Miten ei ole varaa jäädä kotihoidontuelle?
Kertoisitteko ihan todellisen tilanteen menoineen ja tuloineen, jossa kotiin lapsen kanssa jääminen ei olisi vaihtoehto talouden takia? En voi ymmärtää. Jos perheellä ei ole tuloja eikä varallisuutta, niin sitten saa toimeentulotukea, jos muut tuet eivät riitä. Tuntuu, että monessa perheessä, joissa jo toinen vanhempi on töissä, myös toinen palaa töihin, koska ei ole varaa. Miten voi olla mahdollista? Kalliiseen asuntolainaankin saa usein lyhennysvapaan. Tuntuu, että "ei ole varaa" tarkoittaa, että haluaa elää luksuselämää ja asua leveästi. Itse elämme kaksi aikuista ja yksi lapsi yhdellä osa-aikaisella palkalla + tuilla ja rahat riittää. Ei tällä rahalla nyt ulkona paljoa syömässä käydä, mutta ihan peruselämää eletään.
Kommentit (127)
No, esim niin että kaksi työssäkäyvää pk-seudulla ottaa 350 000 asuntolainan. Kummankin nettotulot vaikka 2000-2500 ja ihan ok pärjätään, vaikka maksetaan asumisesta (lyhennys+vastike+sähköt ym) esim 1500 kuussa. Lisäksi auto kaikkine kuluineen vaikka 500 e kuussa. Siinä menee jo toisen netto.
Ehkä lyhennysvapaa on jo käytetty? Ehkä pankki ei myönnä kun laina-aika on jo niin pitkä? Ehkä se halutaan säästää jotain muuta varten?
Pariskunnathan ostavat näitä rivareita ja muita lapset mielessä. Eivät he sitten samantien myy sitä asuntoa sen lapsen takia. Ihmisillä on erilaisia arvostuksia. Kaikki eivät näe päiväkotia niin pahana paikkana.
Kumppanini taitaa saada kodinhoitotukea jotain 300 euron luokkaa kuussa. Ei sillä hirveesti mitään ostella tai maksella. Esim tällä viikollakin tuli 2 kuukauden sähkölasku 700, kahteen autoon liikennevakuutuksia yhteensä noin 1000, reilun satasen lasku roskien tyhjennyksistä.
Tosin me ollaan muuten siinä tilanteessa ettei eletä tuilla tai päivärahoilla samalla tavoin kuin ap. Ennen lapsia nainen oli pätkä hommissa ja tienasi vain muutaman satasen kuussa. Tuilla ja muilla virityksillä olis saanut paljon enemmän.
Itse olen yrittäjä ja tulot kuusinumeroisia vuodessa.
Kovia summia kyllä ihmiset maksavat asumisestaan, en voisi kuvitella maksavani 1500/kk lainanlyhennyksiä ja siihen vielä muita laskuja päälle... :O
Ohis
Itse olen hoitanut molemmat lapseni melkein kolme vuotiaaksi kotihoidontuella. Täytyy kyllä näin jälkeenpäin sanoa,että hyvin tiukkaa aikaa se rahallisesti oli.Ostettiin vaan kaikki välttämättömät,ei käyty matkoilla ja mies joutui tekemään ihan hirmuisesti töitä (=oli hyvin vähän kotona)..ja ainakin meillä se tiukka rahatilanne aiheutti välillä ihan riitojakin!
Nyt ollaan molemmat töissä (onneksi oli minullakin vakituinen työpaikka mihin palata) ja elämä on nyt paljon rennompaa, kun ei tarvitse joka senttiä laskea..ja rahaa jää nyt reissaamiseenkin ja voin taas itsellenikin ostella mitä tarvii! Mies on tällä hetkellä osa-aikaisesti töissä ja opiskelee samalla :)
Onhan se nyt ihan eri asia - kotihoidontuki n.300€, nettopalkka n.3700€.
Ihan joka ikinen lääkäri on lähtenyt töihin, kun lapsi on vuoden ikäinen. Noin Päivi Räsänenkin.
