Miksi uusissa asunnoissa ei ole kunnon olohuonetta?

Mä tykkään isoista vessoista, sellanen tuntuu ihan luksukselta. Pesukone mahtuu hyvin toisin kuin mun entisen yksiön koppiin.

Vierailija kirjoitti:

Portaita ei lasketa neliöihin. 

Kyllä lasketaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän mua häiritsee uusien kerrostaloasuntojen neliöt. Kuka mahtuu asumaan 38 neliöisessä kaksiossa? Pari ystävää asuu, yksi pariskuntakin. Ahdasta on. Makkari erotetaan olohuoneesta liukuovilla.. Ei mitään omaa rauhaa.

Me ostettiin lapselle tällainen opiskelukämpäksi. Minusta nuo liukuovet ovat juuri hyvät, eivät tarvitse ympärilleen tilaa kuten tavalliset ovet. Toinen olohuoneen ja makuuhuoneen välisistä liukuovista menee seinän sisään, samaten vaatehuoneen liukuovi. Neliöitä on sen verran, että yksin mahtuu mukavasti, kaksin asuessa on jo vähän ahtaampaa mutta ei niin paljon, että tarvitsisi heti isompaan muuttaa. Riippuu paljon siitä, paljonko on haalittu tavaraa. 

Miehen kanssa asuttiin alkuun miehen poikamiesboksissa, joka sekin oli alle 40-neliöinen. Ihan ruhtinaallisesti mahduttiin ja monesti kaipaan tuota aikaa, kun oltiin koko ajan puhe-etäisyydellä. Silloin oltiin nuoria eikä oltu ehditty haalia niin paljon tavaraa. 

Mun miehellä oli tuommoinen kaksio 43m2 kun tavattiin, itsellä normi kaksio vm 1983. Miehen kaksiossa oli makkarissa liukuovet molemmissa päissä, keskellä huonetta oli sänky joka oli päädyistä kiinni seinässä, makkarissa tyhjää lattiaa siis sängyn molemmin puolin n. metri :D Eteisessä ja makkarissa seinäkaapit, mitään muita kaappeja ei kämppään mahtunut, ei meidän molempien vaatteet  ei olis mahtunut noihin kaappeihin millään. Olkkari pieni, sohva, sohvapöytä ja tv-taso, keittiö siinä jatkona. Lisäksi joutuisi käyttää korvatulppia kun toinen liukuoven takana katsomassa tv:tä. Omassa kämpässäni järkevä pohjaratkaisu, erillinen makkari ja eteinen ja olkkari, keittokomero, mut neliöitä vaan 50, päätettiin sit myydä omat ja ostaa yhteinen rivitalokolmio, josta kirjoitin ylempänä. Ja kyllä ne portaat lasketaan neiliöiksi, eli asumisneliöitä on n. 70 jos portaita ei lasketa.

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehdit itse asuvat vanhoissa jugendasunnoissa ja suunnittelevat muille tuollaista roskaa.

Arkkitehdit suunnittelisivat kyllä huomattavasti mieluummin viihtyisiä ja toimivia koteja, mutta minkäs teet, kun grynderihän sen määrää paljonko neliöitä on käytettävissä (aina ehdoton minimi) ja jopa sen, minkälainen tilajärjestys on. 

Kun tarpeeksi monta kertaa joutuu jäämään ylitöihin viilaamaan juustohöylällä pois "ylimääräistä" kymmentä senttiä huoneiston tiloista, oppii minkälainen koppi menee suoraan läpi. Kaikilla arkkitehdeilla on parempia pohjia pöytälaatikossa, tai nykyään muistitikulla, mutta eivät ne grynderituotannossa toteutukseen asti pääse. 

Vierailija kirjoitti:

Enemmän mua häiritsee uusien kerrostaloasuntojen neliöt. Kuka mahtuu asumaan 38 neliöisessä kaksiossa? Pari ystävää asuu, yksi pariskuntakin. Ahdasta on. Makkari erotetaan olohuoneesta liukuovilla.. Ei mitään omaa rauhaa.

