Miten käytännössä toimitaan, kun päiväkodista soitetaan, että lapsi sairastunut ja hänet pitää hakea kesken päivän?
Olen itse työssä, jossa ei voi pitää kännykkää päällä eikä oikein voi vilkuillakaan sitä kännykkää kuin lounastauolla. Lisäksi jos tulisi tilanne, että pitäisi lähteä kesken työpäivän yllättäen pois, niin se aiheuttaisi isoa haittaa asiakkaille ja firmalle maineen menetystä, kun sovitut työt jää hoitamatta jne, mistä pomo ei tykkäisi (vaikka pomo ei tietenkään voi asiasta valittaa kun lain mukaan oikeus on lähteä). Mutta työstä on siis todella hankala irrottautua kesken päivän ja tosiaan sitä kännykkää ei voi seurata kun tekee töitä. Mies taas on työssä, jossa työpäivinä on autolla satojen kilsojen päässä (työ on tien päällä, illaksi aina kotiin).
Miten te olette käytännössä toimineen päiväkodin ja lapsen mahdollisen sairastumisen kanssa? Ja onko tilanteita ollut usein? Miten esim. leikkaussalihoitajat, opettajat, lääkärit, lentoemännät jne, joiden työpäivät on aika sitovia toimivat?
Kommentit (385)
Vierailija kirjoitti:
Miten tästäkin asiasta on onnistuttu saamaan näin elämälle vieras jankutus aikaan. Päiväkoti vastaa terveestä lapsesta ja hänen päivästään. Jos lapsi sairastuu, vastuu siirtyy toki vanhemmalle.. Vanhemmalle pyritään kertomaan asia asap. Kaikissa taudeissa toki ei hoitajakaan voi sanoa per heti, että nyt pitää tulla. Päiväkodilla ei ole mahdollisuuksia hoitaa sairaita. Jos lapsi sairastuu kesken päivän, asiasta kerrotaan vanhemmille, joiden velvollisuus on hakea lapsi kotiin. Toki, ei vanhempi saa siipiä tai siirry maagisesti samantein päiväkotiin. Vanhemman tehtävä on hankkiutua päiväkotiin hakemaan lapsi niin nopeasti kuin pystyy. Tällainen siirtymä ei ole sekunteja, se voi olla tunteja, mutta kunhan vanhempi on tulossa. Kipeälle lapselle jo se tieto, että vanhempi on tulossa hakemaan auttaa.
Niin, no kaikki eivät ole olleet yhtä lempeällä maalaisjärkilinjalla, vaan täällä on vaadittu mm. työpaikan vaihtoa tai lasten tekemättä jättämistä (joka on aina yhtä hedelmällinen neuvo näissä keskusteluissa) jos omasta työstä ei ole helppo heti irrottautua... Siitähän nämä keskustelut täällä muutaman sivun jälkeen yleensä muodostuvat, että kärkkäimmät provoajat tai muuten vaan mustavalkoisimmin ajattelevat fanaatikot jankkaavat keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut töissä eräässä ketjuravintolassa, jossa meitä oli lopetusvuorossa kaksi, toinen oli tavallinen työntekijä ja toinen oli kokeneempi, jolla oli lupa ja osaaminen hoitaa clousauksessa ja raha-asiat ja oli avain siihen ravintolaan ym. sellaista. Esim. avainta ei ollut lupaa luovuttaa sille tavalliselle työntekijälle. Olin siis itse se kokenut, jolla oli luvat. Jos olisin joutunut lähtemään kesken lopetusvuoron hakemaan sairastunutta lasta, niin mitäköhän olisi käynyt.. Meitä oli muutama, jolla oli ne luvat, mutta kaikki asui kauempana tästä keskustaravintolasta, eikä kukaan olisi tullut illalla lyhyellä varoitusajalla sinne töihin sulkemaan, koska korvaustakin olisi saanut vain sen tunnin tai parin tunnin palkan verran. Pomo ei osannut tehdä tuota sulkemista itse, koska hän oli sellainen pelkkä pomo, joka ei tehnyt koskaan niitä käytännön hommia.
