Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten käytännössä toimitaan, kun päiväkodista soitetaan, että lapsi sairastunut ja hänet pitää hakea kesken päivän?
03.02.2019 |
Olen itse työssä, jossa ei voi pitää kännykkää päällä eikä oikein voi vilkuillakaan sitä kännykkää kuin lounastauolla. Lisäksi jos tulisi tilanne, että pitäisi lähteä kesken työpäivän yllättäen pois, niin se aiheuttaisi isoa haittaa asiakkaille ja firmalle maineen menetystä, kun sovitut työt jää hoitamatta jne, mistä pomo ei tykkäisi (vaikka pomo ei tietenkään voi asiasta valittaa kun lain mukaan oikeus on lähteä). Mutta työstä on siis todella hankala irrottautua kesken päivän ja tosiaan sitä kännykkää ei voi seurata kun tekee töitä. Mies taas on työssä, jossa työpäivinä on autolla satojen kilsojen päässä (työ on tien päällä, illaksi aina kotiin).
Miten te olette käytännössä toimineen päiväkodin ja lapsen mahdollisen sairastumisen kanssa? Ja onko tilanteita ollut usein? Miten esim. leikkaussalihoitajat, opettajat, lääkärit, lentoemännät jne, joiden työpäivät on aika sitovia toimivat?
Kommentit (385)
Vierailija kirjoitti:
Itsellä kävi kerran niin, kun päiväkodista soitettiin. Olin juuri junassa, sanoin, että menee vielä puolitoista tuntia kun olen perillä. Ei käynyt, vaimolla oli potilas kesken, pystyi hakemaan lapset ehkä viisitoista minuuttia minua aiemmin. (Ei niillä lapsilla kyllä mitään hätää ollut...)
Eli niin toimitaan, että niin nopeasti haetaan kun pystytään, mikä ei aina ole niin nopeasti. Varmaan päiväkodin henkilökunta alkaa jossain vaiheessa mussuttamaan, jos lapset haetaan liian verkkaan, mutta eihän ne niitä kadullekaan voi tuupata. Ja jos liian sairaita ovat, niin varmaan soittavan ambulanssin.
Tämä.Jos on todellinen hätä niin silloin päiväkodista pitää soittaa 112.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoidat sitten jonkun muun hakemaan, tai vaihdat työpaikkaa. En ymmärrä miksi tämä on vaikea?
Tämä lausehan kertoo kaiken: En ymmärrä miksi tämä on vaikea?
Se, että käsityskykysi on noinkin rajallinen, ei pitäisi muodostua kenenkään ulkopuolisen rasitteeksi.
En ole edellinen, ja tajuan kyllä että monien on vaikeaa *löytää* varahakija. Mutta eihän vanhemmilla ole mitään muita vaihtoehtoja ole kuin järjestää elämänsä niin että joku, äiti, isä, mummo, naapuri tai maksettu hoitaja pystyy siihen puhelimeen jollain aikataululla vasraamaam ja lapsen hakemaan. Mä en taas käsitä miten TÄMÄ on joillekin niin vaikea käsittää.
Kai ne asiat jollain aikataululla hoituvatkin. Se ei vaan välttämättä ole se aikataulu mikä päiväkodilla olisi toiveissa.
-Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoidat sitten jonkun muun hakemaan, tai vaihdat työpaikkaa. En ymmärrä miksi tämä on vaikea?
Tämä lausehan kertoo kaiken: En ymmärrä miksi tämä on vaikea?
Se, että käsityskykysi on noinkin rajallinen, ei pitäisi muodostua kenenkään ulkopuolisen rasitteeksi.
En ole edellinen, ja tajuan kyllä että monien on vaikeaa *löytää* varahakija. Mutta eihän vanhemmilla ole mitään muita vaihtoehtoja ole kuin järjestää elämänsä niin että joku, äiti, isä, mummo, naapuri tai maksettu hoitaja pystyy siihen puhelimeen jollain aikataululla vasraamaam ja lapsen hakemaan. Mä en taas käsitä miten TÄMÄ on joillekin niin vaikea käsittää.
Kai ne asiat jollain aikataululla hoituvatkin. Se ei vaan välttämättä ole se aikataulu mikä päiväkodilla olisi toiveissa.