Mies asuu 80 luvun ku kaksiossa, 60 neliötä ja kaksi ruhtinaallisen kokoista huonetta ja erillinen keittiö sekä iso eteinen. Nykyään tuonkokoiset uudet on järjestään kolmioita tai neliöitä minimaalisen kokoisilla huoneilla ja hinnat pilvissä.

Itse muutin juuri uudehkoon 45 neliöiseen kaksioon, tämä nyt juuri ja juuri menee yksinasuessa. Silti piti luopua monista rakkaista huonekaluista, kun eivät vaan mahtuneet pohjaratkaisun takia. Edellinen kämppä oli vain hieman isompi neliöissä, mutta pohjaratkaisu paljon järkevämpi joten olohuone ja makkari olivat oikeasti tilavia. Harmi että piti muuttaa, mutta sijainti oli hankala.

Minäkin asuin yksin yli 40 neliön kaksiossa, kun etsimme poikaystävän kanssa yhteistä vuokra-asuntoa. Meille yritettiin tarjota juuri valmistuneesta talosta 38 neliön "kaksiota"... Päätimme muuttaa lopulta 80-luvun luhtikaksioon, jossa on 60 neliötä. Tilaa on mukavasti, kun keittiöön mahtuu pöytä, ja makuuhuoneessa sängyn ympäri pääsee kävelemään. En haluaisi pitää sänkyä niin, että toinen kylki olisi seinässä kiinni. Vielä kun olisi vaatekaappien ovet liukuovia, niin saisi lisää tilaa.

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinäkin tulet joskus vanhaksi ja tarvitset tilaa asunnossa rollaattorin kanssa liikkumiseen.

Tai jopa pyörätuolin.

Juu, mutta jos se asunto on talossa, johon ei pääse pyörätuolilla/rollaattorilla, niin kyllä minä sen joudun myymään vaikka se olisi kuinka esteettömästi rakennettu, ja muuttamaan sellaiseen taloon, johon minulla on mahdollista päästä sisään. Aivan naurettavaa pelleilyä että säädöksiä sovelletaan sokeasti joka ikiseen kohteeseen.

Jos talo on rakennettu nykymääräysten mukaan niin sinä pääset aivan taatusti myös sinne sisään. Tai jos et niin rakennusvalvonta on tyrinyt kohteen kanssa.

Omistan yksiön Helsingin keskustassa talosta, josta ei millään vääntämisellä saa pyörätuoliystävällistä. Eikä se ole suinkaan ainoa tällainen talo laatuaan. Rakennusvuosi 1910. Onneksi tein oman remonttini juuri ennen kuin nämä uudet määräykset tulivat voimaan, nykyään nimittäin voi käydä niin että puolet pienen yksiön neliöistä on pakko tehdä kylpyhuoneeksi, vaikka taloon ei pääse edes pyörätuolilla sisään! Onko mielestäsi järkevää?

t. sama

Jos vanha asunto saneerataan, niin sitä ei koske samat määräykset kuin uusia asuntoja. Ei kenenkään tarvitse käydä kylpyhuonettaan suurentamaan niin, että siellä mahtuu pyörimään pyörätuolilla.

Muutenkin nykyinen laki on sellainen, että liikkunisesteisille suunnitelluissa asunnoissa pyörähdysympyrän tulee olla 1500mm, mutta kaikissa muissa 1300mm. Tämä ei koske vanhoja rakennuksia, kuten sinun 1910-luvulla rakennettua asuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Joku arkkitehtihän täällä avautui, että pitää piirtää hulluja asuntoja, jotta saadaan maksimoitua rakennettavat asunnot ja rakentajien voitto ja sitten pitää vielä yrittää piirtää riittävän hämäävät havainnekuvat, että joku erehtyisi ostamaan täysin hullun asunnon. 

Vähän luulen että suurin syy tähän suuntaukseen on ASUNTOSIJOITTAJAT, jotka ahneuksissaan näitä huumorilla suunniteltuja kämppiä ostaa. Sitten vuokraavat niitä sikahinnoilla toisille, parhaassa tapauksessa valtion piikkiin, eivätkä itse joudu koskaan kärsimään typerästä suunnittelusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehdit itse asuvat vanhoissa jugendasunnoissa ja suunnittelevat muille tuollaista roskaa.

