutti ovat lastenkasvatuksesta samaa mieltä minun kanssani, miehellä on hermot alkaneet kiristyä. Taitaa tajuta pikku raukka, että jos mua on ärsyttänyt jotkin hänen tapansa, niin taitaakin olla niissä väärässä.
ApVoimia kaikille näille työntekijöille, sekä miehellesi.
Työntekijät tarttevat ainoastan voimia sietää miestäni, eli hänen tyhmyyttään.
ApVakka kantensa valinnut.
Joo, mutta mies ei yritä kehittyä, mies ei halua käsitellä ongelmiaan eikä vikojaan. Tai ei osaa, välitä, omaa resursseja, whatever.
ApEthän sinäkään. Vuosikaudet samaa narsistista jankkaamista palstalle ja motiivi ei todellakaan ole kehittyminen tai omien ongelmien käsitteleminen vaan huomioin ja hyväksyynnän hakeminen. Sinun mielestäsi ongelmasi on käsitelty siinä vaiheessa kun viimeinenkin ihminen maailmassa myöntää että ne ovat äitisi, miehesi, lapsiesi tai kylppäriin raahattujen kivenmurikoiden - siis kenen tahansa muun kuin sinun - syytä.
Se mitä teen palstalla on vain osa kehitystäni, paranemistani, prosessiani ja terapiassakäymiseni tuloksia. Hassua sinun luulla tätä mun parhaaksi puolekseni tai jokisin.
ApEt sinä mihinkään parane niin kauan kuin et ota vastuuta omasta elämästäsi eikä sen suhteen ole tapahtunut mitään kehitystä. Yhy yhy yy, kaikki on muiden syy - tuohan on ollut mottosi alusta lähtien eikä se ole siitä mihinkään muuttunut.
Vastuuta omasta elämästäni? Olen siitä ihan yhtä paljon vastuussa kuin sä omastasi, ellen enemmänkin. Ja mä paranen, jos mä saan, eli löydän, ihmisen, jota kiinnostaa mun tunteeni ja toimia sen mukaan, ettei ärsytä, loukkaa ja ala vtuttamaan minua. Kerron kyllä ne toimet, jotka niitä nostattavat, ettei tartte arvailla.
ApMinkälaisen ihmisen? Sellaisen kuin minä jota ei lähtökohtaisesti haittaa sinun piikit? Mutta juurihan totesit minun olevan väärässä. Eli minkälaisen ihmisen oletat saavan jalan oven väliin?
Ei kyllä se vaatii sinulta peiliin katsomista ja vastaantulemista. Juuri nyt et tule vastaan senttiäkään, olet saavuttamaton.
Joten pyyntösi on hieman kohtuuton.
En välitä ihmisestä "jota eivät haittaa mun piikit", mikäli hän ei halua ottaa sen lisäksi tunteitani huomioon, eli jos sanon, että sä ärsytät mua tällä, niin jos tekee vain sitä omaa juttuaan, eikä edes vastaa kommenttiini, se on moro. Mieheni oli just tämmöinen. Nieli vain kaiken sen, mistä mä sanoin, että hän ärsytti. Eri asia vielä, jos ois antautunut dialogiin siitä, miksei tekisi toisin. Olisin voinut ehkä ymmärtää, jos hän olisi käyttänyt hiukan eforttia perustella itseään ja toimintaansa. Mutta ei.
ApSinun tunteesi, mm. ärsyyntyminen, ovat sinun vastuullasi eivät miehesi. Etenkään jos hän ei tarkoituksellisesti kohdista toimiaan sinuun. Ehkä kannattaisi toisen muuttamisen sijaan miettiä, mikä tässä oikein minua ärsyttää ja miksi, voisinko itse tulla tunteideni kanssa toimeen.
Niin no, tähän juuri kaikkien kanssa pitää tulla toimeen EI KANNUSTA. Me muka olemme vastuussa niiden toisten tunteista.
ApOlet vastuussa omista tunteistasi ja niiden käsittelemisestä, et sen naapurin rasittavan Pirjo-Riitan mielensäpahoittamisesta. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että toimiaksesi normaalisti osana yhteiskuntaa et huutele Pirjo-Riitalle rumia vaan mietit ne asiat mielessäsi. Kun Pirjo-Riitta sitten taas kyselee ruohonleikkuria lainaksi, pystyt tyynesti sanomaan ettei se käy, sen sijaan että ajaisit Pirjo-Riitan yli sillä leikkurilla.
Miksi en voisi sanoa Pirjolle rumia? Jos en pidä hänestä? En minä hänen tykkäämisiään kaipaa. Hänenhän siinä pitää senkin jälkeen käyttäytyä, eli tervehtiä jne.
ApMiksi koet olevasi ainoana oikeutettu huonoon käytökseen? Ja miksi muiden pitäisi hyväksyä sun huono käytös?
Enhän ole ainoana oikeutettu siihen! Mun äiti käyttäytyi minua kohtaan huonosti yli kaksikymmentä vuotta! Ja hyväksyi sen, että myös muutkin käyttäytyvät! Loukkaavat ja satuttavat minua!
ApMutta olet kuitenkin sitä mieltä että äitisi teki väärin eli kohtelu ei ollut oikeutettua. Miksi siis sinä olet oikeutettu yhtä huonoon käytökseen?
Katsos kun eihän kukaan välittänyt siitä, että minun äitini loukkasi ja haavoitti minua, niin minäkään en enää jaksa välittää siitä, jos minä haavoitan toisia, jos kyseessä on heistä "vain" minun mielipiteeni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallanvaara kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun perhetyöntekijät, sairaala ja perheterapeutti ovat lastenkasvatuksesta samaa mieltä minun kanssani, miehellä on hermot alkaneet kiristyä. Taitaa tajuta pikku raukka, että jos mua on ärsyttänyt jotkin hänen tapansa, niin taitaakin olla niissä väärässä.
ApVoimia kaikille näille työntekijöille, sekä miehellesi.
Työntekijät tarttevat ainoastan voimia sietää miestäni, eli hänen tyhmyyttään.
ApVakka kantensa valinnut.
Joo, mutta mies ei yritä kehittyä, mies ei halua käsitellä ongelmiaan eikä vikojaan. Tai ei osaa, välitä, omaa resursseja, whatever.
ApEthän sinäkään. Vuosikaudet samaa narsistista jankkaamista palstalle ja motiivi ei todellakaan ole kehittyminen tai omien ongelmien käsitteleminen vaan huomioin ja hyväksyynnän hakeminen. Sinun mielestäsi ongelmasi on käsitelty siinä vaiheessa kun viimeinenkin ihminen maailmassa myöntää että ne ovat äitisi, miehesi, lapsiesi tai kylppäriin raahattujen kivenmurikoiden - siis kenen tahansa muun kuin sinun - syytä.
Se mitä teen palstalla on vain osa kehitystäni, paranemistani, prosessiani ja terapiassakäymiseni tuloksia. Hassua sinun luulla tätä mun parhaaksi puolekseni tai jokisin.
ApEt sinä mihinkään parane niin kauan kuin et ota vastuuta omasta elämästäsi eikä sen suhteen ole tapahtunut mitään kehitystä. Yhy yhy yy, kaikki on muiden syy - tuohan on ollut mottosi alusta lähtien eikä se ole siitä mihinkään muuttunut.
Vastuuta omasta elämästäni? Olen siitä ihan yhtä paljon vastuussa kuin sä omastasi, ellen enemmänkin. Ja mä paranen, jos mä saan, eli löydän, ihmisen, jota kiinnostaa mun tunteeni ja toimia sen mukaan, ettei ärsytä, loukkaa ja ala vtuttamaan minua. Kerron kyllä ne toimet, jotka niitä nostattavat, ettei tartte arvailla.
ApMinkälaisen ihmisen? Sellaisen kuin minä jota ei lähtökohtaisesti haittaa sinun piikit? Mutta juurihan totesit minun olevan väärässä. Eli minkälaisen ihmisen oletat saavan jalan oven väliin?
Ei kyllä se vaatii sinulta peiliin katsomista ja vastaantulemista. Juuri nyt et tule vastaan senttiäkään, olet saavuttamaton.
