Lue keskustelun säännöt.
Kamalaa olla epäsuosittu sinkkunainen.
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Annasti kirjoitti:
Miksi olette epäsuosittuja?
Jos olet lihava; laihduta tai etsi lihava mies.
Jos et ole työelämässä menestynyt niin kouluttaudu/vaihda alaa.
Rumat/häiritsevät hampaat/rinnat joutaa korjauttaa paremmiksi jos itsetunto ei kestä nykyisiä.
Jos olet ujo/sulkeutunut niin mene ilmaisutaidon kurssille. Opettele puhumaan.
Jos paikkakunnallasi ei ole tarpeeksi sinkkuja; muuta.
Me eletään vaan kerran. Kannattaa tehdä sitä mistä nauttii. Seuraa löytyy vanhainkodista mutta jos sitä ennen haluaa pariutua niin kannattaa ehkä vähän nähdä vaivaa asian eteen.
No huh huh mitä ohjeita. Laihduta (no joo, useimmille mahdollinen, mutta järkevästi tehtynä hidasta), mene kouluun ja vaihda alaa (monelle sinkulle ei mitenkään taloudellisesti mahdollista), mene kauneusleikkaukseen tai hampaiden korjaukseen (to-del-la kallista ja lisäksi moni pitää silikoneja pinnallisena), mene ilmaisutaidon kurssille (eli jos olet hiljainen ja ujo introvertti, kiellä persoonallisuutesi ja yritä muuttua väkisin ekstrovertiksi - en suosittele kenellekään, joka haluaa pitää mielenterveydestään huolta), muuta (jätä kotiseutusi ja vaihda maisemaa jonkun kumppanin löytymisen toivossa eli käytännössä muuta pääkaupunkiseudulle).
Järkevä ihminen tekisi noista ehkä 1-3, jos kaipaisi muutosta elämäänsä. Esim. laihduttaminen, itseilmaisukurssi tai koulun aloittaminen voisi olla jollekin piristysruiske parempaan elämään. Kaikki nuo ohjeet putkeen luettuna aiheuttaa kauhistusta.
No ole sitten yksin! Helvettiäkö inistään, kun ei mitään asian eteen olla valmiita tekemään. Laihduttaminen hidasta? Vuodessa kahdessa saa kropan kuntoon, auttaa varmasti pariutumisessa. "hyvä perse korvaa paljon rumaa naamaa" on vanha totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mä luen näitä niin apeus iskee. Itse olen yksin omasta halustani ja lapsenkin olen aikanaan saanut, olen ihan tyytyväinen elämääni. Mutta mistä löytyisi kohtauspaikka kaikille niille jotka vilpittömästi kaipaavat kumppania eikä mitään panoseuraa?
Täälläkin kirjoittavat monet yksinäiset, missä he voisivat tavata ja tutustua? Kamalaa ajatella että niin moni on yksin ja kohdataan sitten vain täällä, anonyymisti.
Veit sanat suustani. Olen potenut aivan käsittämätöntä tuskaa siitä, että kivojen miesten tapaaminen on vain niin järjettömän vaikeaa. Deittih*lvetti ja sen pinnallisuus on vieneet voimat ja toivon, että oma tilanne tästä johonkin muuttuu.
Mikä neuvoksi? Olen tosi kiva, nätti, koulutettu ja työssäkäyvä nainen. Yksin silti tätäkin iltapäivää vietän, huokaus.
Rehellinen kuvaus vaatimuksista miehelle, kiitos? Tässä pari esimerkkiä:
- ikä
- sijainti
- lapsia/ei lapsia
- pituus
- vartalotyyppi
- koulutus/asema/tulot/varallisuus
- sosiaaliset taidot
- harrastukset ja mielenkiinnon kohteet
- sukupuoliroolit, pitääkö miehen tehdä aloite ja viedä?
Vierailija kirjoitti:
Aika monella menee mönkään siinä että naisilla on tapana jakaa miehet kolmeen kategoriaan. On ne ihan huipputason toimitusjohtaja-vuorikiipeilijä-laatikkopäät, on tavikset, ja on luuserit.
Moni nainen lähestyy sellaista top 10% tavista joka on vähän nallekarhumainen (suosittu vartalotyyppi miehellä, eli on kokoa mutta vähän ylimääräistä rasvaakin) ja kaikessa vahva muttei ihan eliittiä.
