Onko yliopistojen opiskelija-aines heikentynyt?

Saattaa olla, varmasti on myös kurssien sisältöä karsittu ja yksinkertaistettu, jotta mahdollisimman moni pääsisi läpi ja valmistuisi tavoiteajassa. Olen nyt tänä syksynä aloittanut tutkinto-opiskelija, ja tähän mennessä on kursseista tippunut vain vitosia. Olen kyllä lukenut tentteihin jonkin verran, mutten todellakaan paljoa. Useimmiten en ole lukenut kirjoja kokonaan ja joihinkin olen lukenut vain päivää ennen ja toivonut parasta. Monta esseetä olen kirjoittanut niin, etten oikeasti ole tiennyt mitä kirjat asiasta kertovat, vaan kirjoittanut sellaista minkä uskon (tai toivon) liittyvän aiheeseen.

Tunnen silti monta, joilla on ollut kauhea työ saada kurssit läpi. Ja aivan varmasti alkuvaiheen kurssit ovat myös niitä kaikista helpoimpia.

Vierailija kirjoitti:

Voisi kuvitella, että on. - Kaksi esimerkkiä. 1. Nykyään on yksinkertaisesti monin kertaisesti opiskelijapaikkoja.  Ns. korkeakoulupaikkoja on (melkein) yhtä paljon kun ikäluokassa on potenttiaalisia opiskelijoita on ikäluokassa nuoria jja luultavsti jo enemmän jos pidämme korkeakouluina myös jokaista ammattikorkea -koulua. (Seuraavaksi voimme taas pitää huutoäänestyksen siitä onko ammattikorkean opetus tasoltaa samaa kuin yliopistossa, tai tai tosin päin). - Oletus on, että jokaine paikan saanut olisi "kylin kyvykäs" suorittamaan opinnot. 

2. Olen kuullut, että nylyään yliopistossa(kin) voi laatia ja tedä gradun yhdessä kaverin tai muun parin kanssa, ainakin joissain oppiaineissa,  Aiemmin gradut piti tehdä vain ja ainoastaan yksin ja gradua pidettiin osoituksenasiitä, että opiskelija pystyi riittvään itsenäiseen työskentelyyn/ osoitti siten hallitsevansa oman alansa tieteellisen toiminnan perusteet.

Ei sitä suositella parityöksi vieläkään. Meillä voi tehdä, mutta korkeintaan johdanto saa olla yhteinen oikeasti, lopusta pitää käydä ilmi kuka sen on kirjoittanut eli se on sama tehdä yksin.

Haluatko mijonääriksi ohjelmassa oli se valmis luojknope Rovaniemeltä joka ei tiennyt missä maassa on Oxfordin yliopisto.  Joten kyllä, aines on huo.......

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tietotekniikassa ja matematiikassa muka esseitä?

Tietotekniikassa on, aika paljonkin. Ap. 

Esseitä tietotekniikassa, ei jumankauta!

Mitä te opiskelette, jotka vedätte vitosia ilman kirjojen kunnollista lukemistakaan?

Vierailija kirjoitti:

Mitä te opiskelette, jotka vedätte vitosia ilman kirjojen kunnollista lukemistakaan?

Valtsikassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi kuvitella, että on. - Kaksi esimerkkiä. 1. Nykyään on yksinkertaisesti monin kertaisesti opiskelijapaikkoja.  Ns. korkeakoulupaikkoja on (melkein) yhtä paljon kun ikäluokassa on potenttiaalisia opiskelijoita on ikäluokassa nuoria jja luultavsti jo enemmän jos pidämme korkeakouluina myös jokaista ammattikorkea -koulua. (Seuraavaksi voimme taas pitää huutoäänestyksen siitä onko ammattikorkean opetus tasoltaa samaa kuin yliopistossa, tai tai tosin päin). - Oletus on, että jokaine paikan saanut olisi "kylin kyvykäs" suorittamaan opinnot. 

2. Olen kuullut, että nylyään yliopistossa(kin) voi laatia ja tedä gradun yhdessä kaverin tai muun parin kanssa, ainakin joissain oppiaineissa,  Aiemmin gradut piti tehdä vain ja ainoastaan yksin ja gradua pidettiin osoituksenasiitä, että opiskelija pystyi riittvään itsenäiseen työskentelyyn/ osoitti siten hallitsevansa oman alansa tieteellisen toiminnan perusteet.

