Lue keskustelun säännöt.
Yksi tärkein syy miesten mustankipeyteen
20.01.2019 |
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä alapeukuttajille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan osaksi tottakin. Nainen hakee miehestä statusta ja/tai taloudellista hyötyä itselleen, vaikka moni ei sitä myöntäisikään, niin tottahan tuo on. Niin kauan kun rikkailla on huomattavasti enemmän naistarjontaa kuin köyhillä, tuo pitää paikkaansa.
Varakkain kymmenes miehistä on tilastojen mukaan kaksi kertaa todennäköisemmin aviossa kuin köyhin kymmenes.
Se saattaa myös liittyä itsevarmuuteen mitä varakkuus tuo.
On myös totta että jos nainen hakee miehessä tulevien lasten isää, tuloilla on jonkinlainen merkitys tässä, ihan jo siitä syystä, että on varaa elättää niitä lapsia.
Uskon myös että varakkaammat käyvät enemmän paikoissa, joissa mahdollisuuksia uusille tuttavuuksille syntyy helpommin, kuin kotona enemmän aikaa viettäville köyhille.
Itsevarmuus tulee siitä että rahalla saa myös naiset. Köyhä taas joutuu pettymään monen monta kertaa ennen kuin onnistaa, joten itsetunto on väkisinkin huonompi. Ei tässä ole yksilön kohdalla mitään hävettävää, vaan on yhteiskunnallisesti tarkasteltuna nähtävissä ertä naiset suosivat niitä jolla on valtaa ja rahaa. Ei kuitenkaan kannata haudata päätä pensaaseen, vaan miettiä omia arvoja silloin kun tekee valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä alapeukuttajille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan osaksi tottakin. Nainen hakee miehestä statusta ja/tai taloudellista hyötyä itselleen, vaikka moni ei sitä myöntäisikään, niin tottahan tuo on. Niin kauan kun rikkailla on huomattavasti enemmän naistarjontaa kuin köyhillä, tuo pitää paikkaansa.
Varakkain kymmenes miehistä on tilastojen mukaan kaksi kertaa todennäköisemmin aviossa kuin köyhin kymmenes.
Se saattaa myös liittyä itsevarmuuteen mitä varakkuus tuo.
On myös totta että jos nainen hakee miehessä tulevien lasten isää, tuloilla on jonkinlainen merkitys tässä, ihan jo siitä syystä, että on varaa elättää niitä lapsia.
Uskon myös että varakkaammat käyvät enemmän paikoissa, joissa mahdollisuuksia uusille tuttavuuksille syntyy helpommin, kuin kotona enemmän aikaa viettäville köyhille.
Millätavoin miehen tuloilla on merkitystä, onko hän hyvä vanhempi, että esim pienituloinen puoliso ei olisi niin hyvä vanhempi kuin varakas? Naisella on mahdollisuus myös tienata lasten elatus. Missä on se mies ketä sanoo että olisit muuten hyvä äidiksi, mutta et ole tarpeeksi varakas? Sinä uskot omia olettamuksia ennemmin kuin tilastoja.
Sinä nyt vääntelet sanojani mieleiseksesi tai sellaiseksi, kun ne haluaisit nähdä.
Sanoin että j o n k i n l a i n e n ! tottakai naisellakin on mahdollisuus omiin tuloihin, mutta siinä on myös kyse siitä, että jos monta lasta ajattelee tehdä, niin siinä naisen ura ja kodintalous jää suurimmaksi osaksi miehen vastuulle, varsinkin kun lapset olevat pieniä.
Tietenkään en ole sanonut että varakas olisi parempi vanhempi, kommenttisi ei liittynyt millään tavalla omaani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Se että on "kevytkenkäinen" sinkkuna, ei tarkoita että olisi tätä suhteessa.
Miksi naisten terve seksuaalisuus on vieläkin tabu?
Kai ihminen saa nauttia seksuaalisuudestaan sinkkuna, jos haluaa. Ei se tee kenestäkään pettäjää.
Ei ne naiset miehistä tuossa asiassa eroa.
Tekee kyllä ja ne on valintakysymyksiä. Ei ole pakko olla "kevytkenkäinen". Vaikka jostain syystä kúllikaruselliveteraani olisikin uskollinen, niin koko suhde on lähtökohtaisesti jo vesittynyt. Siinä ei ole sitä ainutlaatuisuuden ja romanttisuuden tuntua ja ei ole kiva olla herra #104. Tunne on myös sisäsyntyinen ja liittyy juuri lopulta tähän miehen hakuun tietää olevansa oikeasti isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Se että on "kevytkenkäinen" sinkkuna, ei tarkoita että olisi tätä suhteessa.
Miksi naisten terve seksuaalisuus on vieläkin tabu?
Kai ihminen saa nauttia seksuaalisuudestaan sinkkuna, jos haluaa. Ei se tee kenestäkään pettäjää.
Ei ne naiset miehistä tuossa asiassa eroa.
En tule varmaan koskaan ymmärtämään sitä, miksi sinkuutta pidetään aikana jona "kuuluu mennä ja viipottaa", ja on suorastaan joku meriitti mitä useamman kanssa on ollut sängyssä. Miksi ihmiset luovuttavat halujensa edessä niin helposti? Arvostan luonteenlujuutta ja sitä, ettei olla huolettomasti paneskelemassa tuntemattomien tai tuttujen kanssa. Olen mies. En harrasta mitään yhden yön juttuja. Tähän tietenkin aina joku näsäviisas tulee tarjoamaan vakiota että "olet sitten aseksuaali". En ole. En vain koe että satunnaisseksi olisi millään tasolla laadukasta, tai täyttäisi kenenkään läheisyydentarvetta. Ne riskit ja tunnepuolen jutut mitä seksuaalisuuden toteuttamiseen liittyy ovat mielestäni suuremmat kuin niistä saatava hyöty/nautinto. Laatu ennen määrää, pystyn tämän sanomaan ilman ensimmäistäkään seksikokemusta.
