Lue keskustelun säännöt.
Miksi uusissa asunnoissa ei ole kunnon olohuonetta?
23.01.2019 |
Olen katsellut uusia rivitalo- ja kerrostaloasuntoja. Vaikka neliöitä olisi yli 100 yhdessä tasossa, olohuoneet ovat olemattomia! Ja makuuhuoneetkin kapeita koppeja.
Usein olohuoneen nurkassa on avokeittiö. Ruokapöydälle on selkeä paikka. Mutta samaan tilaan tulisi sovittaa myös olohuoneen kalustus, eikä sovi millään kuin yksi pieni sohva.
Usein tilassa on isot, näyttävät ikkunat. Ainoalla ikkunattomalla seinällä on usein ovi esim. makuuhuoneeseen. Sen viereen mahtuu ehkä yksi 2h sohva. Ikkunoiden eteen nyt ei tee mieli laittaa mitään - jossain näyttelyasunnossa oli matala senkki ja sen päällä iso tv. Isot ikkunat menivät ihan hukkaan.
Miksi nuo pohjat on asunnoissa nykyisin ihan älyttömiä?
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas en ymmärrä miksi yhdessä kylpyhuoneessa on oltava kaksi suihkua!
Tai vessassa kaksi lavuaaria malliin Aamerica. Montako sielä kerralla häärii?
sitäkin ovat tänne jotkut apinoineet.
No meillä ainakin on melkein päivittäin pesuhuoneen kaksi suihkua yhtä aikaa käytössä. Kun rakennettiin oli se sellainen asia mikä tiedettiin heti että pitää olla uudessa kodissa.
Silloin sen ehkä ymmärtääkin, jos harrastaa joukolla saunomista ja on tyyliin "kylpyosasto", muttei ole mikään pienten asuntojen ratkaisu ainkaan. Melko pieniinkin kylpyhyoneisiin ovat noita viritelleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas en ymmärrä miksi yhdessä kylpyhuoneessa on oltava kaksi suihkua!
Tai vessassa kaksi lavuaaria malliin Aamerica. Montako sielä kerralla häärii?
sitäkin ovat tänne jotkut apinoineet.
Meillä enimmillään neljä yhtä aikaa ja kyllä on tila kortilla. Tästä tietysti pääsisi kun laittaisi joka makuuhuoneeseen oman kylpyhuoneen, kuten amerikassa ;)
Kuka pärjää kylpyhuoneessa yhdellä suihkulla tai sillä yhdellä kommuunilavuaarilla? Joku sinkkumies varmaankin.
Sinkkumies hyvinkin. Yhteissuihkussakäyntiäkö harrastatte? Ei taida kovin moni nykyään harjoittaa; jopa koko perheen kerralla saunomiset taitavat olla vähenemään päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas en ymmärrä miksi yhdessä kylpyhuoneessa on oltava kaksi suihkua!
Tai vessassa kaksi lavuaaria malliin Aamerica. Montako sielä kerralla häärii?
sitäkin ovat tänne jotkut apinoineet.
No meillä ainakin on melkein päivittäin pesuhuoneen kaksi suihkua yhtä aikaa käytössä. Kun rakennettiin oli se sellainen asia mikä tiedettiin heti että pitää olla uudessa kodissa.
Silloin sen ehkä ymmärtääkin, jos harrastaa joukolla saunomista ja on tyyliin "kylpyosasto", muttei ole mikään pienten asuntojen ratkaisu ainkaan. Melko pieniinkin kylpyhyoneisiin ovat noita viritelleet.
Asunnon koko ei määritä kylpyhuoneen kokoa vaan nykyiset rakennusmääräykset. Hygieniatilojen pitää olla mitoitettu myös liikuntarajoitteisille asukkaille. Asunnon kylpyhuoneessa pitää mahtua pyörimään pyörätuolilla = pyörähdysympyran halkaisijan on oltava vähintään 1,5 m.
Mua ärsyttää uusissa taloissa olohuoneet. Ensinnäkin niihin tehdään seinät ikkunoista. On latosta kattoon. En en ainakaan halua olla missään näyteikkunassa. Normaalit ikkunat olis ihan kivat. Toinen on "korkea" olohuone. Eli toisesta kerroksesta jää 30 neliötä käyttämässä ihan vain siksi, että on olohuoneessa korkeutta. Miksi? Kertokaa yksikin järkevä perustelu miksi olohuone tarvitsee korkeutta. Kolmas pieni mutta ärsyttävä juttu on lattialistat. Näyttäkää mulle lattialistojen saumat missä ei ole rakoa liitoksissa. Ei kun ei sen pitäisi olla mikään amerikan temppu. Mutta kun halutaan vain tehdä äkkiä ja nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sohvaa ei voi laittaa ikkunan eteen? Eihän nyt sohva sitä ikkunaa mitenkään peitä.
