Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Talvisota oli hesaria lähellä olevien Erkkojen syytä, kun eivät yhtään joustaneet Moskovassa

Vierailija
20.01.2019 |

Sota olisi voitu välttää mutta ulkoministeri Erkko ei suostunut joustamaan suurvallan edessä.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9446cf59-846a-4010-8094-f72212ba3ce8

Kommentit (74)

Vierailija
61/74 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opiskelin poliittista historiaa vuosituhannen vaihteessa HY:ssä. Tutkimuksessa oli jo tuolloin yksimielisyys siitä, että NL halusi vallata Suomen kokonaan. Kuusisen hallitus ja yritys katkaista Suomi kahtia olivat selvä osoitus tästä. Löytyihän Shostakovitshin jäämistöstä jopa teos, joka oli tarkoitus soittaa voitonparaatissa Hgissä. Ihmettelen, millainen porukka vielä jauhaa muuta - tietenkin ilman mitään tutkimustietoa. Syyllisiä oli yksi ja hän oli Stalin.

Vierailija
62/74 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oliko peräti niin, että Erkko luikki karkuun pelätessään luovutusta sen jälkeen kun Suomi oli hävinnyt ja liittoutuneet asettivat tänne valvontakomission valvomaan sotarikollisten tuomitsemista?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/74 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005470063.html

Uusi valedokumentti talvisodasta kiertää Venäjällä – ”Suurin osa suomalaisista olisi halunnut jäädä Venäjän yhteyteen”

Ei ole tiikeri raidoistaan luopunut.

Vierailija
64/74 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessahan tuo kehitys alkoi Münchenin sopimuksesta, jonka länsivallat tekivät Saksan kanssa. Sen jälkeen Neuvostoliiton politiikka muuttui ja alkoi varautuminen Saksan hyökkäykseen. 

Molotovin puhe 1.11.1939, joka oli pidetty korkeimmassa neuvostossa, julkaistiin näkyvästi Pravdassa, jossa se hallitsi koko etusivua.

Aluksi Molotov keskittyi Saksan-suhteisiin, joiden kuvattiin kehittyvän täysin myönteisesti. Puna-armeijan voimaa ylistettiin ja korostettiin sitä, miten sen antama isku — Saksan armeijan hyökkäyksen ohella — oli nopeasti tehnyt lopun Puolasta, 'Versailles'n rujosta lapsesta'. Molotov korosti myös sitä, ettei Saksaa enää voitu pitää aggressiivisena valtiona, sillä sehän pyrki rauhaan. Aggressoreita olivat sen sijaan Ranska ja Englanti, jotka halusivat jatkaa sotaa Puolan auttamisen varjolla, vaikkei vanhan Puolan palauttamisesta voinut olla puhettakaan, kuten 'jokaiselle oli selvää'.

Puhe sodasta 'hitlerismiä vastaan' oli sekin väärin, sillä kysymys oli poliittisesta näkemyksestä eikä ideologiaa voitu tuhota voimalla, niinpä tällainen sota ei ollut ainoastaan mieletön vaan myös rikollinen. Mitä tuli Neuvostoliiton suhteisiin Saksaan, ne olivat perustavalla tavalla parantuneet ja Neuvostoliitto antoi Saksalle poliittista tukea sen rauhanpyrkimyksissä. 

Tämä on syytä huomioida varsinkin niiden, jotka uskovat jälkikäteen kehiteltyyn punapropagandaan siitä, että Venäjä olisi pelännyt Saksan hyökkäystä Suomen kautta Pietariin - ja muka siksi Venäjän piti hyökätä Suomen kimppuun.

No eikös Saksa sitten hyökännyt? Uskotko oikeasti että nuo hyökkäämättömyyssopimuksen aikaiset juhlapuheet paljastivat todelliset motiivit tai että kaikki ei olisi tienneet mitä tulee ennemmin tai myöhemmin tapahtumaan.