Sellaisen tavisporukan huipun haluaa hemmetin moni nainen.
No tämäpä lohdullista ja suorastaan buustasi itsetunnon taivaisiin. Itse en ole lähestynyt edes tätä halutuinta tavismiestyyppiä tuosta "huipputasosta" puhumattakaan, mutta niin vain olen tullut joko torjutuksi tai sitten mies on ollut vain irtoseksiä vailla.
Vierailija kirjoitti:
"Olen epäsuosittu ikisinkkunainen enkä vaadi mieheltä paljoa ulkonäöllisesti"
"No millaisen miehen kelpuuttaisit?"
"Sellainen miehekäs nallekarhu kävisi oikein hyvin"
"Muttasehän on suosituin miestyyppi sinun ikäluokassasi"
"Pitäisikö kelpuuttaa kuka tahansa!!!?1"
Miksei miestä löydy, ihme juttu.
:D
Jos ei ole yksi niistä supersuosituista tai sitten omaa ihan oikeasti valtavirrasta poikkeavaa makua, niin kyllähän sitä joutuu miettimään voisiko kriteereistä joustaa. Itse joustin seuraavasti.
Halusin pitkän ja raamikkaan miehen, heh. Tajusin että kyse oli paljolti siitä etten hyväksynyt itseäni (olen 178cm/75kg ja aika romuluinen naiseksi). Kun hyväksyin itseni, luovuin oikeastaan tyhmästä ajatuksesta että isompi mies saisi minut tuntemaan itseni pienemmäksi.
Halusin koulutetun miehen. Mutta mitä väliä sillä koulutuksella oikeasti on? Muutin kriteeriksi että haluan fiksun miehen joka on kiinnostunut asioista ja lukee muutakin kuin sarjakuvat.
Halusin itsevarman miehen. Mutta hetkinen, enhän ollut itsekään itsevarma. Ja moni on epävarma alussa. Miksei voitaisi kehittyä tässä yhdessä toinen toistamme tukien? Miksi sen pitäisi aina olla niin että miehen on oltava naista itsevarmempi? Enhän minäkään hyväksyisi sitä jos minua ahdettaisiin johonkin naisrooliin?
Halusin miehen joka tykkää matkustelusta. Mutta kuinka usein siellä matkalla sitten käydään? Sehän on muutama päivä vuodessa. Onko maailmaloppu jos 5 päivää 365 päivästä vaikka olen ulkomailla tyttökaverien kanssa ja mies lähtee UKK-puistoon vaellukselle? Ja tiedä vaikka mies innostuisi matkustelusta ja minä vaelluksesta (näin muuten kävikin).
Minulla oli fantasia siitä miten tapaisin miehen ja mitä tapahtuisi. Mutta eihän elämä ole mitään satua. Eikä se niin mene että ansimmäiset minuutit, päivät tai viikot ratkaisisi. Ne voivat mennä miten menevät, jos löytyy kumppani loppuelämän ajaksi.
Minusta tuntuu siltä että mitä pidempään sinkkuna, sitä ehdottomammiksi nämä kauppalistat muuttuvat. Ja eihän se niin saisi mennä, vaan päin vastoin pitäisi oppia jäsentämään mitkä ovat tärkeitä asioita ja mistä voi joustaa.
Se Oikea löytyi ihan kaveripiiristä, kunhan annoin rakkaudelle mahdollisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mä luen näitä niin apeus iskee. Itse olen yksin omasta halustani ja lapsenkin olen aikanaan saanut, olen ihan tyytyväinen elämääni. Mutta mistä löytyisi kohtauspaikka kaikille niille jotka vilpittömästi kaipaavat kumppania eikä mitään panoseuraa?
Täälläkin kirjoittavat monet yksinäiset, missä he voisivat tavata ja tutustua? Kamalaa ajatella että niin moni on yksin ja kohdataan sitten vain täällä, anonyymisti.
Veit sanat suustani. Olen potenut aivan käsittämätöntä tuskaa siitä, että kivojen miesten tapaaminen on vain niin järjettömän vaikeaa. Deittih*lvetti ja sen pinnallisuus on vieneet voimat ja toivon, että oma tilanne tästä johonkin muuttuu.
Mikä neuvoksi? Olen tosi kiva, nätti, koulutettu ja työssäkäyvä nainen. Yksin silti tätäkin iltapäivää vietän, huokaus.