En puhunut yhdenyön jutuista ja vaikka olisinkin puhunut, se että sinä et koe niitä omaksesi, ei tarkoita että joku muu ei niistä voisi ja saisikin nauttia, kun on sinkku.
Seksuaalisuus ei ole mikään pahe, jos sen tekee itseään ja toista kunnioittaen, se on kaunista ja lähentävää, tunteiden näyttämistä ilman sanoja.
Kevytkenkäisellä tarkoitin irtosuhteissa olevaa naista, moni tuomitsee senkin, että ei saisi tapailla ja harrastaa seksiä, koska on nainen, niin se on kevytkenkäistä ja pettämisen ennuste tulevassa suhteessa, vaikka näin ei ole.
Onhan se ennustava tekijä pettämiselle jos on kova irtoseksiin perään. Miksi se vaihtelunhaluisuus siitä muuttuisi kun alkaa suhteeseen ja muutenkin seksi on kuin kättelyä?
Mutta vaikka sen jättää pois luvusta, niin se on sidäsyntyinen toive miehillä ja tietty "laaduntae" ja siihen on täysi oikeus. Naiset taas itse arvottavat korkealle miehen , jolla on paljon naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Se että on "kevytkenkäinen" sinkkuna, ei tarkoita että olisi tätä suhteessa.
Miksi naisten terve seksuaalisuus on vieläkin tabu?
Kai ihminen saa nauttia seksuaalisuudestaan sinkkuna, jos haluaa. Ei se tee kenestäkään pettäjää.
Ei ne naiset miehistä tuossa asiassa eroa.
En tule varmaan koskaan ymmärtämään sitä, miksi sinkuutta pidetään aikana jona "kuuluu mennä ja viipottaa", ja on suorastaan joku meriitti mitä useamman kanssa on ollut sängyssä. Miksi ihmiset luovuttavat halujensa edessä niin helposti? Arvostan luonteenlujuutta ja sitä, ettei olla huolettomasti paneskelemassa tuntemattomien tai tuttujen kanssa. Olen mies. En harrasta mitään yhden yön juttuja. Tähän tietenkin aina joku näsäviisas tulee tarjoamaan vakiota että "olet sitten aseksuaali". En ole. En vain koe että satunnaisseksi olisi millään tasolla laadukasta, tai täyttäisi kenenkään läheisyydentarvetta. Ne riskit ja tunnepuolen jutut mitä seksuaalisuuden toteuttamiseen liittyy ovat mielestäni suuremmat kuin niistä saatava hyöty/nautinto. Laatu ennen määrää, pystyn tämän sanomaan ilman ensimmäistäkään seksikokemusta.
En puhunut yhdenyön jutuista ja vaikka olisinkin puhunut, se että sinä et koe niitä omaksesi, ei tarkoita että joku muu ei niistä voisi ja saisikin nauttia, kun on sinkku.
Seksuaalisuus ei ole mikään pahe, jos sen tekee itseään ja toista kunnioittaen, se on kaunista ja lähentävää, tunteiden näyttämistä ilman sanoja.
Kevytkenkäisellä tarkoitin irtosuhteissa olevaa naista, moni tuomitsee senkin, että ei saisi tapailla ja harrastaa seksiä, koska on nainen, niin se on kevytkenkäistä ja pettämisen ennuste tulevassa suhteessa, vaikka näin ei ole.
Tutkimuksissa on todettu, että jos naisella on ollut ennen avioliittoa enemmän kuin kaksi seksikumppania, avioliitto ei mitä todennäköisimmin tule kestämään. Kyllä seksipartnereiden määrä on vahva indikaattori avioliiton kestävyydestä ja tulevaisuudesta. Toki se riippuu monista muistakin tekijöistä, mutta ei niistä nyt sen enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Se että on "kevytkenkäinen" sinkkuna, ei tarkoita että olisi tätä suhteessa.
Miksi naisten terve seksuaalisuus on vieläkin tabu?
Kai ihminen saa nauttia seksuaalisuudestaan sinkkuna, jos haluaa. Ei se tee kenestäkään pettäjää.
Ei ne naiset miehistä tuossa asiassa eroa.
En tule varmaan koskaan ymmärtämään sitä, miksi sinkuutta pidetään aikana jona "kuuluu mennä ja viipottaa", ja on suorastaan joku meriitti mitä useamman kanssa on ollut sängyssä. Miksi ihmiset luovuttavat halujensa edessä niin helposti? Arvostan luonteenlujuutta ja sitä, ettei olla huolettomasti paneskelemassa tuntemattomien tai tuttujen kanssa. Olen mies. En harrasta mitään yhden yön juttuja. Tähän tietenkin aina joku näsäviisas tulee tarjoamaan vakiota että "olet sitten aseksuaali". En ole. En vain koe että satunnaisseksi olisi millään tasolla laadukasta, tai täyttäisi kenenkään läheisyydentarvetta. Ne riskit ja tunnepuolen jutut mitä seksuaalisuuden toteuttamiseen liittyy ovat mielestäni suuremmat kuin niistä saatava hyöty/nautinto. Laatu ennen määrää, pystyn tämän sanomaan ilman ensimmäistäkään seksikokemusta.