-Eri
Kuinka moni vanhempi ottaisi asian näin lunkisti, jos lapsen synttärivieras tai yökylässä oleva kaveri alkaisi yhtäkkiä oksentaa? "Mitä väliä, vaikka emme saa yhteyttä lapsen vanhempiin, kai hänet jollain aikataululla haetaan..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoidat sitten jonkun muun hakemaan, tai vaihdat työpaikkaa. En ymmärrä miksi tämä on vaikea?
Tämä lausehan kertoo kaiken: En ymmärrä miksi tämä on vaikea?
Se, että käsityskykysi on noinkin rajallinen, ei pitäisi muodostua kenenkään ulkopuolisen rasitteeksi.
En ole edellinen, ja tajuan kyllä että monien on vaikeaa *löytää* varahakija. Mutta eihän vanhemmilla ole mitään muita vaihtoehtoja ole kuin järjestää elämänsä niin että joku, äiti, isä, mummo, naapuri tai maksettu hoitaja pystyy siihen puhelimeen jollain aikataululla vasraamaam ja lapsen hakemaan. Mä en taas käsitä miten TÄMÄ on joillekin niin vaikea käsittää.
Kai ne asiat jollain aikataululla hoituvatkin. Se ei vaan välttämättä ole se aikataulu mikä päiväkodilla olisi toiveissa.
-Eri
Kuinka moni vanhempi ottaisi asian näin lunkisti, jos lapsen synttärivieras tai yökylässä oleva kaveri alkaisi yhtäkkiä oksentaa? "Mitä väliä, vaikka emme saa yhteyttä lapsen vanhempiin, kai hänet jollain aikataululla haetaan..."
No jos on vaikka sovittu, että lapset tulee meille yökylään ja vanhemmat lähtee hääpäiväristeilylle, niin en todellakaan oleta että he lähtevät sieltä soutamaan takaisin. Eli joo, suhteellisuudentaju on tässäkin ihan hyvä olla tallella.
Hei, älä ole kovin huolissasi. Meillä molemmilla vanhemmilla on sitova matkatyö, eikä minun tehtävissäni - tai puolisobkaan - ole mahdollista tai edes sallittua pitää omaa puhelinta aina mukana. Olen antanut myös työnumeron ja vaihteemme numeron hoitoon ja sanonut, että siihen voi soittaa, ellei omani vastaa. Kun on päivä, jolloin oma luuri ei voi olla mukana, olen sen sanonut hoidossa. Tietävät soittaa työnumeroon ja laittaa tekstiviestin asiasta.
Kun sairastumista on tullut emmekä ole pystyneet esim. työmatkalta olemaan hoitopaikassa asap, on sanottu, että älä huoli, pötkötellään täällä kunnes tulet. Perhepäivähoitajan oli helppo järjestää tällainen verrattuna päiväkotiin, mutta päivä kotikin on ollut varsin jyvällä, että emme voi heti tulla vaan olemme lähin meistä pihassa parin tunnin päästä. Yleensä toki on onnistunut nopeamminkin, työkone mukaan kainaloon ja menoksi. Se huoli omasta ressukasta kuitenkin voittaa sitten tositilanteessa varsin monta kiirettä. Omassa miesvaltaisessa nykytyöpaikassa tätä on ymmärretty tosi hyvin, toivotettu vain tsemppiä saikkupäiviin. Edellisen työpaikan lapseton naispomo sentään saattoi kysyä, eikö miehesi voi hakea... Me puolison kanssa on tasattu melko tasan lapsen sairaspäivät, tosin miehen oli helpompi olla usein poissa. Kummallakin on siis vaativa, sitova ja toisista vastuuta kantava työ, jossa ei pelata edes vain rahalla vaan ihmisten hyvinvoinnilla tai johtamisella.
