Lue keskustelun säännöt.
Miten ei ole varaa jäädä kotihoidontuelle?
31.01.2019 |
Kertoisitteko ihan todellisen tilanteen menoineen ja tuloineen, jossa kotiin lapsen kanssa jääminen ei olisi vaihtoehto talouden takia? En voi ymmärtää. Jos perheellä ei ole tuloja eikä varallisuutta, niin sitten saa toimeentulotukea, jos muut tuet eivät riitä. Tuntuu, että monessa perheessä, joissa jo toinen vanhempi on töissä, myös toinen palaa töihin, koska ei ole varaa. Miten voi olla mahdollista? Kalliiseen asuntolainaankin saa usein lyhennysvapaan. Tuntuu, että "ei ole varaa" tarkoittaa, että haluaa elää luksuselämää ja asua leveästi. Itse elämme kaksi aikuista ja yksi lapsi yhdellä osa-aikaisella palkalla + tuilla ja rahat riittää. Ei tällä rahalla nyt ulkona paljoa syömässä käydä, mutta ihan peruselämää eletään.
Kommentit (127)
On se kauheaa seurata päivähoitoon kun roikotetaan klo 7 aikaan 1 - 2 vuoden ikäisiä pikkulapsia, toiset ei vielä edes kävele, toiset haetaan sitten joskus jälkeen klo 16. Siellä ne pienet pyörivät isoissa päiväkotiryhmissä, hulina on melkoinen, ihan turha vanhempien kuvitella, että noita lapsukaisia kukaan juuri ehtii sylitellä ja keskittyä heihin. En todellakaan ymmärrä vanhempia, jotka voivat pistää noin moneksi tunniksi lapsensa tarhaan. Sosialistit on kyllä tyytyväisiä, täytyyhän lapsi opettaa jo tutti suussa ryhmäajatteluun, marssitaan ryhmässä sinne tänne, ryhmäajat, ryhmäkurit, siitä on yksilöllisyys kaukana. Ajatella, ne pikkuisetkin riisutaan vaippasilleen ja mars mars punkkaan pyörimään, ihan sama oletko nuhanenä, muuten levoton, itkuinen ja huudat ”äitiä” apuun. Ikinä en mene noihin laitoksiin töihin edesauttamaan tätä hulluutta, tulipa vain käväistyä näkemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin. Edes siis siihen asti, että lapsi olisi edes kävelemään oppinut. Muutaman kuukauden voi pihistellä. Meillä oli aikoinaan todella tiukkaa -mies jäi työttömäksi ja minä kh:lla. Tiukille pisti mutta pärjättiin se aika minkä tarvitsi eikä tarvinnut viedä vauvaa hoitoon.
Ai molemmat tarvittiin vauvaa hoitamaan?
Jos mies oli työttömänä niin olisithan sinä voinut mennä töihin. Vai eikö mies olisi pärjännyt vauvan kanssa vaan se olisi pitänyt viedä hoitoon?
No minulla oli sijainen, että ei sitä noin vain marssittu takaisin töihin kun lomautus yllättäen iski. Eikä ollut tietoa kestääkö lomautus kaksi viikkoa vai kaksi vuotta. Mutta hyvä jos muilla on työpaikat jonne vain marssitaan 😂😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
On se kauheaa seurata päivähoitoon kun roikotetaan klo 7 aikaan 1 - 2 vuoden ikäisiä pikkulapsia, toiset ei vielä edes kävele, toiset haetaan sitten joskus jälkeen klo 16. Siellä ne pienet pyörivät isoissa päiväkotiryhmissä, hulina on melkoinen, ihan turha vanhempien kuvitella, että noita lapsukaisia kukaan juuri ehtii sylitellä ja keskittyä heihin. En todellakaan ymmärrä vanhempia, jotka voivat pistää noin moneksi tunniksi lapsensa tarhaan. Sosialistit on kyllä tyytyväisiä, täytyyhän lapsi opettaa jo tutti suussa ryhmäajatteluun, marssitaan ryhmässä sinne tänne, ryhmäajat, ryhmäkurit, siitä on yksilöllisyys kaukana. Ajatella, ne pikkuisetkin riisutaan vaippasilleen ja mars mars punkkaan pyörimään, ihan sama oletko nuhanenä, muuten levoton, itkuinen ja huudat ”äitiä” apuun. Ikinä en mene noihin laitoksiin töihin edesauttamaan tätä hulluutta, tulipa vain käväistyä näkemässä.
