Lue keskustelun säännöt.
Miten ei ole varaa jäädä kotihoidontuelle?
31.01.2019 |
Kertoisitteko ihan todellisen tilanteen menoineen ja tuloineen, jossa kotiin lapsen kanssa jääminen ei olisi vaihtoehto talouden takia? En voi ymmärtää. Jos perheellä ei ole tuloja eikä varallisuutta, niin sitten saa toimeentulotukea, jos muut tuet eivät riitä. Tuntuu, että monessa perheessä, joissa jo toinen vanhempi on töissä, myös toinen palaa töihin, koska ei ole varaa. Miten voi olla mahdollista? Kalliiseen asuntolainaankin saa usein lyhennysvapaan. Tuntuu, että "ei ole varaa" tarkoittaa, että haluaa elää luksuselämää ja asua leveästi. Itse elämme kaksi aikuista ja yksi lapsi yhdellä osa-aikaisella palkalla + tuilla ja rahat riittää. Ei tällä rahalla nyt ulkona paljoa syömässä käydä, mutta ihan peruselämää eletään.
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[..]. Minulle se 300€ nyt olisikin ihan se ja sama: sillä en voi elää enkä miehelle kumarra ja anele rahaa ja armoa. Kuten täällä suurin osa mammoista näemmä pitää ainoana oikeana tapana elää.
Minkälainen ihminen kehtaa arvostella toisia, vastuullisia äitejä, jotka menevät tienaamaan niitä veroeuroja, jotta joku äiti saa jäädä kotiin yhteiskunnan varoin?!? Kertoo minusta jotain älykkyydestä. Ehkä sillä on syynsä, että suurin osa ihmisistä pitää kotiäitejä moraalittomina työtävieroksuvina yhteiskunnan ja miehen elätteinä.
[...]
Menen töihin jotta kykenen tarjoamaan lapsilleni niitä elämyksiä joiden kalleudesta köyhät av-mammat aina vinkuu.Tasa-arvoisessa parisuhteessa pienempituloisen ei tarvitse "kumartaa ja anella rahaa ja armoa", vaan tulot, menot ja kotityöt jaetaan yhteisymmärryksessä ja toisiaan kunnioittaen.
Pienen lapsen äidin töihinpaluuta kehtaa arvostella sellainen ihminen, joka ei tuhlaa yhteiskunnan rahoja hoidattamalla vaippaikäistä kodin ulkopuolella (yllä oli hintakin, oliko se 10 000 e/v), ja jonka perheen verorahoista sinunkin lapsesi hoito maksetaan, jotta voit "tarjota lapsillesi niitä elämyksiä joiden kalleudesta köyhät av-mammat aina vinkuu".
Joskin on todettava, että taaperolle mitään rahalla saatavia elämyksiä tärkeämpi on äidin ja isän syli - mutta senhän jo tiesitkin.
Itseasiassa tienaan miestäni enemmän, minulla on myös hieman säästöjä, jotka käytän lapseeni ja tulot, menot sekä kotityöt sun muut meillä jaetaan aika tasan. Toki nyt joutilaana kotona hoidan pääosan kotitöistä. Luuletko vain, että kun ennen perheen nettotulot ovat olleet yli 5500€/kk ja olemme näillä tiedoin eläneet, niin yhtäkkiä riittäisikin siitä vain puolet?? Tiedoksi myös että lyhennysvapaa ei ole mikään oikeus vaan pankin myöntämä etu, jonka molemmat mieheni kanssa käytimme työttömyysjaksolla pari vuotta sitten. Koen myös, että olen oman ”osani” lusmuillut ja elänyt yhteiskunnan elättinä (äitiyslomalla sekä sen ansiosidonnaisen ajan), joten todellakin koen myös moraaliseksi velvollisuudekseni mennä töihin heti kun mahdollista. Semmoista käsitettähän sinä et kykene ymmärtämään.
Maksan jo yksinäni 10000€ veroa vuodessa, mieheni samoin. Ja niillä rahoilla rahoitan sinunkin jouten oloa. Paljonkohan muuten keskimäärin maksaa yksi elämäntapa-kotiäiti/vuosi. Kodinhoidontuki, korotuslisä, kuntalisät, asumistuki, mahdollisesti toimeentulotuki jne.
Ja virheellinen on myöskin olettamasi, että lapsi jää vaille jotain lämpöä ja rakkautta, ja rakastavaa syliä. Hän vain saa sen kaiken lisäksi myös niitä kokemuksia ja elämyksiä, joihin palstan mukaan köyhillä ei koskaan ole varaa; mahdollisuuden kulkea esim kaukana asuvien isovanhempien luona niin paljon kuin haluaa (äiti vie sillä ökyegomaasturilla), saa touhuta ja harrastaa metsästyskoiriemme kanssa, pääsee vaeltamaan ja erämatkailemaan Lapin luontoon, etelänreissuillekin jos näin halutaan, kylpylöihin, leikkipuistoihin, pilkkimään, hiihtämään, pyöräilemään tai mitä vaan yhteistä mukavaa tekemistä keksimmekin, halpaa tai kallista. Pointti on ettei raha rajoita meitä.