Täällä samoja ajatuksia. Minulla on nuorempana ollut erittäin paljon naisia, siis ihan kyllästymiseen asti. Olen vakaasti sitä mieltä, että mikään ei ole vaivan arvoista. On paljon laadukkaampaa elämää yksin, saa tehdä niinkuin tahtoo, eikä tarvitse olla pönkittämässä toisen itsetuntoa tai egoa. Lisäksi minun ei tarvitse vastata kuin omamasta hyvinvoinnistani. Suhteissani olen huomannut kuinka monen naisen tapa syyttää kumppania omasta onnettomuudestaan on jokin oikeus. Ei todellaakaan ole. Jos viettää päivänsä somessa ja netflixissä, niin ihan itse on kuoppansa kaivanut ja tästä on aivan turha syyttää puolisoa. Hyviä naisia on olemassa, mutta millä tavoin he pystyisivät vaikuttamaan elämänlaatuuni positiivisesti, siitä en ole loppupeleissä ollenkaan vakuuttunut.
Ongelmahan on juuri siinä, että mietitään miten tuo toinen voi vaikuttaa positiivisesti omaan elämänlaatuuni. Jos lähtökohta on tuo, niin ei kannatakkaan pyrkiä parisuhteeseen. Jos taas sinulla tulee tunne, että miten voisin parantaa tuon toisen elämänlaatua ja hän tuo läsnäolemalla hyvää oloa sinulle, niin silloin tiedät löytäneesi ihmisen, kenen kanssa kannattaa pyrkiä parisuhteeseen.
Minusta tasavertainen kumppanuus on sitä, että annetaan molempien elää omaa elämää, ei tarvitse pönkittää kenenkään egoa tai itsetuntoa, nautitaan siitä yhdessä olosta, mutta yksilöinä ja kannetaan myös oman elämänsä onnellisuudesta vastuu itse.
Enhän minä tietoisesti elämänlaatuani halua laskeakkaan, haluatko sinä? Minä saan hyvän mielen auttamalla ihmisia, mutta en todellakaan kaipaa enää yhtä "autettavaa" omaan elämääni. Yhdessäolosta nautin niin kauan kun se ei sisällä olettamuksia mitä minun pitää tehdä, olla, antaa, tukea. Näitä olettamuksia minua kohtaan on ajan myötä tullut joka suhteessa. Esimerkiksi jos kumppanilla on huono päivä, minun ei tarvitse häntä lohduttaa ja hän ei sitä minulta saa vaatia. Lohdutan joskus, mutta en todellakaan aina. Jos kumppanista tuntuu joltakin, se ei tarkoita että tuo tunne on jokin määräävä fakta hänen, tai varsinkaan minun elämässäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Se että on "kevytkenkäinen" sinkkuna, ei tarkoita että olisi tätä suhteessa.
Miksi naisten terve seksuaalisuus on vieläkin tabu?
Kai ihminen saa nauttia seksuaalisuudestaan sinkkuna, jos haluaa. Ei se tee kenestäkään pettäjää.
Ei ne naiset miehistä tuossa asiassa eroa.
Tarkoittaa melko varmasti.
Ei terve seksuaalisuus ole tabu, päinvastoin, miehensä kanssa terveen seksuaalisesti toimiva nainen on melkein kaikkien ihanne.
Paras ennuste tulevaisuuden käytöksestä, on aina käyttäytymishistoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Se että on "kevytkenkäinen" sinkkuna, ei tarkoita että olisi tätä suhteessa.
Miksi naisten terve seksuaalisuus on vieläkin tabu?
Kai ihminen saa nauttia seksuaalisuudestaan sinkkuna, jos haluaa. Ei se tee kenestäkään pettäjää.
Ei ne naiset miehistä tuossa asiassa eroa.
En tule varmaan koskaan ymmärtämään sitä, miksi sinkuutta pidetään aikana jona "kuuluu mennä ja viipottaa", ja on suorastaan joku meriitti mitä useamman kanssa on ollut sängyssä. Miksi ihmiset luovuttavat halujensa edessä niin helposti? Arvostan luonteenlujuutta ja sitä, ettei olla huolettomasti paneskelemassa tuntemattomien tai tuttujen kanssa. Olen mies. En harrasta mitään yhden yön juttuja. Tähän tietenkin aina joku näsäviisas tulee tarjoamaan vakiota että "olet sitten aseksuaali". En ole. En vain koe että satunnaisseksi olisi millään tasolla laadukasta, tai täyttäisi kenenkään läheisyydentarvetta. Ne riskit ja tunnepuolen jutut mitä seksuaalisuuden toteuttamiseen liittyy ovat mielestäni suuremmat kuin niistä saatava hyöty/nautinto. Laatu ennen määrää, pystyn tämän sanomaan ilman ensimmäistäkään seksikokemusta.
Täällä samoja ajatuksia. Minulla on nuorempana ollut erittäin paljon naisia, siis ihan kyllästymiseen asti. Olen vakaasti sitä mieltä, että mikään ei ole vaivan arvoista. On paljon laadukkaampaa elämää yksin, saa tehdä niinkuin tahtoo, eikä tarvitse olla pönkittämässä toisen itsetuntoa tai egoa. Lisäksi minun ei tarvitse vastata kuin omamasta hyvinvoinnistani. Suhteissani olen huomannut kuinka monen naisen tapa syyttää kumppania omasta onnettomuudestaan on jokin oikeus. Ei todellaakaan ole. Jos viettää päivänsä somessa ja netflixissä, niin ihan itse on kuoppansa kaivanut ja tästä on aivan turha syyttää puolisoa. Hyviä naisia on olemassa, mutta millä tavoin he pystyisivät vaikuttamaan elämänlaatuuni positiivisesti, siitä en ole loppupeleissä ollenkaan vakuuttunut.