Näinpä! Mutta kun täytyy pitää korkea elintaso ja merkkivaatteet ja ulkomaanmatkat ja hieno ura. Mulle kaikki.... niinpä muksut toisten hoidettaviksi, nähdään illalla pari tuntia ja pistetään taas maate. Seuraavana päivänä taas sama homma..
Niitäkin perheitä on, jossa naisella on se työpaikka ja hän menee töihin ja se työtön mies jää kotiin hoitamaan lapsia. Pikkuveljeni on yksi esimerkki tällaisesta järjestelystä. Kotihoidontuki ei ole suuren suuri. Puolison tulot vaikuttavat hoitolisän osuuteen vähentävästi eikä joka kunnassa ole tarjota kuntalisää. Se kotona lapsia hoitava puoliso voi toki ilmoittautua samaan aikaan työttömäksi työnhakijaksi ja saada kotihoidontuen ohessa osittaisen työmarkkinatuen, mutta silloin on myöskin työkkärin pompoteltavana, eikä se välttämättä ole hyvä asia ihan pienten lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Oma tilanne oli se, että minä olin äitiyslomalla, kun mies sai yt:ssä lähdöt. Oltiin kyllä laskettu että lainoista selvitään, vaikka jommalla kummalla loppuisikin työt. Sitä vaihtoehtoa että ne loppuu just silloin, kun olisin jäämässä kotihoidontuelle, ei laskettu.
Mies aloitti opinnot ja minä menin töihin - meidän neljän hengen perheen talous kuitenkin vaati sen että joku käy töissä, jotta asuntolaina saadaan maksettua.
Ja ei, ei haluttu myydä vasta rakennettua omakotitaloa sen takia, että toisella oli hetkellinen työttömyys.
Ja sen miehen opinnot ei olisi millään voineet odottaa? Sori nyt vaan, mutta teidän valintaa ymmärrän melkeimpä vielä vähemmän. Siis yhdellä palkalla pärjäätte, vain yksi menee töihin, mutta se joka ei ole töissä ei millään voisi hetken hoitaa lapsia? Minusta te nimenomaan VALITSITTE olla hoitamatta lasta kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kauheaa seurata päivähoitoon kun roikotetaan klo 7 aikaan 1 - 2 vuoden ikäisiä pikkulapsia, toiset ei vielä edes kävele, toiset haetaan sitten joskus jälkeen klo 16. Siellä ne pienet pyörivät isoissa päiväkotiryhmissä, hulina on melkoinen, ihan turha vanhempien kuvitella, että noita lapsukaisia kukaan juuri ehtii sylitellä ja keskittyä heihin. En todellakaan ymmärrä vanhempia, jotka voivat pistää noin moneksi tunniksi lapsensa tarhaan. Sosialistit on kyllä tyytyväisiä, täytyyhän lapsi opettaa jo tutti suussa ryhmäajatteluun, marssitaan ryhmässä sinne tänne, ryhmäajat, ryhmäkurit, siitä on yksilöllisyys kaukana. Ajatella, ne pikkuisetkin riisutaan vaippasilleen ja mars mars punkkaan pyörimään, ihan sama oletko nuhanenä, muuten levoton, itkuinen ja huudat ”äitiä” apuun. Ikinä en mene noihin laitoksiin töihin edesauttamaan tätä hulluutta, tulipa vain käväistyä näkemässä.
