Millaiset miehet ihastuvat sinuun?

minua vanhemmat miehet

Vierailija kirjoitti:

Kaljut, tatskatut, pahikset, ja pitkät miehet. Mielelläni annan vihreää valoa tällaisille miehille.

Kiltit, keski pituiset, paksu hiuksiset ja tatskaamattomat miehet ällöttää. Ei jatkoon.

Tälle löytyy varmaan ihan selkeä syy.  XD

Pienet, keski-ikäiset ja kaljupäiset bodarit.

Vaimomateriaalia etsivät älykkäät miehet. Vaikutan ilmeisesti kiltiltä ja kunnolliselta nörttinaiselta (jota toki olen, mutta se ei ole koko totuus).

Yleensä melko pinnalliset, kunnes avaan suuni kun kyllästyn esittämään tyhmää, mielipiteetöntä, mielistelijää, jota miehet (minuun ihastuvat) ilm. arvostavat naisessa ja ilmeisesti ulkoisesti sellaista sitten muistutan, lyhyt ihastus.

Yhdistävä tekijä entisissä, dominoiva, itsevarma jopa itserakas olemus, kaikkien kaveri, kaksin todella kontrolloivia.

En tiedä kertooko se miesten mausta vai minun vai millaiset sitten lähestyvät. Itse ole liian ujo aloitteisiin, joten ujot harvemmin kiinnostuvat minusta tai ainakaan eivät tee aloitteita, jos olisivatkin ihastuneita, joten mahdolliset ihastukset jäävät huomaamatta.

Sinkku jo pitkään ihan syystä.

Vähän kaikenlaiset, enimmäkseen taiteelliset tyypit ja vielä tarkemmin ajateltuna muusikot. Kaikista tapailemistani ihmisistä kaksi ei ole tehnyt mitään musiikkiin liittyvää, nykyinen mies taas on kitaristi.

Myös jostain syystä turvallisuusalan tyypit ovat hakeutuneet seuraani (ilman vastakaikua kylläkin), on ollut palomiehiä, rauhanturvaajia, vartijoita jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina tämmöisiä lukiessa mietin, että miten kertakaikkiaan voin olla niin ruma/vastenmielinen ettei minuun ole kukaan ikinä ollut ihastunut (31 v. nyt, tuskin se suosio siitä suurenee). Tai edes kiinnostunut millään lailla. Onneksi ainakin muutama kohtalontoveri näyttää löytyvän. Miten te jaksatte?

Et voi mitenkään tietää, onko joku ollut sinuun ihastunut tai ei. Oletko tehnyt aloitteita miehille?

Eipä sitä tietenkään voi varmuudella tietää, mutta esim. katseet menevät niin täysin ohi että enpä usko. Toki olen miesten kanssa jutellut, mutta ovat aina olleet niin jäätävän asiallisia etten ole mitään aloitteita tehnyt.

Tämän olen kyllä itsekin saanut huomata, että asialliset miehet eivät naisia näytä kiinnostavan. Pitäisi vissiin jollain tavalla vähän sikailla tai seksuaalisen häirinnän rajaa kokeilla, jos tahtoo naisen saada kiinnostumaan.

Eri mutta jos nainen on epävarma tai ujo, niin kyllä siinä mies saa ihastuksensa todella näyttää, että menee perille. Siksi niillä itsevarmoilla miehillä yleensä naisia on, kun sinnikkäästi näyttävät ihastuksensa ja ns. piirittävät naista jopa niillä ei lääkäri.jääkiekkoilija.rikkailla.miesmalleilla. 😉

Multa jää myös ihastukset huomaamatta, ellei sitten toinen selvästi asian ilmaise. Tulkitsen myös usein että jos toinen ei jatkuvasti viestittele tai muulla tavoin tee selväksi että on kiinnostunut, niin että ei olisi kiinnostunut, koska olen tottunut siihen, että ne kiinnostuneet miehet sen kiinnostuksen kyllä näyttävät.

...mutta on täysin eri asia seksuaalisesti häiritä ketään, kuin se että tekee selväksi että on ihastunut!

Avomieheni on:

huomaavainen, ystävällinen, avulias, kätevä, järjestelmällinen, huumorintajuinen, raamikas, komea.

Minä olen:

kärsimätön, ailahtelevainen, helposti ärsyyntyvä, nipottaja, ei järjestelmällinen, tavallisen näköinen ja kokoinen- ja tuo mies on kestänyt minua 8 vuotta ja sanoo jopa rakastavansa minua..?

