Lue keskustelun säännöt.
Kamalaa olla epäsuosittu sinkkunainen.
Kommentit (258)
M kirjoitti:
Pitäisi järjestää treffejä ei suosittujen naisten ja miesten kesken.
Minua ainakin kiinnostaisi tavata joku näistä naisista jotka ovat kirjoittaneet ketjuun.
Taas koko päivän ollut autotallissa tekemässä remonttia.
Laittaisitte ainakin asuin paikan iän ja jotain tietoa itsestänne?
Olen 1/4 romani nainen porvoosta
Työskentelen itsenäisesti kotoa käsin
Olen 23v
PS: oletko kyt,tä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mä luen näitä niin apeus iskee. Itse olen yksin omasta halustani ja lapsenkin olen aikanaan saanut, olen ihan tyytyväinen elämääni. Mutta mistä löytyisi kohtauspaikka kaikille niille jotka vilpittömästi kaipaavat kumppania eikä mitään panoseuraa?
Täälläkin kirjoittavat monet yksinäiset, missä he voisivat tavata ja tutustua? Kamalaa ajatella että niin moni on yksin ja kohdataan sitten vain täällä, anonyymisti.
Veit sanat suustani. Olen potenut aivan käsittämätöntä tuskaa siitä, että kivojen miesten tapaaminen on vain niin järjettömän vaikeaa. Deittih*lvetti ja sen pinnallisuus on vieneet voimat ja toivon, että oma tilanne tästä johonkin muuttuu.
Mikä neuvoksi? Olen tosi kiva, nätti, koulutettu ja työssäkäyvä nainen. Yksin silti tätäkin iltapäivää vietän, huokaus.
Missä asut, ikä?
Tästä taitaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Mutta, asun Jyväskylässä ja olen vähän alle neljävitonen.
kerro nyt vähän lisää..olet kiinnostava:)
M kirjoitti:
Pitäisi järjestää treffejä ei suosittujen naisten ja miesten kesken.
Minua ainakin kiinnostaisi tavata joku näistä naisista jotka ovat kirjoittaneet ketjuun.
Taas koko päivän ollut autotallissa tekemässä remonttia.
Laittaisitte ainakin asuin paikan iän ja jotain tietoa itsestänne?
Kerro nyt vähähän itsestäsi mies?
mikä tekee sinusta epäsuositun?
paikkakunta?
se jo tiedetään että autotalli on.
Vierailija kirjoitti:
M kirjoitti:
Pitäisi järjestää treffejä ei suosittujen naisten ja miesten kesken.
Minua ainakin kiinnostaisi tavata joku näistä naisista jotka ovat kirjoittaneet ketjuun.
Taas koko päivän ollut autotallissa tekemässä remonttia.
Laittaisitte ainakin asuin paikan iän ja jotain tietoa itsestänne?Olen 1/4 romani nainen porvoosta
Työskentelen itsenäisesti kotoa käsin
Olen 23v
PS: oletko kyt,tä?
Ootko sukua unelmahäät morsiammelle?
Itse olen yksinasuva, kroonisista terveysongelmista kärsivä mies, jonka asioista kukaan ei ole koskaan ollut mitenkään kiinnostunut.
Ainoa taho joka on kiinnostunut, on yhteiskunta joka odottaa minun tekevän mitä tahansa paskaduunia pienellä palkalla suunnilleen puoli-ilmaiseksi ja sitten vielä maksavan siitä veroja jotta saadaan esim. muslimitaustaiset sosiaalipummi-kaverit elätettyä.
Joten rehellisesti sanottuna; jonkun sinkkunaisen ongelmat "epäsuosion suhteen" eivät kyllä paljoa myötätuntoa herätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mä luen näitä niin apeus iskee. Itse olen yksin omasta halustani ja lapsenkin olen aikanaan saanut, olen ihan tyytyväinen elämääni. Mutta mistä löytyisi kohtauspaikka kaikille niille jotka vilpittömästi kaipaavat kumppania eikä mitään panoseuraa?