Ei sitä suositella parityöksi vieläkään. Meillä voi tehdä, mutta korkeintaan johdanto saa olla yhteinen oikeasti, lopusta pitää käydä ilmi kuka sen on kirjoittanut eli se on sama tehdä yksin.

Miten se käytännössä kontrolloidaan, että kuka on kirjoittanut ja mitä? Tai kuinka esimerkiksi lähdeaineisto on koottu. - Toki se, että sanotaan, että gradun on itsenäinen työ ei tarkoita sitä, että opiskelija ei saisi pyytää ja hankkia tarvitsemaansa apua sen tekemisen aikana.

Tässä kohtaa tulee esiin epäsuorasti opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat. - Toisen opiskelijan lähipiiristä löytyy heitä, jota saattavat jopa oma aloitteisessti tarkjoutua mm. kääntämmän vieraskielistä lähdeaineistojen artikkeleita tai niiden osia. Tai jotka osaavat antaa vinkkejä gradun aiheen valintaan ja rajaamiseen ja tapoihin, kuinka se saattaisi kannattaa tehdä. Tai jotka voivat oikolukea ja tarkistaa gradun kieliasun. Kun taas osalla opiskelijoista joutuu tekemään edellä mainitut kokonaan yksin. - Samalla närkästyneenä inttäen ja toistellen , että kuinka gradu on itsenäien työ ja avun pyytäminen olisi kokonaan kiellettyä.  

Pidän arvosanojen saamista hyvänä myös yliopistotasolla (on kuitenkin eri asia päästä nippa nappa ykkösellä läpi tai saada 4-5, näkemys omasta osaamisesta pysynee realistisempana), mutta kyllä korkeakoulussa ehkä pitäisi olla jo selvää, että opiskellaan itseä, omaa tulevaisuutta, tulevaa ammattia jne. varten eikä suinkaan arvosanojen perässä juosten. Jos käyt tentissä avaamatta kirjoja ja saat vitosen, oletko oppinut mitään?

Jos on tosi helppoa, niin kannattaa rynniä ainakin kandivaihe alta pois niin nopeasti kuin mahdollista. Maisterivaiheessa voi sitten kunnolla keskittyä siihen, mikä itseä kiinnostaa ja ehtii hyödyntää tutkijoiden ym. ammattitaitoa, ehkä tehdä mahtavan gradun ja pokata jatko-opiskelupaikankin.

Mutta kyllä, opiskelupaikkoja yliopistoihin jaetaan sen verran runsaasti nykyään, että väkisinkin "heikompaa ainesta" pääsee sisään ja rämpii tutkinnon läpi. Enää ei ole mikään kummallisuus olla maisteri. Itse nyhrään jo toisen maisterintutkintoni parissa, koska rakastan opiskelua ja yliopistomaailmaa.

Kyllä. Lukiolaiset ovat surkean peruskoulun vuoksi heikompia kuin ennen, mikä heijastuu yliopistoon. Tästä seuraa monia huolestuttavia ilmiöitä, mm matematiikkaa on jouduttu helpottamaan tuleville DI:lle. Samoin kirjoitustaito on heikompi.

Vain ne yliopistot / korkeakoulut joihin on huipputiukka karsinta, saavat enää todella hyviä opiskelijoita (esim lääkis).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoissa arvosanoja ei anneta toisten osaamisen perusteella, vaan ihan puhtaasti vain ja ainoastaan sinun oman osaamisesi perusteella. Jos saat suorituksestasi täydet pisteet, saat viitosen riippumatta siitä, miten muut ovat suorituneet. Jos et osaa mitään, saat hylsyn, jälleen kerran riippumatta siitä, miten muut ovat suorituneet.

Jos saat suorituksestasi 31/40 pistettä, saat vitosen. Niitäkään 31 pistettä ei tarvitse saada tentissä, vaan 4 tai 8 pistettä voi tienata tekemällä luentosarjan aikana lisätehtäviä.

Esimerkkejä oikeustieteellisestä:

- 8 pistettä lisätehtävillä, tentistä 12/40 pistettä, yht. 20 p, arvosana 1.