Olin nuorena uskomattoman kaunis nainen, mutta silti minulla oli suuria vaikeuksia löytää itselleni hyvää aviomiestä. Olin niin kaunis, että kun kerroin uudessa työpaikassa naispuolisille kollegoille , että en meinaa löytää miestä itselleni, niin he purskahtivat nauruun, kun luulivat, että pilailen. Mitta en minä pelaillut. Vedin kuin "liimapaperi" puoleeni varattuja miehiä. Siis naimisissa olevia ukkomiehiä. Aina kun tutustuin ja ihastuin johonkin mukavaan mieheen, ja aloimme tapailemaan, niin eikös kohta paljastunut, että miehellä onkin vaimo ja lapset jossain. Aina kuvio oli sama. Käytiin treffeillä, esim. leffoissa, ravintoloissa syömässä, baarissa yhdessä bailaamassa jne. Sitten miehen olikin aika tulla ensimmäistä kertaa minun luokse kylään. Kun oltiin muutaman kerran oltu minun luona, oli sitten miehen vuoro esitellä oma asuntonsa. Ja aina silloin juttu meni vaikeaksi. Siis aina sama juttu. Miehet alkoivatkin yhtäkkiä keksiä mitä ihmeellisempiä tekosyitä, mikseivät he voi vuorostaan kutsua minua heille kylään. Ja lopulta aina selvisi, että ovat varattuja. Varatut ukkomiehet passitin hevon kuuseen. En suostunut toiseksi naiseksi, halusin oman miehen. Lopulta kävi tuuri, ja löysin kuin löysinkin oman miehen, joka oikeasti alkoi olemaan yhdessä kanssani, eikä taustalla ollut vaimoa ja lapsia. Loppu hyvin, kaikki hyvin, mutta jonkilainen "trauma" siitä jäi, että minuun ihastuivat vain ukkomiehet.

Ulkomaalaiset tavalliset naiset. Pohjoismainen tasa-arvo malli rankataan niin korkealle, että jos miehenä vaan osoittaa, että myös puhuu ja ottaa toista huomioon, ihastus syntyy nopeasti. Monessa maassa naisen asema kun on niin kehno.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä melko pinnalliset, kunnes avaan suuni kun kyllästyn esittämään tyhmää, mielipiteetöntä, mielistelijää, jota miehet (minuun ihastuvat) ilm. arvostavat naisessa ja ilmeisesti ulkoisesti sellaista sitten muistutan, lyhyt ihastus.

Yhdistävä tekijä entisissä, dominoiva, itsevarma jopa itserakas olemus, kaikkien kaveri, kaksin todella kontrolloivia.

En tiedä kertooko se miesten mausta vai minun vai millaiset sitten lähestyvät. Itse ole liian ujo aloitteisiin, joten ujot harvemmin kiinnostuvat minusta tai ainakaan eivät tee aloitteita, jos olisivatkin ihastuneita, joten mahdolliset ihastukset jäävät huomaamatta.

Sinkku jo pitkään ihan syystä.

Kuka täällä ala peukuttaa kaikkia viestejä? ja miksi?

Mä unohdin lisätä tähän myös saman, minkä huomasin jo jonkun kirjoittaneen, kaikilla eksillä ollut todella dominoiva äitisuhde, ns äidinpoikia ja isäsuhde ollut huono tai ei isää ollenkaan.

Kaikki nuoret kollit, ihmettelen kyllä miksi? En ole mikään helppo nakki, ikääkin niin vietävästi, luulevat aina puolet nuoremmaksi. " kuusikymmentä"

Sellaiset, jotka haluavat taloudellista tukea. Asuntoni ydinkeskustassa kiinnostaa. Miehet, jotka eivät ole näistä asioista tietoisia eivät kiinnostu minusta. Olen 4-kymppinen kuiva ja harmaa nainen. Kuitenkin tuttavapiirin kautta puskee esiin aina joku mies, joka haluaa kokeilla onneaan. 

Parempi olla yksin kuin jonkun ukkoreppanan lypsylehmä. 

Sellaiset miehet joista en itse ole kiinnostunut, valitettavasti. Minkäs teet, näillä mennään sinkkuna.

Olen huomannut, että lyhyet miehet ilmaisevat ihastuksensa avoimemmin ja nopeammin, vaikka olisivatkin ujohkoja. Kaikki seurustelukumppanini ovat olleet tosi pitkiä (190 paikkeilla), mutta suhteet ovat alkaneet eri tavoin kuin miten lyhyet miehet minua lähestyvät. Itse olen 172 cm ja tomeran oloinen, tykkään kyllä laihoista (vs. lihaksikkaat) miehistä mutta jos laiha mies on itseäni lyhyempi, niin naisellisuuteni kokee pahan kolauksen.

Perusjampat pitävät minua koppavana ja luulevat, että kaikki miehet kiinnostuvat minusta. He siis eivät kiinnostu. Omanlaiseni, luovat, miehet taas eivät näytä välittävän näin erikoisista naisista vaan valitsevat aina sen tavallisen nätin tytön. En tiedä oikein, mikä minuun ihastuneita yhdistäisi, ehkä lähiötaustaiset katukulttuurimiehet? :D 

Nuorempana vähän kaikenlaiset ihastuivat minuun komeista bändimiehistä hiljaisiin nörtteihin, mutta silloin laittauduin enemmän, pukeuduin näyttävämmin / paljastavammin ja olin hyvin flirtti.