Silti tämä on elämää, ja perheen hyvinvointi on niin tärkeää, että pysymme työpaikassa, joka ymmärtää perheen päälle. Samaa huolta sairaista lapsista on pääosa esimiehistä kokenut, ja viisas työnantaja osaa mitoittaa alaisten tehtävät niin, ettei mikään tee sinusta korvaamatonta äkkitilanteessa. Oli tuosta huoli meilläkin työn alkaessa, varsinkin miehellä, mutta kun ekat tilanteet tulivat eteen, niin huoli helpotti, kun miehenkin pomo lähinnä kysyi, että höh, miten sä vielä olet täällä, aina hänelle voi soittaa matkaltakin, niin ei tarvitse häntä etsiskellä työpisteellä. 😊 Kun sattui tapaturma, hoitaja kipaisi päiväkodista jo lääkäriinkin hätäpäissään, vaikka minut samalla heti tavoitettiinkin. Ainakin meillä on yhteistyö toiminut niin hyvin, ettei ole tarvinnut olla huolissaan. Oma huoli toki on kuumeista ressua miettiessä sellainen, että kyllä siinä aina kuitenkin ajatus katkeaa, työ jää sikseen ja lähtee matkaan, kun tieto tulee. On meilläkin muuten haettu joskus kaverin lasta porukalla, jos äiti on ollut bussin varassa ja työkaverilla auto ja istuin. Tiimityönä mennään. Kukin vuorollaan!
Ei niitä puheluita usein tule, älä huoli. Useammin tulee se, kun huomaat jo aamulla, että lapsi on sairas, ja joudut perumaan koko päivän..
Tsemiä hoitoarkeen! 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei ihme että nykysin soitellaan 112-numeroon joka risauksesta.
Todellakin pitäs olla joku lupa ja pitkät testit lapsen tekemiseen.
Terveisin lapseton.
Hei, ymmärrän, ettei kaikilla ole varahakijaa, eikä minullakaan sellaisia, jotka olisivat aina käytettävissä. Onneksi asiasta on puhuttu varmaan 5 vaihtoehdon kanssa. Tarvittaessa olisin kyllä itsekin valmis lähtemään töistä hakemaan naapurin pikku Mikko-Marjaa, jos hänen äitinsä leikkurista soittaisi ja olisi ns. peruspäivä eli en olisi 500 km päässä tms. Minulla on saldotunteja ja joustoa aina sen verran, että toimistopäivänä voisin helposti priorisoida naapurin muksun ja hakea, vaikka työpäivä olisikin. Kyllä apu aina itsellekin palaa... Rohkaisisin siis kaikkia myös pyytämään apua, meitä joustotyöläisiäkin joustavissa työpaikoissa kun on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoidat sitten jonkun muun hakemaan, tai vaihdat työpaikkaa. En ymmärrä miksi tämä on vaikea?
Tämä lausehan kertoo kaiken: En ymmärrä miksi tämä on vaikea?
Se, että käsityskykysi on noinkin rajallinen, ei pitäisi muodostua kenenkään ulkopuolisen rasitteeksi.
En ole edellinen, ja tajuan kyllä että monien on vaikeaa *löytää* varahakija. Mutta eihän vanhemmilla ole mitään muita vaihtoehtoja ole kuin järjestää elämänsä niin että joku, äiti, isä, mummo, naapuri tai maksettu hoitaja pystyy siihen puhelimeen jollain aikataululla vasraamaam ja lapsen hakemaan. Mä en taas käsitä miten TÄMÄ on joillekin niin vaikea käsittää.
mä en ainakaan pomona tykkäisi että työntekijäni lähtee jonkun kaverin/sukulaisen lasta hakemaan kesken päivän, omat ymmärrän
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoidat sitten jonkun muun hakemaan, tai vaihdat työpaikkaa. En ymmärrä miksi tämä on vaikea?
Tämä lausehan kertoo kaiken: En ymmärrä miksi tämä on vaikea?
Se, että käsityskykysi on noinkin rajallinen, ei pitäisi muodostua kenenkään ulkopuolisen rasitteeksi.
En ole edellinen, ja tajuan kyllä että monien on vaikeaa *löytää* varahakija. Mutta eihän vanhemmilla ole mitään muita vaihtoehtoja ole kuin järjestää elämänsä niin että joku, äiti, isä, mummo, naapuri tai maksettu hoitaja pystyy siihen puhelimeen jollain aikataululla vasraamaam ja lapsen hakemaan. Mä en taas käsitä miten TÄMÄ on joillekin niin vaikea käsittää.
mä en ainakaan pomona tykkäisi että työntekijäni lähtee jonkun kaverin/sukulaisen lasta hakemaan kesken päivän, omat ymmärrän
siis jonkun oksennustaudin tmv. kuolemantapaukset eriasia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään monen on mahdoton löytää riittävä määrä edes kummeiksi suostuvia niin seurakunnasta joku vieras (työntekijä tms?) joutuu suostumaan lapselle kummiksi, jotta lapsi saadaan edes kastettua. Niin ei ihme, että varahakijaa ei löydy vaikka paljon kavereita olisikin. Ihmiset on niin kiinni omissa asioissaan ja haluttomia sitoutumaan mihinkään toisten ihmisten juttuun, että tuollaiset kummit ja varahakijat alkaa olla mennyttä maailmaa, ikävä kyllä.