Moni haluaa siltä sohvaltakin nauttia ikkunan maisemista... tosin kun talot ovat nykyään kylki kyljessä, niin tosiaan mistä maisemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lastenhuoneetkin näkyy olevan vain äitien unelmahuoneita, lapset ei siellä leiki vaan ne pelaa tietokonepelejä, ihan turhaa mitään kauniita leikkikeittiöitä ja nukkekoteja sinne lapsia varten tehdä. Näin on nähty, lapset istuu siellä sohvalla kännykät ja pelikoneet käsissä, oma huone siellä yläkerrassa on vain näyttelyhuone.
Facebookin Moderni ja skandinaavinen sisustus -ryhmässä näkyy aika usein näitä lasten näyttelyhuoneita. Siis ei takuulla leikki-ikänen valitsis esim harmaata tai kokonaan mustavalkoista huonetta jos sais yhtään päättää. Leluja saa olla esillä pieni koppa. Kunhan mamma on tyytyväinen ja pääsee räpsimään nettiin kuvia. Ja kuin kiusaksi asetellaan johonkin hyllyn päälle sellasia lelulta näyttäviä koriste-esineitä joita ei varmasti leikkiin saa
Vierailija kirjoitti:
Miksi sohvaa ei voi laittaa ikkunan eteen? Eihän nyt sohva sitä ikkunaa mitenkään peitä.
No ehkä näissä nyt rakennettavissa asunnoissa voisi hyvin laittaakin. Kotini on rakennettu 2005 ja isoista olohuoneen ikkunoista avautuu niin kaunis näkymä, että haluan nauttia siitä sohvalta enkä olla siihen selin!
Kolme vuotta olen ahkerammin ja vähemmän ahkerasti etsinyt uudiskohdetta ja alkanut luovuttaa.
Haluan eteisen, säilytystilaa, makuuhuoneet huoneita - ei koppeja, ison olohuoneen, jonka yksi seinä ei ole keittiö, vaikka keittiö voi toki olla fiksusti olohuoneen yhteydessä, tilaa pyykkihuollolle, pihan, jossa on ruohoa (koiralle), valoisuutta mutta en sisään katsovia naapureita. Liikaa vaatimuksia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaset katttolamput pitää olla että nissä voi vetää ku tarzan viidakossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas en ymmärrä miksi yhdessä kylpyhuoneessa on oltava kaksi suihkua!
Tai vessassa kaksi lavuaaria malliin Aamerica. Montako sielä kerralla häärii?
sitäkin ovat tänne jotkut apinoineet.
No meillä ainakin on melkein päivittäin pesuhuoneen kaksi suihkua yhtä aikaa käytössä. Kun rakennettiin oli se sellainen asia mikä tiedettiin heti että pitää olla uudessa kodissa.
Silloin sen ehkä ymmärtääkin, jos harrastaa joukolla saunomista ja on tyyliin "kylpyosasto", muttei ole mikään pienten asuntojen ratkaisu ainkaan. Melko pieniinkin kylpyhyoneisiin ovat noita viritelleet.
Meidän pesuhuone on kooltaan n. 5-6 neliötä, eli ei mistään kylpylästä ole sentään kyse. Mutta hyvin mahtuu kaksi suihkua. Ja kahdestaan asutaan ja saunotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole muutenkaan yksityisyyttä, että voisi edes nussia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sohvaa ei voi laittaa ikkunan eteen? Eihän nyt sohva sitä ikkunaa mitenkään peitä.
Moni haluaa siltä sohvaltakin nauttia ikkunan maisemista... tosin kun talot ovat nykyään kylki kyljessä, niin tosiaan mistä maisemista.
Jos sohva on ikkunan edessä, niin vetää niskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas en ymmärrä miksi yhdessä kylpyhuoneessa on oltava kaksi suihkua!
Tai vessassa kaksi lavuaaria malliin Aamerica. Montako sielä kerralla häärii?
sitäkin ovat tänne jotkut apinoineet.
No meillä ainakin on melkein päivittäin pesuhuoneen kaksi suihkua yhtä aikaa käytössä. Kun rakennettiin oli se sellainen asia mikä tiedettiin heti että pitää olla uudessa kodissa.