Tutkimusten mukaan hyvätuloisten perheiden lapset ovat onnellisempia ja hyvinvoivaisempia kuin köyhien perheiden lapset, joten miksi en pyrkisi siihen kun minulla mahdollisuus on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotihoidotuki on kuitenkin edullisempi vaihtoehto valtiolle kuin kallis päivähoitopaikka, joten turha viisastella mistään tuen nostamisista yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kun nyt käsitit, että omistusasunnot ovat todella kalliita ja niiden ylläpitokin maksaa. Eikä niitä noin vain mennä myymään pois, kun ne kerran on perheelle hankittu. Omistusasunto vaatii kaiken lisäksi pääomaa. Asuntolainaan tarvitaan 15%:n omaosuus, joka on pääkaupunkiseudulla olevista asunnoista helposti 20 000 eurosta ylöspäin. Tämän lisäksi tarvitaan pieni summa säästötilille pahan päivän varalle. Korot saattaa nousta, voi tulla yllättäviä työttömyysjaksoja, asuntoon kunnostukseen saattaa tulla yllättäviä menoja. Niin ihan siitä syystä meillä ei ole varaa jäädä kodinhoitotuelle. Vuokralla emme halua asuaa, koska halutaan lapselle turvallinen ja rauhallinen leikkiympäristö.
Ja lisäksi, jos jäisin it-alalta kotiin moneksi vuodeksi, niin tipahtaisin aika äkkiä alalta, joka uudistuu jatkuvasti. Eli tämä tulisi pitkälti vaikuttamaan jatkomahdollisuuksiin edetä uralla. Ja uralla eteneminen ei aina tarkoita johtotehtäviin pyrkimistä tai tehdä töitä 24/7. Uralla etenemisellä tarkoitan, että mahdollisuus saada parempaa palkkaa ja mielekkäämpää työtä. Parempi palkka mahdollistaisi tulevaisuudessa, myös vähemmän työtunteja ja enemmän vapaa-aikaa perheen kanssa.
Ap ja muut jotka ihmettelee korkeastikoulutettujen naisten valintoja, niin ette te meitä parempia äitejä ole vaikka sitä vauvaanne hoidattekin kotona kolme vuotta. Meillä on vain kyky hahmottaa suurempia kokonaisuuksia ja elämää vauva ajan jälkeenkin. Me punnitsemme mitkä asiat ovat meidän mielestä parempia meidän perheelle ja vauvalle. Aina ei pysty toimimaan suositusten mukaan.
En pitäisi aikaista töihinpaluuta mitenkään erityisesti äidin koulutuksesta riippuvana, poislukien täysin kouluttamattomat äidit. Uran etusijaistaminen on arvovalinta, eikä niinkään kerro kokonaisuuksien hahmottamisesta.
Selvää on, että pienituloinen hyötyy töihinpaluusta rahallisesti vähemmän, etenkin jos työmatkakulut ovat suuret ja tekee lyhyempää työaikaa. Mutta maailma on täynnä akateemisia pätkätyöläisiä ja pienipalkkaisia asiantuntijoita, toisaalta alemmakin koulutuksella pääsee kiitettäville tuloille. Vaikka isotuloisella on suurempi kannustin palata töihin, todennäköisesti hänellä on myös paremmin varaa jäädä kotiin muutamaksi vuodeksi.
Koulutetuilla on usein muutenkin paremmat valmiudet jäädä kotiin, usein pitkälle kouluttautuneet hankkivat lapsia verrattain myöhään ja vakiinnutettuaan asemansa työelämässä. Ala varmasti vaikuttaa, samoin työtehtävä ja työpaikan ilmapiiri.
Vuokra-asuntoja muuten löytyy niin Helsingin arvoalueilta kuin rauhallisilta omakotitaloalueilta, ja pahamaineisimmatkin lähiöt ovat täynnä omistusasuntoja - en oikein ymmärtänyt asumismuodon ja ympäristön turvallisuuden kytkemistä toisiinsa.
Tutkimusten mukaan korkeakoulutetut naiset valitettavasti palaa nopeammin työelämään. Alat sä väittelee tutkimustuloksistakin? Millä tavoin ala ei muka vaikuta työelämään palatessa? Kaupan kassalla tuskin mikään muuttuu kolmessa vuodessa, mutta muualla saattaa muuttua. Ainoastaa vähä-älynen voi väittää tuollasta. Eikö se ole jokaisen asia asuuko vuokralla vai ostaako oman asunnon? Tällä aletaan jo niitäkin tuomita. Montako vuotta oot kotona istunut, että aivosi ovat pehmentyneet?
Koulutus ei todellakaan näytä tuovan sivistystä...
Kaupan kassalla voi muuten muuttua monikin asia. Koulutetun luulisi pystyvän ylläpitämään ammattitaitoaan itsenäisesti, mutta kuten totesin, tässä toki vaikuttaa ala ja työtehtävä.
Tottakai jokainen valitsee asumismuotonsa, mutta on puutaheinää yleistää, että asumismuoto on autuaaksitekevä. Tuskin Hakunila Eiraa viihtyisämmäksi muuttuu, vaikka moni ensinmainitun asukki on osakas ja eiralainen vuokralla.
No jospa vaikka lähdetään kirurgista. Miten hän pystyy ammattitaitoa ylläpitämään? Jotkut ammatit tarvitsee sorminäppäryyttä ja sitä pystyy pitää yllä vain työpaikalla. Ja muitakin aloja löytyy, jossa pitää kädentaitoja ylläpitää. Kotona lasta vahtimalla ei myöskään saa älykkyyttä.
Koulutus ei näköjään lisää lukutaitoakaan.
Lainaan ensimmäistä viestiäni: "Ala varmasti vaikuttaa, samoin työtehtävä ja työpaikan ilmapiiri" ja sitten vielä seuraavaa: "Koulutetun luulisi pystyvän ylläpitämään ammattitaitoaan itsenäisesti, mutta kuten totesin, tässä toki vaikuttaa ala ja työtehtävä."