Ja sinulla sattuu olemaan puoliso, joka hänkin on yhtä aikaa iltavuorossa, niin siinä tapauksessa lapset ovat vuoropäiväkodissa, jossa he ovat tuohon aikaan vuorokaudesta jo nukkumassa. Ehdit ihan hyvin tehdä vuorosi loppuun ja hakea sitten sairastuneen lapsen.
Kyllä meillä päiväkodissa ymmärretään, että kaikilla kestää aikansa lopetella työnsä ja kulkea töistä päiväkodille. Jos lapsi sairastuu silloin, kun hoitopäivää on vain tunti-pari jäljellä, ilmoitamme siitä vanhemmille töihin lähinnä sen takia, että he voivat jo työpaikalla varautua olemaan seuraavan päivän pois (etäpäivän järjestely, tapaamisten peruminen, esimiehelle ilmoittaminen mahdollisimman hyvissä ajoin, yms.), tai varata lääkäriajan/varautua käymään päivystyksessä vielä samalle päivälle.
Toki oksennustaudin kohdalla mahdollisimman pikainen hakeminen olisi suotavaa, koska mitä useammin lapsi ehtii päiväkodissa oksentaa, sitä varmemmin se tarttuu muille lapsille ja vähintään lasta hoitavalle työntekijälle, mikä taas tietää poissaoloja töistä muille vanhemmille ja päiviä vajaamiehityksellä tai sijaisten pyörittämänä päiväkotiryhmälle.
Vierailija kirjoitti:
Olen lapseton, mutta mietin tässä, että jos terapeuttini päättäisi häipyä lapsensa flunssaan vedoten kesken terapia-aikani kun olen juuri kertonut hänelle ahdistuneena itkien, että suunnittelen itsemurhaa, niin en voisi mitenkään hyväksyä sitä. Terapeutit ei saa edes vastata puhelimeen silloin kun asiakas on siellä tai edes vilkaista kännykkää.
Terapeuttiasi ei oikeasti kiinnosta, teetkö itsemurhan vai et eikä hänellä ole velvollisuutta paapoa sinua, aikuista ihmistä. Terapeuttiasi kiinnostaa oman lapsensa hyvinvointi ja siitä hän on myös velvollinen huolehtimaan ja velvollinen hakemaan sairas lapsi päiväkodista.
Wanha ketju, mutta vastaan meidän tilanteella. Mies on rekkakuski ja pääsee ainostaan arkivapaillaan hakemaan lapsen päiväkodista. Oma työni on kyllä toimihenkilön asiantuntijatyötä klo 8-16 välillä, mutta työpaikkani sijaitsee keskellä ei mitään erämaassa (en voi sille mitään että malmiesiintymä löytyi just sieltä) melkein tunnin matkan päässä ja töihin mennään bussikuljetuksella aamu 6-9 välillä ja pois töistä 15-17 välillä. Oma auto on bussipysäkin luona kyläkeskuksessa tuolloin. Keskellä päivää bussikuljetusta työalueelle tai sieltä pois ei ole. Tukiverkkoja ei ole ja mahdollisuutta varahakijaan (edes palkattuun) ei ole. Napinaa on tullut päiväkodista lähinnä miehelleni, että miksi ei voi hakea lasta kesken päivän. Joo, mies varmasti lähtee sieltä 350km päästä ajelemaan ja varmasti ehtii rekan 80km/h+lakisääteiset tauot aikana ennen minua hakemaan lapsen päiväkodista. Haetaan kun keretään, ei voi mitään. Antaa päiväkodin tätien napista. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Toistan vielä: tukiverkkoja tällä paikkakunnalla ei ole.
Joo, ei meillä olisi kastettu muutenkaan, mutta todellakaan ei olisi mitään ideaa, kuka olisi kummiksi pyydetty. Tämä on ihan todellusta elämää!