Joten pyyntösi on hieman kohtuuton.
En välitä ihmisestä "jota eivät haittaa mun piikit", mikäli hän ei halua ottaa sen lisäksi tunteitani huomioon, eli jos sanon, että sä ärsytät mua tällä, niin jos tekee vain sitä omaa juttuaan, eikä edes vastaa kommenttiini, se on moro. Mieheni oli just tämmöinen. Nieli vain kaiken sen, mistä mä sanoin, että hän ärsytti. Eri asia vielä, jos ois antautunut dialogiin siitä, miksei tekisi toisin. Olisin voinut ehkä ymmärtää, jos hän olisi käyttänyt hiukan eforttia perustella itseään ja toimintaansa. Mutta ei.
ApSinun tunteesi, mm. ärsyyntyminen, ovat sinun vastuullasi eivät miehesi. Etenkään jos hän ei tarkoituksellisesti kohdista toimiaan sinuun. Ehkä kannattaisi toisen muuttamisen sijaan miettiä, mikä tässä oikein minua ärsyttää ja miksi, voisinko itse tulla tunteideni kanssa toimeen.
Niin no, tähän juuri kaikkien kanssa pitää tulla toimeen EI KANNUSTA. Me muka olemme vastuussa niiden toisten tunteista.
ApOlet vastuussa omista tunteistasi ja niiden käsittelemisestä, et sen naapurin rasittavan Pirjo-Riitan mielensäpahoittamisesta. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että toimiaksesi normaalisti osana yhteiskuntaa et huutele Pirjo-Riitalle rumia vaan mietit ne asiat mielessäsi. Kun Pirjo-Riitta sitten taas kyselee ruohonleikkuria lainaksi, pystyt tyynesti sanomaan ettei se käy, sen sijaan että ajaisit Pirjo-Riitan yli sillä leikkurilla.
Miksi en voisi sanoa Pirjolle rumia? Jos en pidä hänestä? En minä hänen tykkäämisiään kaipaa. Hänenhän siinä pitää senkin jälkeen käyttäytyä, eli tervehtiä jne.
ApMiksi koet olevasi ainoana oikeutettu huonoon käytökseen? Ja miksi muiden pitäisi hyväksyä sun huono käytös?
Enhän ole ainoana oikeutettu siihen! Mun äiti käyttäytyi minua kohtaan huonosti yli kaksikymmentä vuotta! Ja hyväksyi sen, että myös muutkin käyttäytyvät! Loukkaavat ja satuttavat minua!
Ap
Useammassa viestissä olet jo tuonut ilmi kuinka sinun pitäisi saada kohdella muita ihmisiä huonosti, mutta heidän ei pitäisi saada loukkaantua siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallanvaara kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun perhetyöntekijät, sairaala ja perheterapeutti ovat lastenkasvatuksesta samaa mieltä minun kanssani, miehellä on hermot alkaneet kiristyä. Taitaa tajuta pikku raukka, että jos mua on ärsyttänyt jotkin hänen tapansa, niin taitaakin olla niissä väärässä.
ApVoimia kaikille näille työntekijöille, sekä miehellesi.
Työntekijät tarttevat ainoastan voimia sietää miestäni, eli hänen tyhmyyttään.
ApVakka kantensa valinnut.
Joo, mutta mies ei yritä kehittyä, mies ei halua käsitellä ongelmiaan eikä vikojaan. Tai ei osaa, välitä, omaa resursseja, whatever.
ApEthän sinäkään. Vuosikaudet samaa narsistista jankkaamista palstalle ja motiivi ei todellakaan ole kehittyminen tai omien ongelmien käsitteleminen vaan huomioin ja hyväksyynnän hakeminen. Sinun mielestäsi ongelmasi on käsitelty siinä vaiheessa kun viimeinenkin ihminen maailmassa myöntää että ne ovat äitisi, miehesi, lapsiesi tai kylppäriin raahattujen kivenmurikoiden - siis kenen tahansa muun kuin sinun - syytä.
Se mitä teen palstalla on vain osa kehitystäni, paranemistani, prosessiani ja terapiassakäymiseni tuloksia. Hassua sinun luulla tätä mun parhaaksi puolekseni tai jokisin.
ApEt sinä mihinkään parane niin kauan kuin et ota vastuuta omasta elämästäsi eikä sen suhteen ole tapahtunut mitään kehitystä. Yhy yhy yy, kaikki on muiden syy - tuohan on ollut mottosi alusta lähtien eikä se ole siitä mihinkään muuttunut.
Vastuuta omasta elämästäni? Olen siitä ihan yhtä paljon vastuussa kuin sä omastasi, ellen enemmänkin. Ja mä paranen, jos mä saan, eli löydän, ihmisen, jota kiinnostaa mun tunteeni ja toimia sen mukaan, ettei ärsytä, loukkaa ja ala vtuttamaan minua. Kerron kyllä ne toimet, jotka niitä nostattavat, ettei tartte arvailla.
ApMinkälaisen ihmisen? Sellaisen kuin minä jota ei lähtökohtaisesti haittaa sinun piikit? Mutta juurihan totesit minun olevan väärässä. Eli minkälaisen ihmisen oletat saavan jalan oven väliin?
Ei kyllä se vaatii sinulta peiliin katsomista ja vastaantulemista. Juuri nyt et tule vastaan senttiäkään, olet saavuttamaton.
Joten pyyntösi on hieman kohtuuton.
En välitä ihmisestä "jota eivät haittaa mun piikit", mikäli hän ei halua ottaa sen lisäksi tunteitani huomioon, eli jos sanon, että sä ärsytät mua tällä, niin jos tekee vain sitä omaa juttuaan, eikä edes vastaa kommenttiini, se on moro. Mieheni oli just tämmöinen. Nieli vain kaiken sen, mistä mä sanoin, että hän ärsytti. Eri asia vielä, jos ois antautunut dialogiin siitä, miksei tekisi toisin. Olisin voinut ehkä ymmärtää, jos hän olisi käyttänyt hiukan eforttia perustella itseään ja toimintaansa. Mutta ei.
ApSinun tunteesi, mm. ärsyyntyminen, ovat sinun vastuullasi eivät miehesi. Etenkään jos hän ei tarkoituksellisesti kohdista toimiaan sinuun. Ehkä kannattaisi toisen muuttamisen sijaan miettiä, mikä tässä oikein minua ärsyttää ja miksi, voisinko itse tulla tunteideni kanssa toimeen.
Niin no, tähän juuri kaikkien kanssa pitää tulla toimeen EI KANNUSTA. Me muka olemme vastuussa niiden toisten tunteista.
ApEmme ole, vain omista tunteistamme ja käytöksestä. Mihin liittyy se, että osaa käsitellä ärsyyntymistä rakentavasti, eikä kaada sitä toisen niskaan. Samoin kuin jos ei pidä jostakusta, hillitsee nämä tunteet ja käyttäytyy asiallisesti. Tätä on aikuisuus, joskaan kaikki eivät tähän vastuuseen valitettavasti kykene, mikä aiheuttaa about kaikki ongelmat mihin törmäämme työpaikoilla ja parisuhteissa.
Miksi sitä ei saisi kaataa toisen noskaan, jos hän kerran on vastuussa omista tunteistaan? Ei minua haittaa yhtään olla hänelle vihainen.
Ap
Toki voit kaataa. Niin monet tekee. Ja hänen pitää sitten vain miettiä, miten kestää tilanteen ilman ylilyöntejä, miten on välittämättä kpäisyydestä ja miten itse käyttäytyy siten, että on sinut itsensä kanssa. Toisin kuin nämä riehujat joiden pitää purkaa tunteensa muihin. En usko että heillä on hyvä olla nahoissaan, mutta joko ovat näin valinneet tai ovat liian kehittymättömiä.
Itse pidän rauhallisesti puoleni ja olen ystävällinen muille, eikä tämä hirveän pahalta tunnu, päin vastoin olen aika iloinen ja onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallanvaara kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun perhetyöntekijät, sairaala ja perheterapeutti ovat lastenkasvatuksesta samaa mieltä minun kanssani, miehellä on hermot alkaneet kiristyä. Taitaa tajuta pikku raukka, että jos mua on ärsyttänyt jotkin hänen tapansa, niin taitaakin olla niissä väärässä.