Ongelmahan on juuri siinä, että mietitään miten tuo toinen voi vaikuttaa positiivisesti omaan elämänlaatuuni. Jos lähtökohta on tuo, niin ei kannatakkaan pyrkiä parisuhteeseen. Jos taas sinulla tulee tunne, että miten voisin parantaa tuon toisen elämänlaatua ja hän tuo läsnäolemalla hyvää oloa sinulle, niin silloin tiedät löytäneesi ihmisen, kenen kanssa kannattaa pyrkiä parisuhteeseen.
Minusta tasavertainen kumppanuus on sitä, että annetaan molempien elää omaa elämää, ei tarvitse pönkittää kenenkään egoa tai itsetuntoa, nautitaan siitä yhdessä olosta, mutta yksilöinä ja kannetaan myös oman elämänsä onnellisuudesta vastuu itse.
Enhän minä tietoisesti elämänlaatuani halua laskeakkaan, haluatko sinä? Minä saan hyvän mielen auttamalla ihmisia, mutta en todellakaan kaipaa enää yhtä "autettavaa" omaan elämääni. Yhdessäolosta nautin niin kauan kun se ei sisällä olettamuksia mitä minun pitää tehdä, olla, antaa, tukea. Näitä olettamuksia minua kohtaan on ajan myötä tullut joka suhteessa. Esimerkiksi jos kumppanilla on huono päivä, minun ei tarvitse häntä lohduttaa ja hän ei sitä minulta saa vaatia. Lohdutan joskus, mutta en todellakaan aina. Jos kumppanista tuntuu joltakin, se ei tarkoita että tuo tunne on jokin määräävä fakta hänen, tai varsinkaan minun elämässäni.
Onpas itsekeskeinen, kylmä, näkemys. Kauhealta "kumppanilta" kuulostat.
Jos kumppanilla on huono päivä, tottakai haluan lohduttaa häntä, aina. Miksi muuten olisin hänen kanssaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Se että on "kevytkenkäinen" sinkkuna, ei tarkoita että olisi tätä suhteessa.
Miksi naisten terve seksuaalisuus on vieläkin tabu?
Kai ihminen saa nauttia seksuaalisuudestaan sinkkuna, jos haluaa. Ei se tee kenestäkään pettäjää.
Ei ne naiset miehistä tuossa asiassa eroa.
En tule varmaan koskaan ymmärtämään sitä, miksi sinkuutta pidetään aikana jona "kuuluu mennä ja viipottaa", ja on suorastaan joku meriitti mitä useamman kanssa on ollut sängyssä. Miksi ihmiset luovuttavat halujensa edessä niin helposti? Arvostan luonteenlujuutta ja sitä, ettei olla huolettomasti paneskelemassa tuntemattomien tai tuttujen kanssa. Olen mies. En harrasta mitään yhden yön juttuja. Tähän tietenkin aina joku näsäviisas tulee tarjoamaan vakiota että "olet sitten aseksuaali". En ole. En vain koe että satunnaisseksi olisi millään tasolla laadukasta, tai täyttäisi kenenkään läheisyydentarvetta. Ne riskit ja tunnepuolen jutut mitä seksuaalisuuden toteuttamiseen liittyy ovat mielestäni suuremmat kuin niistä saatava hyöty/nautinto. Laatu ennen määrää, pystyn tämän sanomaan ilman ensimmäistäkään seksikokemusta.
En puhunut yhdenyön jutuista ja vaikka olisinkin puhunut, se että sinä et koe niitä omaksesi, ei tarkoita että joku muu ei niistä voisi ja saisikin nauttia, kun on sinkku.
Seksuaalisuus ei ole mikään pahe, jos sen tekee itseään ja toista kunnioittaen, se on kaunista ja lähentävää, tunteiden näyttämistä ilman sanoja.
Kevytkenkäisellä tarkoitin irtosuhteissa olevaa naista, moni tuomitsee senkin, että ei saisi tapailla ja harrastaa seksiä, koska on nainen, niin se on kevytkenkäistä ja pettämisen ennuste tulevassa suhteessa, vaikka näin ei ole.
Tutkimuksissa on todettu, että jos naisella on ollut ennen avioliittoa enemmän kuin kaksi seksikumppania, avioliitto ei mitä todennäköisimmin tule kestämään. Kyllä seksipartnereiden määrä on vahva indikaattori avioliiton kestävyydestä ja tulevaisuudesta. Toki se riippuu monista muistakin tekijöistä, mutta ei niistä nyt sen enempää.
Saatika nyt kun oletus on , että vähän reilu 20v naisella niitä on jo satakunta. Siinä sitten luomaan vuosisadan rakkaustarinaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Se että on "kevytkenkäinen" sinkkuna, ei tarkoita että olisi tätä suhteessa.
Miksi naisten terve seksuaalisuus on vieläkin tabu?
Kai ihminen saa nauttia seksuaalisuudestaan sinkkuna, jos haluaa. Ei se tee kenestäkään pettäjää.
Ei ne naiset miehistä tuossa asiassa eroa.
Tekee kyllä ja ne on valintakysymyksiä. Ei ole pakko olla "kevytkenkäinen". Vaikka jostain syystä kúllikaruselliveteraani olisikin uskollinen, niin koko suhde on lähtökohtaisesti jo vesittynyt. Siinä ei ole sitä ainutlaatuisuuden ja romanttisuuden tuntua ja ei ole kiva olla herra #104. Tunne on myös sisäsyntyinen ja liittyy juuri lopulta tähän miehen hakuun tietää olevansa oikeasti isä.