Rautalankaa ja selkosuomea: yllä oleva tarkoittavat, että alat ja työtehtävät ovat erilaisia. Se, että yhdellä (korkea)koulutusta vaativalla alalla tiedot ja tekniikat muuttuvat nopeasti ei tarkoita, että näin olisi aina.
Kotona lapsen kanssa oleminen muuten kehittää monia taitoja ja haastaa ajattelumalleja. Se on myös hyvä hetki pitää tauko stressaavasta työelämästä - ei tarvitse purkaa paineita äyskimällä ventovieraille epämääräisellä nettipalstalla.
Kyllä kuten et pitää reippaalla äänellä huutaa tuliko kakka ja sitä sitten huutelen, myös työelämässä esimiehille :D.
Joko sulla ei ole lapsia lainkaan tai ainakaan et ole tainnut juuri ehtiä viettää aikaa heidän kanssaan. Olen puolestasi pahoillani, kirjoitithan heti alkuun, että "Aina ei pysty toimimaan suositusten mukaan". Ehkä vielä ehtisit muuttaa valintojasi, jos ne alkavat mietityttää.
Mutta joo, jatka töitäsi läppläppärin ääressä, lähden puuhailemaan lasten kanssa. ;)
No meillä mies ilmoitti, ettei hän pysty nyt, sori vaan, tukemaan mua taloudellisesti nyt kun menot on kasvanut toisen lapsen myötä. Puoliksi maksettu lasten menot, asumismenot ym. ja näin jatketaan vaikka olen hoitovapaalla. Kotihoidontuki on n. 250€ verojen jälkeen, niin eipä sillä pitkälle pötkitä.
Ja "miksei sulla ole puskurirahastoa" - nillittäjille tiedoksi; oli ja meni ekan lapsen sekä yllättävän työttömyyden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kun nyt käsitit, että omistusasunnot ovat todella kalliita ja niiden ylläpitokin maksaa. Eikä niitä noin vain mennä myymään pois, kun ne kerran on perheelle hankittu. Omistusasunto vaatii kaiken lisäksi pääomaa. Asuntolainaan tarvitaan 15%:n omaosuus, joka on pääkaupunkiseudulla olevista asunnoista helposti 20 000 eurosta ylöspäin. Tämän lisäksi tarvitaan pieni summa säästötilille pahan päivän varalle. Korot saattaa nousta, voi tulla yllättäviä työttömyysjaksoja, asuntoon kunnostukseen saattaa tulla yllättäviä menoja. Niin ihan siitä syystä meillä ei ole varaa jäädä kodinhoitotuelle. Vuokralla emme halua asuaa, koska halutaan lapselle turvallinen ja rauhallinen leikkiympäristö.
Ja lisäksi, jos jäisin it-alalta kotiin moneksi vuodeksi, niin tipahtaisin aika äkkiä alalta, joka uudistuu jatkuvasti. Eli tämä tulisi pitkälti vaikuttamaan jatkomahdollisuuksiin edetä uralla. Ja uralla eteneminen ei aina tarkoita johtotehtäviin pyrkimistä tai tehdä töitä 24/7. Uralla etenemisellä tarkoitan, että mahdollisuus saada parempaa palkkaa ja mielekkäämpää työtä. Parempi palkka mahdollistaisi tulevaisuudessa, myös vähemmän työtunteja ja enemmän vapaa-aikaa perheen kanssa.
Ap ja muut jotka ihmettelee korkeastikoulutettujen naisten valintoja, niin ette te meitä parempia äitejä ole vaikka sitä vauvaanne hoidattekin kotona kolme vuotta. Meillä on vain kyky hahmottaa suurempia kokonaisuuksia ja elämää vauva ajan jälkeenkin. Me punnitsemme mitkä asiat ovat meidän mielestä parempia meidän perheelle ja vauvalle. Aina ei pysty toimimaan suositusten mukaan.
En pitäisi aikaista töihinpaluuta mitenkään erityisesti äidin koulutuksesta riippuvana, poislukien täysin kouluttamattomat äidit. Uran etusijaistaminen on arvovalinta, eikä niinkään kerro kokonaisuuksien hahmottamisesta.
Selvää on, että pienituloinen hyötyy töihinpaluusta rahallisesti vähemmän, etenkin jos työmatkakulut ovat suuret ja tekee lyhyempää työaikaa. Mutta maailma on täynnä akateemisia pätkätyöläisiä ja pienipalkkaisia asiantuntijoita, toisaalta alemmakin koulutuksella pääsee kiitettäville tuloille. Vaikka isotuloisella on suurempi kannustin palata töihin, todennäköisesti hänellä on myös paremmin varaa jäädä kotiin muutamaksi vuodeksi.
Koulutetuilla on usein muutenkin paremmat valmiudet jäädä kotiin, usein pitkälle kouluttautuneet hankkivat lapsia verrattain myöhään ja vakiinnutettuaan asemansa työelämässä. Ala varmasti vaikuttaa, samoin työtehtävä ja työpaikan ilmapiiri.
Vuokra-asuntoja muuten löytyy niin Helsingin arvoalueilta kuin rauhallisilta omakotitaloalueilta, ja pahamaineisimmatkin lähiöt ovat täynnä omistusasuntoja - en oikein ymmärtänyt asumismuodon ja ympäristön turvallisuuden kytkemistä toisiinsa.