Rehellinen kuvaus vaatimuksista miehelle, kiitos? Tässä pari esimerkkiä:
- ikä
- sijainti
- lapsia/ei lapsia
- pituus
- vartalotyyppi
- koulutus/asema/tulot/varallisuus
- sosiaaliset taidot
- harrastukset ja mielenkiinnon kohteet
- sukupuoliroolit, pitääkö miehen tehdä aloite ja viedä?
Tätä tämä juuri on, vaatimuksia. En ole vaatimassa ketään olemaan muuta kuin itse on. Minulle aito sielunkumppanuus on jotain muuta kuin tällaiset luettelot. Valitan, olen kai joko tähän aikaan auttamattomasti sopimaton romantikko tai täysi hölmö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mä luen näitä niin apeus iskee. Itse olen yksin omasta halustani ja lapsenkin olen aikanaan saanut, olen ihan tyytyväinen elämääni. Mutta mistä löytyisi kohtauspaikka kaikille niille jotka vilpittömästi kaipaavat kumppania eikä mitään panoseuraa?
Täälläkin kirjoittavat monet yksinäiset, missä he voisivat tavata ja tutustua? Kamalaa ajatella että niin moni on yksin ja kohdataan sitten vain täällä, anonyymisti.
Veit sanat suustani. Olen potenut aivan käsittämätöntä tuskaa siitä, että kivojen miesten tapaaminen on vain niin järjettömän vaikeaa. Deittih*lvetti ja sen pinnallisuus on vieneet voimat ja toivon, että oma tilanne tästä johonkin muuttuu.
Mikä neuvoksi? Olen tosi kiva, nätti, koulutettu ja työssäkäyvä nainen. Yksin silti tätäkin iltapäivää vietän, huokaus.
Rehellinen kuvaus vaatimuksista miehelle, kiitos? Tässä pari esimerkkiä:
- ikä
- sijainti
- lapsia/ei lapsia
- pituus
- vartalotyyppi
- koulutus/asema/tulot/varallisuus
- sosiaaliset taidot
- harrastukset ja mielenkiinnon kohteet
- sukupuoliroolit, pitääkö miehen tehdä aloite ja viedä?Tätä tämä juuri on, vaatimuksia. En ole vaatimassa ketään olemaan muuta kuin itse on. Minulle aito sielunkumppanuus on jotain muuta kuin tällaiset luettelot. Valitan, olen kai joko tähän aikaan auttamattomasti sopimaton romantikko tai täysi hölmö
No minä en ainakaan ole tavannut tosi kivaa, nättiä, koulutettua ja työssäkäyvää naista joka ei viimeistään käytänössä vaatisi jotain tuolta listalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, olen nykyään tosi katkera että kaikki muut pariutuu paitsi minä. Olen alkanut toivoa salaa avioeroja niille ketkä miehen myötä unohtivat minut. Aiemmin uskoin, että minäkin pariudun.
Et siis ota lainkaan vastuuta elämästäsi. Katkera paska, suositteken että teet omille asioillesi jotakin, etkä vain odota että joku nuu tekee.
Ihminen saa ihan vapaasti olla katkera paska. Mitäpä enää voit tehdä kun olet yli 10 vuotta kaikkesi yrittänyt?
-eri
Niin saa, en väittänytkään muuta. Jos on kaikkensa yrittänyt, niin on myös syönyt vähän vähemmän kuin kuluttaa ja on harrastanut liikuntaa ja muutenkin huolehtinut itsestään. Minusta ihan jokainen tälläinen nainen on viehättävä. Parisuhde tietysti vaatii muitakin ominaisuuksia, jos on mulkku, niin on mulkku, eikä sellaisen kanssa kukaan järkevä ihminen suhdetta halua.
Niin, sinun silmiin jokainen normaalipainoinen nainen riippumatta naamasta, on kaunis. Tämä ei kuitenkaan ole kovinkaan yleinen näkemys. Onhan sitä tutkittukin, että pitkäaikaiseen suhteeseen miehet valitsevat kauniskasvoisen naisen mutta yhdeksi yöksi kelpaa kasvoistaan rumempi mutta hyväkroppainen nainen. Ei itsestään huolehtiminen takaa menestystä pariutumismarkkinoilla. Tämä on oma kokemukseni asiasta. Irtoseksi ei ole naiselle läheskään niin tyydyttävää eikä todellakaan itsetuntoa nostattavaa. Se, haluaako kukaan suhdemielessä on paljon tärkeämpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mä luen näitä niin apeus iskee. Itse olen yksin omasta halustani ja lapsenkin olen aikanaan saanut, olen ihan tyytyväinen elämääni. Mutta mistä löytyisi kohtauspaikka kaikille niille jotka vilpittömästi kaipaavat kumppania eikä mitään panoseuraa?
