Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikähän siinä oli että kun hiukseni vähänkin kasvoivat ulos poikatukasta niin äidilleni
02.02.2019 |
iski hirveä hätä että ne pitää käydä lyhentämässä tai yrittää laittaa ponnarille? Hiukset ei saaneet olla yhtään vapaana vaikka ponnarin sai juuri ja juuri tehtyä.
Kommentit (68)
Mulla oli pienenä polkkatukka, äitini tykkäsi siitä. Itse halusin aina pitkät hiukset. Ja kun sain itse päättää asiasta, olenkin sen jälkeen koko ikäni pitänyt pitkää tukkaa. Musta se vaan on parhaimman näköinen ja pidän tukan lähes aina auki. Ehkä mulla on joku tukkafetissi: pidän miehilläkin pitkästä tukasta, varsinkin mustasta.
20-luvullahan naisilla alkoi olla lyhyitä tukkia. Ja varmaan feminismi on vaikuttanut tähän lyhyttukkamuotiin. Pitkä tukka on mielestäni seksikäs, naisellinen, kaunis. Naiset ehkä kilpailua vähentääkseen kehottavat muitakin leimaamaan hiuksensa lyhyiksi. Miehet varmaan eniten pitävät pitkästä tukasta.
Tietysti muinoin, kalevalalaisina aikoina naiset ovat naimisiin mennessään pistäneet tukkansa kiinni. Sitä Ainokin suree, että hän ei voi enää liihutella tukka vapaana.
Muun maalaiset eivät ole niin saastuneet feminismistä, esim. intialaisilla on tosi pitkiä tukkia.
Vapaa pitkä tukka ehkä symboloi vapautta, tyttömäisyyttä, luonnonlapsi-ideologiaa, seksuaalisuutta. Porvarillisuuteen ehkä kuuluu kurinalaiset haituvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monilla suomalaisilla on ohuet harvat kainalokarvaiset hiukset. Ne ovat tosi rumat pitkinä. Minulla on sellaiset.
Äideillä on joskus näitä pienempiä päähänpinttymiä. Joskus isompiakin mutta onneksi harvemmin. Pääset sitten levittämään omat päähänpinttymäsi omille lapsillesi jotka kiroavat niitä vastaavasti joskus 20+ vuoden päästä jollain palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Monilla suomalaisilla on ohuet harvat kainalokarvaiset hiukset. Ne ovat tosi rumat pitkinä. Minulla on sellaiset.
Rumuus on keinotekoinen käsite, jonka tarkoitus on käyttää valtaa muihin ihmisiin, alistaa muut omaan tahtoon. Jos pidät pitkistä hiuksista, pidä hiuksesi pitkänä!
Arvatkaa mikä tuhosi minulla itsetuntoa entisestään? Lyhyet poikamaiset hiukset ja tummat äitini lempiväriä olevat vaatteet päällä menen jossain kysymään vessaa ja minut ohjataan poikien puolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla suomalaisilla on ohuet harvat kainalokarvaiset hiukset. Ne ovat tosi rumat pitkinä. Minulla on sellaiset.
Rumuus on keinotekoinen käsite, jonka tarkoitus on käyttää valtaa muihin ihmisiin, alistaa muut omaan tahtoon. Jos pidät pitkistä hiuksista, pidä hiuksesi pitkänä!
Tuossa on otettava huomioon sekin että jos näytät valitsemasi kampauksen (tai vaatteiden, meikin, minkä tahansa kanssa) todella oudolta niin jokainen vastaantulija tuijottaa ja osa voi naureskellakin eli sitten on hyväksyttävä valintaasi liittyen sekin.
Erilaisuuden ja tuntemattoman oudoksuminen on ihmisellä näitä apinalauman aivoista lähtöisin olevia ominaisuuksia eikä se pikkuvalistuksella miksikään muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla suomalaisilla on ohuet harvat kainalokarvaiset hiukset. Ne ovat tosi rumat pitkinä. Minulla on sellaiset.
Rumuus on keinotekoinen käsite, jonka tarkoitus on käyttää valtaa muihin ihmisiin, alistaa muut omaan tahtoon. Jos pidät pitkistä hiuksista, pidä hiuksesi pitkänä!