Täälläkin kirjoittavat monet yksinäiset, missä he voisivat tavata ja tutustua? Kamalaa ajatella että niin moni on yksin ja kohdataan sitten vain täällä, anonyymisti.
Veit sanat suustani. Olen potenut aivan käsittämätöntä tuskaa siitä, että kivojen miesten tapaaminen on vain niin järjettömän vaikeaa. Deittih*lvetti ja sen pinnallisuus on vieneet voimat ja toivon, että oma tilanne tästä johonkin muuttuu.
Mikä neuvoksi? Olen tosi kiva, nätti, koulutettu ja työssäkäyvä nainen. Yksin silti tätäkin iltapäivää vietän, huokaus.
Rehellinen kuvaus vaatimuksista miehelle, kiitos? Tässä pari esimerkkiä:
- ikä
- sijainti
- lapsia/ei lapsia
- pituus
- vartalotyyppi
- koulutus/asema/tulot/varallisuus
- sosiaaliset taidot
- harrastukset ja mielenkiinnon kohteet
- sukupuoliroolit, pitääkö miehen tehdä aloite ja viedä?Tätä tämä juuri on, vaatimuksia. En ole vaatimassa ketään olemaan muuta kuin itse on. Minulle aito sielunkumppanuus on jotain muuta kuin tällaiset luettelot. Valitan, olen kai joko tähän aikaan auttamattomasti sopimaton romantikko tai täysi hölmö
No minä en ainakaan ole tavannut tosi kivaa, nättiä, koulutettua ja työssäkäyvää naista joka ei viimeistään käytänössä vaatisi jotain tuolta listalta.
Minä painotan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kohdallani se syntyy vain, jos mies on riittävän samankaltainen minun kanssani. Pidämme samoista asioista ja teemme niitä yhdessä. Elämäntilanteemme on sama. Se riittää minulle.
No siinähän se tuli.
Tietty sosioekonominen asema vaaditaan jotta syntyisi se "yhteenkuuluvuuden tunne".
Luultavasti siihen vaaditaan myös tiettyjä ulkonäköpiirteitä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole yksi niistä supersuosituista tai sitten omaa ihan oikeasti valtavirrasta poikkeavaa makua, niin kyllähän sitä joutuu miettimään voisiko kriteereistä joustaa. Itse joustin seuraavasti.
Halusin pitkän ja raamikkaan miehen, heh. Tajusin että kyse oli paljolti siitä etten hyväksynyt itseäni (olen 178cm/75kg ja aika romuluinen naiseksi). Kun hyväksyin itseni, luovuin oikeastaan tyhmästä ajatuksesta että isompi mies saisi minut tuntemaan itseni pienemmäksi.
Halusin koulutetun miehen. Mutta mitä väliä sillä koulutuksella oikeasti on? Muutin kriteeriksi että haluan fiksun miehen joka on kiinnostunut asioista ja lukee muutakin kuin sarjakuvat.
Halusin itsevarman miehen. Mutta hetkinen, enhän ollut itsekään itsevarma. Ja moni on epävarma alussa. Miksei voitaisi kehittyä tässä yhdessä toinen toistamme tukien? Miksi sen pitäisi aina olla niin että miehen on oltava naista itsevarmempi? Enhän minäkään hyväksyisi sitä jos minua ahdettaisiin johonkin naisrooliin?
Halusin miehen joka tykkää matkustelusta. Mutta kuinka usein siellä matkalla sitten käydään? Sehän on muutama päivä vuodessa. Onko maailmaloppu jos 5 päivää 365 päivästä vaikka olen ulkomailla tyttökaverien kanssa ja mies lähtee UKK-puistoon vaellukselle? Ja tiedä vaikka mies innostuisi matkustelusta ja minä vaelluksesta (näin muuten kävikin).
Minulla oli fantasia siitä miten tapaisin miehen ja mitä tapahtuisi. Mutta eihän elämä ole mitään satua. Eikä se niin mene että ansimmäiset minuutit, päivät tai viikot ratkaisisi. Ne voivat mennä miten menevät, jos löytyy kumppani loppuelämän ajaksi.