Täälläkin kirjoittavat monet yksinäiset, missä he voisivat tavata ja tutustua? Kamalaa ajatella että niin moni on yksin ja kohdataan sitten vain täällä, anonyymisti.
Veit sanat suustani. Olen potenut aivan käsittämätöntä tuskaa siitä, että kivojen miesten tapaaminen on vain niin järjettömän vaikeaa. Deittih*lvetti ja sen pinnallisuus on vieneet voimat ja toivon, että oma tilanne tästä johonkin muuttuu.
Mikä neuvoksi? Olen tosi kiva, nätti, koulutettu ja työssäkäyvä nainen. Yksin silti tätäkin iltapäivää vietän, huokaus.
Rehellinen kuvaus vaatimuksista miehelle, kiitos? Tässä pari esimerkkiä:
- ikä
- sijainti
- lapsia/ei lapsia
- pituus
- vartalotyyppi
- koulutus/asema/tulot/varallisuus
- sosiaaliset taidot
- harrastukset ja mielenkiinnon kohteet
- sukupuoliroolit, pitääkö miehen tehdä aloite ja viedä?Tätä tämä juuri on, vaatimuksia. En ole vaatimassa ketään olemaan muuta kuin itse on. Minulle aito sielunkumppanuus on jotain muuta kuin tällaiset luettelot. Valitan, olen kai joko tähän aikaan auttamattomasti sopimaton romantikko tai täysi hölmö
No minä en ainakaan ole tavannut tosi kivaa, nättiä, koulutettua ja työssäkäyvää naista joka ei viimeistään käytänössä vaatisi jotain tuolta listalta.
Minä painotan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kohdallani se syntyy vain, jos mies on riittävän samankaltainen minun kanssani. Pidämme samoista asioista ja teemme niitä yhdessä. Elämäntilanteemme on sama. Se riittää minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpottaako kanssasisaria tieto, et meitä on muitakin? Suurin osa meistä taviksista on "epäsuosittuja". "Suosittuja" ovat aina ne viehättävimmät ja näyttävimmät, ihan kouluajoista asti se menee about noin. Heidät kun huomataan.
Itse olen saanut nyt kk:n sisään kolmet pakit. Olin itse aloitteellinen tutustumaan ja miehet eivät olleet mitään ykkösketjun tyyppejä, vaan mahakkaita keski-ikäisiä turjakkeita (joka on tässä yhteydessä poikkeuksellisesti lempeä ilmaus). Miksi heitä yritin? No, meillä oli yhteisiä arvoja ja mielenkiinnonkohteita ja pidän tuollaisista boheemeista nallemaisista miehistä. En omasta mielestäni ole erityisen ruma saati tyhmä, mutta jostain syystä jäin nyt kolmesti peräkanaa rannalle ruikuttamaan. En kyllä kauaa jaksa ruikuttaa, koska en voi asialle enää mitään. Joko tykkäävät tai eivät, tällä kertaa eivät. Otan nöyränä pariutumiskarkeloissa sen osan, mikä annetaan. Itseäni kyllä helpottaa tieto, että monille muillekin pariutuminen on (nykyään?) haastavaa.
Nallemaisista miehistä pitää moni muukin nainen.
Lyhyet ja hintelät on niitä joita ei haluta.
Lyhyesti: viehätyn eniten miehestä, joka voisi olla itseni miesversio. Väitän, että jos olisin siro ja pieni nainen, pitäisin siroista miehistä. Sirot miehet ovat monesti hyvin viehättäviä, mutta itse en romuluisena näe meitä sopusuhtana parina. Sorry.
