Millaiset miehet ihastuvat sinuun?
Tai miehetkin voivat vastata millaiset naiset. Tai samaa sulupuolta olevistakin voi kertoa.
Kommentit (264)
Vuonna 1976 syntyneet naiset ovat minuun ihastuneet ja olen sellaisten kanssa parisuhteessakin ollut. Todennäköisesti se on enemmän sattumaa, mutta ällistyttävällä tavalla kaikki naiset ovat olleet juuri tuota ikäluokkaa.
Slavofiili kirjoitti:
Noin 25-vuotiaana havaitsin toistavani samaa kaavaa: Minuun ihastuvat miehet, joilla on v-a-i-k-e-a isäsuhde sekä erittäin dominoiva äitisuhde. Eräässäkin tapauksessa äitisuhde ei sinällään haitannut, sillä äiti vaikutti pitävän minusta kovastikin, mutta kun eräänkin kerran erehdyin sanomaan erään mielestäni neutraalin havainnon äidistään, piti eksä minulle lähes kahden vuorokauden jääkauden. Äiti on pyhä. Äitiä ei arvostella.
Tajusin lopulta kaikkien eksieni leimautuvan minuun siksi, koska olen itsekin verraten äidillinen, mutta myös alistuva tossukka ja kiukunnielijä. Minulla ei olisi saanut olla negatiivisia tunteita. Ja minun olisi pitänyt hoitaa kaikki kodin asiat, toisen osapuolen joulukortteja ja laukunpakkaamisia myöten. (Syyt alistuvuuteeni ovat yltiöankarassa kotikasvatuksessani.) Tulin myös jokaisessa suhteessani jätetyksi, joskin kaikki eksät haikailivat myös takaisin.
Ratkaisin asian lopulta niin että lyöttäydyin yhteen slaavin kanssa. Heillä päin nainen saa - ja hänen pitääkin - näyttää tunteita :) Nykyisen kanssa voin hengittää. Voin olla oma itseni; minulla on, kaikesta nössöydestäni huolimatta, hyvin epäsuomalainen luonne sikäli, että kiukustun ja lepyn salamannopeasti (en siis kanna kaunaa vuosikymmeniä tai mutise pahaa oloani selän takana ja esitä silti päin naamaa että hei hyvin menee).
Ei sillä, on nykyisenkin äiti pyhä, mutta toisaalta hänen isäsuhteensa on puolestaan loistava. On ollut huojentavaa huomata, että nykyisen on hienoksi mieheksi kasvattanut ennen kaikkea hänen isänsä, niin että minun ei oikeastaan tarvitse kasvattaa enää ketään tai mitään, vaan saan vain nauttia appivanhempieni työn hedelmistä. Kippis sille! Za zdorovje!
Minun äitini on H.uora.
Hakkasi minua ja piti nälässä.
Saanko kutsua äitiäni H.uraksi?
Millaisen miehen saan?
Onko muillakin h.uora äitinä?
Vierailija kirjoitti:
Slavofiili kirjoitti:
Noin 25-vuotiaana havaitsin toistavani samaa kaavaa: Minuun ihastuvat miehet, joilla on v-a-i-k-e-a isäsuhde sekä erittäin dominoiva äitisuhde. Eräässäkin tapauksessa äitisuhde ei sinällään haitannut, sillä äiti vaikutti pitävän minusta kovastikin, mutta kun eräänkin kerran erehdyin sanomaan erään mielestäni neutraalin havainnon äidistään, piti eksä minulle lähes kahden vuorokauden jääkauden. Äiti on pyhä. Äitiä ei arvostella.
Tajusin lopulta kaikkien eksieni leimautuvan minuun siksi, koska olen itsekin verraten äidillinen, mutta myös alistuva tossukka ja kiukunnielijä. Minulla ei olisi saanut olla negatiivisia tunteita. Ja minun olisi pitänyt hoitaa kaikki kodin asiat, toisen osapuolen joulukortteja ja laukunpakkaamisia myöten. (Syyt alistuvuuteeni ovat yltiöankarassa kotikasvatuksessani.) Tulin myös jokaisessa suhteessani jätetyksi, joskin kaikki eksät haikailivat myös takaisin.