Pappi sarnaamassa ja suntio tuo paperilapun ja pappi lukee että sori, nyt lähden hakemaan lasta päiväkodista. Jumalan siunausta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siinä oo hengen hätää jos vähän yökkinyt ja kuumetta 37,1. Esim kaupan kassa laittaal sen kapulan että seuraavalle kassalle ja ilmoittaa pomolle että nyt mä lähden kun lapsi sairastunut. Ei varmaan ongelmaa tai toimistossa tekee hommia4
Olen lapseton, mutta mietin tässä, että jos terapeuttini päättäisi häipyä lapsensa flunssaan vedoten kesken terapia-aikani kun olen juuri kertonut hänelle ahdistuneena itkien, että suunnittelen itsemurhaa, niin en voisi mitenkään hyväksyä sitä. Terapeutit ei saa edes vastata puhelimeen silloin kun asiakas on siellä tai edes vilkaista kännykkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei, ymmärrän, ettei kaikilla ole varahakijaa, eikä minullakaan sellaisia, jotka olisivat aina käytettävissä. Onneksi asiasta on puhuttu varmaan 5 vaihtoehdon kanssa. Tarvittaessa olisin kyllä itsekin valmis lähtemään töistä hakemaan naapurin pikku Mikko-Marjaa, jos hänen äitinsä leikkurista soittaisi ja olisi ns. peruspäivä eli en olisi 500 km päässä tms. Minulla on saldotunteja ja joustoa aina sen verran, että toimistopäivänä voisin helposti priorisoida naapurin muksun ja hakea, vaikka työpäivä olisikin. Kyllä apu aina itsellekin palaa... Rohkaisisin siis kaikkia myös pyytämään apua, meitä joustotyöläisiäkin joustavissa työpaikoissa kun on.
No niin varmaan joo. Ihmiselle, kellä on omia pieniä lapsia, ne saldotunnit on kullanarvoisia (ja ne on seurausta ylipitkistä työpäivistä) ja ne haluaa käyttää vain sen oman lapsen hyväksi.
Miten tästäkin asiasta on onnistuttu saamaan näin elämälle vieras jankutus aikaan. Päiväkoti vastaa terveestä lapsesta ja hänen päivästään. Jos lapsi sairastuu, vastuu siirtyy toki vanhemmalle.. Vanhemmalle pyritään kertomaan asia asap. Kaikissa taudeissa toki ei hoitajakaan voi sanoa per heti, että nyt pitää tulla. Päiväkodilla ei ole mahdollisuuksia hoitaa sairaita. Jos lapsi sairastuu kesken päivän, asiasta kerrotaan vanhemmille, joiden velvollisuus on hakea lapsi kotiin. Toki, ei vanhempi saa siipiä tai siirry maagisesti samantein päiväkotiin. Vanhemman tehtävä on hankkiutua päiväkotiin hakemaan lapsi niin nopeasti kuin pystyy. Tällainen siirtymä ei ole sekunteja, se voi olla tunteja, mutta kunhan vanhempi on tulossa. Kipeälle lapselle jo se tieto, että vanhempi on tulossa hakemaan auttaa.
Olen ollut töissä eräässä ketjuravintolassa, jossa meitä oli lopetusvuorossa kaksi, toinen oli tavallinen työntekijä ja toinen oli kokeneempi, jolla oli lupa ja osaaminen hoitaa clousauksessa ja raha-asiat ja oli avain siihen ravintolaan ym. sellaista. Esim. avainta ei ollut lupaa luovuttaa sille tavalliselle työntekijälle. Olin siis itse se kokenut, jolla oli luvat. Jos olisin joutunut lähtemään kesken lopetusvuoron hakemaan sairastunutta lasta, niin mitäköhän olisi käynyt.. Meitä oli muutama, jolla oli ne luvat, mutta kaikki asui kauempana tästä keskustaravintolasta, eikä kukaan olisi tullut illalla lyhyellä varoitusajalla sinne töihin sulkemaan, koska korvaustakin olisi saanut vain sen tunnin tai parin tunnin palkan verran. Pomo ei osannut tehdä tuota sulkemista itse, koska hän oli sellainen pelkkä pomo, joka ei tehnyt koskaan niitä käytännön hommia.