Todella erikoinen näkemys.
Ensinnäkään moniko nainen sinulle kertoo kuinka monta partneria on ollut ja vaikka niitä olisi ollut tunhansia ENNEN sinua, mitä se kertoo siitä, että oletko sinä teidän lapsen isä, jos nainen suhteessa on ollut uskollinen, ei ne siittiöt jää sinne vuosiksi odottamaan tilaisuuttaan hedelmöittää naista.
Suosittelen hakemaan naisen nunnaluostarista, jos neitseellistä haluat.
Eli kyseessä oikeasti on sinun heikkoitsetuntosi, että olet kaikkien niiden 103 jälkeen vasta se 104.
Joten olet 103 krt jäänyt paitsi siitä ilosta, mikä muille miehille on suotu. Olet siis mustis. Voi sua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Se että on "kevytkenkäinen" sinkkuna, ei tarkoita että olisi tätä suhteessa.
Miksi naisten terve seksuaalisuus on vieläkin tabu?
Kai ihminen saa nauttia seksuaalisuudestaan sinkkuna, jos haluaa. Ei se tee kenestäkään pettäjää.
Ei ne naiset miehistä tuossa asiassa eroa.
En tule varmaan koskaan ymmärtämään sitä, miksi sinkuutta pidetään aikana jona "kuuluu mennä ja viipottaa", ja on suorastaan joku meriitti mitä useamman kanssa on ollut sängyssä. Miksi ihmiset luovuttavat halujensa edessä niin helposti? Arvostan luonteenlujuutta ja sitä, ettei olla huolettomasti paneskelemassa tuntemattomien tai tuttujen kanssa. Olen mies. En harrasta mitään yhden yön juttuja. Tähän tietenkin aina joku näsäviisas tulee tarjoamaan vakiota että "olet sitten aseksuaali". En ole. En vain koe että satunnaisseksi olisi millään tasolla laadukasta, tai täyttäisi kenenkään läheisyydentarvetta. Ne riskit ja tunnepuolen jutut mitä seksuaalisuuden toteuttamiseen liittyy ovat mielestäni suuremmat kuin niistä saatava hyöty/nautinto. Laatu ennen määrää, pystyn tämän sanomaan ilman ensimmäistäkään seksikokemusta.
Täällä samoja ajatuksia. Minulla on nuorempana ollut erittäin paljon naisia, siis ihan kyllästymiseen asti. Olen vakaasti sitä mieltä, että mikään ei ole vaivan arvoista. On paljon laadukkaampaa elämää yksin, saa tehdä niinkuin tahtoo, eikä tarvitse olla pönkittämässä toisen itsetuntoa tai egoa. Lisäksi minun ei tarvitse vastata kuin omamasta hyvinvoinnistani. Suhteissani olen huomannut kuinka monen naisen tapa syyttää kumppania omasta onnettomuudestaan on jokin oikeus. Ei todellaakaan ole. Jos viettää päivänsä somessa ja netflixissä, niin ihan itse on kuoppansa kaivanut ja tästä on aivan turha syyttää puolisoa. Hyviä naisia on olemassa, mutta millä tavoin he pystyisivät vaikuttamaan elämänlaatuuni positiivisesti, siitä en ole loppupeleissä ollenkaan vakuuttunut.
Ongelmahan on juuri siinä, että mietitään miten tuo toinen voi vaikuttaa positiivisesti omaan elämänlaatuuni. Jos lähtökohta on tuo, niin ei kannatakkaan pyrkiä parisuhteeseen. Jos taas sinulla tulee tunne, että miten voisin parantaa tuon toisen elämänlaatua ja hän tuo läsnäolemalla hyvää oloa sinulle, niin silloin tiedät löytäneesi ihmisen, kenen kanssa kannattaa pyrkiä parisuhteeseen.
Minusta tasavertainen kumppanuus on sitä, että annetaan molempien elää omaa elämää, ei tarvitse pönkittää kenenkään egoa tai itsetuntoa, nautitaan siitä yhdessä olosta, mutta yksilöinä ja kannetaan myös oman elämänsä onnellisuudesta vastuu itse.
Enhän minä tietoisesti elämänlaatuani halua laskeakkaan, haluatko sinä? Minä saan hyvän mielen auttamalla ihmisia, mutta en todellakaan kaipaa enää yhtä "autettavaa" omaan elämääni. Yhdessäolosta nautin niin kauan kun se ei sisällä olettamuksia mitä minun pitää tehdä, olla, antaa, tukea. Näitä olettamuksia minua kohtaan on ajan myötä tullut joka suhteessa. Esimerkiksi jos kumppanilla on huono päivä, minun ei tarvitse häntä lohduttaa ja hän ei sitä minulta saa vaatia. Lohdutan joskus, mutta en todellakaan aina. Jos kumppanista tuntuu joltakin, se ei tarkoita että tuo tunne on jokin määräävä fakta hänen, tai varsinkaan minun elämässäni.
Onpas itsekeskeinen, kylmä, näkemys. Kauhealta "kumppanilta" kuulostat.
Jos kumppanilla on huono päivä, tottakai haluan lohduttaa häntä, aina. Miksi muuten olisin hänen kanssaan?
Et ymmärtänyt. Haluan lohduttaa, mutta minun velvollisuus ei ole lohduttaa. Joskus on myös terkeämpiä asioita kuin lohduttaminen. En halua kumppanikseni lasta joka hamuaa joka käänteessä tukea ja pönkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Se että on "kevytkenkäinen" sinkkuna, ei tarkoita että olisi tätä suhteessa.
Miksi naisten terve seksuaalisuus on vieläkin tabu?