Minusta tuntuu siltä että mitä pidempään sinkkuna, sitä ehdottomammiksi nämä kauppalistat muuttuvat. Ja eihän se niin saisi mennä, vaan päin vastoin pitäisi oppia jäsentämään mitkä ovat tärkeitä asioita ja mistä voi joustaa.
Se Oikea löytyi ihan kaveripiiristä, kunhan annoin rakkaudelle mahdollisuuden.
Juuri näin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulta on vuosien varrella kyselty, miksi ihmeessä voin olla sinkku. Se, että kukaan ei kiinnostu, ei tunnu kelpaavan selitykseksi. Mutta kun kukaan tosiaan ei ole vieläkään kiinnostunut, ja olen jo yli viisikymppinen. :(
En laske kiinnostukseksi sitä, että kun olen (olin; tämä on jo muinaishistoriaa) baarissa kaverin kanssa, kaveria tullaan vokottelemaan ja vokottelijan omituinen kaveri katsoo asiakseen ajankulukseen sitten vokotella minua. Kun sankaripariskunta keskustelee viehättävästi keskenään, se omituinen kaveri lähestyy minua lyhyin lausein ja sellaisin ilmein, että v***u tässä tollasta pitää yrittää, ja molemminpuolinen etominen on silminnähtävää. Näin on käynyt usein.
Tuossa yläpuolellani eräs 21-vuotias kertoo kokeneensa elämänsä suurimman rakkauden ja viettävänsä loppuelämänsä yksin. Minä olen ollut rakastunut erääseen tuttavaani jo vuosikausia, mutta vasta viime aikoina havahtunut siihen, että vaikka hän pari vuotta sitten lähestyi minua ahkerasti, hän on varmaankin huomannut, etten minä ollutkaan hänelle sopiva (tai vielä tuskallisempaa, on ehkä löytänyt paremman). Eilen tunsin hirveää tyhjyyttä, tänään on elänyt aivan pieni toivonkipinä, mutta kokonaisuudessaan järki sanoo, että ei häntä kiinnosta. Hän on minulle ehdottomasti se oikea, mutta minkäs teen, kun en kelpaa. Onneksi loppuelämäni on tilastollisesti huomattavasti lyhyempi kuin 21-vuotiaan sydämensä särkeneen.
Voi pyhä yksinkertaisuus. Siis unelmiesi mies lähestyi pari vuotta sitten sinua ahkerasti ja sinä esitit vaikeasti tavoiteltavaa? Vai miksi ei tullut suhdetta?
Katse peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulta on vuosien varrella kyselty, miksi ihmeessä voin olla sinkku. Se, että kukaan ei kiinnostu, ei tunnu kelpaavan selitykseksi. Mutta kun kukaan tosiaan ei ole vieläkään kiinnostunut, ja olen jo yli viisikymppinen. :(
En laske kiinnostukseksi sitä, että kun olen (olin; tämä on jo muinaishistoriaa) baarissa kaverin kanssa, kaveria tullaan vokottelemaan ja vokottelijan omituinen kaveri katsoo asiakseen ajankulukseen sitten vokotella minua. Kun sankaripariskunta keskustelee viehättävästi keskenään, se omituinen kaveri lähestyy minua lyhyin lausein ja sellaisin ilmein, että v***u tässä tollasta pitää yrittää, ja molemminpuolinen etominen on silminnähtävää. Näin on käynyt usein.
Tuossa yläpuolellani eräs 21-vuotias kertoo kokeneensa elämänsä suurimman rakkauden ja viettävänsä loppuelämänsä yksin. Minä olen ollut rakastunut erääseen tuttavaani jo vuosikausia, mutta vasta viime aikoina havahtunut siihen, että vaikka hän pari vuotta sitten lähestyi minua ahkerasti, hän on varmaankin huomannut, etten minä ollutkaan hänelle sopiva (tai vielä tuskallisempaa, on ehkä löytänyt paremman). Eilen tunsin hirveää tyhjyyttä, tänään on elänyt aivan pieni toivonkipinä, mutta kokonaisuudessaan järki sanoo, että ei häntä kiinnosta. Hän on minulle ehdottomasti se oikea, mutta minkäs teen, kun en kelpaa. Onneksi loppuelämäni on tilastollisesti huomattavasti lyhyempi kuin 21-vuotiaan sydämensä särkeneen.