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Olen saanut tässä ketjussa paljon kritiikkiä siitä, että minulle työ olisi tärkein ja lapsi ei yhtään tärkeä ja sellaista. Tuntuu pahalta lukea noita viestejä, koska asia ei ole ollenkaan niin. Lapsi on minulle tärkein, olen häntä hoitanut kotona kaksi vuotta ja nyt palaamassa työhön, jossa olen ollut muutaman vuoden ennen lapsen saamista. Meillä töissä ei ole muilla pieniä lapsia, muut työntekijät on uraihmisiä, jotka joustaa aina työn takia ja työ ei ole tavallista asiakaspalvelutyötä kuten moni näyttää olettavan, vaan on ihan oikeasti sitovaa ja vastuullista. Tämän ketjun tein hakeakseni vinkkejä miten tasapainoilla tällaisen työn ja toisaalta lapsen tarpeiden kanssa siten että voi priorisoida lapsen, mutta ei töissä saa pomon, kollegojen ja asiakkaiden vihoja niskaansa. Pakko on töitäkin tehdä, jos haluaa lapsensa ruokkia ja meidän alalla ei ole mikään kaikkein paras työtilanne tällä hetkellä.
Meillä ei tosiaan ole niitä mummeja ja kummeja varahakijoiksi, koska lähiseudulla asuvat kaverit ja sukulaiset ja isovanhemmat on kaikki työssään kiinni arkisin. Naapurissa ei asu ketään sellaista joka voisi olla varahakija, koska hekin on töissä tai huonokuntoisia vanhuksia. En usko, että joku vähän kauempana asuva moikkatuttu pienten lasten äiti suostuu minulle varahakijaksi, koska hän ei ole mikään vuosien sydänystävä ja on omissa lapsissaan kiinni kun on äitiysvapaalla. Ja olisi aika törkeää yrittää tutustua häneen nyt yhtäkkiä väkisin ja hyvin vain saadakseni hänestä varahakijan ja ehkä hän ei edes halua ystävystyä kanssani.
Miten niitä varahakijoita muka hankitaan, jos mummeissa ja kummeissa ei sellaisia ole? Rahalla? Ehkä joo, mutta mistä? Täällä on jo kommentoitu, että esim. MLL:stä ei sellaisia saa edes rahalla. Asun Helsingissä alueella, jossa naapurit kyllä moikkaavat, mutta mieluummin elävät ns. yksityistä elämää, ei täällä ole mitään kyläyhteisöä, jossa kaikki tuntisivat toisensa ja auttaisivat toisiaan, ehkä jossain maalla sitten on.
Ja etsin uutta työtä, jossa voisi helpommin lähteä kesken päivän pois, mutta ei sitä uutta työtä niin vain saa, tämänkin työpaikan saaminen oli vaikeaa ja minun mielestä nykyään on onnekas jos on edes jokin työ. Meidän alalla on vaikea saada työpaikkoja ja toisaalta vaikka voisinkin mennä muihin hommiin niin tällaista alanvaihtajaa ei helposti palkata.
Ap
Allekirjoitan joka sanan tuosta varahakijan löytämisestä. Niitä verkostoja ei noin vain luoda, niin kuin joku väitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Olen saanut tässä ketjussa paljon kritiikkiä siitä, että minulle työ olisi tärkein ja lapsi ei yhtään tärkeä ja sellaista. Tuntuu pahalta lukea noita viestejä, koska asia ei ole ollenkaan niin. Lapsi on minulle tärkein, olen häntä hoitanut kotona kaksi vuotta ja nyt palaamassa työhön, jossa olen ollut muutaman vuoden ennen lapsen saamista. Meillä töissä ei ole muilla pieniä lapsia, muut työntekijät on uraihmisiä, jotka joustaa aina työn takia ja työ ei ole tavallista asiakaspalvelutyötä kuten moni näyttää olettavan, vaan on ihan oikeasti sitovaa ja vastuullista. Tämän ketjun tein hakeakseni vinkkejä miten tasapainoilla tällaisen työn ja toisaalta lapsen tarpeiden kanssa siten että voi priorisoida lapsen, mutta ei töissä saa pomon, kollegojen ja asiakkaiden vihoja niskaansa. Pakko on töitäkin tehdä, jos haluaa lapsensa ruokkia ja meidän alalla ei ole mikään kaikkein paras työtilanne tällä hetkellä.