Kiitos vastauksista. Ymmärtääkseni kyse on siis yleensä isosta asuntolainasta ja ehkä vielä autosta, joista ei haluta luopua ja lyhennysvapaata ei jostain syystä saa
Olen kyllä tyytyväinen, että asutaan vuokralla ja ei ole autoa (asutaan Helsingissä). Monestihan ihmiset taitavat ensin hankkia asunnon ja sitten lapset.
Me muuten saamme kotihoidontukea n. 700 e/kk, josta 200 e/kk johtuu pienistä tuloista, joten se 300 e/kk on vain kunnissa, joista ei saa kuntalisää.
On se sääli, ettei monet osaa suunnitella tulevaa ja laskea niitä menoja ja tuloja. Kyllähän se lastenhankinta saattaa aika yllättäenkin tulla eteen eikä kaikkeen voi varautua, mutta hyvähän se olisi jotain pohjakassaa pitää, ettei talous kaadu yllättäviin menoihin, lasten hoitoon kotona tai väliaikaiseen työttömyyteen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kumppanini taitaa saada kodinhoitotukea jotain 300 euron luokkaa kuussa. Ei sillä hirveesti mitään ostella tai maksella. Esim tällä viikollakin tuli 2 kuukauden sähkölasku 700, kahteen autoon liikennevakuutuksia yhteensä noin 1000, reilun satasen lasku roskien tyhjennyksistä.
Tosin me ollaan muuten siinä tilanteessa ettei eletä tuilla tai päivärahoilla samalla tavoin kuin ap. Ennen lapsia nainen oli pätkä hommissa ja tienasi vain muutaman satasen kuussa. Tuilla ja muilla virityksillä olis saanut paljon enemmän.
Itse olen yrittäjä ja tulot kuusinumeroisia vuodessa.
Vaihda vakuutusyhtiötä, törkeä hinta. Eikä niitä yhdessä erässä tarvitse maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se nyt ihan eri asia - kotihoidontuki n.300€, nettopalkka n.3700€.
Ihan joka ikinen lääkäri on lähtenyt töihin, kun lapsi on vuoden ikäinen. Noin Päivi Räsänenkin.
Itseasiassa tuttu lääkäri ei ole palannut töihin, kun lapset ovat olleet noin pieniä. Hän on palannut osa-aikaiseksi, kun lapset ovat olleet n. 2 vuotiaita ja hoito on aluksi järjestetty tuttujen kesken ja myöhemmin lapset sitten menneet osa-aikaiseksi päiväkotiin. Toki rahamäärä on ihan eri, mutta arvovalintoja nämä ovat. Jos on korkeat tulot, niin voi myös säästää äitiys- ja vanhempainvapaan aikana, vaikkei olisi aiemmin tajunnut.
Meillä sairaalassa lekurit eivät malta pitää edes äitiyslomaa vaan tulevat töihin pari kuukautta synnytyksen jälkeen. Varsinkin erikoistuvat eivät malta olla yhtään poissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa toimeentulotukea jos on mitään omaisuutta itsellä tai puolisolla. Eukös kotihoidontuki ole jotain 300 e/kk?
Eli "ei ole varaa" tarkoittaa, ettei halua käyttää säästöjä tai muuttaa halvempaan asuntoon tai vuokralle? Sinänsä muuttaminen voi olla raskasta tai voi olla kiintynyt kämppään yms, joten tämä saattaa monesti olla ihan hyvä syy. Yritän vain ymmärtää, kun ei sitä oikein suoraankaan kehtaa kysyä: "miten niin ei ole varaa?"
Ap
"Muuttaa halvempaan tai vuokralle?" Etkö tiedä että asunnon ostamisesta joutuu maksamaan varainsiirtoveroa. Eli jos haluaa joskus takaisin omistusasuntoon niin siitä voi joutua maksamaan valtiolle suojelurahaa tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia euroja. Ei ole mitään järkeä myydä omistusasuntoa ja muuttaa tilapäisesti "halvempaan".
Asuntolainan voi kyllä laittaa lyhennysvapaalle. Mutta on muitakin menoja kuin se asuntolaina. Me asutaan omakotitalossa ja maksetaan yhteiskunnalle suojelurahaa kiinteistöverona, autoverona, bensakin maksaa (vaikka on lähes ilmaista Suomessa), vakuutukset maksaa eikä niitä oikein kannata irtisanoakaan.