Tutkimusten mukaan korkeakoulutetut naiset valitettavasti palaa nopeammin työelämään. Alat sä väittelee tutkimustuloksistakin? Millä tavoin ala ei muka vaikuta työelämään palatessa? Kaupan kassalla tuskin mikään muuttuu kolmessa vuodessa, mutta muualla saattaa muuttua. Ainoastaa vähä-älynen voi väittää tuollasta. Eikö se ole jokaisen asia asuuko vuokralla vai ostaako oman asunnon? Tällä aletaan jo niitäkin tuomita. Montako vuotta oot kotona istunut, että aivosi ovat pehmentyneet?
Koulutus ei todellakaan näytä tuovan sivistystä...
Kaupan kassalla voi muuten muuttua monikin asia. Koulutetun luulisi pystyvän ylläpitämään ammattitaitoaan itsenäisesti, mutta kuten totesin, tässä toki vaikuttaa ala ja työtehtävä.
Tottakai jokainen valitsee asumismuotonsa, mutta on puutaheinää yleistää, että asumismuoto on autuaaksitekevä. Tuskin Hakunila Eiraa viihtyisämmäksi muuttuu, vaikka moni ensinmainitun asukki on osakas ja eiralainen vuokralla.
No jospa vaikka lähdetään kirurgista. Miten hän pystyy ammattitaitoa ylläpitämään? Jotkut ammatit tarvitsee sorminäppäryyttä ja sitä pystyy pitää yllä vain työpaikalla. Ja muitakin aloja löytyy, jossa pitää kädentaitoja ylläpitää. Kotona lasta vahtimalla ei myöskään saa älykkyyttä.
Koulutus ei näköjään lisää lukutaitoakaan.
Lainaan ensimmäistä viestiäni: "Ala varmasti vaikuttaa, samoin työtehtävä ja työpaikan ilmapiiri" ja sitten vielä seuraavaa: "Koulutetun luulisi pystyvän ylläpitämään ammattitaitoaan itsenäisesti, mutta kuten totesin, tässä toki vaikuttaa ala ja työtehtävä."
Rautalankaa ja selkosuomea: yllä oleva tarkoittavat, että alat ja työtehtävät ovat erilaisia. Se, että yhdellä (korkea)koulutusta vaativalla alalla tiedot ja tekniikat muuttuvat nopeasti ei tarkoita, että näin olisi aina.
Kotona lapsen kanssa oleminen muuten kehittää monia taitoja ja haastaa ajattelumalleja. Se on myös hyvä hetki pitää tauko stressaavasta työelämästä - ei tarvitse purkaa paineita äyskimällä ventovieraille epämääräisellä nettipalstalla.
Kyllä kuten et pitää reippaalla äänellä huutaa tuliko kakka ja sitä sitten huutelen, myös työelämässä esimiehille :D.
Joko sulla ei ole lapsia lainkaan tai ainakaan et ole tainnut juuri ehtiä viettää aikaa heidän kanssaan. Olen puolestasi pahoillani, kirjoitithan heti alkuun, että "Aina ei pysty toimimaan suositusten mukaan". Ehkä vielä ehtisit muuttaa valintojasi, jos ne alkavat mietityttää.
Mutta joo, jatka töitäsi läppläppärin ääressä, lähden puuhailemaan lasten kanssa. ;)
Jep ja mä meen pakkaa laskettelulomaa varten :). Et kyl mä oon elämääni tyytyväinen. Ai sä oot koko päivän viettänyt vauvafoorumilla ja nyt kun mies tulee kotiin, niin esitetään miehelle kuinka täydellinen mamma siellä puuhailee iloisesti lasten kanssa ja elelee hänen rahoilla ja kotihoidontuella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaksi asuntolainaa koska en oo saanut myytyä omaa asuntoani, ja sitten vielä yhdistetty remontti/autolaina, näistä tulee jo 1000€ yhteensä, siihen päälle sähkö, puhelimet, roskat, polttoaineet, ruoka, vakuutukset, elatusmaksut ja koiranruoka niin ihan ei rahat riitä jos tulot on yhteensä 2300€. Ilman niitä 300€ elatusmaksuja olis ollu ees teoreettinen mahdollisuus jäädä kotiin mutta sen mahdollisuuden käytti miehen ex. En ole katkera mutta välillä pännii kyllä. Onneks mun äiti on eläkkeellä niin hoitaa lasta sen 3-4 päivää viikosta mitä oon töissä. Päiväkotiin en olis alle vuotiasta laittanut vaikka täällä syrjäseudulla aika pienet ryhmäkoot onkin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kaksi asuntolainaa koska en oo saanut myytyä omaa asuntoani, ja sitten vielä yhdistetty remontti/autolaina, näistä tulee jo 1000€ yhteensä, siihen päälle sähkö, puhelimet, roskat, polttoaineet, ruoka, vakuutukset, elatusmaksut ja koiranruoka niin ihan ei rahat riitä jos tulot on yhteensä 2300€. Ilman niitä 300€ elatusmaksuja olis ollu ees teoreettinen mahdollisuus jäädä kotiin mutta sen mahdollisuuden käytti miehen ex. En ole katkera mutta välillä pännii kyllä. Onneks mun äiti on eläkkeellä niin hoitaa lasta sen 3-4 päivää viikosta mitä oon töissä. Päiväkotiin en olis alle vuotiasta laittanut vaikka täällä syrjäseudulla aika pienet ryhmäkoot onkin.