Kai ihminen saa nauttia seksuaalisuudestaan sinkkuna, jos haluaa. Ei se tee kenestäkään pettäjää.
Ei ne naiset miehistä tuossa asiassa eroa.
Tarkoittaa melko varmasti.
Ei terve seksuaalisuus ole tabu, päinvastoin, miehensä kanssa terveen seksuaalisesti toimiva nainen on melkein kaikkien ihanne.
Paras ennuste tulevaisuuden käytöksestä, on aina käyttäytymishistoria.
Aivan siis eli naisen tulisi säästää itseään tälle yhdelle oikealle, mikäli ei ole löytänyt sopivaa kumppania?
No nyt alkaa mennä jo niin uskonnollisen käytösopin puolelle jutut, että taidanpa häippästä keskustelusta takaisin vuoteen 2019.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Se että on "kevytkenkäinen" sinkkuna, ei tarkoita että olisi tätä suhteessa.
Miksi naisten terve seksuaalisuus on vieläkin tabu?
Kai ihminen saa nauttia seksuaalisuudestaan sinkkuna, jos haluaa. Ei se tee kenestäkään pettäjää.
Ei ne naiset miehistä tuossa asiassa eroa.
En tule varmaan koskaan ymmärtämään sitä, miksi sinkuutta pidetään aikana jona "kuuluu mennä ja viipottaa", ja on suorastaan joku meriitti mitä useamman kanssa on ollut sängyssä. Miksi ihmiset luovuttavat halujensa edessä niin helposti? Arvostan luonteenlujuutta ja sitä, ettei olla huolettomasti paneskelemassa tuntemattomien tai tuttujen kanssa. Olen mies. En harrasta mitään yhden yön juttuja. Tähän tietenkin aina joku näsäviisas tulee tarjoamaan vakiota että "olet sitten aseksuaali". En ole. En vain koe että satunnaisseksi olisi millään tasolla laadukasta, tai täyttäisi kenenkään läheisyydentarvetta. Ne riskit ja tunnepuolen jutut mitä seksuaalisuuden toteuttamiseen liittyy ovat mielestäni suuremmat kuin niistä saatava hyöty/nautinto. Laatu ennen määrää, pystyn tämän sanomaan ilman ensimmäistäkään seksikokemusta.
Täällä samoja ajatuksia. Minulla on nuorempana ollut erittäin paljon naisia, siis ihan kyllästymiseen asti. Olen vakaasti sitä mieltä, että mikään ei ole vaivan arvoista. On paljon laadukkaampaa elämää yksin, saa tehdä niinkuin tahtoo, eikä tarvitse olla pönkittämässä toisen itsetuntoa tai egoa. Lisäksi minun ei tarvitse vastata kuin omamasta hyvinvoinnistani. Suhteissani olen huomannut kuinka monen naisen tapa syyttää kumppania omasta onnettomuudestaan on jokin oikeus. Ei todellaakaan ole. Jos viettää päivänsä somessa ja netflixissä, niin ihan itse on kuoppansa kaivanut ja tästä on aivan turha syyttää puolisoa. Hyviä naisia on olemassa, mutta millä tavoin he pystyisivät vaikuttamaan elämänlaatuuni positiivisesti, siitä en ole loppupeleissä ollenkaan vakuuttunut.
Ongelmahan on juuri siinä, että mietitään miten tuo toinen voi vaikuttaa positiivisesti omaan elämänlaatuuni. Jos lähtökohta on tuo, niin ei kannatakkaan pyrkiä parisuhteeseen. Jos taas sinulla tulee tunne, että miten voisin parantaa tuon toisen elämänlaatua ja hän tuo läsnäolemalla hyvää oloa sinulle, niin silloin tiedät löytäneesi ihmisen, kenen kanssa kannattaa pyrkiä parisuhteeseen.
Minusta tasavertainen kumppanuus on sitä, että annetaan molempien elää omaa elämää, ei tarvitse pönkittää kenenkään egoa tai itsetuntoa, nautitaan siitä yhdessä olosta, mutta yksilöinä ja kannetaan myös oman elämänsä onnellisuudesta vastuu itse.
Enhän minä tietoisesti elämänlaatuani halua laskeakkaan, haluatko sinä? Minä saan hyvän mielen auttamalla ihmisia, mutta en todellakaan kaipaa enää yhtä "autettavaa" omaan elämääni. Yhdessäolosta nautin niin kauan kun se ei sisällä olettamuksia mitä minun pitää tehdä, olla, antaa, tukea. Näitä olettamuksia minua kohtaan on ajan myötä tullut joka suhteessa. Esimerkiksi jos kumppanilla on huono päivä, minun ei tarvitse häntä lohduttaa ja hän ei sitä minulta saa vaatia. Lohdutan joskus, mutta en todellakaan aina. Jos kumppanista tuntuu joltakin, se ei tarkoita että tuo tunne on jokin määräävä fakta hänen, tai varsinkaan minun elämässäni.
Onpas itsekeskeinen, kylmä, näkemys. Kauhealta "kumppanilta" kuulostat.
Jos kumppanilla on huono päivä, tottakai haluan lohduttaa häntä, aina. Miksi muuten olisin hänen kanssaan?
Et ymmärtänyt. Haluan lohduttaa, mutta minun velvollisuus ei ole lohduttaa. Joskus on myös terkeämpiä asioita kuin lohduttaminen. En halua kumppanikseni lasta joka hamuaa joka käänteessä tukea ja pönkitystä.
Miksi velvollisuus on naisille kirosana? Punainen vaate?