Silloin sen ehkä ymmärtääkin, jos harrastaa joukolla saunomista ja on tyyliin "kylpyosasto", muttei ole mikään pienten asuntojen ratkaisu ainkaan. Melko pieniinkin kylpyhyoneisiin ovat noita viritelleet.
Asunnon koko ei määritä kylpyhuoneen kokoa vaan nykyiset rakennusmääräykset. Hygieniatilojen pitää olla mitoitettu myös liikuntarajoitteisille asukkaille. Asunnon kylpyhuoneessa pitää mahtua pyörimään pyörätuolilla = pyörähdysympyran halkaisijan on oltava vähintään 1,5 m.
Järkevällä suunnittelulla invavaatimukset täyttävä kylpyhuone mahtuu noin 4 neliöön. Kuitenkin monissa yksiöissäkin kylpyhuone on jopa 8 neliön kokoinen. Sitten vielä iso eteinen niin alkaa olla puolet asunnon neliöistä käytetty.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti, kun rivarin hinta huitelee lähes 400 000 eurossa, niin sen pohjaratkaisun pitäisi olla mietitty just eikä melkeen!
Nyt asunnoissa astutaan suoraan ulko-ovesta keittiö-olohuoneeseen. Siihen olohuonetilaan ei sovi kirjahyllyä. Eikä makuuhuoneisiinkaan. Mutta kylppäritilat ovat joku isohko "spa-osasto".
Tarvitsen kyllä enemmän tilaa olohuoneessa oleskeluun kuin suihkun ottamiseen.
Esteettömyyssäännökset tekevät tuon, että kylppärit on isoja. Niissä kun pitää mahtua pyörätuolillakin pyörähtelemään.
Meillä on kaksikerroksinen kerrostaloasunto ja esteettömyyssäännösten vuoksi meillä on kylppärit molemmissa kerroksissa. Logiikka oli joku sellainen, että jos tulee vaikka kipsi jalkaan eikä voi kulkea portaissa, pitää olla selviytymiskerros. Siksi on alakerrassa kylppäri, että voi majailla alakerrassa kipsin kanssa. Ok, on tässä joku logiikka. Mutta sitten on yläkerran kylppäri (jossa myös sauna) jonne pitää kulkea kierreportaiden kautta. Sielläkin on tämä pyörätuolimitoitus.
Kun teetimme keittiöön muutostyönä saarekkeen, jotta saimme lisää työ- ja säilytystilaa, sitäkään ei voinut laittaa siihen kohtaan mihin olisimme halunneet. Koska sen saarekkeen ja lieden välistä pitää mahtua kulkemaan pyörätuolilla! Se tuli sitten liedestä vähän kauemmas kuin mitä olimme ajatelleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
unohtu linkki , joten tässä nyt yksi esimerkki ,terveisiä arkkitehdille jos jotenki sattuisi näkemään:
Tuossa kämpässä on 33 neliötä! Saanko kysyä, miten itse jakaisit tuon kokoisen tilan?
Jos haluat enemmän tilaa ja enemmän huoneita, katsele isompia kämppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti, kun rivarin hinta huitelee lähes 400 000 eurossa, niin sen pohjaratkaisun pitäisi olla mietitty just eikä melkeen!
Nyt asunnoissa astutaan suoraan ulko-ovesta keittiö-olohuoneeseen. Siihen olohuonetilaan ei sovi kirjahyllyä. Eikä makuuhuoneisiinkaan. Mutta kylppäritilat ovat joku isohko "spa-osasto".
Tarvitsen kyllä enemmän tilaa olohuoneessa oleskeluun kuin suihkun ottamiseen.
Esteettömyyssäännökset tekevät tuon, että kylppärit on isoja. Niissä kun pitää mahtua pyörätuolillakin pyörähtelemään.
Meillä on kaksikerroksinen kerrostaloasunto ja esteettömyyssäännösten vuoksi meillä on kylppärit molemmissa kerroksissa. Logiikka oli joku sellainen, että jos tulee vaikka kipsi jalkaan eikä voi kulkea portaissa, pitää olla selviytymiskerros. Siksi on alakerrassa kylppäri, että voi majailla alakerrassa kipsin kanssa. Ok, on tässä joku logiikka. Mutta sitten on yläkerran kylppäri (jossa myös sauna) jonne pitää kulkea kierreportaiden kautta. Sielläkin on tämä pyörätuolimitoitus.