Ratkaisin asian lopulta niin että lyöttäydyin yhteen slaavin kanssa. Heillä päin nainen saa - ja hänen pitääkin - näyttää tunteita :) Nykyisen kanssa voin hengittää. Voin olla oma itseni; minulla on, kaikesta nössöydestäni huolimatta, hyvin epäsuomalainen luonne sikäli, että kiukustun ja lepyn salamannopeasti (en siis kanna kaunaa vuosikymmeniä tai mutise pahaa oloani selän takana ja esitä silti päin naamaa että hei hyvin menee).
Ei sillä, on nykyisenkin äiti pyhä, mutta toisaalta hänen isäsuhteensa on puolestaan loistava. On ollut huojentavaa huomata, että nykyisen on hienoksi mieheksi kasvattanut ennen kaikkea hänen isänsä, niin että minun ei oikeastaan tarvitse kasvattaa enää ketään tai mitään, vaan saan vain nauttia appivanhempieni työn hedelmistä. Kippis sille! Za zdorovje!
Minun äitini on H.uora.
Hakkasi minua ja piti nälässä.
Saanko kutsua äitiäni H.uraksi?
Millaisen miehen saan?
Onko muillakin h.uora äitinä?
Äiti on pyhä. Äitiä ei arvostella.
Vierailija kirjoitti:
Slavofiili kirjoitti:
Noin 25-vuotiaana havaitsin toistavani samaa kaavaa: Minuun ihastuvat miehet, joilla on v-a-i-k-e-a isäsuhde sekä erittäin dominoiva äitisuhde. Eräässäkin tapauksessa äitisuhde ei sinällään haitannut, sillä äiti vaikutti pitävän minusta kovastikin, mutta kun eräänkin kerran erehdyin sanomaan erään mielestäni neutraalin havainnon äidistään, piti eksä minulle lähes kahden vuorokauden jääkauden. Äiti on pyhä. Äitiä ei arvostella.
Tajusin lopulta kaikkien eksieni leimautuvan minuun siksi, koska olen itsekin verraten äidillinen, mutta myös alistuva tossukka ja kiukunnielijä. Minulla ei olisi saanut olla negatiivisia tunteita. Ja minun olisi pitänyt hoitaa kaikki kodin asiat, toisen osapuolen joulukortteja ja laukunpakkaamisia myöten. (Syyt alistuvuuteeni ovat yltiöankarassa kotikasvatuksessani.) Tulin myös jokaisessa suhteessani jätetyksi, joskin kaikki eksät haikailivat myös takaisin.
Ratkaisin asian lopulta niin että lyöttäydyin yhteen slaavin kanssa. Heillä päin nainen saa - ja hänen pitääkin - näyttää tunteita :) Nykyisen kanssa voin hengittää. Voin olla oma itseni; minulla on, kaikesta nössöydestäni huolimatta, hyvin epäsuomalainen luonne sikäli, että kiukustun ja lepyn salamannopeasti (en siis kanna kaunaa vuosikymmeniä tai mutise pahaa oloani selän takana ja esitä silti päin naamaa että hei hyvin menee).
Ei sillä, on nykyisenkin äiti pyhä, mutta toisaalta hänen isäsuhteensa on puolestaan loistava. On ollut huojentavaa huomata, että nykyisen on hienoksi mieheksi kasvattanut ennen kaikkea hänen isänsä, niin että minun ei oikeastaan tarvitse kasvattaa enää ketään tai mitään, vaan saan vain nauttia appivanhempieni työn hedelmistä. Kippis sille! Za zdorovje!
Minun äitini on H.uora.
Hakkasi minua ja piti nälässä.
Saanko kutsua äitiäni H.uraksi?
Millaisen miehen saan?
Onko muillakin h.uora äitinä?