ApVoimia kaikille näille työntekijöille, sekä miehellesi.
Työntekijät tarttevat ainoastan voimia sietää miestäni, eli hänen tyhmyyttään.
ApVakka kantensa valinnut.
Joo, mutta mies ei yritä kehittyä, mies ei halua käsitellä ongelmiaan eikä vikojaan. Tai ei osaa, välitä, omaa resursseja, whatever.
ApEthän sinäkään. Vuosikaudet samaa narsistista jankkaamista palstalle ja motiivi ei todellakaan ole kehittyminen tai omien ongelmien käsitteleminen vaan huomioin ja hyväksyynnän hakeminen. Sinun mielestäsi ongelmasi on käsitelty siinä vaiheessa kun viimeinenkin ihminen maailmassa myöntää että ne ovat äitisi, miehesi, lapsiesi tai kylppäriin raahattujen kivenmurikoiden - siis kenen tahansa muun kuin sinun - syytä.
Se mitä teen palstalla on vain osa kehitystäni, paranemistani, prosessiani ja terapiassakäymiseni tuloksia. Hassua sinun luulla tätä mun parhaaksi puolekseni tai jokisin.
ApEt sinä mihinkään parane niin kauan kuin et ota vastuuta omasta elämästäsi eikä sen suhteen ole tapahtunut mitään kehitystä. Yhy yhy yy, kaikki on muiden syy - tuohan on ollut mottosi alusta lähtien eikä se ole siitä mihinkään muuttunut.
Vastuuta omasta elämästäni? Olen siitä ihan yhtä paljon vastuussa kuin sä omastasi, ellen enemmänkin. Ja mä paranen, jos mä saan, eli löydän, ihmisen, jota kiinnostaa mun tunteeni ja toimia sen mukaan, ettei ärsytä, loukkaa ja ala vtuttamaan minua. Kerron kyllä ne toimet, jotka niitä nostattavat, ettei tartte arvailla.
ApMinkälaisen ihmisen? Sellaisen kuin minä jota ei lähtökohtaisesti haittaa sinun piikit? Mutta juurihan totesit minun olevan väärässä. Eli minkälaisen ihmisen oletat saavan jalan oven väliin?
Ei kyllä se vaatii sinulta peiliin katsomista ja vastaantulemista. Juuri nyt et tule vastaan senttiäkään, olet saavuttamaton.
Joten pyyntösi on hieman kohtuuton.
En välitä ihmisestä "jota eivät haittaa mun piikit", mikäli hän ei halua ottaa sen lisäksi tunteitani huomioon, eli jos sanon, että sä ärsytät mua tällä, niin jos tekee vain sitä omaa juttuaan, eikä edes vastaa kommenttiini, se on moro. Mieheni oli just tämmöinen. Nieli vain kaiken sen, mistä mä sanoin, että hän ärsytti. Eri asia vielä, jos ois antautunut dialogiin siitä, miksei tekisi toisin. Olisin voinut ehkä ymmärtää, jos hän olisi käyttänyt hiukan eforttia perustella itseään ja toimintaansa. Mutta ei.
ApSinun tunteesi, mm. ärsyyntyminen, ovat sinun vastuullasi eivät miehesi. Etenkään jos hän ei tarkoituksellisesti kohdista toimiaan sinuun. Ehkä kannattaisi toisen muuttamisen sijaan miettiä, mikä tässä oikein minua ärsyttää ja miksi, voisinko itse tulla tunteideni kanssa toimeen.
Niin no, tähän juuri kaikkien kanssa pitää tulla toimeen EI KANNUSTA. Me muka olemme vastuussa niiden toisten tunteista.
ApOlet vastuussa omista tunteistasi ja niiden käsittelemisestä, et sen naapurin rasittavan Pirjo-Riitan mielensäpahoittamisesta. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että toimiaksesi normaalisti osana yhteiskuntaa et huutele Pirjo-Riitalle rumia vaan mietit ne asiat mielessäsi. Kun Pirjo-Riitta sitten taas kyselee ruohonleikkuria lainaksi, pystyt tyynesti sanomaan ettei se käy, sen sijaan että ajaisit Pirjo-Riitan yli sillä leikkurilla.
Miksi en voisi sanoa Pirjolle rumia? Jos en pidä hänestä? En minä hänen tykkäämisiään kaipaa. Hänenhän siinä pitää senkin jälkeen käyttäytyä, eli tervehtiä jne.
ApMiksi koet olevasi ainoana oikeutettu huonoon käytökseen? Ja miksi muiden pitäisi hyväksyä sun huono käytös?
Enhän ole ainoana oikeutettu siihen! Mun äiti käyttäytyi minua kohtaan huonosti yli kaksikymmentä vuotta! Ja hyväksyi sen, että myös muutkin käyttäytyvät! Loukkaavat ja satuttavat minua!
ApMutta olet kuitenkin sitä mieltä että äitisi teki väärin eli kohtelu ei ollut oikeutettua. Miksi siis sinä olet oikeutettu yhtä huonoon käytökseen?
Itshän sinä olet sitä mieltä, että minun ei pitänyt välittää äitini teoista, eikä antaa niiden satuttaa. Joten miksi minä ajattelisin toisista sen kauniimmin? Mitä he kaipaavat minulta? Ei heidän tunteensa minua kiinnosta, jos he siitä suuttuvat, että sanon heille heidän vioistaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallanvaara kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun perhetyöntekijät, sairaala ja perheterapeutti ovat lastenkasvatuksesta samaa mieltä minun kanssani, miehellä on hermot alkaneet kiristyä. Taitaa tajuta pikku raukka, että jos mua on ärsyttänyt jotkin hänen tapansa, niin taitaakin olla niissä väärässä.
ApVoimia kaikille näille työntekijöille, sekä miehellesi.
Työntekijät tarttevat ainoastan voimia sietää miestäni, eli hänen tyhmyyttään.
ApVakka kantensa valinnut.
Joo, mutta mies ei yritä kehittyä, mies ei halua käsitellä ongelmiaan eikä vikojaan. Tai ei osaa, välitä, omaa resursseja, whatever.
ApEthän sinäkään. Vuosikaudet samaa narsistista jankkaamista palstalle ja motiivi ei todellakaan ole kehittyminen tai omien ongelmien käsitteleminen vaan huomioin ja hyväksyynnän hakeminen. Sinun mielestäsi ongelmasi on käsitelty siinä vaiheessa kun viimeinenkin ihminen maailmassa myöntää että ne ovat äitisi, miehesi, lapsiesi tai kylppäriin raahattujen kivenmurikoiden - siis kenen tahansa muun kuin sinun - syytä.
Se mitä teen palstalla on vain osa kehitystäni, paranemistani, prosessiani ja terapiassakäymiseni tuloksia. Hassua sinun luulla tätä mun parhaaksi puolekseni tai jokisin.
ApEt sinä mihinkään parane niin kauan kuin et ota vastuuta omasta elämästäsi eikä sen suhteen ole tapahtunut mitään kehitystä. Yhy yhy yy, kaikki on muiden syy - tuohan on ollut mottosi alusta lähtien eikä se ole siitä mihinkään muuttunut.
Vastuuta omasta elämästäni? Olen siitä ihan yhtä paljon vastuussa kuin sä omastasi, ellen enemmänkin. Ja mä paranen, jos mä saan, eli löydän, ihmisen, jota kiinnostaa mun tunteeni ja toimia sen mukaan, ettei ärsytä, loukkaa ja ala vtuttamaan minua. Kerron kyllä ne toimet, jotka niitä nostattavat, ettei tartte arvailla.
ApMinkälaisen ihmisen? Sellaisen kuin minä jota ei lähtökohtaisesti haittaa sinun piikit? Mutta juurihan totesit minun olevan väärässä. Eli minkälaisen ihmisen oletat saavan jalan oven väliin?
Ei kyllä se vaatii sinulta peiliin katsomista ja vastaantulemista. Juuri nyt et tule vastaan senttiäkään, olet saavuttamaton.