Meillä ei tosiaan ole niitä mummeja ja kummeja varahakijoiksi, koska lähiseudulla asuvat kaverit ja sukulaiset ja isovanhemmat on kaikki työssään kiinni arkisin. Naapurissa ei asu ketään sellaista joka voisi olla varahakija, koska hekin on töissä tai huonokuntoisia vanhuksia. En usko, että joku vähän kauempana asuva moikkatuttu pienten lasten äiti suostuu minulle varahakijaksi, koska hän ei ole mikään vuosien sydänystävä ja on omissa lapsissaan kiinni kun on äitiysvapaalla. Ja olisi aika törkeää yrittää tutustua häneen nyt yhtäkkiä väkisin ja hyvin vain saadakseni hänestä varahakijan ja ehkä hän ei edes halua ystävystyä kanssani.
Miten niitä varahakijoita muka hankitaan, jos mummeissa ja kummeissa ei sellaisia ole? Rahalla? Ehkä joo, mutta mistä? Täällä on jo kommentoitu, että esim. MLL:stä ei sellaisia saa edes rahalla. Asun Helsingissä alueella, jossa naapurit kyllä moikkaavat, mutta mieluummin elävät ns. yksityistä elämää, ei täällä ole mitään kyläyhteisöä, jossa kaikki tuntisivat toisensa ja auttaisivat toisiaan, ehkä jossain maalla sitten on.
Ja etsin uutta työtä, jossa voisi helpommin lähteä kesken päivän pois, mutta ei sitä uutta työtä niin vain saa, tämänkin työpaikan saaminen oli vaikeaa ja minun mielestä nykyään on onnekas jos on edes jokin työ. Meidän alalla on vaikea saada työpaikkoja ja toisaalta vaikka voisinkin mennä muihin hommiin niin tällaista alanvaihtajaa ei helposti palkata.
Ap
Allekirjoitan joka sanan tuosta varahakijan löytämisestä. Niitä verkostoja ei noin vain luoda, niin kuin joku väitti.
No ei luoda ei. Tai jos joku osaa vinkata, että miten voisi luoda itselleen tyhjästä tukiverkoston, niin voin vaikka maksaa vinkistä, joka johtaa tuloksiin. Olen nimittäin näin aikuisiällä yrittänyt saada itselleni ystäviä, ihan siis ystäviä vain, joille soitella joskus ja kahvitella heidän kanssa joskus. Edes ystävien saaminen aikuisena ei ole onnistunut, vaikka olen ihan tavallinen ja mukava nainen. Ja jos en saa edes ystäviä (onneksi on muutama lapsuuden ystävä olemassa kyllä), niin miten ihmeessä saisin jotain tukiverkostoihmisiä???
Vierailija kirjoitti:
Olen lapseton, mutta mietin tässä, että jos terapeuttini päättäisi häipyä lapsensa flunssaan vedoten kesken terapia-aikani kun olen juuri kertonut hänelle ahdistuneena itkien, että suunnittelen itsemurhaa, niin en voisi mitenkään hyväksyä sitä. Terapeutit ei saa edes vastata puhelimeen silloin kun asiakas on siellä tai edes vilkaista kännykkää.
Eikö terapia-aika ole n. tunnin? Varmasti riittää että äiti/isä katsoo sitä puhelinta tunnin välein.
Alue: Aihe vapaa
En ole edellinen, ja tajuan kyllä että monien on vaikeaa *löytää* varahakija. Mutta eihän vanhemmilla ole mitään muita vaihtoehtoja ole kuin järjestää elämänsä niin että joku, äiti, isä, mummo, naapuri tai maksettu hoitaja pystyy siihen puhelimeen jollain aikataululla vasraamaam ja lapsen hakemaan. Mä en taas käsitä miten TÄMÄ on joillekin niin vaikea käsittää.