Noin 25-vuotiaana havaitsin toistavani samaa kaavaa: Minuun ihastuvat miehet, joilla on v-a-i-k-e-a isäsuhde sekä erittäin dominoiva äitisuhde. Eräässäkin tapauksessa äitisuhde ei sinällään haitannut, sillä äiti vaikutti pitävän minusta kovastikin, mutta kun eräänkin kerran erehdyin sanomaan erään mielestäni neutraalin havainnon äidistään, piti eksä minulle lähes kahden vuorokauden jääkauden. Äiti on pyhä. Äitiä ei arvostella.
Vierailija kirjoitti:
Slavofiili kirjoitti:
Noin 25-vuotiaana havaitsin toistavani samaa kaavaa: Minuun ihastuvat miehet, joilla on v-a-i-k-e-a isäsuhde sekä erittäin dominoiva äitisuhde. Eräässäkin tapauksessa äitisuhde ei sinällään haitannut, sillä äiti vaikutti pitävän minusta kovastikin, mutta kun eräänkin kerran erehdyin sanomaan erään mielestäni neutraalin havainnon äidistään, piti eksä minulle lähes kahden vuorokauden jääkauden. Äiti on pyhä. Äitiä ei arvostella.
Tajusin lopulta kaikkien eksieni leimautuvan minuun siksi, koska olen itsekin verraten äidillinen, mutta myös alistuva tossukka ja kiukunnielijä. Minulla ei olisi saanut olla negatiivisia tunteita. Ja minun olisi pitänyt hoitaa kaikki kodin asiat, toisen osapuolen joulukortteja ja laukunpakkaamisia myöten. (Syyt alistuvuuteeni ovat yltiöankarassa kotikasvatuksessani.) Tulin myös jokaisessa suhteessani jätetyksi, joskin kaikki eksät haikailivat myös takaisin.
Ratkaisin asian lopulta niin että lyöttäydyin yhteen slaavin kanssa. Heillä päin nainen saa - ja hänen pitääkin - näyttää tunteita :) Nykyisen kanssa voin hengittää. Voin olla oma itseni; minulla on, kaikesta nössöydestäni huolimatta, hyvin epäsuomalainen luonne sikäli, että kiukustun ja lepyn salamannopeasti (en siis kanna kaunaa vuosikymmeniä tai mutise pahaa oloani selän takana ja esitä silti päin naamaa että hei hyvin menee).
Ei sillä, on nykyisenkin äiti pyhä, mutta toisaalta hänen isäsuhteensa on puolestaan loistava. On ollut huojentavaa huomata, että nykyisen on hienoksi mieheksi kasvattanut ennen kaikkea hänen isänsä, niin että minun ei oikeastaan tarvitse kasvattaa enää ketään tai mitään, vaan saan vain nauttia appivanhempieni työn hedelmistä. Kippis sille! Za zdorovje!
Minun äitini on H.uora.
Hakkasi minua ja piti nälässä.
Saanko kutsua äitiäni H.uraksi?
Millaisen miehen saan?
Onko muillakin h.uora äitinä?
Mielestäni tän äidin olisi huoraamisen sijasta pitänyt ottaa moppi kauniiseen käteen ja mennä siivomaan Mäkkärin vessaa. Näin hän olisi säilyttänyt arvokkuutensa lasten silmien edessä ja todennäköisesti aviomiehensäkin. Onhan se tietenkin helpompi höpötellä, ottaa suihin ja pylsiä puolituntia kuin tehdä oikeaa työtä.
Älykkäät, keskustelutaitoiset, huumorintajuiset, mutta yleensä köyhät miehet.
Olen oikein tyytyväinen :)
Nii että äitini o hirvee huo ra... Se käy baarissa joka ilta ja tyo jonku iha kännissä olevan miehen sänkyyni, hätistää minut ulos ja alkaa nussii sitä miestä. Ja sitte tietysti alkaa kuuluu niitä hirveitä ääniä huoneestani. Joskus äiti oikein kutsuu minutkin nussii mutta kieltäydyn ja lähden ystävälleni tai jtn. Yleensä kun tulen kotiin ( noin tunnin päästä koska on yö ) he ovatkin siirtyneet olohuoneen sohvalle. Meidän äiti-tytär suhde on ihan paskana. Se riitelee mun kanssa aivan sairaana ..