Joten pyyntösi on hieman kohtuuton.
En välitä ihmisestä "jota eivät haittaa mun piikit", mikäli hän ei halua ottaa sen lisäksi tunteitani huomioon, eli jos sanon, että sä ärsytät mua tällä, niin jos tekee vain sitä omaa juttuaan, eikä edes vastaa kommenttiini, se on moro. Mieheni oli just tämmöinen. Nieli vain kaiken sen, mistä mä sanoin, että hän ärsytti. Eri asia vielä, jos ois antautunut dialogiin siitä, miksei tekisi toisin. Olisin voinut ehkä ymmärtää, jos hän olisi käyttänyt hiukan eforttia perustella itseään ja toimintaansa. Mutta ei.
ApSinun tunteesi, mm. ärsyyntyminen, ovat sinun vastuullasi eivät miehesi. Etenkään jos hän ei tarkoituksellisesti kohdista toimiaan sinuun. Ehkä kannattaisi toisen muuttamisen sijaan miettiä, mikä tässä oikein minua ärsyttää ja miksi, voisinko itse tulla tunteideni kanssa toimeen.
Niin no, tähän juuri kaikkien kanssa pitää tulla toimeen EI KANNUSTA. Me muka olemme vastuussa niiden toisten tunteista.
ApOlet vastuussa omista tunteistasi ja niiden käsittelemisestä, et sen naapurin rasittavan Pirjo-Riitan mielensäpahoittamisesta. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että toimiaksesi normaalisti osana yhteiskuntaa et huutele Pirjo-Riitalle rumia vaan mietit ne asiat mielessäsi. Kun Pirjo-Riitta sitten taas kyselee ruohonleikkuria lainaksi, pystyt tyynesti sanomaan ettei se käy, sen sijaan että ajaisit Pirjo-Riitan yli sillä leikkurilla.
Miksi en voisi sanoa Pirjolle rumia? Jos en pidä hänestä? En minä hänen tykkäämisiään kaipaa. Hänenhän siinä pitää senkin jälkeen käyttäytyä, eli tervehtiä jne.
ApMiksi koet olevasi ainoana oikeutettu huonoon käytökseen? Ja miksi muiden pitäisi hyväksyä sun huono käytös?
Enhän ole ainoana oikeutettu siihen! Mun äiti käyttäytyi minua kohtaan huonosti yli kaksikymmentä vuotta! Ja hyväksyi sen, että myös muutkin käyttäytyvät! Loukkaavat ja satuttavat minua!
ApMutta olet kuitenkin sitä mieltä että äitisi teki väärin eli kohtelu ei ollut oikeutettua. Miksi siis sinä olet oikeutettu yhtä huonoon käytökseen?
Katsos kun eihän kukaan välittänyt siitä, että minun äitini loukkasi ja haavoitti minua, niin minäkään en enää jaksa välittää siitä, jos minä haavoitan toisia, jos kyseessä on heistä "vain" minun mielipiteeni.
Ap
Eli taas mentiin siihen että oikeutat paskan käytöksesi syyttämällä muita. Eli et ota vastuuta omasta käytöksestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallanvaara kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun perhetyöntekijät, sairaala ja perheterapeutti ovat lastenkasvatuksesta samaa mieltä minun kanssani, miehellä on hermot alkaneet kiristyä. Taitaa tajuta pikku raukka, että jos mua on ärsyttänyt jotkin hänen tapansa, niin taitaakin olla niissä väärässä.
ApVoimia kaikille näille työntekijöille, sekä miehellesi.
Työntekijät tarttevat ainoastan voimia sietää miestäni, eli hänen tyhmyyttään.
ApVakka kantensa valinnut.
Joo, mutta mies ei yritä kehittyä, mies ei halua käsitellä ongelmiaan eikä vikojaan. Tai ei osaa, välitä, omaa resursseja, whatever.
ApEthän sinäkään. Vuosikaudet samaa narsistista jankkaamista palstalle ja motiivi ei todellakaan ole kehittyminen tai omien ongelmien käsitteleminen vaan huomioin ja hyväksyynnän hakeminen. Sinun mielestäsi ongelmasi on käsitelty siinä vaiheessa kun viimeinenkin ihminen maailmassa myöntää että ne ovat äitisi, miehesi, lapsiesi tai kylppäriin raahattujen kivenmurikoiden - siis kenen tahansa muun kuin sinun - syytä.
Se mitä teen palstalla on vain osa kehitystäni, paranemistani, prosessiani ja terapiassakäymiseni tuloksia. Hassua sinun luulla tätä mun parhaaksi puolekseni tai jokisin.
ApEt sinä mihinkään parane niin kauan kuin et ota vastuuta omasta elämästäsi eikä sen suhteen ole tapahtunut mitään kehitystä. Yhy yhy yy, kaikki on muiden syy - tuohan on ollut mottosi alusta lähtien eikä se ole siitä mihinkään muuttunut.
Vastuuta omasta elämästäni? Olen siitä ihan yhtä paljon vastuussa kuin sä omastasi, ellen enemmänkin. Ja mä paranen, jos mä saan, eli löydän, ihmisen, jota kiinnostaa mun tunteeni ja toimia sen mukaan, ettei ärsytä, loukkaa ja ala vtuttamaan minua. Kerron kyllä ne toimet, jotka niitä nostattavat, ettei tartte arvailla.
ApMinkälaisen ihmisen? Sellaisen kuin minä jota ei lähtökohtaisesti haittaa sinun piikit? Mutta juurihan totesit minun olevan väärässä. Eli minkälaisen ihmisen oletat saavan jalan oven väliin?
Ei kyllä se vaatii sinulta peiliin katsomista ja vastaantulemista. Juuri nyt et tule vastaan senttiäkään, olet saavuttamaton.
Joten pyyntösi on hieman kohtuuton.
En välitä ihmisestä "jota eivät haittaa mun piikit", mikäli hän ei halua ottaa sen lisäksi tunteitani huomioon, eli jos sanon, että sä ärsytät mua tällä, niin jos tekee vain sitä omaa juttuaan, eikä edes vastaa kommenttiini, se on moro. Mieheni oli just tämmöinen. Nieli vain kaiken sen, mistä mä sanoin, että hän ärsytti. Eri asia vielä, jos ois antautunut dialogiin siitä, miksei tekisi toisin. Olisin voinut ehkä ymmärtää, jos hän olisi käyttänyt hiukan eforttia perustella itseään ja toimintaansa. Mutta ei.
ApSinun tunteesi, mm. ärsyyntyminen, ovat sinun vastuullasi eivät miehesi. Etenkään jos hän ei tarkoituksellisesti kohdista toimiaan sinuun. Ehkä kannattaisi toisen muuttamisen sijaan miettiä, mikä tässä oikein minua ärsyttää ja miksi, voisinko itse tulla tunteideni kanssa toimeen.
Niin no, tähän juuri kaikkien kanssa pitää tulla toimeen EI KANNUSTA. Me muka olemme vastuussa niiden toisten tunteista.
ApOlet vastuussa omista tunteistasi ja niiden käsittelemisestä, et sen naapurin rasittavan Pirjo-Riitan mielensäpahoittamisesta. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että toimiaksesi normaalisti osana yhteiskuntaa et huutele Pirjo-Riitalle rumia vaan mietit ne asiat mielessäsi. Kun Pirjo-Riitta sitten taas kyselee ruohonleikkuria lainaksi, pystyt tyynesti sanomaan ettei se käy, sen sijaan että ajaisit Pirjo-Riitan yli sillä leikkurilla.
Miksi en voisi sanoa Pirjolle rumia? Jos en pidä hänestä? En minä hänen tykkäämisiään kaipaa. Hänenhän siinä pitää senkin jälkeen käyttäytyä, eli tervehtiä jne.
ApMiksi koet olevasi ainoana oikeutettu huonoon käytökseen? Ja miksi muiden pitäisi hyväksyä sun huono käytös?
Enhän ole ainoana oikeutettu siihen! Mun äiti käyttäytyi minua kohtaan huonosti yli kaksikymmentä vuotta! Ja hyväksyi sen, että myös muutkin käyttäytyvät! Loukkaavat ja satuttavat minua!