Suomessa on korkeat verot, mutta surkea sosiaaliturva.
Mä meen osa-aikaiseksi ja mun 10kk menee hoitoon. Puolison kans sovitellaan vuoroja niin että hoitoaika päivässä on 4-6h, harvassa on ns.täydet päivät.
Syitä miksi en jää kuukaudeksikaan kotihoidontuelle on mm.säästöt jouduttiin käyttämään yllättävään isoon menoon., joka oli välttämätön. Tarvitaan 2 autoa, toisen työ edellyttää oman auton käyttöä, toinen tarvitsee 40km työmatkaan (julkiset on näillä selkosilla mahdoton ajatus, tai toki jos iltavuoron päätteeksi odottaa 7h seuraavas linjaa). Toinen auto levahti ja säästöistä hankittiin seuraaja, syyt mainittu edellä.
Asuminen maksaa.
Kaksi teini-ikäistä kuluttaa melkomoisesti ja pitäisi saada säästöjä mopo-ja ajokorttia varten, muusta puhumattakaan.
Toki voitais laittaa jo valmiiksi pieni asuntolaina katkolle, mutta kumpaakaan autoa ei voi myydä. "Muuttakaa lähemmäs työpaikkojanne" no, talo on toisen vakkarityön paikkakunnalla ja toisen vakkarityö on naapurikunnassa. Tämä on jo kompromissia.
Uskon että nuorimmaisestakin tulee päisevä lapsi vaikka nyt varhain lähteekin osapäivähoitoon. Silloin kun teinit oli taaperoita, elettiin ahtaasti ja joka sentti laskettiin ja pärjättiin. Nyt ei tarvi pärjätä, vaan käyn tienaamassa moninkertaisesti tukisumman palkkana ja lapsi on silti valtaosan ajastaan kotona- joko mun tai isänsä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän luen näitä "on hyvä jäädä elämään tukien varaan" neuvoja, sitä enemmän tulee mieleen että kaikki tuet voisi poistaa. Siinä vaiheessa sitä oikeasti punnitaan sekin sitten kenen mielestä se lasten hoitaminen kotona oikeasti on tärkeää. Moni tekee lapsia nykyäänkin vain sen takia, että saa lorvia kotona muutaman vuoden erilaisilla tuilla. Sitten vielä kehdataan nokkia töissä käyviä. Ei kyllä röyhkeydellä mitään rajaa.
Yhteiskunta tukee oman lapsen kotona hoitamista. Mitä röyhkeää siinä on?? Valoja päälle taas...
Röyhkeää on se että sitä mainostetaan jonain oikeana tapana elää. Te elätte toisten kustannuksella. Ei teillä ole vara kenellekkään sanoa miten pitää asiat hoitaa. Olisitte kiitollisia saamastanne tuesta ja hyvin hiljaa.
Sivusta: Luuletko röyhkeästi itse maksavasi lapsesi päiväkotihoidosta todelliset kustannukset..?! Sitäkin katsos tuetaan verovaroilla.
Hyvä kun nyt käsitit, että omistusasunnot ovat todella kalliita ja niiden ylläpitokin maksaa. Eikä niitä noin vain mennä myymään pois, kun ne kerran on perheelle hankittu. Omistusasunto vaatii kaiken lisäksi pääomaa. Asuntolainaan tarvitaan 15%:n omaosuus, joka on pääkaupunkiseudulla olevista asunnoista helposti 20 000 eurosta ylöspäin. Tämän lisäksi tarvitaan pieni summa säästötilille pahan päivän varalle. Korot saattaa nousta, voi tulla yllättäviä työttömyysjaksoja, asuntoon kunnostukseen saattaa tulla yllättäviä menoja. Niin ihan siitä syystä meillä ei ole varaa jäädä kodinhoitotuelle. Vuokralla emme halua asuaa, koska halutaan lapselle turvallinen ja rauhallinen leikkiympäristö.
