Miksi uusissa asunnoissa ei ole kunnon olohuonetta?

Kiinnostaisi tietää, miksi on luovuttu tupakeittö-nimityksestä niiden asuntojen kohdalla, joissa keittiötä ei ole erotettu olohuoneesta edes saarekkeella. Vaikka eihän se tietysti kovin kaupunkilaiselta kuulosta. Tupakeittiöstä tulee mieleen maalaistalo. Keittiön määritelmän nämä asunnot mielestäni kuitenkin muuttavat.

Jos alun perin 'keittiö' aiemmin oli oma huoneensa (ja oikein pieni sellainen oli 'keittokomero'), niin nykyään tuo sana tarkoittaa vain keittiökalusteita; tasoa, liettä, tiskiallasta, jääkaappia ja uunia, jotka ovat rivissä olohuoneen seinällä tai eteisessä. Nykyinen 'keittiö' ei vaadi omaa huonetta. Oikein muuten ei voi selittää sitä, että erilliseksi keittiöksi nykyisin väitetään tilaa, joka vie minimaalisen olohuoneen yhden seinän. Asia on helppo havainnollistaa esim. täällä aiemmin linkatussa 40 neliön kolmiossa (Rovaniemi). Jos keittiöseinä siirrettäisiin jompaan kumpaan pienistä makuuhuoneista, niin kyseessä olisi ilmiselvä kaksio. Kukaan ei enää sen jälkeen kehtaisi väittää asuntoa kolmioksi. Nyt kun keittiöseinä on olohuoneessa (mikä ei edes ole kovin paljon isompi kuin toinen makkareista), niin se määritellään omaksi huoneekseen. 

Nurinkurista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sohvaa ei voi laittaa ikkunan eteen? Eihän nyt sohva sitä ikkunaa mitenkään peitä.

Varmaan sen takia, että ikkunan alla on usein lämpöpatteri ja sitä ei saa peittää. Jos sen eteen laittaa sohvan, niin ei lämpö pääse huoneeseen. On myös kerrottu, että lämmön estyminen vaikuttaa jotenkin lämpöjen säätelyyn, niin menee koko asunnossa kaikki lämpötilat päin prinkkalaa (en osaa tarkemmin kertoa, kun en ole alan ammatilainen). Eihän lämpöpatterin eteen saisi laittaa edes verhoja, ainakaan kovin paksuja.

Pienessä huoneessa tuskin on varaa jättää patterin ja sohvan väliin tarpeeksi rakoa, niin siksi tuo on huono ratkaisu.

Se on myö sisustuksellisesti tympeä ratkaisu. Minun asunnossani ei ole lämpöpattereita, mutta henkisesti häiritsee, jos joku huonekalu on korkeammalla kuin ikkunan alareuna. Lisäksi on paljon kivempi katsoa ulos kuin tuijottaa nurkkaan tai eteiskäytävää tms. Harva haluaa ravintolassakaan istua niin, että katsoo sisäänkäyntiin, keittiöön tai wc:n suuntaan vaan kivat ikkunapöydät ovat halutuimpia. 

Ohis kysyy, että millä tavalla asuntosi lämpiää, jos ei kerran pattereita ole? En ole koskaan nähnyt asuntoa missä ei olisi pattereita.

Mä en ole ikinä asunut talossa, jossa olisi patterit, ennen kuin muutin kerrostaloon. On ollut kattolämmitystä, lattialämmitystä ja ilmalämpöpumppua. Kattolämpö tosin oli aika tympäisevä, kun kattoon ei saanut lyödä kiinni mitään ettei riko lämmitystä. Mutta toisaalta, ei patteritkaan kovin kivoja ole, rajoittavat yllättävän paljon sisustamista. Omasta mielestä mukavin kombo oli ehkä lattialämpö plus ilmalämpöpumppu.

Aika erikoinen tuo kattolämmitys. Miten se toimii, kun tiedetään että lämpö kulkeutuu alhaalta ylöspäin?

Että katonrajassa on lämmintä, mutta lattiat kylminä?

Lattialämmitys pelittää oikein.