Näinpä! Mutta kun täytyy pitää korkea elintaso ja merkkivaatteet ja ulkomaanmatkat ja hieno ura. Mulle kaikki.... niinpä muksut toisten hoidettaviksi, nähdään illalla pari tuntia ja pistetään taas maate. Seuraavana päivänä taas sama homma..
Sun ihanne on, että eletään koko elämä pelkillä tuilla neukkukuutiossa? Jos kaikki tekisivät niin, niin kukahan sen lystin maksaisi? Nytkin ne halveksimasi työssäkäyvät elättävät sinutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas jaetaan elämänviisauksia. Että töihin meno ei ole suotavaa, mutta toimeentulotukea voisi hakea. Jep jep, ja tällaisia selviytymistaitoja sitten opetetaan niille lapsille joita ei laiteta pilaantumaan päiväkotiin. :D
Niin, toiset arvostaa oman lapsen hoitamista korkeammalle kuin toiset.
Toimeentulotuki vaan ei ole ETUUS vaan viimesijainen TUKI jos ei muualta rahaa tule. Ettei sun tarvitse lähteä ryöstelemään ruokaa tai nääntyä. Jos sulla on työpaikka, sä menet sinne.
Tätä kutsutaan MORAALIKSI.
Miten muualla maailmassa lapset pärjäävät kun vanhemmat käyvät töissä josä aiemmin. Mikä tekee teidän lapsista heikompia ettei ne selviä hoidossa?
Aika monessa massa palkat ovat sen verran parempia että rouva voi jäädä lasten kanssa kotiin kun lapset ovat pieniä. Suomalainen päivähoidossa ei ole muualla normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulin tuossa kaverilta, joka on ollut eläkkeellä mielenterveydellisistä syistä, että hän on eläkkeellä ollessaan saanut lähes pari tonnia itsensä ja useamman lapsen elämiseen. Asuminen hänelle ilmaista, koska tuet ja exän tuki.
Systeemi on todella MÄTÄ, kun se kansan osa lisääntyy, jolla ei pitäisi olla varaa työnvieroksunnan sun muiden puolesta ja työssäkävät eivät, koska ei ole varaa. Siis työssäkäyvät maksavat veroja , jotta työnvieroksujat voivat lisääntyä...
Lapsilisät isommaksi sille kansan osalle joka on käynyt töissä tienaamassa. Joku keppi porkkana systeemi tähän tarvitaan. Toki se kaikkein rikkain osa ei taas tarvitse lisiä.
Kuinka monta vuotta te luulette että pankki sitä lyhennysvapaata antaa, jos perheeseen syntyy useampi lapsi? Ja kuinka moni edes haluaa laittaa useammaksi vuodeksi tauolle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumppanini taitaa saada kodinhoitotukea jotain 300 euron luokkaa kuussa. Ei sillä hirveesti mitään ostella tai maksella. Esim tällä viikollakin tuli 2 kuukauden sähkölasku 700, kahteen autoon liikennevakuutuksia yhteensä noin 1000, reilun satasen lasku roskien tyhjennyksistä.
Tosin me ollaan muuten siinä tilanteessa ettei eletä tuilla tai päivärahoilla samalla tavoin kuin ap. Ennen lapsia nainen oli pätkä hommissa ja tienasi vain muutaman satasen kuussa. Tuilla ja muilla virityksillä olis saanut paljon enemmän.
Itse olen yrittäjä ja tulot kuusinumeroisia vuodessa.Vaihda vakuutusyhtiötä, törkeä hinta. Eikä niitä yhdessä erässä tarvitse maksaa.
Hinta riippuu aika pitkälti autosta. Meidän autoissa kummassakin liikennevakuutuksen lähtöhinta huitelee 1000 kantturoissa, bonuksien jälkeenkin jää päälle 400 euroa per auto + melkein tonni menee kummankin auton veroihin.