Kun teetimme keittiöön muutostyönä saarekkeen, jotta saimme lisää työ- ja säilytystilaa, sitäkään ei voinut laittaa siihen kohtaan mihin olisimme halunneet. Koska sen saarekkeen ja lieden välistä pitää mahtua kulkemaan pyörätuolilla! Se tuli sitten liedestä vähän kauemmas kuin mitä olimme ajatelleet.
Minusta nuo esteettömyyssäädökset ovat aivan uskomattoman hölmöjä joskus! Niin kuin tässä, että kerroksessa, jonne pitää kulkea kierreportaita pitkin, pitää kuitenkin olla esteetön kph. Mitä hittoa??
Samoin jos joku vanha kerrostalo on sellainen, jonne ei pääse edes sisään pyörätuolilla, eikä siitä saa saneeraamallakaan esteetöntä, niin silti siellä oleviin asuntoihin sovelletaan näitä säädöksiä. Aivan hullua tilan tuhlausta, joka tulee myös hemmetin kalliiksi.
Kannatan ehdottomasti sitä, että maassamme tulee olla riittävä määrä esteettömiä asuntoja, mutta ei nyt sentään joka ikisen asunnon tarvitse sitä olla! Näihin säädöksiin tulisi saada joku tolkku.
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdit itse asuvat vanhoissa jugendasunnoissa ja suunnittelevat muille tuollaista roskaa.
Arkkitehti on töissä rakennusliikkeellä, joka sanoo että nämä kaikki huoneet pitää mahduttaa 15 neliötä liian pieneen tilaan, jotta rakentaminen on halvempaa, ja voimme silti pyytää isomman hinnan.
Tyhmä ei ole joka pyytää vaan tyhmä on se joka maksaa noita hintoja rakennusliikkeille.
Asun itse vanhemmassa ja halvemmassa talossa, muun muassa, koska en halua kontata parisängyn seinänpuolelle, en halua mennä parvekkeelle lapsen makuuhuoneen kautta, ja haluan että keittiö ei ole olohuoneessa.
Olin kerran kuuntelemassa, kun rakennuttajan suunnittelija selitti heidän tekevän asuntoja yh-äideille, joilla on yksi teini-ikäinen lapsi. Kuulemma sellaisessa asunnossa ei pidä olla yhteistä olohuonetta lainkaan, kun sitä ei suunnittelija(miesten) mielestä tarvittu, vaan vain kaksi todella isoa makuuhuonetta. Kuulemma huonoimpia yh-äideille ovat asunnot, joissa on 2 mh ja halli.
Sanoin, että olen yhden teinipojan yh-äiti ja sanoin, että on vaikea löytää asuntoa, kun niissä on nykyään vain 2 isoa mh, eikä ollenkaan yhteistilaa. Kerroin nimenomaan etsiväni sellaista kotia, jossa on 2 pienempää mh ja niiden välissä halli olohuoneeksi. Eivät uskoneet.
Aikani etsittyäni ostin semmoisen kuin halusinkin. En tiedä saivatko 2 jättihuoneen asuntojaan kaupaksi, ehkä ne menivät jollekin sinkulle tai lapsettomalle pariskunnalle.
Ilmeisesti ne asunnot, joissa on useita makuuhuoneita, mutta ei olohuonetta, on sitten kuviteltu tehtävän yh:lle, jolla on useampi lapsi 😀😀😀
Sinäkin tulet joskus vanhaksi ja tarvitset tilaa asunnossa rollaattorin kanssa liikkumiseen.
Tai jopa pyörätuolin.
Vierailija kirjoitti:
1900-luvun lopulle asti Suomessa rakennettiin sekä vapaarahoitteisia, että ARAVA-rahoitteisia asuntoja. ARAVA-asuntojen suunnitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota. Suunnittelijan piti olla pätevä ja kokenut korkeakouluarkitehti Suunnittelua ohjasivat hyvinkin tiukat määräykset, joissa määriteltiin huoneiden lukumäärä ja koko eri kokoisissa asunnoissa, säilytyskalusteiden metrimäärä, huoneiden kalustettavuus ja yhteydet eteistiloihin, kylpyhuoneen / WC-tilojen mitoitus jne. Nämä asiat opetettiin jo arkkitehtien koulutusvaiheessa. Suunnitelmat piti hyväksyttää Asuntohallituksessa ennen rakentamisen aloitusta.
Järjestelmä takasi valtion takaamille asunnoille hyvän laatutason ja toimivuuden.
Ns. "kovan rahan" asuntoja määräykset eivät koskeneet.