Vierailija
65/74 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikä ollut vaan Stalinin, yhden ihmiskunnan pahimmista rikollisista.

Missään ei kuollut yhtä paljon ihmisiä kuin Venäjällä. Ei edes Saksassa, jossa julmuus oli käsittämätöntä.

Vierailija
66/74 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessahan tuo kehitys alkoi Münchenin sopimuksesta, jonka länsivallat tekivät Saksan kanssa. Sen jälkeen Neuvostoliiton politiikka muuttui ja alkoi varautuminen Saksan hyökkäykseen. 

Molotovin puhe 1.11.1939, joka oli pidetty korkeimmassa neuvostossa, julkaistiin näkyvästi Pravdassa, jossa se hallitsi koko etusivua.

Aluksi Molotov keskittyi Saksan-suhteisiin, joiden kuvattiin kehittyvän täysin myönteisesti. Puna-armeijan voimaa ylistettiin ja korostettiin sitä, miten sen antama isku — Saksan armeijan hyökkäyksen ohella — oli nopeasti tehnyt lopun Puolasta, 'Versailles'n rujosta lapsesta'. Molotov korosti myös sitä, ettei Saksaa enää voitu pitää aggressiivisena valtiona, sillä sehän pyrki rauhaan. Aggressoreita olivat sen sijaan Ranska ja Englanti, jotka halusivat jatkaa sotaa Puolan auttamisen varjolla, vaikkei vanhan Puolan palauttamisesta voinut olla puhettakaan, kuten 'jokaiselle oli selvää'.

Puhe sodasta 'hitlerismiä vastaan' oli sekin väärin, sillä kysymys oli poliittisesta näkemyksestä eikä ideologiaa voitu tuhota voimalla, niinpä tällainen sota ei ollut ainoastaan mieletön vaan myös rikollinen. Mitä tuli Neuvostoliiton suhteisiin Saksaan, ne olivat perustavalla tavalla parantuneet ja Neuvostoliitto antoi Saksalle poliittista tukea sen rauhanpyrkimyksissä. 

Tämä on syytä huomioida varsinkin niiden, jotka uskovat jälkikäteen kehiteltyyn punapropagandaan siitä, että Venäjä olisi pelännyt Saksan hyökkäystä Suomen kautta Pietariin - ja muka siksi Venäjän piti hyökätä Suomen kimppuun.

No eikös Saksa sitten hyökännyt? Uskotko oikeasti että nuo hyökkäämättömyyssopimuksen aikaiset juhlapuheet paljastivat todelliset motiivit tai että kaikki ei olisi tienneet mitä tulee ennemmin tai myöhemmin tapahtumaan.

Kyse ei ollut mistään juhlapuheesta, vaan puheesta Neuvostoliiton korkeimmalle neuvostolle.

Ehkä taka-ajatuksena tosin oli Saksan tuudittaminen siihen uskoon, että Neuvostoliiton taholta sillä ei olisi mitään pelättävää. Nimittäin samaan aikaan kun se tuki Saksan sotaa lännessä, se valmistautui hyökkäämään Berliiniin. Saksalaisten kohtaamat neuvostojoukot olivat hyökkäys-, ei puolustusryhmityksessä.

Puheet pelosta ja puolustautumisesta ovat jälkikäteen keksittyä selittelyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/74 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikä ollut vaan Stalinin, yhden ihmiskunnan pahimmista rikollisista.

Missään ei kuollut yhtä paljon ihmisiä kuin Venäjällä. Ei edes Saksassa, jossa julmuus oli käsittämätöntä.

Ja venäläiset vielä ylpeilevät "suurimmasta uhrauksestaan." Vaikka pahin venäläisten tappaja istui Kremlissä.

Vierailija
68/74 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessahan tuo kehitys alkoi Münchenin sopimuksesta, jonka länsivallat tekivät Saksan kanssa. Sen jälkeen Neuvostoliiton politiikka muuttui ja alkoi varautuminen Saksan hyökkäykseen. 