Varmaan se harvalle aivan absoluuttinen pakko onkaan. Meillä on pelivelkainen pienipalkkainen mies. Miehen tuloilla ei elä vaikka lainat laitettaisiin koroille, ja jos mies taas jäisi kotihoidontuelle, niin vaimo joutuisi maksamaan miehen pelivelkoja mikä ei perheen kokonaistilanteen kannalta ole mielekästä. Kyllä käytän ihan hyvällä omatunnolla tilanteestamme kuvausta "ei ole varaa", vaikka kyllä niitä vaihtoehtoja lopulta löytyisi jos se pitkä kotihoito olisi minulle elämää suurempi itseisarvo. Ei vaan ole. Eihän minkään muunkaan asian kanssa tarvitse lähteä raivopäiseen puoiusteluun siitä miksi ei luovu kaikesta muusta, jos sanoo ettei rahat nyt riitä johonkin asiaan. Normaaliälyinen ihminen tajuaa kyllä, että "ei ole varaa" tarkoittaa lähes poikkeuksetta "ei ole varaa ilman kohtuuttomaksi kokemiani uhrauksia, mutta jos elämäni siitä riippuisi, niin kyllä ne rahat todennäköisesti jostain löytyisi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan se harvalle aivan absoluuttinen pakko onkaan. Meillä on pelivelkainen pienipalkkainen mies. Miehen tuloilla ei elä vaikka lainat laitettaisiin koroille, ja jos mies taas jäisi kotihoidontuelle, niin vaimo joutuisi maksamaan miehen pelivelkoja mikä ei perheen kokonaistilanteen kannalta ole mielekästä. Kyllä käytän ihan hyvällä omatunnolla tilanteestamme kuvausta "ei ole varaa", vaikka kyllä niitä vaihtoehtoja lopulta löytyisi jos se pitkä kotihoito olisi minulle elämää suurempi itseisarvo. Ei vaan ole. Eihän minkään muunkaan asian kanssa tarvitse lähteä raivopäiseen puoiusteluun siitä miksi ei luovu kaikesta muusta, jos sanoo ettei rahat nyt riitä johonkin asiaan. Normaaliälyinen ihminen tajuaa kyllä, että "ei ole varaa" tarkoittaa lähes poikkeuksetta "ei ole varaa ilman kohtuuttomaksi kokemiani uhrauksia, mutta jos elämäni siitä riippuisi, niin kyllä ne rahat todennäköisesti jostain löytyisi".
En itse toimi näin, mutta kuullut, että saa enemmän rahaa, jos pariskunta elää kuin eronnut pariskunta, eli miehen kirjat eivät ole naisen ja lasten kanssa samassa paikassa.
Itse olen aina ollut rehellinen kelan suuntaan ja olen saanut keppiä siitä muiden saadessa samassa tilanteessa rahaa. Siksi jaankin tietoa, että on mahdollista saada ylimääräistä rahaa tässä yhteiskunnassa, kunhan on pokkaa olla noudattamatta sääntöjä. Itse sen verran auktoriteetti uskovainen ja Asperger, että pidän säännöistä kiinni.... mutta kerron kuitenkin kaikille näistä vaihtoehdoista, jotka suomen epäreilu systeemi mahdollistaa. Työssäkäyvä keskiluokka ansaitsee enemmän rahaa lasten hoitoon, kuin ne jotka eivät kerrytä valtion kassaan verorahoja. Eri asia jos on fyysinen sairaus...