Voi pyhä yksinkertaisuus. Siis unelmiesi mies lähestyi pari vuotta sitten sinua ahkerasti ja sinä esitit vaikeasti tavoiteltavaa? Vai miksi ei tullut suhdetta?
Katse peiliin.
Ei kukaan halua olla selvä kakkonen. Miksi pitäisi tyytyä johonkin? Miehetkin voisivat opetella olemaan yksin kerta näyttää siltä ettei löydy jotain mieleistä missiä seisomaan siihen rinnalle. Sen oikeasti näkee kauas kun on jouduttu tyytymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, olen nykyään tosi katkera että kaikki muut pariutuu paitsi minä. Olen alkanut toivoa salaa avioeroja niille ketkä miehen myötä unohtivat minut. Aiemmin uskoin, että minäkin pariudun.
Et siis ota lainkaan vastuuta elämästäsi. Katkera paska, suositteken että teet omille asioillesi jotakin, etkä vain odota että joku nuu tekee.
Ihminen saa ihan vapaasti olla katkera paska. Mitäpä enää voit tehdä kun olet yli 10 vuotta kaikkesi yrittänyt?
-eri
Niin saa, en väittänytkään muuta. Jos on kaikkensa yrittänyt, niin on myös syönyt vähän vähemmän kuin kuluttaa ja on harrastanut liikuntaa ja muutenkin huolehtinut itsestään. Minusta ihan jokainen tälläinen nainen on viehättävä. Parisuhde tietysti vaatii muitakin ominaisuuksia, jos on mulkku, niin on mulkku, eikä sellaisen kanssa kukaan järkevä ihminen suhdetta halua.
Niin, sinun silmiin jokainen normaalipainoinen nainen riippumatta naamasta, on kaunis. Tämä ei kuitenkaan ole kovinkaan yleinen näkemys. Onhan sitä tutkittukin, että pitkäaikaiseen suhteeseen miehet valitsevat kauniskasvoisen naisen mutta yhdeksi yöksi kelpaa kasvoistaan rumempi mutta hyväkroppainen nainen. Ei itsestään huolehtiminen takaa menestystä pariutumismarkkinoilla. Tämä on oma kokemukseni asiasta. Irtoseksi ei ole naiselle läheskään niin tyydyttävää eikä todellakaan itsetuntoa nostattavaa. Se, haluaako kukaan suhdemielessä on paljon tärkeämpää.
Tuossa piilee juju.
Kun keskustellaan siitä mitä miehet haluavat, on aina kysyttävä keistä miehistä puhutaan.
Hyvä vartalo nostaa suhteellisesti enemmän seksikysyntää ja kauniit kasvot parisuhdekysyntää.
Ongelma on siinä että hyvävartaloinen nainen saa lähestymisiä todella komeilta miehiltä jotka kuitenkin haluavat vain seksiä, mutta ulkonäkörimaa olisikin pudotettava reippaammin ennen kuin löytyy mies joka haluaa myös suhteen.
Kauniskasvoinen nainen harrastaa seksiä 9- miesten kanssa ja pariutuu kasin miehen kanssa.
Hyvävartaloinen nainen harrastaa seksiä 9+ miesten kanssa, eikä ole kiinnostunut seiskan miehistä jotka haluaisivat suhteenkin.
Kyse ei ole siitä etteikö suhdetta haluavia miehiä olisi. Seiskan miehelle nainen jolla on 6/10 kasvot ja 9/10 vartalo voi tuntua lottovoitolta. Ero suhdekysynnän ja seksikysynnän välillä on vain paljon suurempi kuin kauniskasvoisella naisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mä luen näitä niin apeus iskee. Itse olen yksin omasta halustani ja lapsenkin olen aikanaan saanut, olen ihan tyytyväinen elämääni. Mutta mistä löytyisi kohtauspaikka kaikille niille jotka vilpittömästi kaipaavat kumppania eikä mitään panoseuraa?