Molotovin puhe 1.11.1939, joka oli pidetty korkeimmassa neuvostossa, julkaistiin näkyvästi Pravdassa, jossa se hallitsi koko etusivua.

Aluksi Molotov keskittyi Saksan-suhteisiin, joiden kuvattiin kehittyvän täysin myönteisesti. Puna-armeijan voimaa ylistettiin ja korostettiin sitä, miten sen antama isku — Saksan armeijan hyökkäyksen ohella — oli nopeasti tehnyt lopun Puolasta, 'Versailles'n rujosta lapsesta'. Molotov korosti myös sitä, ettei Saksaa enää voitu pitää aggressiivisena valtiona, sillä sehän pyrki rauhaan. Aggressoreita olivat sen sijaan Ranska ja Englanti, jotka halusivat jatkaa sotaa Puolan auttamisen varjolla, vaikkei vanhan Puolan palauttamisesta voinut olla puhettakaan, kuten 'jokaiselle oli selvää'.

Puhe sodasta 'hitlerismiä vastaan' oli sekin väärin, sillä kysymys oli poliittisesta näkemyksestä eikä ideologiaa voitu tuhota voimalla, niinpä tällainen sota ei ollut ainoastaan mieletön vaan myös rikollinen. Mitä tuli Neuvostoliiton suhteisiin Saksaan, ne olivat perustavalla tavalla parantuneet ja Neuvostoliitto antoi Saksalle poliittista tukea sen rauhanpyrkimyksissä. 

Tämä on syytä huomioida varsinkin niiden, jotka uskovat jälkikäteen kehiteltyyn punapropagandaan siitä, että Venäjä olisi pelännyt Saksan hyökkäystä Suomen kautta Pietariin - ja muka siksi Venäjän piti hyökätä Suomen kimppuun.

No eikös Saksa sitten hyökännyt? Uskotko oikeasti että nuo hyökkäämättömyyssopimuksen aikaiset juhlapuheet paljastivat todelliset motiivit tai että kaikki ei olisi tienneet mitä tulee ennemmin tai myöhemmin tapahtumaan.

Kyse ei ollut mistään juhlapuheesta, vaan puheesta Neuvostoliiton korkeimmalle neuvostolle.

Ehkä taka-ajatuksena tosin oli Saksan tuudittaminen siihen uskoon, että Neuvostoliiton taholta sillä ei olisi mitään pelättävää. Nimittäin samaan aikaan kun se tuki Saksan sotaa lännessä, se valmistautui hyökkäämään Berliiniin. Saksalaisten kohtaamat neuvostojoukot olivat hyökkäys-, ei puolustusryhmityksessä.

Puheet pelosta ja puolustautumisesta ovat jälkikäteen keksittyä selittelyä.

Neuvostojoukot eivät olleet ryhmitetty hyökkäykseen vaan laajalle alueelle syvyyteen, mikä oli puolustuksen kannalta hankalaa. Olet siis sitä mieltä että Saksa pystyi tekemään maailmanhistorian suurimman sotarikoksen ilman että sen kohde oli mitenkään varautunut tähän. Mielenkiintoista. Nykyään pidetään uhkana jokaista joka sanoo väärän mielipiteen netissä, mutta tuohon aikaan venäläiset ei pitäneet uhkana hintleriä, joka oli just hyökkäämässä tappamaan 20 miljoonaa venäläistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/74 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessahan tuo kehitys alkoi Münchenin sopimuksesta, jonka länsivallat tekivät Saksan kanssa. Sen jälkeen Neuvostoliiton politiikka muuttui ja alkoi varautuminen Saksan hyökkäykseen. 

Molotovin puhe 1.11.1939, joka oli pidetty korkeimmassa neuvostossa, julkaistiin näkyvästi Pravdassa, jossa se hallitsi koko etusivua.