- 0 pistettä lisätehtävillä, tentistä 20 p, arvosana 1.

- 8 pistettä lisätehtävillä, tentistä 23/40 pistettä, yht. 31 p, arvosana 5.

Samasta tentistä voi siis saada 20 pisteellä arvosanan 1 ja 23 pisteellä arvosanan 5.

 Onpa muuttunut sitten omien opiskeluaikojeni. - Tuolloin ei voinut korottaa tenttien arvosanoja yleiesti mitenkään muuten kuin suorittamalla tentin kokonaan uudestaan. (Tentti kertoja oli vuodessa viisi, joista yksi ns. kesä tentti, joka oli joko kesäkuun puolessa välissä tai elokuun lopussa).

Osassa tenttejä täytyi saada jokaisesta kysymyksestä tietty määrä pisteitä, yleensä vähintään puolet , että koko tentti saattoi mennä läpi. Ts. jos sait kuuden kysymyksen (/ tehtävän) tentistä viidestä tehtäväsätä kympin ja kuudennesta tehtävästä nelosen tenttisi olisi ollut hylätty.

Toisinaan hieman harmitti se, että opintoviikkoja sai oikeastaan vain suorittamalla kirjatentejä, koska vaihtoehtoisia tapoja (, kuten esseitä, seminaari esitelmiä, oikeustapaus anayyseja, oikeudenkäynti simultointi harjoituksia) suorittaa opintoja ei juurikaan ollut, kuin joitain hajanaisia kursseja. Tietysti tämä (lue ja mene ja käy viiden tunnin ajan oksenatamassa paperille mitä olet tullut lukeneeksi) varmasti oli asia, josta vastaavasti ne opiskelijat jotka olivat hyvin inrtoverttejä ja joille lukeminen oli verraten helppoa ja vaivattomampaa sopi varmasti oikein hyvin.      

Up

Vierailija kirjoitti:

Pidän arvosanojen saamista hyvänä myös yliopistotasolla (on kuitenkin eri asia päästä nippa nappa ykkösellä läpi tai saada 4-5, näkemys omasta osaamisesta pysynee realistisempana), mutta kyllä korkeakoulussa ehkä pitäisi olla jo selvää, että opiskellaan itseä, omaa tulevaisuutta, tulevaa ammattia jne. varten eikä suinkaan arvosanojen perässä juosten. Jos käyt tentissä avaamatta kirjoja ja saat vitosen, oletko oppinut mitään?

Jos on tosi helppoa, niin kannattaa rynniä ainakin kandivaihe alta pois niin nopeasti kuin mahdollista. Maisterivaiheessa voi sitten kunnolla keskittyä siihen, mikä itseä kiinnostaa ja ehtii hyödyntää tutkijoiden ym. ammattitaitoa, ehkä tehdä mahtavan gradun ja pokata jatko-opiskelupaikankin.

Mutta kyllä, opiskelupaikkoja yliopistoihin jaetaan sen verran runsaasti nykyään, että väkisinkin "heikompaa ainesta" pääsee sisään ja rämpii tutkinnon läpi. Enää ei ole mikään kummallisuus olla maisteri. Itse nyhrään jo toisen maisterintutkintoni parissa, koska rakastan opiskelua ja yliopistomaailmaa.

Monella kanditason kurssilla kurssimateriaalitkin ovat niin yksinkertaisia, että niistä ei kauheasti mitään uutta opi, jos on lainkaan käynyt läpi edeltävän kurssin materiaaleja. Ja silloinkin, kun materiaalissa olisi mukana  jotain uutta ja kiinnostavaa, on tentin sisältö silti sitä samaa helppoa peruskauraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te opiskelette, jotka vedätte vitosia ilman kirjojen kunnollista lukemistakaan?

Valtsikassa

Oikkarina hymyilyttää tuo vastaus hieman. - Epäilen kyllä, että mahdatko opiskella yliopistossa laimkaan. - Mutta veikkaus Valtiskassa opiskelusta on kyllä hyvä tai paremmin erinomaisen huono, koska se ei suoraan sano juurikaan mitään. Vosin näet luulla vain  että jos opiskelee esimerkiksi Helsingin Valtsikassa tai nyt viimeistään Valtiotieteellisessä tdk:ssa niin hieman on eroa opiskeleeko 

Sosiaalitieteiden laitoksella, johon kuuluvat entiset sosiaalipsykologian, sosiologian, yhteiskuntapolitiikan sekä viestinnän laitokset sekä tilastotiede.