Arkkitehti on töissä rakennusliikkeellä, joka sanoo että nämä kaikki huoneet pitää mahduttaa 15 neliötä liian pieneen tilaan, jotta rakentaminen on halvempaa, ja voimme silti pyytää isomman hinnan.

Tyhmä ei ole joka pyytää vaan tyhmä on se joka maksaa noita hintoja rakennusliikkeille.

Asun itse vanhemmassa ja halvemmassa talossa, muun muassa, koska en halua kontata parisängyn seinänpuolelle, en halua mennä parvekkeelle lapsen makuuhuoneen kautta, ja haluan että keittiö ei ole olohuoneessa.

TÄMÄ!

Monilla tuntuu unohtuvan, että pienet huoneet johtuvat asunnon vähäisestä kokonaisneliömäärästä. Eli nykyiset kolmiot vastaa entisajan kaksioita neliöiltään --> voidaan myydä kalliimmaalla (koska kolmio). Ja voitot käärii rakennusliike. Tännekin linkatut huonot pohjat on pääasiassa juuri näitä, missä on liikaa huoneita neliöihin nähden eli vaikka miten päin suunnittelisi, niin ei se paremmaksi muutu, jos yhtä huonetta ei oteta pois.

Syyttävä sormi siis arkkitehdin sijaan rakennusliikkeisiin, jotka pakottavat suunnittelemaan liian pieniä asuntoja.

(Asia tietenkin erikseen, jos neliöitä on paljon, mutta käytetty väärin, esim. omakotitalossa.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehdit itse asuvat vanhoissa jugendasunnoissa ja suunnittelevat muille tuollaista roskaa.

Arkkitehdit suunnittelisivat kyllä huomattavasti mieluummin viihtyisiä ja toimivia koteja, mutta minkäs teet, kun grynderihän sen määrää paljonko neliöitä on käytettävissä (aina ehdoton minimi) ja jopa sen, minkälainen tilajärjestys on. 

Kun tarpeeksi monta kertaa joutuu jäämään ylitöihin viilaamaan juustohöylällä pois "ylimääräistä" kymmentä senttiä huoneiston tiloista, oppii minkälainen koppi menee suoraan läpi. Kaikilla arkkitehdeilla on parempia pohjia pöytälaatikossa, tai nykyään muistitikulla, mutta eivät ne grynderituotannossa toteutukseen asti pääse. 

Minä graafisena suunnittelijana ja kuvittajana usein ajattelen työni olevan turhauttavaa, mutta kyllä arkkitehdit taitavat sittenkin vetää vieläkin lyhyemmän tikun. :/

Köyhät saa olla onnellisia että on katto päänpäällä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehdit itse asuvat vanhoissa jugendasunnoissa ja suunnittelevat muille tuollaista roskaa.

Arkkitehti on töissä rakennusliikkeellä, joka sanoo että nämä kaikki huoneet pitää mahduttaa 15 neliötä liian pieneen tilaan, jotta rakentaminen on halvempaa, ja voimme silti pyytää isomman hinnan.

Tyhmä ei ole joka pyytää vaan tyhmä on se joka maksaa noita hintoja rakennusliikkeille.

Asun itse vanhemmassa ja halvemmassa talossa, muun muassa, koska en halua kontata parisängyn seinänpuolelle, en halua mennä parvekkeelle lapsen makuuhuoneen kautta, ja haluan että keittiö ei ole olohuoneessa.

TÄMÄ!

Monilla tuntuu unohtuvan, että pienet huoneet johtuvat asunnon vähäisestä kokonaisneliömäärästä. Eli nykyiset kolmiot vastaa entisajan kaksioita neliöiltään --> voidaan myydä kalliimmaalla (koska kolmio). Ja voitot käärii rakennusliike. Tännekin linkatut huonot pohjat on pääasiassa juuri näitä, missä on liikaa huoneita neliöihin nähden eli vaikka miten päin suunnittelisi, niin ei se paremmaksi muutu, jos yhtä huonetta ei oteta pois.

Syyttävä sormi siis arkkitehdin sijaan rakennusliikkeisiin, jotka pakottavat suunnittelemaan liian pieniä asuntoja.