Orvot ja homot. Ihan perseilijätkin.
Vierailija kirjoitti:
Nii että äitini o hirvee huo ra... Se käy baarissa joka ilta ja tyo jonku iha kännissä olevan miehen sänkyyni, hätistää minut ulos ja alkaa nussii sitä miestä. Ja sitte tietysti alkaa kuuluu niitä hirveitä ääniä huoneestani. Joskus äiti oikein kutsuu minutkin nussii mutta kieltäydyn ja lähden ystävälleni tai jtn. Yleensä kun tulen kotiin ( noin tunnin päästä koska on yö ) he ovatkin siirtyneet olohuoneen sohvalle. Meidän äiti-tytär suhde on ihan paskana. Se riitelee mun kanssa aivan sairaana ..
Äidilläsi on oikeus omaan seksielämään.
Vähän kunnioitusta, please
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Slavofiili kirjoitti:
Noin 25-vuotiaana havaitsin toistavani samaa kaavaa: Minuun ihastuvat miehet, joilla on v-a-i-k-e-a isäsuhde sekä erittäin dominoiva äitisuhde. Eräässäkin tapauksessa äitisuhde ei sinällään haitannut, sillä äiti vaikutti pitävän minusta kovastikin, mutta kun eräänkin kerran erehdyin sanomaan erään mielestäni neutraalin havainnon äidistään, piti eksä minulle lähes kahden vuorokauden jääkauden. Äiti on pyhä. Äitiä ei arvostella.
Tajusin lopulta kaikkien eksieni leimautuvan minuun siksi, koska olen itsekin verraten äidillinen, mutta myös alistuva tossukka ja kiukunnielijä. Minulla ei olisi saanut olla negatiivisia tunteita. Ja minun olisi pitänyt hoitaa kaikki kodin asiat, toisen osapuolen joulukortteja ja laukunpakkaamisia myöten. (Syyt alistuvuuteeni ovat yltiöankarassa kotikasvatuksessani.) Tulin myös jokaisessa suhteessani jätetyksi, joskin kaikki eksät haikailivat myös takaisin.
Ratkaisin asian lopulta niin että lyöttäydyin yhteen slaavin kanssa. Heillä päin nainen saa - ja hänen pitääkin - näyttää tunteita :) Nykyisen kanssa voin hengittää. Voin olla oma itseni; minulla on, kaikesta nössöydestäni huolimatta, hyvin epäsuomalainen luonne sikäli, että kiukustun ja lepyn salamannopeasti (en siis kanna kaunaa vuosikymmeniä tai mutise pahaa oloani selän takana ja esitä silti päin naamaa että hei hyvin menee).
Ei sillä, on nykyisenkin äiti pyhä, mutta toisaalta hänen isäsuhteensa on puolestaan loistava. On ollut huojentavaa huomata, että nykyisen on hienoksi mieheksi kasvattanut ennen kaikkea hänen isänsä, niin että minun ei oikeastaan tarvitse kasvattaa enää ketään tai mitään, vaan saan vain nauttia appivanhempieni työn hedelmistä. Kippis sille! Za zdorovje!
Minun äitini on H.uora.
Hakkasi minua ja piti nälässä.
Saanko kutsua äitiäni H.uraksi?
Millaisen miehen saan?
Onko muillakin h.uora äitinä?Mielestäni tän äidin olisi huoraamisen sijasta pitänyt ottaa moppi kauniiseen käteen ja mennä siivomaan Mäkkärin vessaa. Näin hän olisi säilyttänyt arvokkuutensa lasten silmien edessä ja todennäköisesti aviomiehensäkin. Onhan se tietenkin helpompi höpötellä, ottaa suihin ja pylsiä puolituntia kuin tehdä oikeaa työtä.