Nykyään pitkässä parisuhteessa en enää ole flirtti ja vaatteetkin ovat muuttuneet peittävämpään suuntaan, joten ihastujat ovat mukavia ja fiksuja puolituttuja, joiden kanssa olen ollut opintojen tms kautta tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 38v, ei lapsia, hyvässä kunnossa fyysisesti, liikunnallinen, peruskohtelias ja ystävällinen. 60+ ja jopa 70+ papparaiset kiinnostuu. En ymmärrä, mitä helv... noi papat luulee oikeasti. Kuten joku aiempi kommentoija sanoi hyvin, varmaan etsivät omaishoitajaa. Mutta todellisuudentaju ihan heillä heikentynyt. Ymmärtäisin vielä, jos olisivat edes tosi rikkaita ja sillä yrittäisivät (en kiinnostuisi siltikään) mutta ei, ihan peruspulliaisia ovat. Surullista on, että taatusti monet heidän ikäiset naiset etsivät kumppania mutta papat katsovat yli 20 vuotta nuorempia. No, siinpäs jäävät yksin ruikuttamaan.

Kuullut samasta.

Ihan mielenkiinnosta, missä kohtaat noita ”papparaisia”?

Sekä nettideittailussa (mulla on profiili e-kontaktissa) ja teen aspa-työtä, siellä myös papat tulee yrittämään kun tulkitsevat normaalit käytöstavat kiinnostukseksi tai rohkaisuksi. Samoin salilla etenkin sunnuntaisin kun salilla käy vähän harvemmin treenaavaa väestönosaa, on papat tulleet yrittämään. Silloin oikeasti tekisi mieli sanoa, että katsopa pappa peiliin. Ja muutenkin salilla pokailu ihan älyttömän huonoa salietikettiä.

Netissä jos joku papparainen laittaa viestiä, saatan vastata takaisin, että kiitos viestistä ja onnea seuranhakuun, mutta etsin maksimissaan 45v miestä, en isäni ikäistä. Vinkkaan myös, että omassa ikäluokassa saattaisi heillä löytyä enemmän viestiä. On yllättävää, miten monet vastaa takaisin, että "olenhan minä ikäistäni nuoremman näköinen ja viriili, ja siksi pitäisi olla nuori nainen"... juuh, tosi nuorekasta kun posket ja heltta kaulassa roikkuu ja päässä heiluu muutama harva harmaa haiven.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostun itse söpöistä, hoikista nörteistä. Sellaisista älykkäistä, vähän juroista miehistä, joilla on sydän kultaa ja joissa on myös ripaus feminiinisyyttä ja hoivaviettiä.

Minusta kiinnostuvat fyysiset, itsevarmat lihasmöykyt. Sellaiset jotka ovat hyyyvin erilaisia kuin minä: ennen kaikkea ekstrovertteja. Yhteistä meillä saattaisi olla ronski huumori, seksihalut ja satunnaiset konsolipelit, mutta syvää suhdetta taas voisi olla vaikea rakentaa. Möykkyjen uskollisuuteen on myös vaikea luottaa.

Harmikseni suhteet söpöihin nörtteihin ovat usein kaatuneet siihen, että he eivät koe olevansa suhteen "äijiä", eivätkä koe minua tarpeeksi naiselliseksi. Olen siis pieni ja tavallaan feminiininen nainen, mutta melko timmi ja lihaksikas ja kiinnostunut epänaisellisista jutuista. Joskus hauikseni on ollut esim. miestä paksumpi vaikka se on tavallaan sangen ohut (miehellä ei vaan ollut yhtään lihasta). Huomasin, että häntä haittasi.

Macho-ukkoja ei haittaa. Heille olen edelleen ultra-feminiininen, mutta varustettu kivoilla oudoilla lisäominaisuuksilla. Harmi, että itse kyllästyn esim. macho-möykkyjen seksin tuputtamiseen. Minulla on korkeat halut, mutta vaadin seksiltä myös aistikkuutta mitä löytyy yleensä herkistä, usein valitettavan huonohaluisista miehistä.

Oi kuvailit juuri unelmamieheni noilla macho-möykyillä, mutta harmi kun en ole sellaista löytänyt, eikä kukaan tuollainen edes ole ollut musta kiinnostunut. Sen sijaan ne herkät "söpöt" nörtit lähinnä kiinnostuu. Mulle toimisi hyvin paljolti fyysinen suhde tuollaisen lihaskimpun kanssa, syvälliset keskustelut hoidan omien kavereideni kanssa.

Yli 40v miehet. Oon 18v lähtien baarissa saanut yli 40v miesten kehuja ja flirttiä ja suoria "mennään naimisiin" tokaisuja.

Oon kysynyt miksei oman ikäiset iske minua ni ne on kaikki sanonut "ne ei tiiä vielä sun arvoo!!"

Kiva

Minulla selkeästi on "tyyppi", tajusin sen pari päivää sitten. Nämä siis aivan ilmeisesti ihastuvat minuun, mutta kylläpä näköjään tällainen kokonaisuus kiehtoo myös minua:

Innostuva, kätevä käsistään, keskusteleva, ysärimusaa arvostava, jääräpäinen, huolehtiva, seksuaalisesti innokas ja kokeilunhaluinen, maanläheinen, tarkka, kalju tai kaljuuntuva, välttelevän kiintymyssuhteen omaava (ja siksi miellyttämishaluinen), romanttinen.

Siinä miessuhteeni tiivistettynä 🤦.