(Asia tietenkin erikseen, jos neliöitä on paljon, mutta käytetty väärin, esim. omakotitalossa.)

Syyttävin sormi kaupungin kaavoitukseen, koska siellä voidaan vaatia asioita. Nyt he haluavat nuolla gryndereitä ja ovat varmaan itse asuntosijoittajia myös.

Vantaahan alkoi vaatia myös perheasuntoja rakennettavaksi. Monessa taloyhtiössähän suurin asunto voi olla todellea pieni. Asuntoni on suurin 75 huoneiston yhtiöstä ja on 55,5 m2. Onneksi sentään kaksio, ettei ole pakkoväännetty kolmioksi. 

YIT:n sivuilla chat-myyjä tiedusteli, löytyikö mitään. Totesin, että heidän tällä hetkellä rakentamansa asunnot ovat rikos ihmisyyttä vastaan, joten ei pysty toteuttamaan ostohalujaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas en ymmärrä miksi yhdessä kylpyhuoneessa on oltava kaksi suihkua!

Tai vessassa kaksi lavuaaria malliin Aamerica. Montako sielä kerralla häärii?

sitäkin ovat tänne jotkut apinoineet.

Meillä enimmillään neljä yhtä aikaa ja kyllä on tila kortilla. Tästä tietysti pääsisi kun laittaisi joka makuuhuoneeseen oman kylpyhuoneen, kuten amerikassa ;)

Kuka pärjää kylpyhuoneessa yhdellä suihkulla tai sillä yhdellä kommuunilavuaarilla? Joku sinkkumies varmaankin.

Meidän perhe on tähän asti pärjännyt kylppärissä yhdellä suihkulla. Perheessä kaksi aikuista ja kaksi lasta. Remontoimme vanhan kylppärin ja usealta taholta ehdotettiin, että laittaisimme kylppäriin kaksi suihkua, kun sinne saisi juuri ja juuri ne mahtumaan. Sitä perusteltiin esimerkiksi sillä, että lapset tykkäävät käydä yhdessä suihkussa. Ööö, joo varmaan nyt vielä kun tyttö on 7 ja poika 5, mutta ei ne kyllä kovin montaa vuotta enää yhdessä suihkussa käy.

Vierailija kirjoitti:

YIT:n sivuilla chat-myyjä tiedusteli, löytyikö mitään. Totesin, että heidän tällä hetkellä rakentamansa asunnot ovat rikos ihmisyyttä vastaan, joten ei pysty toteuttamaan ostohalujaan. 

😀😀😀😀😀😀

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1900-luvun lopulle asti Suomessa rakennettiin sekä vapaarahoitteisia, että ARAVA-rahoitteisia asuntoja. ARAVA-asuntojen suunnitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota. Suunnittelijan piti olla pätevä ja kokenut korkeakouluarkitehti  Suunnittelua ohjasivat hyvinkin tiukat määräykset, joissa määriteltiin huoneiden lukumäärä ja koko eri kokoisissa asunnoissa, säilytyskalusteiden metrimäärä, huoneiden kalustettavuus ja yhteydet eteistiloihin, kylpyhuoneen / WC-tilojen mitoitus jne. Nämä asiat opetettiin jo arkkitehtien koulutusvaiheessa. Suunnitelmat piti hyväksyttää Asuntohallituksessa ennen rakentamisen aloitusta. 

Järjestelmä takasi valtion takaamille asunnoille hyvän laatutason ja toimivuuden.

Ns. "kovan rahan" asuntoja määräykset eivät koskeneet.

2000-luvulla Asuntohallitus lakkautettiin ja suunnittelu villiintyi. Rakennusliikkeet palkkasivat kohteiden suunnitteluun halvimman suunnittelutarjouksen jättäneen toimiston, mikä on vaikuttanut asuntosuunnittelun laatuun merkittävästi.

Eräs tuttavani, arkkitehti, kertoi että hänellä on kaksi kallista harrastusta: Purjehdus ja asuntosuunnittelu.

Nykyisin asuntosuunnittelua määrittää Suomen Rakennusmääräyskokoelman G-osa, jossa ympäripyöreästi määritellään, että asunnoista pitää suunnitella viihtyisiä, valoisia ja toimivia ja "kestävän kehityksen" mukaisia.