Ainakin AV:lla selvästi on näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Se että on "kevytkenkäinen" sinkkuna, ei tarkoita että olisi tätä suhteessa.
Miksi naisten terve seksuaalisuus on vieläkin tabu?
Kai ihminen saa nauttia seksuaalisuudestaan sinkkuna, jos haluaa. Ei se tee kenestäkään pettäjää.
Ei ne naiset miehistä tuossa asiassa eroa.
Tarkoittaa melko varmasti.
Ei terve seksuaalisuus ole tabu, päinvastoin, miehensä kanssa terveen seksuaalisesti toimiva nainen on melkein kaikkien ihanne.
Paras ennuste tulevaisuuden käytöksestä, on aina käyttäytymishistoria.
Aivan siis eli naisen tulisi säästää itseään tälle yhdelle oikealle, mikäli ei ole löytänyt sopivaa kumppania?
No nyt alkaa mennä jo niin uskonnollisen käytösopin puolelle jutut, että taidanpa häippästä keskustelusta takaisin vuoteen 2019.
Saa tehdä mitä haluaa, mutta turha ihmetellä miksi ei nähdä parisuhdeaineena.
Toisilla naisilla on parisuhde, tai parisuhteita nuorena, vaikka teininä aloitetut ei yleensä kestä. Toiset sitten panee Axl:eita ja muita minkä kerkeää. Sanomatta selvää, kumman ihmistyypin kanssa kannattaa miettiä tulevaisuutta yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Se että on "kevytkenkäinen" sinkkuna, ei tarkoita että olisi tätä suhteessa.
Miksi naisten terve seksuaalisuus on vieläkin tabu?
Kai ihminen saa nauttia seksuaalisuudestaan sinkkuna, jos haluaa. Ei se tee kenestäkään pettäjää.
Ei ne naiset miehistä tuossa asiassa eroa.
Miehethän ovat lähtökohtaisesti kaikki kevytkenkäisiä, tai ainakin haluaisivat olla. Mut eihän kaikille tietty irtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Se että on "kevytkenkäinen" sinkkuna, ei tarkoita että olisi tätä suhteessa.
Miksi naisten terve seksuaalisuus on vieläkin tabu?
Kai ihminen saa nauttia seksuaalisuudestaan sinkkuna, jos haluaa. Ei se tee kenestäkään pettäjää.
Ei ne naiset miehistä tuossa asiassa eroa.
Tarkoittaa melko varmasti.
Ei terve seksuaalisuus ole tabu, päinvastoin, miehensä kanssa terveen seksuaalisesti toimiva nainen on melkein kaikkien ihanne.
Paras ennuste tulevaisuuden käytöksestä, on aina käyttäytymishistoria.
Aivan siis eli naisen tulisi säästää itseään tälle yhdelle oikealle, mikäli ei ole löytänyt sopivaa kumppania?
No nyt alkaa mennä jo niin uskonnollisen käytösopin puolelle jutut, että taidanpa häippästä keskustelusta takaisin vuoteen 2019.
Saa tehdä mitä haluaa, mutta turha ihmetellä miksi ei nähdä parisuhdeaineena.
Toisilla naisilla on parisuhde, tai parisuhteita nuorena, vaikka teininä aloitetut ei yleensä kestä. Toiset sitten panee Axl:eita ja muita minkä kerkeää. Sanomatta selvää, kumman ihmistyypin kanssa kannattaa miettiä tulevaisuutta yhdessä.
Erikoista, kun nämä minun tuntemani irtosuhteita joskus harrastaneet, ovat kuitenkin myöhemmin pariutuneet, avioituneet ja jopa saaneet lapsia.
Nyt sinulla taitaa olla täällä sellainen naisten shame- protesti päällä, että perustuuko omaan katkeruuteesi vai mistä moinen kumpuaa?
"varokaa, älkää harrastako irtosuhteita tai ette koskaan saa toimivaa parisuhdetta"
-terveiset vuodelta 1875
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Se että on "kevytkenkäinen" sinkkuna, ei tarkoita että olisi tätä suhteessa.
Miksi naisten terve seksuaalisuus on vieläkin tabu?
Kai ihminen saa nauttia seksuaalisuudestaan sinkkuna, jos haluaa. Ei se tee kenestäkään pettäjää.
Ei ne naiset miehistä tuossa asiassa eroa.
En tule varmaan koskaan ymmärtämään sitä, miksi sinkuutta pidetään aikana jona "kuuluu mennä ja viipottaa", ja on suorastaan joku meriitti mitä useamman kanssa on ollut sängyssä. Miksi ihmiset luovuttavat halujensa edessä niin helposti? Arvostan luonteenlujuutta ja sitä, ettei olla huolettomasti paneskelemassa tuntemattomien tai tuttujen kanssa. Olen mies. En harrasta mitään yhden yön juttuja. Tähän tietenkin aina joku näsäviisas tulee tarjoamaan vakiota että "olet sitten aseksuaali". En ole. En vain koe että satunnaisseksi olisi millään tasolla laadukasta, tai täyttäisi kenenkään läheisyydentarvetta. Ne riskit ja tunnepuolen jutut mitä seksuaalisuuden toteuttamiseen liittyy ovat mielestäni suuremmat kuin niistä saatava hyöty/nautinto. Laatu ennen määrää, pystyn tämän sanomaan ilman ensimmäistäkään seksikokemusta.