Aluksi Molotov keskittyi Saksan-suhteisiin, joiden kuvattiin kehittyvän täysin myönteisesti. Puna-armeijan voimaa ylistettiin ja korostettiin sitä, miten sen antama isku — Saksan armeijan hyökkäyksen ohella — oli nopeasti tehnyt lopun Puolasta, 'Versailles'n rujosta lapsesta'. Molotov korosti myös sitä, ettei Saksaa enää voitu pitää aggressiivisena valtiona, sillä sehän pyrki rauhaan. Aggressoreita olivat sen sijaan Ranska ja Englanti, jotka halusivat jatkaa sotaa Puolan auttamisen varjolla, vaikkei vanhan Puolan palauttamisesta voinut olla puhettakaan, kuten 'jokaiselle oli selvää'.

Puhe sodasta 'hitlerismiä vastaan' oli sekin väärin, sillä kysymys oli poliittisesta näkemyksestä eikä ideologiaa voitu tuhota voimalla, niinpä tällainen sota ei ollut ainoastaan mieletön vaan myös rikollinen. Mitä tuli Neuvostoliiton suhteisiin Saksaan, ne olivat perustavalla tavalla parantuneet ja Neuvostoliitto antoi Saksalle poliittista tukea sen rauhanpyrkimyksissä. 

Tämä on syytä huomioida varsinkin niiden, jotka uskovat jälkikäteen kehiteltyyn punapropagandaan siitä, että Venäjä olisi pelännyt Saksan hyökkäystä Suomen kautta Pietariin - ja muka siksi Venäjän piti hyökätä Suomen kimppuun.

No eikös Saksa sitten hyökännyt? Uskotko oikeasti että nuo hyökkäämättömyyssopimuksen aikaiset juhlapuheet paljastivat todelliset motiivit tai että kaikki ei olisi tienneet mitä tulee ennemmin tai myöhemmin tapahtumaan.

Kyse ei ollut mistään juhlapuheesta, vaan puheesta Neuvostoliiton korkeimmalle neuvostolle.

Ehkä taka-ajatuksena tosin oli Saksan tuudittaminen siihen uskoon, että Neuvostoliiton taholta sillä ei olisi mitään pelättävää. Nimittäin samaan aikaan kun se tuki Saksan sotaa lännessä, se valmistautui hyökkäämään Berliiniin. Saksalaisten kohtaamat neuvostojoukot olivat hyökkäys-, ei puolustusryhmityksessä.

Puheet pelosta ja puolustautumisesta ovat jälkikäteen keksittyä selittelyä.

Neuvostojoukot eivät olleet ryhmitetty hyökkäykseen vaan laajalle alueelle syvyyteen, mikä oli puolustuksen kannalta hankalaa. Olet siis sitä mieltä että Saksa pystyi tekemään maailmanhistorian suurimman sotarikoksen ilman että sen kohde oli mitenkään varautunut tähän. Mielenkiintoista. Nykyään pidetään uhkana jokaista joka sanoo väärän mielipiteen netissä, mutta tuohon aikaan venäläiset ei pitäneet uhkana hintleriä, joka oli just hyökkäämässä tappamaan 20 miljoonaa venäläistä.

Maailmanhistorian suurin sotarikos oli jo tehty 1939 Molotovin-Ribbentroppin sopimuksen seurauksena. Siitä saivat suomalaisetkin kokea osansa.

Mutta Stalin ei ollut varautunut saksalaisten nopeaan hyökkäykseen. Hän oli saanut sidottua Saksan sotaan lännessä ja tuki sitä mm. Bakun öljyllä, samalla kun valmistautui puukottamaan kaveriaan selkään. Ja siksi ne neuvostojoukot oli porrastettu syvyyteen: hyökkäysryhmitykseen, ei puolustukseen.