ApUseammassa viestissä olet jo tuonut ilmi kuinka sinun pitäisi saada kohdella muita ihmisiä huonosti, mutta heidän ei pitäisi saada loukkaantua siitä.
Joo-o, mutta jos HE loukkaantuvat, HE eivät tule toimeen minun kanssani, eikä päinvastoin. Elleivät tietenkin jatka tervehtimistä ja muuta normaalia käyttäytymistä.
Ap
Samoin on mulle opetettu. Ja se, että tulee toimeen ei tarkoita, että toisesta tarvis pitää tai sen kanssa olla yhtään pakollista enempää tekemisissä.
Aika haastavaa ois työelämässä, jos ei kaikkien kanssa tulis toimeen. Samoin monessa muussa sosiaalisessa tilanteessa (esim. kaverin kemut jossa on sen muitakin kavereita kuin vain "meidän porukasta").
"mutta kun MINÄ olen uhri ja MINUA on loukattu niin MINÄ saan nyt loukata ja olla paskamaïnen kaikille muille"
Miten et ymmärrä sitä että sä käyttäydyt ihan samalla lailla kun sun äitisi joka sua on syvästi loukannut? Sulla on oikeus olla vihainen siitä että sua on kohdeltu huonosti, mutta se ei oikeuta sua käyttäytymään huonosti toisia kohtaan. Toistat vaan sitä samaa huonoa kohtelua mitä oot itse saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallanvaara kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun perhetyöntekijät, sairaala ja perheterapeutti ovat lastenkasvatuksesta samaa mieltä minun kanssani, miehellä on hermot alkaneet kiristyä. Taitaa tajuta pikku raukka, että jos mua on ärsyttänyt jotkin hänen tapansa, niin taitaakin olla niissä väärässä.
ApVoimia kaikille näille työntekijöille, sekä miehellesi.
Työntekijät tarttevat ainoastan voimia sietää miestäni, eli hänen tyhmyyttään.
ApVakka kantensa valinnut.
Joo, mutta mies ei yritä kehittyä, mies ei halua käsitellä ongelmiaan eikä vikojaan. Tai ei osaa, välitä, omaa resursseja, whatever.
ApEthän sinäkään. Vuosikaudet samaa narsistista jankkaamista palstalle ja motiivi ei todellakaan ole kehittyminen tai omien ongelmien käsitteleminen vaan huomioin ja hyväksyynnän hakeminen. Sinun mielestäsi ongelmasi on käsitelty siinä vaiheessa kun viimeinenkin ihminen maailmassa myöntää että ne ovat äitisi, miehesi, lapsiesi tai kylppäriin raahattujen kivenmurikoiden - siis kenen tahansa muun kuin sinun - syytä.
Se mitä teen palstalla on vain osa kehitystäni, paranemistani, prosessiani ja terapiassakäymiseni tuloksia. Hassua sinun luulla tätä mun parhaaksi puolekseni tai jokisin.
ApEt sinä mihinkään parane niin kauan kuin et ota vastuuta omasta elämästäsi eikä sen suhteen ole tapahtunut mitään kehitystä. Yhy yhy yy, kaikki on muiden syy - tuohan on ollut mottosi alusta lähtien eikä se ole siitä mihinkään muuttunut.
Vastuuta omasta elämästäni? Olen siitä ihan yhtä paljon vastuussa kuin sä omastasi, ellen enemmänkin. Ja mä paranen, jos mä saan, eli löydän, ihmisen, jota kiinnostaa mun tunteeni ja toimia sen mukaan, ettei ärsytä, loukkaa ja ala vtuttamaan minua. Kerron kyllä ne toimet, jotka niitä nostattavat, ettei tartte arvailla.
ApMinkälaisen ihmisen? Sellaisen kuin minä jota ei lähtökohtaisesti haittaa sinun piikit? Mutta juurihan totesit minun olevan väärässä. Eli minkälaisen ihmisen oletat saavan jalan oven väliin?
Ei kyllä se vaatii sinulta peiliin katsomista ja vastaantulemista. Juuri nyt et tule vastaan senttiäkään, olet saavuttamaton.
Joten pyyntösi on hieman kohtuuton.
En välitä ihmisestä "jota eivät haittaa mun piikit", mikäli hän ei halua ottaa sen lisäksi tunteitani huomioon, eli jos sanon, että sä ärsytät mua tällä, niin jos tekee vain sitä omaa juttuaan, eikä edes vastaa kommenttiini, se on moro. Mieheni oli just tämmöinen. Nieli vain kaiken sen, mistä mä sanoin, että hän ärsytti. Eri asia vielä, jos ois antautunut dialogiin siitä, miksei tekisi toisin. Olisin voinut ehkä ymmärtää, jos hän olisi käyttänyt hiukan eforttia perustella itseään ja toimintaansa. Mutta ei.
ApSinun tunteesi, mm. ärsyyntyminen, ovat sinun vastuullasi eivät miehesi. Etenkään jos hän ei tarkoituksellisesti kohdista toimiaan sinuun. Ehkä kannattaisi toisen muuttamisen sijaan miettiä, mikä tässä oikein minua ärsyttää ja miksi, voisinko itse tulla tunteideni kanssa toimeen.
Niin no, tähän juuri kaikkien kanssa pitää tulla toimeen EI KANNUSTA. Me muka olemme vastuussa niiden toisten tunteista.
ApOlet vastuussa omista tunteistasi ja niiden käsittelemisestä, et sen naapurin rasittavan Pirjo-Riitan mielensäpahoittamisesta. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että toimiaksesi normaalisti osana yhteiskuntaa et huutele Pirjo-Riitalle rumia vaan mietit ne asiat mielessäsi. Kun Pirjo-Riitta sitten taas kyselee ruohonleikkuria lainaksi, pystyt tyynesti sanomaan ettei se käy, sen sijaan että ajaisit Pirjo-Riitan yli sillä leikkurilla.
Miksi en voisi sanoa Pirjolle rumia? Jos en pidä hänestä? En minä hänen tykkäämisiään kaipaa. Hänenhän siinä pitää senkin jälkeen käyttäytyä, eli tervehtiä jne.
ApMiksi koet olevasi ainoana oikeutettu huonoon käytökseen? Ja miksi muiden pitäisi hyväksyä sun huono käytös?
Enhän ole ainoana oikeutettu siihen! Mun äiti käyttäytyi minua kohtaan huonosti yli kaksikymmentä vuotta! Ja hyväksyi sen, että myös muutkin käyttäytyvät! Loukkaavat ja satuttavat minua!
ApMutta olet kuitenkin sitä mieltä että äitisi teki väärin eli kohtelu ei ollut oikeutettua. Miksi siis sinä olet oikeutettu yhtä huonoon käytökseen?
Katsos kun eihän kukaan välittänyt siitä, että minun äitini loukkasi ja haavoitti minua, niin minäkään en enää jaksa välittää siitä, jos minä haavoitan toisia, jos kyseessä on heistä "vain" minun mielipiteeni.
ApEli taas mentiin siihen että oikeutat paskan käytöksesi syyttämällä muita. Eli et ota vastuuta omasta käytöksestäsi.
No niin oikeutankin, sitten. Mitä siitä? Ei se ole mulle ongelma. Jos muut sen jälkeen vain käyttäytyvät siten, että tulevat toimeen kanssani, eikä puhuta pahaa selän takana, ym. alhaista, niin ihan ok.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallanvaara kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun perhetyöntekijät, sairaala ja perheterapeutti ovat lastenkasvatuksesta samaa mieltä minun kanssani, miehellä on hermot alkaneet kiristyä. Taitaa tajuta pikku raukka, että jos mua on ärsyttänyt jotkin hänen tapansa, niin taitaakin olla niissä väärässä.
ApVoimia kaikille näille työntekijöille, sekä miehellesi.
Työntekijät tarttevat ainoastan voimia sietää miestäni, eli hänen tyhmyyttään.
ApVakka kantensa valinnut.
Joo, mutta mies ei yritä kehittyä, mies ei halua käsitellä ongelmiaan eikä vikojaan. Tai ei osaa, välitä, omaa resursseja, whatever.