Siis sua pännii, että sun mies maksaa ex:lle omasta lapsestaan? Mitäs jos tää sun kullanmuru hoitaisi oman osuuden lapsenhoidosta, niin tarvis maksaa mitään. Kuinka itsekeskeinen sä olet? Sinun vauvasi on maailman napa :D. Salli mun kaikki kestää. Tääl on niin itsekeskeisiä ihmisiä et ei mitään rajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska kaikki eivät halua tyytyä kirpparivaatteisiin ja "ei käydä missään" elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kauheaa seurata päivähoitoon kun roikotetaan klo 7 aikaan 1 - 2 vuoden ikäisiä pikkulapsia, toiset ei vielä edes kävele, toiset haetaan sitten joskus jälkeen klo 16. Siellä ne pienet pyörivät isoissa päiväkotiryhmissä, hulina on melkoinen, ihan turha vanhempien kuvitella, että noita lapsukaisia kukaan juuri ehtii sylitellä ja keskittyä heihin. En todellakaan ymmärrä vanhempia, jotka voivat pistää noin moneksi tunniksi lapsensa tarhaan. Sosialistit on kyllä tyytyväisiä, täytyyhän lapsi opettaa jo tutti suussa ryhmäajatteluun, marssitaan ryhmässä sinne tänne, ryhmäajat, ryhmäkurit, siitä on yksilöllisyys kaukana. Ajatella, ne pikkuisetkin riisutaan vaippasilleen ja mars mars punkkaan pyörimään, ihan sama oletko nuhanenä, muuten levoton, itkuinen ja huudat ”äitiä” apuun. Ikinä en mene noihin laitoksiin töihin edesauttamaan tätä hulluutta, tulipa vain käväistyä näkemässä.
Näinpä! Mutta kun täytyy pitää korkea elintaso ja merkkivaatteet ja ulkomaanmatkat ja hieno ura. Mulle kaikki.... niinpä muksut toisten hoidettaviksi, nähdään illalla pari tuntia ja pistetään taas maate. Seuraavana päivänä taas sama homma..
Sun ihanne on, että eletään koko elämä pelkillä tuilla neukkukuutiossa? Jos kaikki tekisivät niin, niin kukahan sen lystin maksaisi? Nytkin ne halveksimasi työssäkäyvät elättävät sinutkin.
Mikä se sellainen ”neukkukuutio” onkaan? Vasemmistolaisten slangia varmaankin? No eipä ole tarvinnut kerrostalokopperoissa perheen kanssa asua, saavat ihan vapaasti sosialistit opetella sitä yhteisöllisyyttään noissa kuutioissaan. Tyhmät raataa ja viisaat osaa järjestellä asiansa muutenkin ja siinä ei paljon kateellisten työnorjaraatajien vinkunat paina. Osa=aikatyö on viisasta, työorientoituneen puolison hankkiminen on viisasta, jos ei itsellä oikein nappaa tuo raataminen, perinnötkin on muuten ihan kiva lisä, kyllä näitä vaihtoehtoja löytyy, jotta voi valita, miten elää ja kenen antaa hoivata lapsiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kauheaa seurata päivähoitoon kun roikotetaan klo 7 aikaan 1 - 2 vuoden ikäisiä pikkulapsia, toiset ei vielä edes kävele, toiset haetaan sitten joskus jälkeen klo 16. Siellä ne pienet pyörivät isoissa päiväkotiryhmissä, hulina on melkoinen, ihan turha vanhempien kuvitella, että noita lapsukaisia kukaan juuri ehtii sylitellä ja keskittyä heihin. En todellakaan ymmärrä vanhempia, jotka voivat pistää noin moneksi tunniksi lapsensa tarhaan. Sosialistit on kyllä tyytyväisiä, täytyyhän lapsi opettaa jo tutti suussa ryhmäajatteluun, marssitaan ryhmässä sinne tänne, ryhmäajat, ryhmäkurit, siitä on yksilöllisyys kaukana. Ajatella, ne pikkuisetkin riisutaan vaippasilleen ja mars mars punkkaan pyörimään, ihan sama oletko nuhanenä, muuten levoton, itkuinen ja huudat ”äitiä” apuun. Ikinä en mene noihin laitoksiin töihin edesauttamaan tätä hulluutta, tulipa vain käväistyä näkemässä.
Näinpä! Mutta kun täytyy pitää korkea elintaso ja merkkivaatteet ja ulkomaanmatkat ja hieno ura. Mulle kaikki.... niinpä muksut toisten hoidettaviksi, nähdään illalla pari tuntia ja pistetään taas maate. Seuraavana päivänä taas sama homma..
Sun ihanne on, että eletään koko elämä pelkillä tuilla neukkukuutiossa? Jos kaikki tekisivät niin, niin kukahan sen lystin maksaisi? Nytkin ne halveksimasi työssäkäyvät elättävät sinutkin.
Mikä se sellainen ”neukkukuutio” onkaan? Vasemmistolaisten slangia varmaankin? No eipä ole tarvinnut kerrostalokopperoissa perheen kanssa asua, saavat ihan vapaasti sosialistit opetella sitä yhteisöllisyyttään noissa kuutioissaan. Tyhmät raataa ja viisaat osaa järjestellä asiansa muutenkin ja siinä ei paljon kateellisten työnorjaraatajien vinkunat paina. Osa=aikatyö on viisasta, työorientoituneen puolison hankkiminen on viisasta, jos ei itsellä oikein nappaa tuo raataminen, perinnötkin on muuten ihan kiva lisä, kyllä näitä vaihtoehtoja löytyy, jotta voi valita, miten elää ja kenen antaa hoivata lapsiaan.