Ihan täysin arvovalinta juokseeko uran ja materian perässä vai haluaako antaa muutaman vuoden elämästään enemmän aikaa lapsilleen, kun ne on pieniä. Toisilla vaan kovat arvot jyrää ja halutaan ulospäin näyttää, kuinka moderneja ollaankaan vaikka tosiasiallisesti ei järki paljon päätä pakota, juostaan vain muiden asettamien tavoitteiden mukaisesti pysähtymättä koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän luen näitä "on hyvä jäädä elämään tukien varaan" neuvoja, sitä enemmän tulee mieleen että kaikki tuet voisi poistaa. Siinä vaiheessa sitä oikeasti punnitaan sekin sitten kenen mielestä se lasten hoitaminen kotona oikeasti on tärkeää. Moni tekee lapsia nykyäänkin vain sen takia, että saa lorvia kotona muutaman vuoden erilaisilla tuilla. Sitten vielä kehdataan nokkia töissä käyviä. Ei kyllä röyhkeydellä mitään rajaa.
Yhteiskunta tukee oman lapsen kotona hoitamista. Mitä röyhkeää siinä on?? Valoja päälle taas...
Röyhkeää on se että sitä mainostetaan jonain oikeana tapana elää. Te elätte toisten kustannuksella. Ei teillä ole vara kenellekkään sanoa miten pitää asiat hoitaa. Olisitte kiitollisia saamastanne tuesta ja hyvin hiljaa.
Sivusta: Luuletko röyhkeästi itse maksavasi lapsesi päiväkotihoidosta todelliset kustannukset..?! Sitäkin katsos tuetaan verovaroilla.
Tämä. Lapsen päivähoitomaksut maksavat vuodessa lähes 10 000 euroa kunnalle. Että kumpi tulikaan halvemmaksi. Paitsi jos tietysti tuotat runsaasti verotuloja (kuten kaikki av:lla...)
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/pidatko-paivahoitomaksuja-korkeina-nai…
Vierailija kirjoitti:
Ihan täysin arvovalinta juokseeko uran ja materian perässä vai haluaako antaa muutaman vuoden elämästään enemmän aikaa lapsilleen, kun ne on pieniä. Toisilla vaan kovat arvot jyrää ja halutaan ulospäin näyttää, kuinka moderneja ollaankaan vaikka tosiasiallisesti ei järki paljon päätä pakota, juostaan vain muiden asettamien tavoitteiden mukaisesti pysähtymättä koskaan.
Niin, kun pitäisi juosta niiden Sinun asettamiesi tavoitteiden eikä oman perheen ja elämäntilanteen mukaan...
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin. Edes siis siihen asti, että lapsi olisi edes kävelemään oppinut. Muutaman kuukauden voi pihistellä. Meillä oli aikoinaan todella tiukkaa -mies jäi työttömäksi ja minä kh:lla. Tiukille pisti mutta pärjättiin se aika minkä tarvitsi eikä tarvinnut viedä vauvaa hoitoon.
Osa lapsistahan oppii kävelemään jo hyvissä ajoin ennen vanhempainvapaan loppumista. Näin ainakin meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin. Edes siis siihen asti, että lapsi olisi edes kävelemään oppinut. Muutaman kuukauden voi pihistellä. Meillä oli aikoinaan todella tiukkaa -mies jäi työttömäksi ja minä kh:lla. Tiukille pisti mutta pärjättiin se aika minkä tarvitsi eikä tarvinnut viedä vauvaa hoitoon.
Osa lapsistahan oppii kävelemään jo hyvissä ajoin ennen vanhempainvapaan loppumista. Näin ainakin meillä.
Alle 9kk iässä? No ei kun päiväkotiin vaan juoksemaan kilpaa ja taistelemaan paikasta auringossa!
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kun nyt käsitit, että omistusasunnot ovat todella kalliita ja niiden ylläpitokin maksaa. Eikä niitä noin vain mennä myymään pois, kun ne kerran on perheelle hankittu. Omistusasunto vaatii kaiken lisäksi pääomaa. Asuntolainaan tarvitaan 15%:n omaosuus, joka on pääkaupunkiseudulla olevista asunnoista helposti 20 000 eurosta ylöspäin. Tämän lisäksi tarvitaan pieni summa säästötilille pahan päivän varalle. Korot saattaa nousta, voi tulla yllättäviä työttömyysjaksoja, asuntoon kunnostukseen saattaa tulla yllättäviä menoja. Niin ihan siitä syystä meillä ei ole varaa jäädä kodinhoitotuelle. Vuokralla emme halua asuaa, koska halutaan lapselle turvallinen ja rauhallinen leikkiympäristö.