ApEthän sinäkään. Vuosikaudet samaa narsistista jankkaamista palstalle ja motiivi ei todellakaan ole kehittyminen tai omien ongelmien käsitteleminen vaan huomioin ja hyväksyynnän hakeminen. Sinun mielestäsi ongelmasi on käsitelty siinä vaiheessa kun viimeinenkin ihminen maailmassa myöntää että ne ovat äitisi, miehesi, lapsiesi tai kylppäriin raahattujen kivenmurikoiden - siis kenen tahansa muun kuin sinun - syytä.
Se mitä teen palstalla on vain osa kehitystäni, paranemistani, prosessiani ja terapiassakäymiseni tuloksia. Hassua sinun luulla tätä mun parhaaksi puolekseni tai jokisin.
ApEt sinä mihinkään parane niin kauan kuin et ota vastuuta omasta elämästäsi eikä sen suhteen ole tapahtunut mitään kehitystä. Yhy yhy yy, kaikki on muiden syy - tuohan on ollut mottosi alusta lähtien eikä se ole siitä mihinkään muuttunut.
Vastuuta omasta elämästäni? Olen siitä ihan yhtä paljon vastuussa kuin sä omastasi, ellen enemmänkin. Ja mä paranen, jos mä saan, eli löydän, ihmisen, jota kiinnostaa mun tunteeni ja toimia sen mukaan, ettei ärsytä, loukkaa ja ala vtuttamaan minua. Kerron kyllä ne toimet, jotka niitä nostattavat, ettei tartte arvailla.
ApMinkälaisen ihmisen? Sellaisen kuin minä jota ei lähtökohtaisesti haittaa sinun piikit? Mutta juurihan totesit minun olevan väärässä. Eli minkälaisen ihmisen oletat saavan jalan oven väliin?
Ei kyllä se vaatii sinulta peiliin katsomista ja vastaantulemista. Juuri nyt et tule vastaan senttiäkään, olet saavuttamaton.
Joten pyyntösi on hieman kohtuuton.
En välitä ihmisestä "jota eivät haittaa mun piikit", mikäli hän ei halua ottaa sen lisäksi tunteitani huomioon, eli jos sanon, että sä ärsytät mua tällä, niin jos tekee vain sitä omaa juttuaan, eikä edes vastaa kommenttiini, se on moro. Mieheni oli just tämmöinen. Nieli vain kaiken sen, mistä mä sanoin, että hän ärsytti. Eri asia vielä, jos ois antautunut dialogiin siitä, miksei tekisi toisin. Olisin voinut ehkä ymmärtää, jos hän olisi käyttänyt hiukan eforttia perustella itseään ja toimintaansa. Mutta ei.
ApSinun tunteesi, mm. ärsyyntyminen, ovat sinun vastuullasi eivät miehesi. Etenkään jos hän ei tarkoituksellisesti kohdista toimiaan sinuun. Ehkä kannattaisi toisen muuttamisen sijaan miettiä, mikä tässä oikein minua ärsyttää ja miksi, voisinko itse tulla tunteideni kanssa toimeen.
Niin no, tähän juuri kaikkien kanssa pitää tulla toimeen EI KANNUSTA. Me muka olemme vastuussa niiden toisten tunteista.
ApEmme ole, vain omista tunteistamme ja käytöksestä. Mihin liittyy se, että osaa käsitellä ärsyyntymistä rakentavasti, eikä kaada sitä toisen niskaan. Samoin kuin jos ei pidä jostakusta, hillitsee nämä tunteet ja käyttäytyy asiallisesti. Tätä on aikuisuus, joskaan kaikki eivät tähän vastuuseen valitettavasti kykene, mikä aiheuttaa about kaikki ongelmat mihin törmäämme työpaikoilla ja parisuhteissa.
Miksi sitä ei saisi kaataa toisen noskaan, jos hän kerran on vastuussa omista tunteistaan? Ei minua haittaa yhtään olla hänelle vihainen.
ApToki voit kaataa. Niin monet tekee. Ja hänen pitää sitten vain miettiä, miten kestää tilanteen ilman ylilyöntejä, miten on välittämättä kpäisyydestä ja miten itse käyttäytyy siten, että on sinut itsensä kanssa. Toisin kuin nämä riehujat joiden pitää purkaa tunteensa muihin. En usko että heillä on hyvä olla nahoissaan, mutta joko ovat näin valinneet tai ovat liian kehittymättömiä.
Itse pidän rauhallisesti puoleni ja olen ystävällinen muille, eikä tämä hirveän pahalta tunnu, päin vastoin olen aika iloinen ja onnellinen.
Kenen hänen? Vihan kohteen vai? No siinähän miettii, miksi sen pitäisi minua kiinnostaa? Mullahan oli syyni vihaani.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallanvaara kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun perhetyöntekijät, sairaala ja perheterapeutti ovat lastenkasvatuksesta samaa mieltä minun kanssani, miehellä on hermot alkaneet kiristyä. Taitaa tajuta pikku raukka, että jos mua on ärsyttänyt jotkin hänen tapansa, niin taitaakin olla niissä väärässä.
ApVoimia kaikille näille työntekijöille, sekä miehellesi.
Työntekijät tarttevat ainoastan voimia sietää miestäni, eli hänen tyhmyyttään.
ApVakka kantensa valinnut.
Joo, mutta mies ei yritä kehittyä, mies ei halua käsitellä ongelmiaan eikä vikojaan. Tai ei osaa, välitä, omaa resursseja, whatever.
ApEthän sinäkään. Vuosikaudet samaa narsistista jankkaamista palstalle ja motiivi ei todellakaan ole kehittyminen tai omien ongelmien käsitteleminen vaan huomioin ja hyväksyynnän hakeminen. Sinun mielestäsi ongelmasi on käsitelty siinä vaiheessa kun viimeinenkin ihminen maailmassa myöntää että ne ovat äitisi, miehesi, lapsiesi tai kylppäriin raahattujen kivenmurikoiden - siis kenen tahansa muun kuin sinun - syytä.
Se mitä teen palstalla on vain osa kehitystäni, paranemistani, prosessiani ja terapiassakäymiseni tuloksia. Hassua sinun luulla tätä mun parhaaksi puolekseni tai jokisin.
ApEt sinä mihinkään parane niin kauan kuin et ota vastuuta omasta elämästäsi eikä sen suhteen ole tapahtunut mitään kehitystä. Yhy yhy yy, kaikki on muiden syy - tuohan on ollut mottosi alusta lähtien eikä se ole siitä mihinkään muuttunut.
Vastuuta omasta elämästäni? Olen siitä ihan yhtä paljon vastuussa kuin sä omastasi, ellen enemmänkin. Ja mä paranen, jos mä saan, eli löydän, ihmisen, jota kiinnostaa mun tunteeni ja toimia sen mukaan, ettei ärsytä, loukkaa ja ala vtuttamaan minua. Kerron kyllä ne toimet, jotka niitä nostattavat, ettei tartte arvailla.
ApMinkälaisen ihmisen? Sellaisen kuin minä jota ei lähtökohtaisesti haittaa sinun piikit? Mutta juurihan totesit minun olevan väärässä. Eli minkälaisen ihmisen oletat saavan jalan oven väliin?
Ei kyllä se vaatii sinulta peiliin katsomista ja vastaantulemista. Juuri nyt et tule vastaan senttiäkään, olet saavuttamaton.
Joten pyyntösi on hieman kohtuuton.
En välitä ihmisestä "jota eivät haittaa mun piikit", mikäli hän ei halua ottaa sen lisäksi tunteitani huomioon, eli jos sanon, että sä ärsytät mua tällä, niin jos tekee vain sitä omaa juttuaan, eikä edes vastaa kommenttiini, se on moro. Mieheni oli just tämmöinen. Nieli vain kaiken sen, mistä mä sanoin, että hän ärsytti. Eri asia vielä, jos ois antautunut dialogiin siitä, miksei tekisi toisin. Olisin voinut ehkä ymmärtää, jos hän olisi käyttänyt hiukan eforttia perustella itseään ja toimintaansa. Mutta ei.