Se että kerrostaloissa (ja rivareissakin) on yhteinäinen eteinen/olohuone/ keittiö(saareke) johtuu osin esteettömyyslain säännöistä joissa eteisessäkin pitää pystyä kääntymään pyörätuolilla. Tällöin eteisestä tulisi suhteettoman suuri (ja kallis) tila. Ja tietty raha, seinät maksaa.

Kävin katsomassa jokin aika sitten 92 neliön omakotitaloa. Olohuoneen nurkassa ruoanlämmityssokkeli=avokeittiö. Yksi pyöreä, kurja pesuallas. Ei kaikkia astioita koneessa voi pestä. Ei laskutilaa, ei kunnolla ollut säilytyskaappeja astioille, eikä ruokatarvikkeille. Vai käykö esim. perhe gourmet-aterioilla alavariinsa ravintolassa, tilaavat pizzaa tai lämmittävät valmisruokia. Vaatehuonetta ei ollut, eikä kaappejakaan juuri vaatteille. Olen katsellut myös vanhempia asuntoja, joissa on pilattu keittiö muuttamalla se ruoanlämmitysokkeliksi. Pesutilat uusissa asunnoissa on useinkin hulppeat, ilmeisesti ajateltu, että pääasiallinen oleskelu tapahtuu siellä. Yleensäkin asuintalojen pohjaratkaisut ovat menneet ala-arvoisiksi. Ei asuntoja ole suunniteltu toimiviksi.

Arkkitehti täällä, terve vaan.

Valitettavasti se joka työn tilaa ja maksaa, saa lopulta sanella ehdot. Arkkitehti on konsultti, mutta tilaaja päättää miten rahansa haluaa käyttää. Näinhän se on ihan jokaisella alalla, turha tästä on syyllistää arkkitehteja.

(Tosin, työstä voi myös kieltäytyä, ja näin olen myös toiminut, jos tilaajan näkemys on ollut liian kaukana omasta.)

Ja toisaalta turha syyllistää myöskään tilaajia. Rakennusyritykset joutuvat toimimaan ihan samalla logiikalla kuin kaikki muutkin yritykset tässä taloudessa: maksimaalinen tuotto minimikuluilla.

Yleensä halutaan mahdollisimman monta huonetta ja toimintoa mahdollisimman pieniin neliöihin. Ja siihenhän se johtaa, että huoneiden kalustettavuus kärsii.

Rakennusmääräysten (esteettömyys) johdosta eteinen ja kylpyhuone vie usein kohtuuttoman suuren tilan.

Lisäksi rakennuksen rungon muoto/syvyys ei yleensä ole arkkitehdin vapaasti valittavissa, vaan se on syntynyt kustannuspaineiden/ kaavan/ käytettävän rakennusoikeuden/ porrashuoneratkaisun myötä . Sen seurauksena asuntopohjien perusratkaisuille ei ole paljonkaan tehtävissä, ja ikkunoiden paikatkin ovat periaatetasolla lukitut.

Kädet ovat siis useimmiten melko sidotut, ja näillä ehdoilla pitää yrittää tehdä mahdollisimman hyviä pohjaratkaisuja.

Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä, millaisia ratkaisuja täällä tehtäisiin maallikoiden toimesta, jos itse asunnon muodolle ei saisi tehdä mitään, ja huoneiden lukumäärien pitäisi pysyä ennallaan? (Ja toki, edelleen olisi täytettävä esteettömyysmääräykset.)

Sanoisin yleisesti ottaen, että arkkitehdit kyllä mielellään suunnittelisivät nykyisiä väljempiä asuntoja, esim. erillisiä keittiöitä ja suuria, monin tavoin kalustettavia huoneita.

Ei tämä rakennusfirmojen muka muodiksi tekemä keittö olohuoneen nurkassa jne. pohjaratkaisu ole edullinen muille kuin näille ahneille rakennusfirmoille itselleen. Arkkitehdithän suunnittelevat mitä vaaditaan ja tilataan. Ikkunattomia huoneita ja neliöhinnat ainakin pääkaupunkiseudulla ihan poskettomia. Vanhat hyvinhoidetut taloyhtiöt ovat helmiä näiden uusien, kuin sieniä sateella vamistuvien talojen joukossa.