Ja lisäksi, jos jäisin it-alalta kotiin moneksi vuodeksi, niin tipahtaisin aika äkkiä alalta, joka uudistuu jatkuvasti. Eli tämä tulisi pitkälti vaikuttamaan jatkomahdollisuuksiin edetä uralla. Ja uralla eteneminen ei aina tarkoita johtotehtäviin pyrkimistä tai tehdä töitä 24/7. Uralla etenemisellä tarkoitan, että mahdollisuus saada parempaa palkkaa ja mielekkäämpää työtä. Parempi palkka mahdollistaisi tulevaisuudessa, myös vähemmän työtunteja ja enemmän vapaa-aikaa perheen kanssa.
Ap ja muut jotka ihmettelee korkeastikoulutettujen naisten valintoja, niin ette te meitä parempia äitejä ole vaikka sitä vauvaanne hoidattekin kotona kolme vuotta. Meillä on vain kyky hahmottaa suurempia kokonaisuuksia ja elämää vauva ajan jälkeenkin. Me punnitsemme mitkä asiat ovat meidän mielestä parempia meidän perheelle ja vauvalle. Aina ei pysty toimimaan suositusten mukaan.
En pitäisi aikaista töihinpaluuta mitenkään erityisesti äidin koulutuksesta riippuvana, poislukien täysin kouluttamattomat äidit. Uran etusijaistaminen on arvovalinta, eikä niinkään kerro kokonaisuuksien hahmottamisesta.
Selvää on, että pienituloinen hyötyy töihinpaluusta rahallisesti vähemmän, etenkin jos työmatkakulut ovat suuret ja tekee lyhyempää työaikaa. Mutta maailma on täynnä akateemisia pätkätyöläisiä ja pienipalkkaisia asiantuntijoita, toisaalta alemmakin koulutuksella pääsee kiitettäville tuloille. Vaikka isotuloisella on suurempi kannustin palata töihin, todennäköisesti hänellä on myös paremmin varaa jäädä kotiin muutamaksi vuodeksi.
Koulutetuilla on usein muutenkin paremmat valmiudet jäädä kotiin, usein pitkälle kouluttautuneet hankkivat lapsia verrattain myöhään ja vakiinnutettuaan asemansa työelämässä. Ala varmasti vaikuttaa, samoin työtehtävä ja työpaikan ilmapiiri.
Vuokra-asuntoja muuten löytyy niin Helsingin arvoalueilta kuin rauhallisilta omakotitaloalueilta, ja pahamaineisimmatkin lähiöt ovat täynnä omistusasuntoja - en oikein ymmärtänyt asumismuodon ja ympäristön turvallisuuden kytkemistä toisiinsa.
Helppoa se on köyhillä arvostella, kun tuet ja muut juoksee. Valitettavasti me muut joudumme ihan itse elämisemme maksamaa eikä esim. toimeentuloatukea tai asumistukea tipu. Muutaman kuukauden tai puoli vuotta pystynee monikin pois töistä olemaan, mutta pidemmät ajat kyllä ovat suurimalle osalle mahdottomia.
Tämä muuten niin totta. Tiedän perheen, jossa mies kävi töissä ja nainen oli vain lapsia hoitamassa kotona. Aika monta vuotta kotona meni. Nyt kun lapset on kouluikäisiä, niin äiti alkoi vasta opiskella ja miettiä omaa elämää. Erohan siinä joo tuli ja mies maksaa yksin edelleen perhe-elämästä koittuneita lainoja. Aika surullista :(.