Täälläkin kirjoittavat monet yksinäiset, missä he voisivat tavata ja tutustua? Kamalaa ajatella että niin moni on yksin ja kohdataan sitten vain täällä, anonyymisti.
Veit sanat suustani. Olen potenut aivan käsittämätöntä tuskaa siitä, että kivojen miesten tapaaminen on vain niin järjettömän vaikeaa. Deittih*lvetti ja sen pinnallisuus on vieneet voimat ja toivon, että oma tilanne tästä johonkin muuttuu.
Mikä neuvoksi? Olen tosi kiva, nätti, koulutettu ja työssäkäyvä nainen. Yksin silti tätäkin iltapäivää vietän, huokaus.
Missä asut, ikä?
Tästä taitaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Mutta, asun Jyväskylässä ja olen vähän alle neljävitonen.
kerro nyt vähän lisää..olet kiinnostava:)
Kiitos sinulle. En halua luopua anonymiteetistä yhtään enempää. Haaveilen silti, että joku tätä ketjua lukeva keksii foorumin, jossa fiksuilla ja asiallisilla sinkuilla on mahdollisuus tavata toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nettideittailuun addiktoituneiden määrä kasvaa muuten hurjaa tahtia. Tavatessa nämä tunnistaa siitä, että korkki ei pysy kiinni. Ladellaan samat utopiajutut, jotka on tuupattu nettisivuille ja kerrottu edellisille deiteille tuhanteen kertaan. Sitten odotetaan ihastuksen iskevän kuin humalan. Monilla on takanaan jo vuosien kierre. Käsitys parisuhteen reaalielämästä on yhtä kaukana kuin mars venuksesta.
Sitten ihmetellään "kun tämä junkki ei kelpaa"!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mä luen näitä niin apeus iskee. Itse olen yksin omasta halustani ja lapsenkin olen aikanaan saanut, olen ihan tyytyväinen elämääni. Mutta mistä löytyisi kohtauspaikka kaikille niille jotka vilpittömästi kaipaavat kumppania eikä mitään panoseuraa?
Täälläkin kirjoittavat monet yksinäiset, missä he voisivat tavata ja tutustua? Kamalaa ajatella että niin moni on yksin ja kohdataan sitten vain täällä, anonyymisti.
Veit sanat suustani. Olen potenut aivan käsittämätöntä tuskaa siitä, että kivojen miesten tapaaminen on vain niin järjettömän vaikeaa. Deittih*lvetti ja sen pinnallisuus on vieneet voimat ja toivon, että oma tilanne tästä johonkin muuttuu.
Mikä neuvoksi? Olen tosi kiva, nätti, koulutettu ja työssäkäyvä nainen. Yksin silti tätäkin iltapäivää vietän, huokaus.
Rehellinen kuvaus vaatimuksista miehelle, kiitos? Tässä pari esimerkkiä:
- ikä
- sijainti
- lapsia/ei lapsia
- pituus
- vartalotyyppi
- koulutus/asema/tulot/varallisuus
- sosiaaliset taidot
- harrastukset ja mielenkiinnon kohteet
- sukupuoliroolit, pitääkö miehen tehdä aloite ja viedä?Tätä tämä juuri on, vaatimuksia. En ole vaatimassa ketään olemaan muuta kuin itse on. Minulle aito sielunkumppanuus on jotain muuta kuin tällaiset luettelot. Valitan, olen kai joko tähän aikaan auttamattomasti sopimaton romantikko tai täysi hölmö
No minä en ainakaan ole tavannut tosi kivaa, nättiä, koulutettua ja työssäkäyvää naista joka ei viimeistään käytänössä vaatisi jotain tuolta listalta.