Nykyiseen Sosiaalitieteiden laitokseen kuuluvat seuraavat oppiaineet: Sosiaali- ja kulttuuriantropologia, sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia, tilastotiede, viestintä ja yhteiskuntapolitiikka.

Vai opiskeleeko Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella, johon kuuluvat entiset kansantaloustieteen, kehitysmaatutkimuksen, käytännöllisenfilosofian, yhteiskuntahistorian ja  yleisen valtio-opin laitokset.

Vielä kun huomaa, että politiikan ja talouden tutkimuksen laitokseen kuuluvat seuraavat oppiaineet: Kehitysmaatutkimus, käytännöllinen filosofia, poliittinen historia, talous- ja sosiaalihistoria, taloustiede ja yleinen valtio-oppi.

Mutta näin luulotellessani voin olla toki erinomaisen väärässä. 

Aineksesta en tiedä, mutta erityisesti humanistiselta puolelta tulee ulos punaviherfeministejä. Aivopesu on kovaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te opiskelette, jotka vedätte vitosia ilman kirjojen kunnollista lukemistakaan?

Valtsikassa

Oikkarina hymyilyttää tuo vastaus hieman. - Epäilen kyllä, että mahdatko opiskella yliopistossa laimkaan. - Mutta veikkaus Valtiskassa opiskelusta on kyllä hyvä tai paremmin erinomaisen huono, koska se ei suoraan sano juurikaan mitään. Vosin näet luulla vain  että jos opiskelee esimerkiksi Helsingin Valtsikassa tai nyt viimeistään Valtiotieteellisessä tdk:ssa niin hieman on eroa opiskeleeko 

Sosiaalitieteiden laitoksella, johon kuuluvat entiset sosiaalipsykologian, sosiologian, yhteiskuntapolitiikan sekä viestinnän laitokset sekä tilastotiede.

Nykyiseen Sosiaalitieteiden laitokseen kuuluvat seuraavat oppiaineet: Sosiaali- ja kulttuuriantropologia, sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia, tilastotiede, viestintä ja yhteiskuntapolitiikka.

Vai opiskeleeko Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella, johon kuuluvat entiset kansantaloustieteen, kehitysmaatutkimuksen, käytännöllisenfilosofian, yhteiskuntahistorian ja  yleisen valtio-opin laitokset.

Vielä kun huomaa, että politiikan ja talouden tutkimuksen laitokseen kuuluvat seuraavat oppiaineet: Kehitysmaatutkimus, käytännöllinen filosofia, poliittinen historia, talous- ja sosiaalihistoria, taloustiede ja yleinen valtio-oppi.

Mutta näin luulotellessani voin olla toki erinomaisen väärässä. 

Kuten sanoin olen opintoni juuri aloittanut, enkä täten uuden opetusohjelman mukaisesti ole vielä valinnut pääainetta lainkaan :D Tiedän toki mitä pääainemahdollisuuksia meillä on, mutta ihan anonyyminä pysymistä ajatellen en viitsinyt kauhean tarkasti alkaa kartoittamaan omia opintojani. Mutta sanotaanko nyt sitten niin, että sosiaalitieteiden puolella en ole.

ihan turhaa paskaa nämä ketjut koska vain työllistymisellä on merkitys.

Kukaan ei tee mitään työttömillä korkeakoulutetuilla.

kaikkia ammatteja tarvitaan jotta maailma pyörii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi kuvitella, että on. - Kaksi esimerkkiä. 1. Nykyään on yksinkertaisesti monin kertaisesti opiskelijapaikkoja.  Ns. korkeakoulupaikkoja on (melkein) yhtä paljon kun ikäluokassa on potenttiaalisia opiskelijoita on ikäluokassa nuoria jja luultavsti jo enemmän jos pidämme korkeakouluina myös jokaista ammattikorkea -koulua. (Seuraavaksi voimme taas pitää huutoäänestyksen siitä onko ammattikorkean opetus tasoltaa samaa kuin yliopistossa, tai tai tosin päin). - Oletus on, että jokaine paikan saanut olisi "kylin kyvykäs" suorittamaan opinnot. 