Täällä samoja ajatuksia. Minulla on nuorempana ollut erittäin paljon naisia, siis ihan kyllästymiseen asti. Olen vakaasti sitä mieltä, että mikään ei ole vaivan arvoista. On paljon laadukkaampaa elämää yksin, saa tehdä niinkuin tahtoo, eikä tarvitse olla pönkittämässä toisen itsetuntoa tai egoa. Lisäksi minun ei tarvitse vastata kuin omamasta hyvinvoinnistani. Suhteissani olen huomannut kuinka monen naisen tapa syyttää kumppania omasta onnettomuudestaan on jokin oikeus. Ei todellaakaan ole. Jos viettää päivänsä somessa ja netflixissä, niin ihan itse on kuoppansa kaivanut ja tästä on aivan turha syyttää puolisoa. Hyviä naisia on olemassa, mutta millä tavoin he pystyisivät vaikuttamaan elämänlaatuuni positiivisesti, siitä en ole loppupeleissä ollenkaan vakuuttunut.
Ongelmahan on juuri siinä, että mietitään miten tuo toinen voi vaikuttaa positiivisesti omaan elämänlaatuuni. Jos lähtökohta on tuo, niin ei kannatakkaan pyrkiä parisuhteeseen. Jos taas sinulla tulee tunne, että miten voisin parantaa tuon toisen elämänlaatua ja hän tuo läsnäolemalla hyvää oloa sinulle, niin silloin tiedät löytäneesi ihmisen, kenen kanssa kannattaa pyrkiä parisuhteeseen.
Minusta tasavertainen kumppanuus on sitä, että annetaan molempien elää omaa elämää, ei tarvitse pönkittää kenenkään egoa tai itsetuntoa, nautitaan siitä yhdessä olosta, mutta yksilöinä ja kannetaan myös oman elämänsä onnellisuudesta vastuu itse.
Enhän minä tietoisesti elämänlaatuani halua laskeakkaan, haluatko sinä? Minä saan hyvän mielen auttamalla ihmisia, mutta en todellakaan kaipaa enää yhtä "autettavaa" omaan elämääni. Yhdessäolosta nautin niin kauan kun se ei sisällä olettamuksia mitä minun pitää tehdä, olla, antaa, tukea. Näitä olettamuksia minua kohtaan on ajan myötä tullut joka suhteessa. Esimerkiksi jos kumppanilla on huono päivä, minun ei tarvitse häntä lohduttaa ja hän ei sitä minulta saa vaatia. Lohdutan joskus, mutta en todellakaan aina. Jos kumppanista tuntuu joltakin, se ei tarkoita että tuo tunne on jokin määräävä fakta hänen, tai varsinkaan minun elämässäni.
Onpas itsekeskeinen, kylmä, näkemys. Kauhealta "kumppanilta" kuulostat.
Jos kumppanilla on huono päivä, tottakai haluan lohduttaa häntä, aina. Miksi muuten olisin hänen kanssaan?
Et ymmärtänyt. Haluan lohduttaa, mutta minun velvollisuus ei ole lohduttaa. Joskus on myös terkeämpiä asioita kuin lohduttaminen. En halua kumppanikseni lasta joka hamuaa joka käänteessä tukea ja pönkitystä.
Miksi velvollisuus on naisille kirosana? Punainen vaate?
Ainakin AV:lla selvästi on näin.
Naiset vaativat muilta usein enemmän mitä ovat valmiita tekemään. Tämän huomaa äitien vaatimuksista toisiaan kohtaan. Tässä ei ole sukupuolten jännitteitä, ja kaikilla sama tilanne. Silti tuo toisten elämän kyttääminen ja oman suorittaminen on kilpailua paremmuudesta. Vaaditaan muilta täydellistä äitiyttä kun samalla itketään yhteiskunnan vaatimuksista äitejä kohtaan. Ravintosisällöltään täydellisten eväiden kuvaaminen someen on osa tätä. Lasten vaatteet, synttärit, tätä esiintyy kaikessa.
"...koska synnyttäneet naiset voivat olla melkoisen varmoja, että perheen lapset ovat heidän omiaan myös biologisesti"
Melkoisen?? Onko siis olemassa tilanne, jossa nainen synnyttää lapsen ja ei ole varma onko se hänen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyy lopulta siihen, että onko lapsi oma.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tutkijan-mukaan-…
Siksi kovin kevytkenkäinen nainen on kauhistus parisuhteeseen.
Se että on "kevytkenkäinen" sinkkuna, ei tarkoita että olisi tätä suhteessa.
Miksi naisten terve seksuaalisuus on vieläkin tabu?
Kai ihminen saa nauttia seksuaalisuudestaan sinkkuna, jos haluaa. Ei se tee kenestäkään pettäjää.
Ei ne naiset miehistä tuossa asiassa eroa.
Miehethän ovat lähtökohtaisesti kaikki kevytkenkäisiä, tai ainakin haluaisivat olla. Mut eihän kaikille tietty irtoa.
Mutta naiset päinvastoin kun miehet arvottaa kevytkenkäiset miehet neutraalisti tai korkealle.
Ongelmahan on juuri siinä, että mietitään miten tuo toinen voi vaikuttaa positiivisesti omaan elämänlaatuuni. Jos lähtökohta on tuo, niin ei kannatakkaan pyrkiä parisuhteeseen. Jos taas sinulla tulee tunne, että miten voisin parantaa tuon toisen elämänlaatua ja hän tuo läsnäolemalla hyvää oloa sinulle, niin silloin tiedät löytäneesi ihmisen, kenen kanssa kannattaa pyrkiä parisuhteeseen.
Minusta tasavertainen kumppanuus on sitä, että annetaan molempien elää omaa elämää, ei tarvitse pönkittää kenenkään egoa tai itsetuntoa, nautitaan siitä yhdessä olosta, mutta yksilöinä ja kannetaan myös oman elämänsä onnellisuudesta vastuu itse.