Minä painotan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kohdallani se syntyy vain, jos mies on riittävän samankaltainen minun kanssani. Pidämme samoista asioista ja teemme niitä yhdessä. Elämäntilanteemme on sama. Se riittää minulle.
No siinähän se tuli.
Tietty sosioekonominen asema vaaditaan jotta syntyisi se "yhteenkuuluvuuden tunne".
Luultavasti siihen vaaditaan myös tiettyjä ulkonäköpiirteitä.
Olet täysin väärässä. Puoleensavetäviä ominaisuuksia miehessä ovat muun muassa avarakatseisuus, herkkyys, ja taiteellisuus. Nämä ovat ihan muuta muuta kuin, mitä tarkoitat sosioekonomisella asemalla. Omaa ulkonäköään korostavista miehistä en pidä lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, olen nykyään tosi katkera että kaikki muut pariutuu paitsi minä. Olen alkanut toivoa salaa avioeroja niille ketkä miehen myötä unohtivat minut. Aiemmin uskoin, että minäkin pariudun.
Et siis ota lainkaan vastuuta elämästäsi. Katkera paska, suositteken että teet omille asioillesi jotakin, etkä vain odota että joku nuu tekee.
Ihminen saa ihan vapaasti olla katkera paska. Mitäpä enää voit tehdä kun olet yli 10 vuotta kaikkesi yrittänyt?
-eri
Niin saa, en väittänytkään muuta. Jos on kaikkensa yrittänyt, niin on myös syönyt vähän vähemmän kuin kuluttaa ja on harrastanut liikuntaa ja muutenkin huolehtinut itsestään. Minusta ihan jokainen tälläinen nainen on viehättävä. Parisuhde tietysti vaatii muitakin ominaisuuksia, jos on mulkku, niin on mulkku, eikä sellaisen kanssa kukaan järkevä ihminen suhdetta halua.
Niin, sinun silmiin jokainen normaalipainoinen nainen riippumatta naamasta, on kaunis. Tämä ei kuitenkaan ole kovinkaan yleinen näkemys. Onhan sitä tutkittukin, että pitkäaikaiseen suhteeseen miehet valitsevat kauniskasvoisen naisen mutta yhdeksi yöksi kelpaa kasvoistaan rumempi mutta hyväkroppainen nainen. Ei itsestään huolehtiminen takaa menestystä pariutumismarkkinoilla. Tämä on oma kokemukseni asiasta. Irtoseksi ei ole naiselle läheskään niin tyydyttävää eikä todellakaan itsetuntoa nostattavaa. Se, haluaako kukaan suhdemielessä on paljon tärkeämpää.
Tuossa piilee juju.
Kun keskustellaan siitä mitä miehet haluavat, on aina kysyttävä keistä miehistä puhutaan.
Hyvä vartalo nostaa suhteellisesti enemmän seksikysyntää ja kauniit kasvot parisuhdekysyntää.
Ongelma on siinä että hyvävartaloinen nainen saa lähestymisiä todella komeilta miehiltä jotka kuitenkin haluavat vain seksiä, mutta ulkonäkörimaa olisikin pudotettava reippaammin ennen kuin löytyy mies joka haluaa myös suhteen.
Kauniskasvoinen nainen harrastaa seksiä 9- miesten kanssa ja pariutuu kasin miehen kanssa.
Hyvävartaloinen nainen harrastaa seksiä 9+ miesten kanssa, eikä ole kiinnostunut seiskan miehistä jotka haluaisivat suhteenkin.
Kyse ei ole siitä etteikö suhdetta haluavia miehiä olisi. Seiskan miehelle nainen jolla on 6/10 kasvot ja 9/10 vartalo voi tuntua lottovoitolta. Ero suhdekysynnän ja seksikysynnän välillä on vain paljon suurempi kuin kauniskasvoisella naisella.
Panomiehen logiikkaa :) tämä pisteytys. Panomiehetkin haluaa usein myös pidempiä suhteita ainakin sinne taustalle
Vierailija kirjoitti:
M kirjoitti:
Pitäisi järjestää treffejä ei suosittujen naisten ja miesten kesken.