Ja lisäksi, jos jäisin it-alalta kotiin moneksi vuodeksi, niin tipahtaisin aika äkkiä alalta, joka uudistuu jatkuvasti. Eli tämä tulisi pitkälti vaikuttamaan jatkomahdollisuuksiin edetä uralla. Ja uralla eteneminen ei aina tarkoita johtotehtäviin pyrkimistä tai tehdä töitä 24/7. Uralla etenemisellä tarkoitan, että mahdollisuus saada parempaa palkkaa ja mielekkäämpää työtä. Parempi palkka mahdollistaisi tulevaisuudessa, myös vähemmän työtunteja ja enemmän vapaa-aikaa perheen kanssa.
Ap ja muut jotka ihmettelee korkeastikoulutettujen naisten valintoja, niin ette te meitä parempia äitejä ole vaikka sitä vauvaanne hoidattekin kotona kolme vuotta. Meillä on vain kyky hahmottaa suurempia kokonaisuuksia ja elämää vauva ajan jälkeenkin. Me punnitsemme mitkä asiat ovat meidän mielestä parempia meidän perheelle ja vauvalle. Aina ei pysty toimimaan suositusten mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kotihoidontuella vietetty aika vei mun säästöt. Pk-seudulla asutaan eikä edes haaveilla omistusasunnosta. Ilman säästöjä ei olisi onnistunut.
Yhteinen projekti, mites miehen säästöt?
Yh.Laina 1000,sähköt ,jäte ja vesi 250,vakuutukset yms noin 250 (sis auton ja lapsen terveys yms vakuutukset).Olin 5kk ko tuella ja saäästötililtä meni melkein tonni kuussa. Lisäksi.eli ei ole varaa.
Kaikki ei ole persaukisia yhteiskunan elättejä. Jos on eletty kahden tuloilla ja on kertynyt varallisuutta, kuten asunto, autot yms. ja niihin liittyviä kuluja ja lainaa hoidettavana, niin tulopudos on suoraan pois käytettävistä varoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas jaetaan elämänviisauksia. Että töihin meno ei ole suotavaa, mutta toimeentulotukea voisi hakea. Jep jep, ja tällaisia selviytymistaitoja sitten opetetaan niille lapsille joita ei laiteta pilaantumaan päiväkotiin. :D
Niin, toiset arvostaa oman lapsen hoitamista korkeammalle kuin toiset.
Toimeentulotuki vaan ei ole ETUUS vaan viimesijainen TUKI jos ei muualta rahaa tule. Ettei sun tarvitse lähteä ryöstelemään ruokaa tai nääntyä. Jos sulla on työpaikka, sä menet sinne.
Tätä kutsutaan MORAALIKSI.
Miten muualla maailmassa lapset pärjäävät kun vanhemmat käyvät töissä josä aiemmin. Mikä tekee teidän lapsista heikompia ettei ne selviä hoidossa?
Tauko työelämässä voi tarkoittaa lopullista syrjäytymistä, aina palkataan se joka on nytkin töissä eikä se, joka on ollut 3 v vaan kotona.
Eli se 3 v tauko voi tarkoittaa ettei koskaan pääse ammattiaan vastaavaan työhön. Kuinka hyvin mahtaa olla varaa elää yhden palkalla loppuelämän? Millaisen mallin lapsi saa tämmöisessä perheessä? Kuinka kauan on edes mitään perhettä, aika äkkiä se toinen kyllästyy kantamaan kaiken taloudellisen vastuun ja siihen, että jatkuvasti ollaan rahattomia ja laskut maksamatta.
Meillä ei säästöjä ole mutta miehellä hyvä palkka joten pärjätään hyvin sen aikaa kun haluan olla lasten kanssa kotona. Itsellä kans vakituinen työ johon voin sitten palata. Esikoisen aikaan olin työtön ja esikoinen meni vuoden ikäisenä hoitoon kun opiskelin uutta alaa ja sitä kautta pääsin takaisin työelämään :)
Koti nyt sattuu olemaan paras paikka kasvaa pienelle lapselle, tämä ihan tutkittu ja todettu fakta, joten siinä mielessä oikea tapa elää. Yhteiskunnan tulisi mielestäni tukea kotihoitoa enemmän.