2000-luvulla Asuntohallitus lakkautettiin ja suunnittelu villiintyi. Rakennusliikkeet palkkasivat kohteiden suunnitteluun halvimman suunnittelutarjouksen jättäneen toimiston, mikä on vaikuttanut asuntosuunnittelun laatuun merkittävästi.
Eräs tuttavani, arkkitehti, kertoi että hänellä on kaksi kallista harrastusta: Purjehdus ja asuntosuunnittelu.
Nykyisin asuntosuunnittelua määrittää Suomen Rakennusmääräyskokoelman G-osa, jossa ympäripyöreästi määritellään, että asunnoista pitää suunnitella viihtyisiä, valoisia ja toimivia ja "kestävän kehityksen" mukaisia.
Arkkitehtien suunnittelupalkkiot putosivat asuntosuunnittelun osalta 1990-luvun laman aikana niin, etteivät enää kattaneet palkka-, tilavuokra-, ohjelmisto- yms. kuluja ja moni arkkitehtitoimisto meni konkurssiin. Palkkiot eivät juurikaan ole nousseet tunkaan jälkeen.
Arkkitehdin saama suunnittelupalkkio uuden asunnon myyntihinnasta on n. 1%. Vastaavasti asuntovälittäjä saa samasta asunnosta 2,5 - 4,5% joka kerran kun asunto kaupataan.
Arkkitehdin tutkinto suoritetaan yliopistossa tai teknillisessä korkeakoulussa. Opintojen kesto on 7-10 v.
LKV-tutkinnon saa muutaman kuukauden etäopiskelulla ja suorittamalla LKV-kokeen.
Kamala! En tiennytkään tätä. Olen miettinyt arkkitehdiksi opiskelua, mutta pitääpä miettiä sittenkin vielä tarkemmin. Ehkä ensin kymmenen vuotta kiinteistövälittäjänä, ja sinä aikana säästetyillä rahoilla voi sitten ryhtyä harrastamaan arkkitehtuuria? :D
1900-luvun lopulle asti Suomessa rakennettiin sekä vapaarahoitteisia, että ARAVA-rahoitteisia asuntoja. ARAVA-asuntojen suunnitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota. Suunnittelijan piti olla pätevä ja kokenut korkeakouluarkitehti Suunnittelua ohjasivat hyvinkin tiukat määräykset, joissa määriteltiin huoneiden lukumäärä ja koko eri kokoisissa asunnoissa, säilytyskalusteiden metrimäärä, huoneiden kalustettavuus ja yhteydet eteistiloihin, kylpyhuoneen / WC-tilojen mitoitus jne. Nämä asiat opetettiin jo arkkitehtien koulutusvaiheessa. Suunnitelmat piti hyväksyttää Asuntohallituksessa ennen rakentamisen aloitusta.
Järjestelmä takasi valtion takaamille asunnoille hyvän laatutason ja toimivuuden.
Ns. "kovan rahan" asuntoja määräykset eivät koskeneet.
2000-luvulla Asuntohallitus lakkautettiin ja suunnittelu villiintyi. Rakennusliikkeet palkkasivat kohteiden suunnitteluun halvimman suunnittelutarjouksen jättäneen toimiston, mikä on vaikuttanut asuntosuunnittelun laatuun merkittävästi.
Eräs tuttavani, arkkitehti, kertoi että hänellä on kaksi kallista harrastusta: Purjehdus ja asuntosuunnittelu.
Nykyisin asuntosuunnittelua määrittää Suomen Rakennusmääräyskokoelman G-osa, jossa ympäripyöreästi määritellään, että asunnoista pitää suunnitella viihtyisiä, valoisia ja toimivia ja "kestävän kehityksen" mukaisia.
Arkkitehtien suunnittelupalkkiot putosivat asuntosuunnittelun osalta 1990-luvun laman aikana niin, etteivät enää kattaneet palkka-, tilavuokra-, ohjelmisto- yms. kuluja ja moni arkkitehtitoimisto meni konkurssiin. Palkkiot eivät juurikaan ole nousseet tunkaan jälkeen.
Arkkitehdin saama suunnittelupalkkio uuden asunnon myyntihinnasta on n. 1%. Vastaavasti asuntovälittäjä saa samasta asunnosta 2,5 - 4,5% joka kerran kun asunto kaupataan.
Arkkitehdin tutkinto suoritetaan yliopistossa tai teknillisessä korkeakoulussa. Opintojen kesto on 7-10 v.
LKV-tutkinnon saa muutaman kuukauden etäopiskelulla ja suorittamalla LKV-kokeen.