Lisäksi: Omassa lähipiirissäni ei minun lisäkseni "nallemaisista" miehistä kyllä pidä kukaan muu. Nimenomaan on niitä, jotka pitävät hoikista ja siroista, hieman androgyyneistä miespojista tai sitten urheilullisista (joilla saa olla vähän masua = tarkoittamasi nallemainen mies?). Itse tykkään karvaisista karhumaisista miehistä, miestissitkään ei haittaa. En ihan usko, et tää on se suosituin miestyyppi naisten keskuudessa, mutta oliko sulla jotain tutkimustietoa tästä siis?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, olen nykyään tosi katkera että kaikki muut pariutuu paitsi minä. Olen alkanut toivoa salaa avioeroja niille ketkä miehen myötä unohtivat minut. Aiemmin uskoin, että minäkin pariudun.
Et siis ota lainkaan vastuuta elämästäsi. Katkera paska, suositteken että teet omille asioillesi jotakin, etkä vain odota että joku nuu tekee.
Huoh, mitä voi vielä tehdä, kun on kokeiltu nettideitit, uudet harrastukset, "oltu etsimättä", etsitty. Kaikki on tehty. Vai tarkoititko omille asioille tekemisellä että pitää vain hyväksyä ikuinen sinkkuus? Kikkelis kokkelis, nyt kävi näin.
Samaa mietin. Muutenkin ihmetyttää, että mitä tämä mystinen "tekeminen" edes on? En ole ainakaan omassa tuttava/kaveripiirissä huomannut kenenkään "tekevän" erityisemmin mitään ja varsinkaan mitään erikoista vaan kaikki on tavanneet puolisonsa sen ihmeemmin vaivaa näkemättä.
N42
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, olen nykyään tosi katkera että kaikki muut pariutuu paitsi minä. Olen alkanut toivoa salaa avioeroja niille ketkä miehen myötä unohtivat minut. Aiemmin uskoin, että minäkin pariudun.
Et siis ota lainkaan vastuuta elämästäsi. Katkera paska, suositteken että teet omille asioillesi jotakin, etkä vain odota että joku nuu tekee.
Huoh, mitä voi vielä tehdä, kun on kokeiltu nettideitit, uudet harrastukset, "oltu etsimättä", etsitty. Kaikki on tehty. Vai tarkoititko omille asioille tekemisellä että pitää vain hyväksyä ikuinen sinkkuus? Kikkelis kokkelis, nyt kävi näin.
Samaa mietin. Muutenkin ihmetyttää, että mitä tämä mystinen "tekeminen" edes on? En ole ainakaan omassa tuttava/kaveripiirissä huomannut kenenkään "tekevän" erityisemmin mitään ja varsinkaan mitään erikoista vaan kaikki on tavanneet puolisonsa sen ihmeemmin vaivaa näkemättä.
N42
Jep, tuntemani pariskunnat on tavanneet opiskeluissa, harrastuksissa, töissä, ihastuneet toisiinsa ja alkaneet seurustella. Minäkin olen ollut kaikissa em paikoissa eikä minuun ole ihastuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus pyysin tältäkin palstalta neuvoja miten voisin löytää miehen. Sain kuulla että olen nirso valehtelija, kukaan nainen ei ole tahtomattaan yksin.
En mielestäni ole nirso, haussa on ollut itseni kaltainen mies eli: normaalipainoinen ja urheilee edes joskus, on edes joku koulutus ja jotain työhistoriaa, ei päihde- tai peliriippuvuuksia. Omaa perhettä toivova perusduunari olisi unelmieni mies.
Kohtaamisongelmaa varmasti löytyy mutta alan vakavasti uskoa että osa naisista ei yksinkertaisesti kelpaa.
Laita vähän tietoja lisää, missä asut, ikä, koko ym.
T. Duunari lappeenrannastaPk-seutu, 30v 163cm/51kg. Aikomus on jossain vaiheessa muuttaa pois täältä.
PK-seutu. Eli naisen kannalta eniten kilpailua...
Tiedän, mutta minne sitä enää 30v muuttaisi?
Tänne lappeenrantaan😂.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa panostaa ulkonäöllisesti. Huomaan saavani enemmän huomiota laitetun näköisenä kuin normitilassa. Töiden ja kotitöiden jälkeen ei vaan viitsi enää alkaa puunaamaan vielä itseäänkin joten, jään mielummin yksin. Jos nyt jostain kumman syystä haluan perustaa perheen, voin tehdä sen yksinäni käymällä klinikalla. Saattaa kuitenkin olla että tämäkin jää tekemättä ja, tyydyn panostamaan uraan :P
Naiset tuntuvat olevan todella laiskoja ja mukavuudenhaluisia.