2. Olen kuullut, että nylyään yliopistossa(kin) voi laatia ja tedä gradun yhdessä kaverin tai muun parin kanssa, ainakin joissain oppiaineissa,  Aiemmin gradut piti tehdä vain ja ainoastaan yksin ja gradua pidettiin osoituksenasiitä, että opiskelija pystyi riittvään itsenäiseen työskentelyyn/ osoitti siten hallitsevansa oman alansa tieteellisen toiminnan perusteet.

Ei sitä suositella parityöksi vieläkään. Meillä voi tehdä, mutta korkeintaan johdanto saa olla yhteinen oikeasti, lopusta pitää käydä ilmi kuka sen on kirjoittanut eli se on sama tehdä yksin.

Niin. Mutta on jotenkin nurinkurista, että se (parityönä gradun tekeminen) on joissain oppiaineissa/ tiedekunnissa mahdollista ja toisissa ei. - Mutta niinhän se opintojen suorittamstavassa muutenkin. Esimerkiksi oikeustieteellisen opintoja sivusta seuranneena, niin ainakin oikeustieteen opiskelijat joutuvat (tai joutuivat, ainakin vielä jokunen  vuosi sitten) lukemaan tenttejään varten ihan jäätäviä määriä. Ja pedagokiikka oli jotain antiikin Rooman tasoa, eli juuri mitään muuta tapaa opintojen suorittamiseen ollut kuin lukea luke ja lukea ja käydä sitten määräpäivinä tentissä.    

Varmaan alkuvaiheen opinnot ovat melko helppoja, koska nehän on tarkoitettu koko koulutusohjelman opiskelijoille. Kierrokset siten lisääntyvät kun siirrytään eteenpäin oman kandi- ja sitten maisteriohjelman opintoihin.

Mun aikana pääaineen eka tentti on suomenkielinen kirja, se tentti meni monelta hyvin. Sitten kun alkoi tulla vastaan teoreettista englanninkielistä kirjallisuutta, alkoi heikompi aines putoilla ja vaihtaa pääainetta ja alaa.

Mun maisteriopintojen aikana (kauan sitten) oli paljon opiskelijoita, jotka eivät saaneet koskaan suutaan auki seminaareissa. Nyt näyttää yleisesti siltä että opiskelijat ovat paljon kielitaitoisempia, itsevarmempia ja fiksumpiakin. Graduaiheetkin ovat vaativampia.

Mutta näin siis mun alalla. Ei ole matikka. Meillä päinvastoin tuntuu että viime vuosikymmenten muutokset ovat lisänneet vaatimuksia kriittisyyteen ja teoriaa ja käsitteitä on tullut valtavasti lisää.

OTT kirjoitti:

On varmasti opiskelija-aines heikentynyt. Tuttava pääsi maakuntayliopistoon opiskelemaan lastentarhanopettajaksi. Pääsykokeet olivat varmasti idiootille, sillä tuo henkilö ei ole mikään ruudinkeksijä. Ylioppilaaksikin pääsi nippa nappa -papereilla.

Ja tällainen "osaaja" päätyi yliopistoon! Olen olettanut, että siellä on vain niukka opiskelijoiden älykkökerma, joka on saanut YO-opintonsa ja sisäänpääsykokeensa läpi huippuarvosanoilla. Siis vain se tiukka kärki, joka on tulevaisuuden tutkijahuippua.

Nyt, kun yliopistojen rahoitus on muutettu tällaiseksi, pääsee sisään kaikki pösilöt, joiden oikea paikka olisi AMK:issa tai amiksessa.

8-0

Joo näin on. Ja nythän on sillä tapaa että lastentarhanopenkoulutus ei 80luvulla todeallakaan ollut yliopistossa . Ei herrajumala onko hekin maistereita nykyään ?

Nostelen alkuvuoden ketjua. Mielenkiintoista.

Olen ensimmäisen vuoden opiskelija ja kaikista kursseista toistaiseksi 4-5, vaikka osa tenteistä mennyt omasta mielestä pieleen. Lukenut olen kyllä kovasti ja tehnyt parhaani, mutta silti ihmettelen hyviä arvosanoja.

Ehkä perusopinnot vaan arvostellaan tosi lepsusti?