Vierailija
70/74 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelottaa ajatellakin mitä olisi tapahtunut jos Erkot olisivat joustaneet. Hyvä että pitivät tiukan linjan. Kautta aikain venäläiset ovat tehneet selväksi etteivät kunnioita muuta kuin voimaa.

Esimerkiksi juuri nyt ovat EU:n talouspakotteet pakotteet purreet oikeaan paikkaan eli venäläisten dieselkäyttöisten sukellusveneraatojen akustoihin. Eivät kuulemma voi uusia niitä pakotteiden vuoksi. Ja nyt ollaan antamassa periksi, juuri nyt kun pakotteet purevat arkaan paikkaan.

Suomalaisena hävettää Niinistön periksiantava politiikka Venäjän suhteen. Kaasuputkihanke oli vikatikki. Näistä virheistä maksetaan vielä (toivottavasti ei kovin kalliisti)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/74 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuttu juttu. Erkko toimi myös ministerinä ja nimitti ittensä suurlähettilääksi Tukhilmaan jotta pääsisi pakoon pommituksia, lähetti perheensä valtion maksamalla autokyydillä Tukholmaan Pohjanlahen ympäri. Mannerheim sanoi jotta jos Erkko olis mies, niin menis mettään ja ampuis ittesä.

Varmaan vtutti ammattisotilasta korjata toisen pöljyyksiä.

Vierailija
72/74 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset osaa olla tyhmyyteen asti jääräpäisiä.

Vähän niinkuin Ukraina ja EU?

Jos suurvalta jotain vaatii niin kannattaa miettiä, että mitä kannattaa tehdä. Stalin halusi rajaa karjalan kannaksella kauemmas Pietarista, ja olisivat antaneet tilalle maata muualta.

Erkko ei tähän suostunut vaan valitsi sodan.

Oliko sulla ministerin paikka katottuna Terijoen hallituksessa, vai mistä puristaa?

Siitä puristaa että sota valittiin turhaan, koska neuvottelijana oli siihen kykenemätön henkilö.

Minunkin suvusta kuoli turhaan nuoria miehiä. Ja isotädit menettivät sulhasiaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/74 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset osaa olla tyhmyyteen asti jääräpäisiä.

Vähän niinkuin Ukraina ja EU?

Jos suurvalta jotain vaatii niin kannattaa miettiä, että mitä kannattaa tehdä. Stalin halusi rajaa karjalan kannaksella kauemmas Pietarista, ja olisivat antaneet tilalle maata muualta.

Erkko ei tähän suostunut vaan valitsi sodan.

Oliko sulla ministerin paikka katottuna Terijoen hallituksessa, vai mistä puristaa?

Siitä puristaa että sota valittiin turhaan, koska neuvottelijana oli siihen kykenemätön henkilö.

Minunkin suvusta kuoli turhaan nuoria miehiä. Ja isotädit menettivät sulhasiaan.

Joustamalla Suomi olisi ollut osa Neuvostoliittoa seuraavat 50 vuotta. Ja useimpien suomalaisten sukuja ei olisi olemassa tai suomalaiset asuisivat tällä hetkellä pitkin Siperiaa ja Ahvenanmaalla puhuttaisiin tällä hetkellä venäjää.

Vierailija
74/74 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessahan tuo kehitys alkoi Münchenin sopimuksesta, jonka länsivallat tekivät Saksan kanssa. Sen jälkeen Neuvostoliiton politiikka muuttui ja alkoi varautuminen Saksan hyökkäykseen. 

Molotovin puhe 1.11.1939, joka oli pidetty korkeimmassa neuvostossa, julkaistiin näkyvästi Pravdassa, jossa se hallitsi koko etusivua.