Ai otit itelles kamelin? Mitäs jos se lähteekin toisen naisen matkaan. Ketä sä sit pummaat? Mummoo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa toimeentulotukea jos on mitään omaisuutta itsellä tai puolisolla. Eukös kotihoidontuki ole jotain 300 e/kk?
Eli "ei ole varaa" tarkoittaa, ettei halua käyttää säästöjä tai muuttaa halvempaan asuntoon tai vuokralle? Sinänsä muuttaminen voi olla raskasta tai voi olla kiintynyt kämppään yms, joten tämä saattaa monesti olla ihan hyvä syy. Yritän vain ymmärtää, kun ei sitä oikein suoraankaan kehtaa kysyä: "miten niin ei ole varaa?"
Ap
Miten asiaa auttaa vuokralle muuttaminen, jos on omistusasunto? Samat kulut siitä kuitenkin on, jos ei heti saa sitä myytyä. Esim. meidän taloyhtiössä ei vaan asunnot liiku: vastike 650 e/kk, mikä on naurettavan korkea alueen tasoon nähden, mutta talossa tehtiin iso remppa vastikään. Ja putkiremppa tulossa 10 vuoden sisään. Naapurissa oli asunto myynnissä yli vuoden, hyvinkin kohtuulliseen hintaan alueen keskitasoon verraten. Ei tullut yhtä ainuttakaan tarjousta. Vuokra-asuntoja täällä ei ole juuri muita kuin kunnallisia, ja niihin vuosien jono. Miten tässä tapauksessa siis halvempaan asuntoon vaihto sujuu ihan vaan pariksi vuodeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa toimeentulotukea jos on mitään omaisuutta itsellä tai puolisolla. Eukös kotihoidontuki ole jotain 300 e/kk?
Eli "ei ole varaa" tarkoittaa, ettei halua käyttää säästöjä tai muuttaa halvempaan asuntoon tai vuokralle? Sinänsä muuttaminen voi olla raskasta tai voi olla kiintynyt kämppään yms, joten tämä saattaa monesti olla ihan hyvä syy. Yritän vain ymmärtää, kun ei sitä oikein suoraankaan kehtaa kysyä: "miten niin ei ole varaa?"
Ap
Niin kun ei haluta luopua omasta elintasosta ja omaisuudesta, jota varten on tehty töitä vuosia. En missään tapauksessa vaihda hyvin toimeentulevan ihmisen elämäntyyliä sossupummiksi 1-2 vuotta kestävän lapsen kotihoidon takia, koska jotain ihmetyttää "miten niin ei ole varaa". :D Olen melko hyvää palkkaa saava yh ja olin lapsen kanssa vuoden kotona. Näistä viimeiset kuukaudet avustin säästöilläni, karsin menoja ja jätin ostamatta kaiken muun paitsi aivan välttämättömän. Onneksi lapsi ja minä olimme terveitä, kun lapsi meni pph:lle ja minä töihin. Se vasta kallista oli mutta silti taloudellisesti ja elämän laadun kannalta kannattavampaa. Sosiaalitoimi paikkasi puuttuvan puolison osuutta kustannuksista, mutta arvelisin tilanteen olevan vielä köyhempi kahden pienituloisen perheessä, jollei molemmat jättäydy pois töistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kauheaa seurata päivähoitoon kun roikotetaan klo 7 aikaan 1 - 2 vuoden ikäisiä pikkulapsia, toiset ei vielä edes kävele, toiset haetaan sitten joskus jälkeen klo 16. Siellä ne pienet pyörivät isoissa päiväkotiryhmissä, hulina on melkoinen, ihan turha vanhempien kuvitella, että noita lapsukaisia kukaan juuri ehtii sylitellä ja keskittyä heihin. En todellakaan ymmärrä vanhempia, jotka voivat pistää noin moneksi tunniksi lapsensa tarhaan. Sosialistit on kyllä tyytyväisiä, täytyyhän lapsi opettaa jo tutti suussa ryhmäajatteluun, marssitaan ryhmässä sinne tänne, ryhmäajat, ryhmäkurit, siitä on yksilöllisyys kaukana. Ajatella, ne pikkuisetkin riisutaan vaippasilleen ja mars mars punkkaan pyörimään, ihan sama oletko nuhanenä, muuten levoton, itkuinen ja huudat ”äitiä” apuun. Ikinä en mene noihin laitoksiin töihin edesauttamaan tätä hulluutta, tulipa vain käväistyä näkemässä.
Näinpä! Mutta kun täytyy pitää korkea elintaso ja merkkivaatteet ja ulkomaanmatkat ja hieno ura. Mulle kaikki.... niinpä muksut toisten hoidettaviksi, nähdään illalla pari tuntia ja pistetään taas maate. Seuraavana päivänä taas sama homma..
Höpö,höpö !Typerä klisee!
Lapsi jonka tungin 11kk vanhana päiväkotiin a'6h ensimmäinen puolivuotta heräsi ihan itse klo5 . Samassa Intian hikipajassa CM:n ja CK:n rätit on tehty .Ulkomaille ei ollut varaa matkustaa, sinne lapsen veivät isovanhemmat. Urastakaan ei voine puhua.
En voi käsittää tämän päivän työssäkäyvien äitien syyllistämistä toisten äitien taholta. Eikö riitä , että yhteiskunta tekee töihin paluun mahdottomaksi odottaen kuitenkin täyttä työpanosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[..]. Minulle se 300€ nyt olisikin ihan se ja sama: sillä en voi elää enkä miehelle kumarra ja anele rahaa ja armoa. Kuten täällä suurin osa mammoista näemmä pitää ainoana oikeana tapana elää.