Arkkitehtien suunnittelupalkkiot putosivat asuntosuunnittelun osalta 1990-luvun laman aikana niin, etteivät enää kattaneet palkka-, tilavuokra-, ohjelmisto- yms. kuluja ja moni arkkitehtitoimisto meni konkurssiin. Palkkiot eivät juurikaan ole nousseet tunkaan jälkeen.

Arkkitehdin saama suunnittelupalkkio uuden asunnon myyntihinnasta on n. 1%. Vastaavasti asuntovälittäjä saa samasta asunnosta 2,5 - 4,5% joka kerran kun asunto kaupataan.

Arkkitehdin tutkinto suoritetaan yliopistossa tai teknillisessä korkeakoulussa. Opintojen kesto on 7-10 v.

LKV-tutkinnon saa muutaman kuukauden etäopiskelulla ja suorittamalla LKV-kokeen.

Kamala! En tiennytkään tätä. Olen miettinyt arkkitehdiksi opiskelua, mutta pitääpä miettiä sittenkin vielä tarkemmin. Ehkä ensin kymmenen vuotta kiinteistövälittäjänä, ja sinä aikana säästetyillä rahoilla voi sitten ryhtyä harrastamaan arkkitehtuuria? :D

Arkkitehtien palkat eivät todella nykyään vastaa pitkää opiskelua eikä sitä suurta vastuuta. Jos sinulla on kykyjä, opiskele jotain muuta insinöörialaa. Tai arkkitehtina pyri kunnan päällikönvirkoihin.

Insinööri siksi, että vaikka naisena aina saa samasta työstä vähemmän palkkaa kuin mies (tai saman palkan kovemmalla työllä), niin ainakin on niin miehiset alat että palkkataso on parempi.

Höpöhöpö.

Sori käytännössä nähty juttu.

Samalla nimikkeellä tietysti voi saada saman palkan. Mutta sille nimikkeelle palkataan mies paljon nuorempana ja kokemattomampana kuin nainen. Ovat jo lähtökohtaisesti itsevarmempia hatarammilla tiedoilla.

Siinä työssä mies voi luistella aika rennosti, eikä kukaan kyseenalaista häntä. Nainen samassa hommassa joutuu tekemään todella lujasti töitä ja olemaan erittäin pätevä, että ansaitsee saman arvonannon ja ansaitsee paikkansa.

Yksi sukupuolta vaihtanut muuten joskus avautui tästä, että oli ihan itse kokenut käytännössä, vaikka teki samaa työtä.

Itse olen nähnyt käytännön työelämässä. Samaan tehtävään on valittu, peräkkäin erilaisia ihmisiä, kohtelu ollut aivan eri.

Ihan sama onko esimies mies vai nainen, kaikki jotenkin alitajuisesti pitää miestä helpommin riittävän pätevänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehdit itse asuvat vanhoissa jugendasunnoissa ja suunnittelevat muille tuollaista roskaa.

Arkkitehti on töissä rakennusliikkeellä, joka sanoo että nämä kaikki huoneet pitää mahduttaa 15 neliötä liian pieneen tilaan, jotta rakentaminen on halvempaa, ja voimme silti pyytää isomman hinnan.

Tyhmä ei ole joka pyytää vaan tyhmä on se joka maksaa noita hintoja rakennusliikkeille.

Asun itse vanhemmassa ja halvemmassa talossa, muun muassa, koska en halua kontata parisängyn seinänpuolelle, en halua mennä parvekkeelle lapsen makuuhuoneen kautta, ja haluan että keittiö ei ole olohuoneessa.

TÄMÄ!

Monilla tuntuu unohtuvan, että pienet huoneet johtuvat asunnon vähäisestä kokonaisneliömäärästä. Eli nykyiset kolmiot vastaa entisajan kaksioita neliöiltään --> voidaan myydä kalliimmaalla (koska kolmio). Ja voitot käärii rakennusliike. Tännekin linkatut huonot pohjat on pääasiassa juuri näitä, missä on liikaa huoneita neliöihin nähden eli vaikka miten päin suunnittelisi, niin ei se paremmaksi muutu, jos yhtä huonetta ei oteta pois.