Tuossa on otettava huomioon sekin että jos näytät valitsemasi kampauksen (tai vaatteiden, meikin, minkä tahansa kanssa) todella oudolta niin jokainen vastaantulija tuijottaa ja osa voi naureskellakin eli sitten on hyväksyttävä valintaasi liittyen sekin.
Erilaisuuden ja tuntemattoman oudoksuminen on ihmisellä näitä apinalauman aivoista lähtöisin olevia ominaisuuksia eikä se pikkuvalistuksella miksikään muutu.
Olisi kiva tietää montako kymmentä tuhatta vuotta kuluu, ennen kuin ihmiskunta pääsee ulkonäköä koskevista ennakkoluuloista, ja näistä "osaan arvioida ihmisen luonteen ensisilmäyksellä"-ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs minulla: Äiti aina moitti painoani, vaikka se oli normaali. Hiukset oli kynitty lyhyiksi eikä saanut kosmetiikkaa edes ihon hoitoon, ei kuulemma nuori iho tarvi kuin vettä ja saippuaa.
Ihan pienenä taas pikkuveljelläni oli pitkähköt, kiiltävät ja kiharat hiukset, hän oli meistä se "prinsessa" ja lellikki ja minun piti aina olla se "iso", joka antaa toisen mennä ensin ja jättää pienemmälle parhaat palat. Ikäeroa on alle 2 vuotta eli tämä alkoi jo, kun olin 1 v.
Oma äitini on ainakin kateellinen todella paksusta hyväkuntoisests pitkästä tukastani. Hokee aina että kyllä se oli niin hieno se oikein lyhyt polkkatukka mikä sinulla silloin joskus oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lyhyiden hiusten ihannointi tulee siitä, että ennen muinoin ainoastaan hu*suilla eli huonoilla naisilla oli avoimet pitkät hiukset joilla houkuttelivat miehiä.
Työläisillä ja piioilla oli lyhyehköt, mahdollisesti huivin peittämät hiukset jotta ne eivät haittaisi työntekoa. Ylimystöön kuuluvilla oli pitempiä hiuksia, mutta ne oli aina huolellisesti palvelijoiden kiinni laittamia, nutturaa, lettiä, poninhäntää jne.
Vierailija kirjoitti:
Monilla suomalaisilla on ohuet harvat kainalokarvaiset hiukset. Ne ovat tosi rumat pitkinä. Minulla on sellaiset.
Jos naisen pitkät hiukset näyttäisivät samanlaiselta kuin Anssi Kelan hiukset, eikö olisi kauniimpaa jos ne olisi lyhyet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miks tää on tietyn ikäisille ihmisille (ainaki 50- luvulla syntyneet) joku ongelma tää putkät hiukset?
Jo kautta historian naisilla oli hopeinen nuttura niskassa, ei nää kananpers tukat ole kovin vsnha ilmiö.
Meilläkin töissä vanhat naiset hokee miten aikuisella naisella pitää olla lyhyet hiukset, viimeistää nelikymppisenä on leikattava.
Mulla on yosi pitkät ja paksut hiukset. Sain anopilta hiuslenkkejä joululahjaksi saatesanoilla: pitkät hiukset on oltava kiinni.
Loukkaannuin, en ole kasvattanut pitkiä hiuksia siksi että ne on jossain nyssäkällä niskassa jatkuvasti.
Ei yhtäkään jutun juurta, ettei joku aina vetäse anoppikorttia esiin. Loppuun kaluttu aihe, anoppi on tunnetusti kaiken pahan alku ja juuri, sen pojankin jonka ihan itse olet kumppaniksesi valinnut, siinä ei sentään anoppi ollut asialla. Vai oliko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin äitini (s. -57) pakotti pitämään lyhyttä tukkaa, ihan sellaista poikatukkaa. 10-vuotiaana olin onnistunut kasvattamaan lyhyen polkkatukan, kunnes kananperseet tulivat muotiin ja leikkasin sellaisen. Pidin lyhyttä poikatukkaa tai polkkaa lukion loppuun asti, sitten aloin kasvattaa.
Lapsena, vielä kouluikäisenäkin, minua luultiin pojaksi. Tietenkään myöskään mekkoja ei pidetty, ei kuulemma haluttu (no ei kai, kun ei ollut vaihtoehtoja..?).