Minkälainen ihminen kehtaa arvostella toisia, vastuullisia äitejä, jotka menevät tienaamaan niitä veroeuroja, jotta joku äiti saa jäädä kotiin yhteiskunnan varoin?!? Kertoo minusta jotain älykkyydestä. Ehkä sillä on syynsä, että suurin osa ihmisistä pitää kotiäitejä moraalittomina työtävieroksuvina yhteiskunnan ja miehen elätteinä.
[...]
Menen töihin jotta kykenen tarjoamaan lapsilleni niitä elämyksiä joiden kalleudesta köyhät av-mammat aina vinkuu.Tasa-arvoisessa parisuhteessa pienempituloisen ei tarvitse "kumartaa ja anella rahaa ja armoa", vaan tulot, menot ja kotityöt jaetaan yhteisymmärryksessä ja toisiaan kunnioittaen.
Pienen lapsen äidin töihinpaluuta kehtaa arvostella sellainen ihminen, joka ei tuhlaa yhteiskunnan rahoja hoidattamalla vaippaikäistä kodin ulkopuolella (yllä oli hintakin, oliko se 10 000 e/v), ja jonka perheen verorahoista sinunkin lapsesi hoito maksetaan, jotta voit "tarjota lapsillesi niitä elämyksiä joiden kalleudesta köyhät av-mammat aina vinkuu".
Joskin on todettava, että taaperolle mitään rahalla saatavia elämyksiä tärkeämpi on äidin ja isän syli - mutta senhän jo tiesitkin.
Itseasiassa tienaan miestäni enemmän, minulla on myös hieman säästöjä, jotka käytän lapseeni ja tulot, menot sekä kotityöt sun muut meillä jaetaan aika tasan. Toki nyt joutilaana kotona hoidan pääosan kotitöistä. Luuletko vain, että kun ennen perheen nettotulot ovat olleet yli 5500€/kk ja olemme näillä tiedoin eläneet, niin yhtäkkiä riittäisikin siitä vain puolet?? Tiedoksi myös että lyhennysvapaa ei ole mikään oikeus vaan pankin myöntämä etu, jonka molemmat mieheni kanssa käytimme työttömyysjaksolla pari vuotta sitten. Koen myös, että olen oman ”osani” lusmuillut ja elänyt yhteiskunnan elättinä (äitiyslomalla sekä sen ansiosidonnaisen ajan), joten todellakin koen myös moraaliseksi velvollisuudekseni mennä töihin heti kun mahdollista. Semmoista käsitettähän sinä et kykene ymmärtämään.
Maksan jo yksinäni 10000€ veroa vuodessa, mieheni samoin. Ja niillä rahoilla rahoitan sinunkin jouten oloa. Paljonkohan muuten keskimäärin maksaa yksi elämäntapa-kotiäiti/vuosi. Kodinhoidontuki, korotuslisä, kuntalisät, asumistuki, mahdollisesti toimeentulotuki jne.
Ja virheellinen on myöskin olettamasi, että lapsi jää vaille jotain lämpöä ja rakkautta, ja rakastavaa syliä. Hän vain saa sen kaiken lisäksi myös niitä kokemuksia ja elämyksiä, joihin palstan mukaan köyhillä ei koskaan ole varaa; mahdollisuuden kulkea esim kaukana asuvien isovanhempien luona niin paljon kuin haluaa (äiti vie sillä ökyegomaasturilla), saa touhuta ja harrastaa metsästyskoiriemme kanssa, pääsee vaeltamaan ja erämatkailemaan Lapin luontoon, etelänreissuillekin jos näin halutaan, kylpylöihin, leikkipuistoihin, pilkkimään, hiihtämään, pyöräilemään tai mitä vaan yhteistä mukavaa tekemistä keksimmekin, halpaa tai kallista. Pointti on ettei raha rajoita meitä.
Tutkimusten mukaan hyvätuloisten perheiden lapset ovat onnellisempia ja hyvinvoivaisempia kuin köyhien perheiden lapset, joten miksi en pyrkisi siihen kun minulla mahdollisuus on.
Hassu olettama, että kotiäitiperheet olisivat vähävaraisia. Kotivanhemman tulot jäävät pois, mutta talous on puolisoiden tulojen ja menojen kokonaisuus. Tulolajeja on muuten muitakin kuin tuet ja palkka. Usein kotiin jää pienempituloinen puoliso. Ehkä miehesi työtilanne antaisi paremmin myöten, eivätkä tulotkaan putoaisi niin paljon.
Ainakaan meidän ei (vielä) ole tarvinnut luopua tai tinkiä mistään muusta kuin säästöjen paisuttamisesta. Jonkin verran menot ovat laskeneet jo sen takia, että lasten ollessa pieniä moni ajanviete harvenee (pitkät illalliset, leffat, teatterit ynnä muut) ja lomailu Alpeilla saa odottaa siihen asti, että lentomatka sujuu lapsiltakin mukavissa merkeissä. Vaatteiden shoppailu taas on turhaa, kun raskaudet ja imetys muuttavat istuvuutta nopeasti.