Syyttävä sormi siis arkkitehdin sijaan rakennusliikkeisiin, jotka pakottavat suunnittelemaan liian pieniä asuntoja.

(Asia tietenkin erikseen, jos neliöitä on paljon, mutta käytetty väärin, esim. omakotitalossa.)

Syyttävin sormi kaupungin kaavoitukseen, koska siellä voidaan vaatia asioita. Nyt he haluavat nuolla gryndereitä ja ovat varmaan itse asuntosijoittajia myös.

Vantaahan alkoi vaatia myös perheasuntoja rakennettavaksi. Monessa taloyhtiössähän suurin asunto voi olla todellea pieni. Asuntoni on suurin 75 huoneiston yhtiöstä ja on 55,5 m2. Onneksi sentään kaksio, ettei ole pakkoväännetty kolmioksi. 

Kaavoitus ei voi puuttua asuntopohjiin, vaikka kuinka tekisi mieli. Enin on että huoneistojakaumaan, ettei tulisi pelkkiä yksiöitä.

Valitettavasti mikään laki ei kiellä huonoa asuntosuunnittelua.

Ja valitettavasti kaavoittaja ei saa kuin kuukausipalkkansa, vaikka kaavoittaisi millaisia miljoonabisneksiä muille.

T. Kaavoittaja joka ei suostu ostamaan noin huonoja asuntoja. Ja pystyy maksamaan juuri ja juuri sen oman yhden asunnon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehdit itse asuvat vanhoissa jugendasunnoissa ja suunnittelevat muille tuollaista roskaa.

Arkkitehti on töissä rakennusliikkeellä, joka sanoo että nämä kaikki huoneet pitää mahduttaa 15 neliötä liian pieneen tilaan, jotta rakentaminen on halvempaa, ja voimme silti pyytää isomman hinnan.

Tyhmä ei ole joka pyytää vaan tyhmä on se joka maksaa noita hintoja rakennusliikkeille.

Asun itse vanhemmassa ja halvemmassa talossa, muun muassa, koska en halua kontata parisängyn seinänpuolelle, en halua mennä parvekkeelle lapsen makuuhuoneen kautta, ja haluan että keittiö ei ole olohuoneessa.

TÄMÄ!

Monilla tuntuu unohtuvan, että pienet huoneet johtuvat asunnon vähäisestä kokonaisneliömäärästä. Eli nykyiset kolmiot vastaa entisajan kaksioita neliöiltään --> voidaan myydä kalliimmaalla (koska kolmio). Ja voitot käärii rakennusliike. Tännekin linkatut huonot pohjat on pääasiassa juuri näitä, missä on liikaa huoneita neliöihin nähden eli vaikka miten päin suunnittelisi, niin ei se paremmaksi muutu, jos yhtä huonetta ei oteta pois.

Syyttävä sormi siis arkkitehdin sijaan rakennusliikkeisiin, jotka pakottavat suunnittelemaan liian pieniä asuntoja.

(Asia tietenkin erikseen, jos neliöitä on paljon, mutta käytetty väärin, esim. omakotitalossa.)

Syyttävin sormi kaupungin kaavoitukseen, koska siellä voidaan vaatia asioita. Nyt he haluavat nuolla gryndereitä ja ovat varmaan itse asuntosijoittajia myös.

Vantaahan alkoi vaatia myös perheasuntoja rakennettavaksi. Monessa taloyhtiössähän suurin asunto voi olla todellea pieni. Asuntoni on suurin 75 huoneiston yhtiöstä ja on 55,5 m2. Onneksi sentään kaksio, ettei ole pakkoväännetty kolmioksi. 

Kaavoitus ei voi puuttua asuntopohjiin, vaikka kuinka tekisi mieli. Enin on että huoneistojakaumaan, ettei tulisi pelkkiä yksiöitä.

Valitettavasti mikään laki ei kiellä huonoa asuntosuunnittelua.

Ja valitettavasti kaavoittaja ei saa kuin kuukausipalkkansa, vaikka kaavoittaisi millaisia miljoonabisneksiä muille.