ApSinun tunteesi, mm. ärsyyntyminen, ovat sinun vastuullasi eivät miehesi. Etenkään jos hän ei tarkoituksellisesti kohdista toimiaan sinuun. Ehkä kannattaisi toisen muuttamisen sijaan miettiä, mikä tässä oikein minua ärsyttää ja miksi, voisinko itse tulla tunteideni kanssa toimeen.
Niin no, tähän juuri kaikkien kanssa pitää tulla toimeen EI KANNUSTA. Me muka olemme vastuussa niiden toisten tunteista.
ApEmme ole, vain omista tunteistamme ja käytöksestä. Mihin liittyy se, että osaa käsitellä ärsyyntymistä rakentavasti, eikä kaada sitä toisen niskaan. Samoin kuin jos ei pidä jostakusta, hillitsee nämä tunteet ja käyttäytyy asiallisesti. Tätä on aikuisuus, joskaan kaikki eivät tähän vastuuseen valitettavasti kykene, mikä aiheuttaa about kaikki ongelmat mihin törmäämme työpaikoilla ja parisuhteissa.
Miksi sitä ei saisi kaataa toisen noskaan, jos hän kerran on vastuussa omista tunteistaan? Ei minua haittaa yhtään olla hänelle vihainen.
ApToki voit kaataa. Niin monet tekee. Ja hänen pitää sitten vain miettiä, miten kestää tilanteen ilman ylilyöntejä, miten on välittämättä kpäisyydestä ja miten itse käyttäytyy siten, että on sinut itsensä kanssa. Toisin kuin nämä riehujat joiden pitää purkaa tunteensa muihin. En usko että heillä on hyvä olla nahoissaan, mutta joko ovat näin valinneet tai ovat liian kehittymättömiä.
Itse pidän rauhallisesti puoleni ja olen ystävällinen muille, eikä tämä hirveän pahalta tunnu, päin vastoin olen aika iloinen ja onnellinen.
Kenen hänen? Vihan kohteen vai? No siinähän miettii, miksi sen pitäisi minua kiinnostaa? Mullahan oli syyni vihaani.
Ap
Kuten myös siihen, etten pitänyt sitä itselläni.
Ap
Eikä pidä, jotkut ovat vain yksinkertaisesti kuspäitä.
Vierailija kirjoitti:
"mutta kun MINÄ olen uhri ja MINUA on loukattu niin MINÄ saan nyt loukata ja olla paskamaïnen kaikille muille"
Miten et ymmärrä sitä että sä käyttäydyt ihan samalla lailla kun sun äitisi joka sua on syvästi loukannut? Sulla on oikeus olla vihainen siitä että sua on kohdeltu huonosti, mutta se ei oikeuta sua käyttäytymään huonosti toisia kohtaan. Toistat vaan sitä samaa huonoa kohtelua mitä oot itse saanut.
Enhän käyttäydy. Sitten käyttäytyisin, jos sanoisin, kun jonkun käytös vtuttaa mua.
Ap
Luen edelleen koska tämä on oikeastaan aika silmiä avaavaa. Minullakin on äiti jonka käytöksestä ajoittain loukkaannun, mutta vaikka se välillä loukkaa tunteitani, se ei vaikuta siihen miten käyttäydyn häntä tai muita kohtaan.
Äidistä kyllä otan välillä vähän etäisyyttä, mutta sitäkään en tee mitenkään tarkoituksella ilkeyttäni, vaan ihan vaan koska koska koin hänen olleen ajattelematon ja se loukkasi minua.
Täytyypä taas soitella äidille.
En osaa auttaa sinua ap.
MMS85 kirjoitti:
Eikä pidä, jotkut ovat vain yksinkertaisesti kuspäitä.
No nimenomaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallanvaara kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun perhetyöntekijät, sairaala ja perheterapeutti ovat lastenkasvatuksesta samaa mieltä minun kanssani, miehellä on hermot alkaneet kiristyä. Taitaa tajuta pikku raukka, että jos mua on ärsyttänyt jotkin hänen tapansa, niin taitaakin olla niissä väärässä.
ApVoimia kaikille näille työntekijöille, sekä miehellesi.
Työntekijät tarttevat ainoastan voimia sietää miestäni, eli hänen tyhmyyttään.
ApVakka kantensa valinnut.
Joo, mutta mies ei yritä kehittyä, mies ei halua käsitellä ongelmiaan eikä vikojaan. Tai ei osaa, välitä, omaa resursseja, whatever.
ApEthän sinäkään. Vuosikaudet samaa narsistista jankkaamista palstalle ja motiivi ei todellakaan ole kehittyminen tai omien ongelmien käsitteleminen vaan huomioin ja hyväksyynnän hakeminen. Sinun mielestäsi ongelmasi on käsitelty siinä vaiheessa kun viimeinenkin ihminen maailmassa myöntää että ne ovat äitisi, miehesi, lapsiesi tai kylppäriin raahattujen kivenmurikoiden - siis kenen tahansa muun kuin sinun - syytä.
Se mitä teen palstalla on vain osa kehitystäni, paranemistani, prosessiani ja terapiassakäymiseni tuloksia. Hassua sinun luulla tätä mun parhaaksi puolekseni tai jokisin.
ApEt sinä mihinkään parane niin kauan kuin et ota vastuuta omasta elämästäsi eikä sen suhteen ole tapahtunut mitään kehitystä. Yhy yhy yy, kaikki on muiden syy - tuohan on ollut mottosi alusta lähtien eikä se ole siitä mihinkään muuttunut.
Vastuuta omasta elämästäni? Olen siitä ihan yhtä paljon vastuussa kuin sä omastasi, ellen enemmänkin. Ja mä paranen, jos mä saan, eli löydän, ihmisen, jota kiinnostaa mun tunteeni ja toimia sen mukaan, ettei ärsytä, loukkaa ja ala vtuttamaan minua. Kerron kyllä ne toimet, jotka niitä nostattavat, ettei tartte arvailla.
ApMinkälaisen ihmisen? Sellaisen kuin minä jota ei lähtökohtaisesti haittaa sinun piikit? Mutta juurihan totesit minun olevan väärässä. Eli minkälaisen ihmisen oletat saavan jalan oven väliin?
Ei kyllä se vaatii sinulta peiliin katsomista ja vastaantulemista. Juuri nyt et tule vastaan senttiäkään, olet saavuttamaton.
Joten pyyntösi on hieman kohtuuton.
En välitä ihmisestä "jota eivät haittaa mun piikit", mikäli hän ei halua ottaa sen lisäksi tunteitani huomioon, eli jos sanon, että sä ärsytät mua tällä, niin jos tekee vain sitä omaa juttuaan, eikä edes vastaa kommenttiini, se on moro. Mieheni oli just tämmöinen. Nieli vain kaiken sen, mistä mä sanoin, että hän ärsytti. Eri asia vielä, jos ois antautunut dialogiin siitä, miksei tekisi toisin. Olisin voinut ehkä ymmärtää, jos hän olisi käyttänyt hiukan eforttia perustella itseään ja toimintaansa. Mutta ei.
ApSinun tunteesi, mm. ärsyyntyminen, ovat sinun vastuullasi eivät miehesi. Etenkään jos hän ei tarkoituksellisesti kohdista toimiaan sinuun. Ehkä kannattaisi toisen muuttamisen sijaan miettiä, mikä tässä oikein minua ärsyttää ja miksi, voisinko itse tulla tunteideni kanssa toimeen.
Niin no, tähän juuri kaikkien kanssa pitää tulla toimeen EI KANNUSTA. Me muka olemme vastuussa niiden toisten tunteista.
ApOlet vastuussa omista tunteistasi ja niiden käsittelemisestä, et sen naapurin rasittavan Pirjo-Riitan mielensäpahoittamisesta. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että toimiaksesi normaalisti osana yhteiskuntaa et huutele Pirjo-Riitalle rumia vaan mietit ne asiat mielessäsi. Kun Pirjo-Riitta sitten taas kyselee ruohonleikkuria lainaksi, pystyt tyynesti sanomaan ettei se käy, sen sijaan että ajaisit Pirjo-Riitan yli sillä leikkurilla.