Mies antaisi mitä vain jos pelkällä treenaamisella ja puunaamisella saisi vastakkaisen sukupuolen kiinnostumaan..
Hyvällä kropalla mutta rumalla naamalla ei kelpaa muuhun kuin seksiin, en harrasta mitään yhdenillan juttuja joten olen mieluusti ilman miestä. Haluan parisuhteen, jossa minua rakastetaan ja jossa minusta välitetään.
Höpö höpö, monilla rumanaamaisilla j a lisäksi rumakroppaisilla naisilla, kuten vaikka itselläni, on mies. Huono miesonni johtuu jostain muusta.
Mies joko tyytyi sinuun kun ei parempaakaan saanut tai sinulla kävi vain poikkeuksellisen hyvä tuuri. Ensimmäinen vaihtoehto ei tule kysymykseenkään, en halua olla sellainen nainen johon tyydytään. Tuo toinen vaihtoehto on vähän sama kuin lottovoitto, ei osu useimpien kohdalle. En minä näillä spekseillä ketään tule löytämään, olen jo hyväksynyt sinkkuuden. Ikää 25-vuotta ja takana tasan 0 seurustelusuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mä luen näitä niin apeus iskee. Itse olen yksin omasta halustani ja lapsenkin olen aikanaan saanut, olen ihan tyytyväinen elämääni. Mutta mistä löytyisi kohtauspaikka kaikille niille jotka vilpittömästi kaipaavat kumppania eikä mitään panoseuraa?
Täälläkin kirjoittavat monet yksinäiset, missä he voisivat tavata ja tutustua? Kamalaa ajatella että niin moni on yksin ja kohdataan sitten vain täällä, anonyymisti.
Veit sanat suustani. Olen potenut aivan käsittämätöntä tuskaa siitä, että kivojen miesten tapaaminen on vain niin järjettömän vaikeaa. Deittih*lvetti ja sen pinnallisuus on vieneet voimat ja toivon, että oma tilanne tästä johonkin muuttuu.
Mikä neuvoksi? Olen tosi kiva, nätti, koulutettu ja työssäkäyvä nainen. Yksin silti tätäkin iltapäivää vietän, huokaus.
Missä asut, ikä?
Joku nyt mättää kun epäsuosittuja sinkkumiehiä on yhtä paljon kuin epäsuosittuja sinkkunaisia. Kun ei kelpaa niin ei kelpaa molemminpuolin!
Pitäisi järjestää treffejä ei suosittujen naisten ja miesten kesken.
Minua ainakin kiinnostaisi tavata joku näistä naisista jotka ovat kirjoittaneet ketjuun.
Taas koko päivän ollut autotallissa tekemässä remonttia.
Laittaisitte ainakin asuin paikan iän ja jotain tietoa itsestänne?
M kirjoitti:
Pitäisi järjestää treffejä ei suosittujen naisten ja miesten kesken.
Minua ainakin kiinnostaisi tavata joku näistä naisista jotka ovat kirjoittaneet ketjuun.
Taas koko päivän ollut autotallissa tekemässä remonttia.
Laittaisitte ainakin asuin paikan iän ja jotain tietoa itsestänne?
ai jaa..pikatreffit ihmisille joita ei muut huoli?
Povaan megamenestystä!
M kirjoitti:
Pitäisi järjestää treffejä ei suosittujen naisten ja miesten kesken.
Minua ainakin kiinnostaisi tavata joku näistä naisista jotka ovat kirjoittaneet ketjuun.
Taas koko päivän ollut autotallissa tekemässä remonttia.
Laittaisitte ainakin asuin paikan iän ja jotain tietoa itsestänne?
Olen obeese yksinhuoltaja
harrastukset shoppailu Uffilla ja suklaa
asuinpaikka : kontula
ikä: 32
Pk-seudulla on naisenemmistö, etenkin nuoremmissa ikäluokissa.
Mitä selkeämmin maaseutua, sitä selkeämpi miesenemmistö.
Toki sitten on se mitä olet hakemassa. Jos haluat matkailusta ja ravintoloista pitävän, hyvässä asemassa oelvan yliopistokoulutetun miehen joka välittää vihreistä arvoista (mitä nyt saastuttaa aivan h-vetisti lentomatkailemalla ulkomaille)...sellaista ei sitten välttämättä löydy.