Aluksi Molotov keskittyi Saksan-suhteisiin, joiden kuvattiin kehittyvän täysin myönteisesti. Puna-armeijan voimaa ylistettiin ja korostettiin sitä, miten sen antama isku — Saksan armeijan hyökkäyksen ohella — oli nopeasti tehnyt lopun Puolasta, 'Versailles'n rujosta lapsesta'. Molotov korosti myös sitä, ettei Saksaa enää voitu pitää aggressiivisena valtiona, sillä sehän pyrki rauhaan. Aggressoreita olivat sen sijaan Ranska ja Englanti, jotka halusivat jatkaa sotaa Puolan auttamisen varjolla, vaikkei vanhan Puolan palauttamisesta voinut olla puhettakaan, kuten 'jokaiselle oli selvää'.

Puhe sodasta 'hitlerismiä vastaan' oli sekin väärin, sillä kysymys oli poliittisesta näkemyksestä eikä ideologiaa voitu tuhota voimalla, niinpä tällainen sota ei ollut ainoastaan mieletön vaan myös rikollinen. Mitä tuli Neuvostoliiton suhteisiin Saksaan, ne olivat perustavalla tavalla parantuneet ja Neuvostoliitto antoi Saksalle poliittista tukea sen rauhanpyrkimyksissä. 

Tämä on syytä huomioida varsinkin niiden, jotka uskovat jälkikäteen kehiteltyyn punapropagandaan siitä, että Venäjä olisi pelännyt Saksan hyökkäystä Suomen kautta Pietariin - ja muka siksi Venäjän piti hyökätä Suomen kimppuun.

No eikös Saksa sitten hyökännyt? Uskotko oikeasti että nuo hyökkäämättömyyssopimuksen aikaiset juhlapuheet paljastivat todelliset motiivit tai että kaikki ei olisi tienneet mitä tulee ennemmin tai myöhemmin tapahtumaan.

Kyse ei ollut mistään juhlapuheesta, vaan puheesta Neuvostoliiton korkeimmalle neuvostolle.

Ehkä taka-ajatuksena tosin oli Saksan tuudittaminen siihen uskoon, että Neuvostoliiton taholta sillä ei olisi mitään pelättävää. Nimittäin samaan aikaan kun se tuki Saksan sotaa lännessä, se valmistautui hyökkäämään Berliiniin. Saksalaisten kohtaamat neuvostojoukot olivat hyökkäys-, ei puolustusryhmityksessä.

Puheet pelosta ja puolustautumisesta ovat jälkikäteen keksittyä selittelyä.

Neuvostojoukot eivät olleet ryhmitetty hyökkäykseen vaan laajalle alueelle syvyyteen, mikä oli puolustuksen kannalta hankalaa. Olet siis sitä mieltä että Saksa pystyi tekemään maailmanhistorian suurimman sotarikoksen ilman että sen kohde oli mitenkään varautunut tähän. Mielenkiintoista. Nykyään pidetään uhkana jokaista joka sanoo väärän mielipiteen netissä, mutta tuohon aikaan venäläiset ei pitäneet uhkana hintleriä, joka oli just hyökkäämässä tappamaan 20 miljoonaa venäläistä.

Maailmanhistorian suurin sotarikos oli jo tehty 1939 Molotovin-Ribbentroppin sopimuksen seurauksena. Siitä saivat suomalaisetkin kokea osansa.

Mutta Stalin ei ollut varautunut saksalaisten nopeaan hyökkäykseen. Hän oli saanut sidottua Saksan sotaan lännessä ja tuki sitä mm. Bakun öljyllä, samalla kun valmistautui puukottamaan kaveriaan selkään. Ja siksi ne neuvostojoukot oli porrastettu syvyyteen: hyökkäysryhmitykseen, ei puolustukseen.

Ei sopimus ole rikos. Hyökkäyssota on, ja siinä lajissa ei ole suurempaa rikosta kuin Saksan hyökkäys Venäjälle. Syvyyteen ryhmitys on eri asia kuin hyökkäysryhmitys. Ei sillä etteikö Neuvostoliitolla olisi ollut oikeutta hyökätä Saksaan. Kellä tahansa oli, jo vuonna 1933.