Minua ainakin kiinnostaisi tavata joku näistä naisista jotka ovat kirjoittaneet ketjuun.
Taas koko päivän ollut autotallissa tekemässä remonttia.
Laittaisitte ainakin asuin paikan iän ja jotain tietoa itsestänne?Olen obeese yksinhuoltaja
harrastukset shoppailu Uffilla ja suklaa
asuinpaikka : kontula
ikä: 32
Miksi kirjoitat tähän ketjuun kun selvästi olet miehelle/miehille kelvannut? Painu muualle lapsinesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ennen epävarma mutta nykyään kun en kelpaa kuitenkaan, voin olla sellainen kuin oikeasti olen eikä tarvitse miettiä miesten mielipiteitä.
Onko tämä oman asenteesi ja käyttäytymisesi muuttuminen vaikuttanut muiden ihmisten suhtautumiseen sinuun?
En ole tuo keneltä kysyit, mutta itsekin päätin kolmisen vuotta sitten unohtaa miehet ja luovuttaa parisuhteen ja perheenperustamisen suhteen. Liki kaksi vuosikymmentä yritystä ja aina toistuvat pakit parisuhteen osalta riitti, irtoseksiä oli toki tarjolla enemmän kuin omiksi tarpeiksi ja jos se olisi kiinnostanut eli sinänsä vientiä oli kyllä, mutta kun se pelkkä seksi ei vaan kiinnosta. Päätin siis antaa olla ja sen sijaan aloin keskittyä omaan hyvinvointiini eli jätin alkoholin käytön kokonaan ja aloin syödä aiempaa terveellisemmin sekä aloin treenata. Luonnollisesti ulkona käyminen ja iltaelämä on nyt jäänyt liki kokonaan, mutta kyllä mä edelleen keskustelen mielellään ihmisten kanssa eli en siis vieläkään ole mikään erakoitunut mörrimöykky vaan omaan ihan normaalit käytöstavat.
En voi väittää, että miesten suhtautuminen olisi muuttunut mitenkään vaikka näiden ikisinkuille lausuttujen lohduttelu-hokemien perusteella parisuhdehaluisia miehiä pitäisi nyt tulla ovista ja ikkunoista ihan riesaksi asti.
N40
Minä päätin muutama vuosi sitten että en jaksa enää stressata miesasioilla. Paljon helpommalla pääsee ilman. Mihin edes tarvitsen miestä? Pelkkää pettymystä ja sydänsuruja.
Kokemusta on tästäkin kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, olen nykyään tosi katkera että kaikki muut pariutuu paitsi minä. Olen alkanut toivoa salaa avioeroja niille ketkä miehen myötä unohtivat minut. Aiemmin uskoin, että minäkin pariudun.
Et siis ota lainkaan vastuuta elämästäsi. Katkera paska, suositteken että teet omille asioillesi jotakin, etkä vain odota että joku nuu tekee.
Ihminen saa ihan vapaasti olla katkera paska. Mitäpä enää voit tehdä kun olet yli 10 vuotta kaikkesi yrittänyt?
-eri
Niin saa, en väittänytkään muuta. Jos on kaikkensa yrittänyt, niin on myös syönyt vähän vähemmän kuin kuluttaa ja on harrastanut liikuntaa ja muutenkin huolehtinut itsestään. Minusta ihan jokainen tälläinen nainen on viehättävä. Parisuhde tietysti vaatii muitakin ominaisuuksia, jos on mulkku, niin on mulkku, eikä sellaisen kanssa kukaan järkevä ihminen suhdetta halua.
Niin, sinun silmiin jokainen normaalipainoinen nainen riippumatta naamasta, on kaunis. Tämä ei kuitenkaan ole kovinkaan yleinen näkemys. Onhan sitä tutkittukin, että pitkäaikaiseen suhteeseen miehet valitsevat kauniskasvoisen naisen mutta yhdeksi yöksi kelpaa kasvoistaan rumempi mutta hyväkroppainen nainen. Ei itsestään huolehtiminen takaa menestystä pariutumismarkkinoilla. Tämä on oma kokemukseni asiasta. Irtoseksi ei ole naiselle läheskään niin tyydyttävää eikä todellakaan itsetuntoa nostattavaa. Se, haluaako kukaan suhdemielessä on paljon tärkeämpää.