Siivoamaan mäkkärin vessaa????
Vierailija kirjoitti:
Nii että äitini o hirvee huo ra... Se käy baarissa joka ilta ja tyo jonku iha kännissä olevan miehen sänkyyni, hätistää minut ulos ja alkaa nussii sitä miestä. Ja sitte tietysti alkaa kuuluu niitä hirveitä ääniä huoneestani. Joskus äiti oikein kutsuu minutkin nussii mutta kieltäydyn ja lähden ystävälleni tai jtn. Yleensä kun tulen kotiin ( noin tunnin päästä koska on yö ) he ovatkin siirtyneet olohuoneen sohvalle. Meidän äiti-tytär suhde on ihan paskana. Se riitelee mun kanssa aivan sairaana ..
Äiti on pyhä. Äitiä ei arvostella.
????????????????????????????????????????????????????????????????????????
"Porukan reppanat" ja sosiaalisesti estyneet, ilmeisesti koska olen aina ystävällinen kaikille. Toisena tyyppinä rajattomat ja päämäärättömät, mutta hyvännäköiset elämäntapaintiaanit. I just can't win.
Olen mies.
Minusta kiinnostuu yleensä naiset jotka ovat kaikenikäisiä, mutta yhteinen piirre heille on epäviehättävät kasvot ja epäviehättävä vartalo.
En ole nirso ja voisin tyytyä naiseen joka olisi edes hoikka tai treenattu, mutta yleensä aina jos nainen kiinnostuu niin hänen kroppansa on löysä tai romuluinen. On hassua, että minun taso todella treenattuna miehenä ei riitä edes juuri ja juuri ok-näköiseen hoikkaan naiseen.
Vierailija kirjoitti:
Olen mies.
Minusta kiinnostuu yleensä naiset jotka ovat kaikenikäisiä, mutta yhteinen piirre heille on epäviehättävät kasvot ja epäviehättävä vartalo.
En ole nirso ja voisin tyytyä naiseen joka olisi edes hoikka tai treenattu, mutta yleensä aina jos nainen kiinnostuu niin hänen kroppansa on löysä tai romuluinen. On hassua, että minun taso todella treenattuna miehenä ei riitä edes juuri ja juuri ok-näköiseen hoikkaan naiseen.
mutta entä jos naisen äiti on h.uora????????????????
Naimisissa oleva 36v, kotona seksiä saamaton, lihavan ja ei niin kauniin vaimon omaava, urheilullinen, komea, hauska mies.
Rauhalliset, introvertit, vähän outsiderit, välillä oudot. Olen kyllä noita itsekin.
Minuun ihastuvat aina sellaiset jäykät ja hiljaiset "takapulpetin pojat", insinöörityyppiset vakavaluonteiset erakot. Tämä on minusta outoa, sillä itse olen tunteellinen, seurallinen, energinen ja nopealiikkeinen. Nauran ja itken vuolaasti, rakastan kiivastempoisia väittelyitä ja ronskia läpänheittoa. Tylsistyn hyvin nopeasti jonkun hitaasti artikuloivan pohdiskelijan seurassa. Sellaisia vain tuntuu Suomessa riittävän. Olin yli kahdeksan vuotta sinkkuna kunnes vihdoin löysin itselleni sopivan sosiaalisen miehen.
Kerran eronneet, lapsensa hankkineet vajaa nelikymppiset urakeskeiset miehet
Minuun ihastuvat yleensä huumorintajuiset, iloiset, kivat ja pitkät / isokokoiset miehet. Olen itse viisikymppinen, kohtalaisen sirorakenteinen, keskipituinen, hyväntuulinen nainen. Lähetän ilmeisesti ympäristööni positiivista signaalia, koska saan aika paljon huomiota vastakkaiselta sukupuolelta. Olen mielestäni itsekin kivannäköinen, joten kai sekin vaikuttaa asiaan.