Hassua sekin, että annat ymmärtää olevasi paremmin toimeentuleva, kun palkka ja verot ovat keskituloisen. Mainitsemasi Siwan kassakin pääsee noille palkoille: https://www.is.fi/asuminen/art-2000005615186.html :D
En ehkä osaa kuvitella, millaista on, kun yhteenlasketut tulot jäävät 5500 euroon jo ennen lapsen syntymää. Kun tuohon yhdistetään ilmeisesti ylimitoitettu asuntolaina, vaikeahan mitään kunnollista puskurirahastoa on koota ja kummankin puolison on pakko mennä töihin. Silloin puhutaan urakehityksestä vain silmänlumeeksi, kun oikeasti on vain yksi köyhä muiden joukossa: lapsen hyvinvointi on uhrattava perheen toimeentulon takia.
Kymppitonnin veroilla on turha pelätä osallistuvansa kenenkään elättämiseen, sillä summa kuluu lähes kokonaan päiväkotipaikan kulujen kattamiseen. Ja mitä minuun tai perheeseeni tulee, suoria tulonsiirtoja saamme tällä hetkellä vain samat lapsilisät kuin jokainen perhe köyhimmästä rikkaimpaan. En siis pääse nauttimaan työsi hedelmistä.
Me oltiin ostamassa asuntoa kun toinen lapsi oli suunnitelmissa lähiaikoina. Päädyttiin ostamaan edullinen rivarikolmio, ettei tarvitse liian isojen asumiskulujen takia laittaa vauvaa päiväkotiin. Tässä pärjätään ihan mukavasti yhden tuloilla ja pienten lasten kanssa mahdutaan näihin neliöihin ihan hyvin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa toimeentulotukea jos on mitään omaisuutta itsellä tai puolisolla. Eukös kotihoidontuki ole jotain 300 e/kk?
Eli "ei ole varaa" tarkoittaa, ettei halua käyttää säästöjä tai muuttaa halvempaan asuntoon tai vuokralle? Sinänsä muuttaminen voi olla raskasta tai voi olla kiintynyt kämppään yms, joten tämä saattaa monesti olla ihan hyvä syy. Yritän vain ymmärtää, kun ei sitä oikein suoraankaan kehtaa kysyä: "miten niin ei ole varaa?"
Ap
Miten asiaa auttaa vuokralle muuttaminen, jos on omistusasunto? Samat kulut siitä kuitenkin on, jos ei heti saa sitä myytyä. Esim. meidän taloyhtiössä ei vaan asunnot liiku: vastike 650 e/kk, mikä on naurettavan korkea alueen tasoon nähden, mutta talossa tehtiin iso remppa vastikään. Ja putkiremppa tulossa 10 vuoden sisään. Naapurissa oli asunto myynnissä yli vuoden, hyvinkin kohtuulliseen hintaan alueen keskitasoon verraten. Ei tullut yhtä ainuttakaan tarjousta. Vuokra-asuntoja täällä ei ole juuri muita kuin kunnallisia, ja niihin vuosien jono. Miten tässä tapauksessa siis halvempaan asuntoon vaihto sujuu ihan vaan pariksi vuodeksi?
En ehdota muuttoa kaikkine sivukuluineen ja riesoineen pelkän lastenhoitovapaan takia. Jos talous kuitenkin menisi jostain syystä liian tiukalle, yksi vaihtoehto voisi olla oman asunnon antaminen vuokralle sen kulujen kattamiseksi. Oma perhe voisi asua edullisemmin, kunnes rahatilanne paranee. Ihan herkästi en tuohon silti lähtisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän luen näitä "on hyvä jäädä elämään tukien varaan" neuvoja, sitä enemmän tulee mieleen että kaikki tuet voisi poistaa. Siinä vaiheessa sitä oikeasti punnitaan sekin sitten kenen mielestä se lasten hoitaminen kotona oikeasti on tärkeää. Moni tekee lapsia nykyäänkin vain sen takia, että saa lorvia kotona muutaman vuoden erilaisilla tuilla. Sitten vielä kehdataan nokkia töissä käyviä. Ei kyllä röyhkeydellä mitään rajaa.
Yhteiskunta tukee oman lapsen kotona hoitamista. Mitä röyhkeää siinä on?? Valoja päälle taas...
Röyhkeää on se että sitä mainostetaan jonain oikeana tapana elää. Te elätte toisten kustannuksella. Ei teillä ole vara kenellekkään sanoa miten pitää asiat hoitaa. Olisitte kiitollisia saamastanne tuesta ja hyvin hiljaa.
Se lapsen päiväkotiin laittaminen maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin se että kotona lasta hoitava saa sen 300e.
On se Kht oikeasti aivan julmetun pieni.. itekin nyt kun sille oon jäänyt (meillä 2 alle 3v lasts). Kht:n päälle vain lapsilisät+tietty miehen palkka..
Mutta kun joka asiasta piristää, niin jotenkuten pärjää+ite oon myynyt vähän turhaa tavaraa ja saanut itelleni nyt vähä "taskurahaa" ;D mutta siis, että ymmärrän hyvin niitä joiden pakko mennä töihinkin, koska ei tällä kuuhun mennä. Toki mahtavaa ois, jos kaikki ainakin siihen 1v ikään pystyis lapsensa kotona hoitamaan.
Vierailija kirjoitti:
Koska kaikki eivät halua tyytyä kirpparivaatteisiin ja "ei käydä missään" elämään.
Noh se on pari vuotta elämästä se aika, ei koko elämä.
Itseasiassa oltuani sitten muutamia vuosia taas työelämässä, minä jätin hänet.
Ja hyvin tulen toimeen, sekä hän.....
Nää on valintoja, ei pitäisi olla toiselta pois, jos joku haluaa olla kotiäitinä ”ikuisuuden”.
Kirjoittaja 65