Tuossa piilee juju.
Kun keskustellaan siitä mitä miehet haluavat, on aina kysyttävä keistä miehistä puhutaan.
Hyvä vartalo nostaa suhteellisesti enemmän seksikysyntää ja kauniit kasvot parisuhdekysyntää.
Ongelma on siinä että hyvävartaloinen nainen saa lähestymisiä todella komeilta miehiltä jotka kuitenkin haluavat vain seksiä, mutta ulkonäkörimaa olisikin pudotettava reippaammin ennen kuin löytyy mies joka haluaa myös suhteen.
Kauniskasvoinen nainen harrastaa seksiä 9- miesten kanssa ja pariutuu kasin miehen kanssa.
Hyvävartaloinen nainen harrastaa seksiä 9+ miesten kanssa, eikä ole kiinnostunut seiskan miehistä jotka haluaisivat suhteenkin.
Kyse ei ole siitä etteikö suhdetta haluavia miehiä olisi. Seiskan miehelle nainen jolla on 6/10 kasvot ja 9/10 vartalo voi tuntua lottovoitolta. Ero suhdekysynnän ja seksikysynnän välillä on vain paljon suurempi kuin kauniskasvoisella naisella.Panomiehen logiikkaa :) tämä pisteytys. Panomiehetkin haluaa usein myös pidempiä suhteita ainakin sinne taustalle
Taustalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulta on vuosien varrella kyselty, miksi ihmeessä voin olla sinkku. Se, että kukaan ei kiinnostu, ei tunnu kelpaavan selitykseksi. Mutta kun kukaan tosiaan ei ole vieläkään kiinnostunut, ja olen jo yli viisikymppinen. :(
En laske kiinnostukseksi sitä, että kun olen (olin; tämä on jo muinaishistoriaa) baarissa kaverin kanssa, kaveria tullaan vokottelemaan ja vokottelijan omituinen kaveri katsoo asiakseen ajankulukseen sitten vokotella minua. Kun sankaripariskunta keskustelee viehättävästi keskenään, se omituinen kaveri lähestyy minua lyhyin lausein ja sellaisin ilmein, että v***u tässä tollasta pitää yrittää, ja molemminpuolinen etominen on silminnähtävää. Näin on käynyt usein.
Tuossa yläpuolellani eräs 21-vuotias kertoo kokeneensa elämänsä suurimman rakkauden ja viettävänsä loppuelämänsä yksin. Minä olen ollut rakastunut erääseen tuttavaani jo vuosikausia, mutta vasta viime aikoina havahtunut siihen, että vaikka hän pari vuotta sitten lähestyi minua ahkerasti, hän on varmaankin huomannut, etten minä ollutkaan hänelle sopiva (tai vielä tuskallisempaa, on ehkä löytänyt paremman). Eilen tunsin hirveää tyhjyyttä, tänään on elänyt aivan pieni toivonkipinä, mutta kokonaisuudessaan järki sanoo, että ei häntä kiinnosta. Hän on minulle ehdottomasti se oikea, mutta minkäs teen, kun en kelpaa. Onneksi loppuelämäni on tilastollisesti huomattavasti lyhyempi kuin 21-vuotiaan sydämensä särkeneen.
Voi pyhä yksinkertaisuus. Siis unelmiesi mies lähestyi pari vuotta sitten sinua ahkerasti ja sinä esitit vaikeasti tavoiteltavaa? Vai miksi ei tullut suhdetta?
Katse peiliin.
Kyllä, olen yksinkertaisuus, pyhyydestä en menisi vannomaan. Numerossa 129 näet lainauksina koko ketjun. :)
Tästä taitaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Mutta, asun Jyväskylässä ja olen vähän alle neljävitonen.