Miksi en voisi sanoa Pirjolle rumia? Jos en pidä hänestä? En minä hänen tykkäämisiään kaipaa. Hänenhän siinä pitää senkin jälkeen käyttäytyä, eli tervehtiä jne.
ApMiksi koet olevasi ainoana oikeutettu huonoon käytökseen? Ja miksi muiden pitäisi hyväksyä sun huono käytös?
Enhän ole ainoana oikeutettu siihen! Mun äiti käyttäytyi minua kohtaan huonosti yli kaksikymmentä vuotta! Ja hyväksyi sen, että myös muutkin käyttäytyvät! Loukkaavat ja satuttavat minua!
ApMutta olet kuitenkin sitä mieltä että äitisi teki väärin eli kohtelu ei ollut oikeutettua. Miksi siis sinä olet oikeutettu yhtä huonoon käytökseen?
Katsos kun eihän kukaan välittänyt siitä, että minun äitini loukkasi ja haavoitti minua, niin minäkään en enää jaksa välittää siitä, jos minä haavoitan toisia, jos kyseessä on heistä "vain" minun mielipiteeni.
ApEli taas mentiin siihen että oikeutat paskan käytöksesi syyttämällä muita. Eli et ota vastuuta omasta käytöksestäsi.
No niin oikeutankin, sitten. Mitä siitä? Ei se ole mulle ongelma. Jos muut sen jälkeen vain käyttäytyvät siten, että tulevat toimeen kanssani, eikä puhuta pahaa selän takana, ym. alhaista, niin ihan ok.
Ap
Se juuri on ongelmasi, vaikket itse sitä tajuakaan. Olet jumissa niissä vuosikymmenen takaisissa äititraumoissasi tasan niin pitkään kuin jatkat tuolla linjalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallanvaara kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun perhetyöntekijät, sairaala ja perheterapeutti ovat lastenkasvatuksesta samaa mieltä minun kanssani, miehellä on hermot alkaneet kiristyä. Taitaa tajuta pikku raukka, että jos mua on ärsyttänyt jotkin hänen tapansa, niin taitaakin olla niissä väärässä.
ApVoimia kaikille näille työntekijöille, sekä miehellesi.
Työntekijät tarttevat ainoastan voimia sietää miestäni, eli hänen tyhmyyttään.
ApVakka kantensa valinnut.
Joo, mutta mies ei yritä kehittyä, mies ei halua käsitellä ongelmiaan eikä vikojaan. Tai ei osaa, välitä, omaa resursseja, whatever.
ApEthän sinäkään. Vuosikaudet samaa narsistista jankkaamista palstalle ja motiivi ei todellakaan ole kehittyminen tai omien ongelmien käsitteleminen vaan huomioin ja hyväksyynnän hakeminen. Sinun mielestäsi ongelmasi on käsitelty siinä vaiheessa kun viimeinenkin ihminen maailmassa myöntää että ne ovat äitisi, miehesi, lapsiesi tai kylppäriin raahattujen kivenmurikoiden - siis kenen tahansa muun kuin sinun - syytä.
Se mitä teen palstalla on vain osa kehitystäni, paranemistani, prosessiani ja terapiassakäymiseni tuloksia. Hassua sinun luulla tätä mun parhaaksi puolekseni tai jokisin.
ApEt sinä mihinkään parane niin kauan kuin et ota vastuuta omasta elämästäsi eikä sen suhteen ole tapahtunut mitään kehitystä. Yhy yhy yy, kaikki on muiden syy - tuohan on ollut mottosi alusta lähtien eikä se ole siitä mihinkään muuttunut.
Vastuuta omasta elämästäni? Olen siitä ihan yhtä paljon vastuussa kuin sä omastasi, ellen enemmänkin. Ja mä paranen, jos mä saan, eli löydän, ihmisen, jota kiinnostaa mun tunteeni ja toimia sen mukaan, ettei ärsytä, loukkaa ja ala vtuttamaan minua. Kerron kyllä ne toimet, jotka niitä nostattavat, ettei tartte arvailla.
ApMinkälaisen ihmisen? Sellaisen kuin minä jota ei lähtökohtaisesti haittaa sinun piikit? Mutta juurihan totesit minun olevan väärässä. Eli minkälaisen ihmisen oletat saavan jalan oven väliin?
Ei kyllä se vaatii sinulta peiliin katsomista ja vastaantulemista. Juuri nyt et tule vastaan senttiäkään, olet saavuttamaton.
Joten pyyntösi on hieman kohtuuton.
En välitä ihmisestä "jota eivät haittaa mun piikit", mikäli hän ei halua ottaa sen lisäksi tunteitani huomioon, eli jos sanon, että sä ärsytät mua tällä, niin jos tekee vain sitä omaa juttuaan, eikä edes vastaa kommenttiini, se on moro. Mieheni oli just tämmöinen. Nieli vain kaiken sen, mistä mä sanoin, että hän ärsytti. Eri asia vielä, jos ois antautunut dialogiin siitä, miksei tekisi toisin. Olisin voinut ehkä ymmärtää, jos hän olisi käyttänyt hiukan eforttia perustella itseään ja toimintaansa. Mutta ei.
ApSinun tunteesi, mm. ärsyyntyminen, ovat sinun vastuullasi eivät miehesi. Etenkään jos hän ei tarkoituksellisesti kohdista toimiaan sinuun. Ehkä kannattaisi toisen muuttamisen sijaan miettiä, mikä tässä oikein minua ärsyttää ja miksi, voisinko itse tulla tunteideni kanssa toimeen.
Niin no, tähän juuri kaikkien kanssa pitää tulla toimeen EI KANNUSTA. Me muka olemme vastuussa niiden toisten tunteista.
ApEmme ole, vain omista tunteistamme ja käytöksestä. Mihin liittyy se, että osaa käsitellä ärsyyntymistä rakentavasti, eikä kaada sitä toisen niskaan. Samoin kuin jos ei pidä jostakusta, hillitsee nämä tunteet ja käyttäytyy asiallisesti. Tätä on aikuisuus, joskaan kaikki eivät tähän vastuuseen valitettavasti kykene, mikä aiheuttaa about kaikki ongelmat mihin törmäämme työpaikoilla ja parisuhteissa.
Miksi sitä ei saisi kaataa toisen noskaan, jos hän kerran on vastuussa omista tunteistaan? Ei minua haittaa yhtään olla hänelle vihainen.
ApToki voit kaataa. Niin monet tekee. Ja hänen pitää sitten vain miettiä, miten kestää tilanteen ilman ylilyöntejä, miten on välittämättä kpäisyydestä ja miten itse käyttäytyy siten, että on sinut itsensä kanssa. Toisin kuin nämä riehujat joiden pitää purkaa tunteensa muihin. En usko että heillä on hyvä olla nahoissaan, mutta joko ovat näin valinneet tai ovat liian kehittymättömiä.
Itse pidän rauhallisesti puoleni ja olen ystävällinen muille, eikä tämä hirveän pahalta tunnu, päin vastoin olen aika iloinen ja onnellinen.
Ja siinähän ylimielisesti kuvittelet, että sinua kritisoivilla ihmisillä olisi paha olla, ei välttämättä ole yhtään. Varsinkin kun saavat sanottua sen, mitä sinusta ovat mieltä suoraan, eikä tarvitse kanssasi teeskennellä. Tietenkin eri asia, jos sanominen kumpuaa vain pahan olon purkamisesta, mutta mulla ei ainakaan kumpuaisi. Tai no ehkä silleen, että on paha olla, jos joku sekoile kuin apina tietättä, että kohta mä räjähdän siitä.
Ap
Kivikissa/äitihullu on näköjään taaas päässyt tänne jankkaamaan.
Ei mun ihmisten kanssa toimeentulemistani mitenkään estä se, että olen jollekulle vihainen tai sanon hänen vioistaan hänelle. Pikemminkin se edistäisi sitä. Nt kun en voi sanoa, en tule viallisten ihmisten kanssa toimeen, koska he tekevät asiat niin päin mäntyä. Eikä kukaan edes sano siitä heille.
Ap