T. Kaavoittaja joka ei suostu ostamaan noin huonoja asuntoja. Ja pystyy maksamaan juuri ja juuri sen oman yhden asunnon.

Esim. meidän pientaloalueelle nousee viisikerroksinen kerrostalo, johon veikkaan tulevan pikkuasuntoja, vaikka ympärillä on pientaloperheasuntoja, joille myös olisi kipeästi tarvetta. Mutta kerrostalokopeista saa paremman tuoton...

Vierailija kirjoitti:

Miksi sohvaa ei voi laittaa ikkunan eteen? Eihän nyt sohva sitä ikkunaa mitenkään peitä.

Varmaan sen takia, että ikkunan alla on usein lämpöpatteri ja sitä ei saa peittää. Jos sen eteen laittaa sohvan, niin ei lämpö pääse huoneeseen. On myös kerrottu, että lämmön estyminen vaikuttaa jotenkin lämpöjen säätelyyn, niin menee koko asunnossa kaikki lämpötilat päin prinkkalaa (en osaa tarkemmin kertoa, kun en ole alan ammatilainen). Eihän lämpöpatterin eteen saisi laittaa edes verhoja, ainakaan kovin paksuja.

Pienessä huoneessa tuskin on varaa jättää patterin ja sohvan väliin tarpeeksi rakoa, niin siksi tuo on huono ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sohvaa ei voi laittaa ikkunan eteen? Eihän nyt sohva sitä ikkunaa mitenkään peitä.

Varmaan sen takia, että ikkunan alla on usein lämpöpatteri ja sitä ei saa peittää. Jos sen eteen laittaa sohvan, niin ei lämpö pääse huoneeseen. On myös kerrottu, että lämmön estyminen vaikuttaa jotenkin lämpöjen säätelyyn, niin menee koko asunnossa kaikki lämpötilat päin prinkkalaa (en osaa tarkemmin kertoa, kun en ole alan ammatilainen). Eihän lämpöpatterin eteen saisi laittaa edes verhoja, ainakaan kovin paksuja.

Pienessä huoneessa tuskin on varaa jättää patterin ja sohvan väliin tarpeeksi rakoa, niin siksi tuo on huono ratkaisu.

Se on myö sisustuksellisesti tympeä ratkaisu. Minun asunnossani ei ole lämpöpattereita, mutta henkisesti häiritsee, jos joku huonekalu on korkeammalla kuin ikkunan alareuna. Lisäksi on paljon kivempi katsoa ulos kuin tuijottaa nurkkaan tai eteiskäytävää tms. Harva haluaa ravintolassakaan istua niin, että katsoo sisäänkäyntiin, keittiöön tai wc:n suuntaan vaan kivat ikkunapöydät ovat halutuimpia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sohvaa ei voi laittaa ikkunan eteen? Eihän nyt sohva sitä ikkunaa mitenkään peitä.

Varmaan sen takia, että ikkunan alla on usein lämpöpatteri ja sitä ei saa peittää. Jos sen eteen laittaa sohvan, niin ei lämpö pääse huoneeseen. On myös kerrottu, että lämmön estyminen vaikuttaa jotenkin lämpöjen säätelyyn, niin menee koko asunnossa kaikki lämpötilat päin prinkkalaa (en osaa tarkemmin kertoa, kun en ole alan ammatilainen). Eihän lämpöpatterin eteen saisi laittaa edes verhoja, ainakaan kovin paksuja.

Pienessä huoneessa tuskin on varaa jättää patterin ja sohvan väliin tarpeeksi rakoa, niin siksi tuo on huono ratkaisu.

Se on myö sisustuksellisesti tympeä ratkaisu. Minun asunnossani ei ole lämpöpattereita, mutta henkisesti häiritsee, jos joku huonekalu on korkeammalla kuin ikkunan alareuna. Lisäksi on paljon kivempi katsoa ulos kuin tuijottaa nurkkaan tai eteiskäytävää tms. Harva haluaa ravintolassakaan istua niin, että katsoo sisäänkäyntiin, keittiöön tai wc:n suuntaan vaan kivat ikkunapöydät ovat halutuimpia. 

Ohis kysyy, että millä tavalla asuntosi lämpiää, jos ei kerran pattereita ole? En ole koskaan nähnyt asuntoa missä ei olisi pattereita.