Äitini aina kehuu naisten lyhyitä hiuksia, että onpa skarpin näköiset ja tyylikkäät. Pitkät hiukset ignoorataan tai haukutaan epäsiisteiksi. Etenkin yli 35v naisilla pitkät hiukset ovat suorastaan syntiä.
Äitini ei myöskään meikkaa eikä koskaan laittaudu mitenkään. Hän on tästä hyvin ylpeä. Meikeille ja esim. hiusten kihartamiselle ja korkokengille naureskellaan pilkallisesti.
Oliko hän toivonut sinusta poikaa?
Mulle ajatuskin lyhyistä poikamaisista hiuksista tuo ahdistavan olon. Ikään kuin olisin alaston ja alistettu jos leikkauttaisin sellaiset.
Minulla on aina ollut pitkä tukka, nytkin, mutta se oli lapsena oltava tiukasti letillä!
Muistan kun lähdin kouluun avasin tukkani auki ja kun tulin kotiin oli äidillä kiire letittää se uudelleen. Syytä en tiedä. Kuitenkin hän piti hiuksiani kauniina ja ihaili niitä.
Mistään purkan sotkemisesta hiuksiin ei ollut kyse, koska emme saaneet koskaan lapsena purkkaa. Äitiäni inhotti purkan jauhaminen joten sitä ei meillä sallittu.
Nyt pidän hiuksia auki kotona, käytän vain pantaa että saan pois silmiltä. Ulos lähtiessä kampaan ylös. Mitään takkuja ei tule eikä tullut ennenkään, ne letit oli vain jokin pakkomielle äidilleni.
Minulle kynittiin lyhyt poikatukka, siis ihan sentin tai parin siili, kun olin 11-12v. Sitä ennen minulla oli pitkät, paksut hiukset... mitä seuraa kun tuon ikäiselle tytölle leikataan poikatukka? Tulin pahasti kiusatuksi. Jos joku luuli minua pojaksi luokkalaisten kuullen, seurasi siitä ihan hirveää ilkkumista ja nälvimistä. Ja sitä tapahtui usein, koska äitini pakotti minut käyttämään tuttavaperheen pojan vanhoja vaatteita, koska "hyväkuntoisiahan ne on eikä niistä huomaa että ovat poikien vaatteita" (juu ei, sinisistä muodottomista transformers- ja digimon -teemaisista vaatteista EI nää että ne saattavat olla enemmän pojille suunnattu). Tykkäsin kyllä transformersista ja digimonista, mutta en olisi halunnut käyttää "poikien" vaatteita. Olisin halunnut edes joskus olla tyttömäinen.
Pikkusiskoni sai sitten rauhassa olla tyttömäinen tyttö. Hänellä oli hameita ja mekkoja vaikka kuinka paljon, ja koskaan ei leikattu hiuksia lyhyiksi.
Eipä ole muuten minulle tullut lyhyitä hiuksia sen jälkeen kun sain itse päättää hiusten pituudesta... vähintäänkin korvien tulee peittyä, mutta kaikista mieluiten hiusten täytyy yltää vähintään olkapäille asti. Jostain kumman syystä.
Mä leikkautin myös lasteni hiuksia heidän ollessa pieniä. Kun vähän kasvoivat niin saivat itse päättää miten pitkäksi hiuksia kasvattivat. Itse olin pienenä ns poikatyttö jolla aina lyhyet hiukset mutta teini-iän jälkeen minulla on aina ollut pitkät hiukset.
En ymmärrä miksei suomalaisten pienten lasten hiuksia leikata. Usein näkee pieniä lapsia joilla ohut ja sotkuisen näköinen hiirenhäntä. Miksei niitä voi käyttää kampaajalla? Myös monilla pikku pojilla on kauhea takatukka tai tyttömäinen pitkä tukka.
Ehkä nämä hiusasiat korreloivat suomalaiseen tyylittömyyteen, ei välitetä ulkonäöstä.
Alue: Aihe vapaa
Toi ikäpolvi on outo, kun toisaalta ne on miehille mielinkielin ja sitten ei mitään naisellisuutta ole ulkoisesti. Lyhyt tukka, löysät tummat vaatteet ja aina tumnat paksut housut.