Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko yliopistojen opiskelija-aines heikentynyt?
12.01.2019 |
Olen tehnyt muutamia kursseja avoimessa - kurssit on samoja kuin tutkinto-opiskelijoillakin. Täytyy ihmetellä, miten helpolla tehtävistä tulee hyviä arvosanoja. Joissakin kursseissa on kyllä ollut paljon tekemistä, mutta näitä kursseja ovat kaikki valittaneet työläiksi. Vaikeita ne eivät ole olleet.
Jos saan viime tingassa hätäisesti tehdyistä esseistä lähes täydet pisteet, niin tulee mieleen, että onko vertailtava aines niin heikkoa, että minun kötöstykseni riittävät hyviin arviointeihin. Keskiarvoni lukiossa oli kuitenkin 7,7 ja kirjoitin C:n paperit, joten mikään älykkö en ole. Olen tehnyt näitä kahteen maakuntayliopistoon, toinen paikallinen ja toinen kauempana, johon olen tehnyt verkkokursseja. Noita verkkokursseja tekee myös tutkinto-opiskelijat. Vai onko avoimet vain helpompia? Olen opiskellut tietotekniikkaa ja matematiikkaa.
Kommentit (62)
Mä olen amispohjalta yliopistossa, ja olen saanut tentit läpi parhaimmillaan siten, että en ole avannutkaan tenttikirjaa. Kyseessä maisterivaiheen syventävät opinnot. Enkä tosiaankaan ole älykkö, mutta ihan peruskurssien tietotaidoilla näyttäisi pärjäävän. Iso osa maisterivaiheen opinnoista tuntuisi olevan vaan pakollista pahaa. Mielestäni yo-tutkinnon voisi aivan hyvin lopettaa kandivaiheeseen, kaikki sen jälkeen tuleva on vaan pakollista pahaa. Maisteritutkinnossa humanistisella puolella on ilmaa ainakin 50 opintipistettä. Kandin tutkinnon lisäksi gradu ja yksi sivuaineopintokokonaisuus riittäisi vallan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko aikuinen ja muut ovat lähellä teini-ikää?
Tämä onkin avainasia tässä. Kyllä vanhemmalla iällä tiedon käsittely- ja soveltamiskyky paranee merkittävästi. Nykyään kun menisi 27-vuotiaana yo-kokeisiin niin olisihan se ihan eri näillä lähtökohdilla kirjoittaa hyviä esseitä kuin 18-19-vuotiaana teininä.
Iän karttuessa sitä huomaa miten omat koulutyöt yms. ovat olleet hyvinkin keskitason tekeleitä vaikka niistä on saanut hyviäkin arvosanoja. Oman gradun tein 24-vuotiaana ja nykyään jälkikäteen hirvittää oma "tutkimus" vaikka siitä hyvä arvosana tuli. Samaa sanoi tohtorikoulutettava ystäväni, joka hänkin sai huippuarvosanan. Sitä ymmärtää iän ja osaamisen karttuessa aivan eri tavalla asioita.
Summa summarum, aikuisena ja kypsänä on ihan eri lähtökohdat suorittaa yliopiston peruskursseja kuin 19-vuotiaana.
Mulla täysin eri kokemus. Oon tehny joka kurssin eteen paljo töitä ja silti tulee vain 3 ja yks hylättykin on tullu. Lukiosta valmistuin E:n papereilla ja ysin keskiarvolla. Lisäks samaa tutkintoo suorittavat kaverit ja tututkin saa vain sitä 1-3, muutama parempi vain tullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko aikuinen ja muut ovat lähellä teini-ikää?
Tämä onkin avainasia tässä. Kyllä vanhemmalla iällä tiedon käsittely- ja soveltamiskyky paranee merkittävästi. Nykyään kun menisi 27-vuotiaana yo-kokeisiin niin olisihan se ihan eri näillä lähtökohdilla kirjoittaa hyviä esseitä kuin 18-19-vuotiaana teininä.
Iän karttuessa sitä huomaa miten omat koulutyöt yms. ovat olleet hyvinkin keskitason tekeleitä vaikka niistä on saanut hyviäkin arvosanoja. Oman gradun tein 24-vuotiaana ja nykyään jälkikäteen hirvittää oma "tutkimus" vaikka siitä hyvä arvosana tuli. Samaa sanoi tohtorikoulutettava ystäväni, joka hänkin sai huippuarvosanan. Sitä ymmärtää iän ja osaamisen karttuessa aivan eri tavalla asioita.
Summa summarum, aikuisena ja kypsänä on ihan eri lähtökohdat suorittaa yliopiston peruskursseja kuin 19-vuotiaana.
Juuri näin asia on. Samat mietteet esim. omasta gradustani, saati sitten lukioaikaisista esseistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistoissa arvosanoja ei anneta toisten osaamisen perusteella, vaan ihan puhtaasti vain ja ainoastaan sinun oman osaamisesi perusteella. Jos saat suorituksestasi täydet pisteet, saat viitosen riippumatta siitä, miten muut ovat suorituneet. Jos et osaa mitään, saat hylsyn, jälleen kerran riippumatta siitä, miten muut ovat suorituneet.
On varmasti opiskelija-aines heikentynyt. Tuttava pääsi maakuntayliopistoon opiskelemaan lastentarhanopettajaksi. Pääsykokeet olivat varmasti idiootille, sillä tuo henkilö ei ole mikään ruudinkeksijä. Ylioppilaaksikin pääsi nippa nappa -papereilla.
Ja tällainen "osaaja" päätyi yliopistoon! Olen olettanut, että siellä on vain niukka opiskelijoiden älykkökerma, joka on saanut YO-opintonsa ja sisäänpääsykokeensa läpi huippuarvosanoilla. Siis vain se tiukka kärki, joka on tulevaisuuden tutkijahuippua.
Nyt, kun yliopistojen rahoitus on muutettu tällaiseksi, pääsee sisään kaikki pösilöt, joiden oikea paikka olisi AMK:issa tai amiksessa.
8-0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla täysin eri kokemus. Oon tehny joka kurssin eteen paljo töitä ja silti tulee vain 3 ja yks hylättykin on tullu. Lukiosta valmistuin E:n papereilla ja ysin keskiarvolla. Lisäks samaa tutkintoo suorittavat kaverit ja tututkin saa vain sitä 1-3, muutama parempi vain tullut.
Sun pitäs oppii kirjottaa parempaa kirjakielt ni ehkä sä saisit parempii arvosanoi tai jtn. LOL.
No kertoohan se jotakin tason laskusta, kun jokaisella on kohta maisterin paperit.
Ennenvanhaan maisteri sai tehdä kunnolla töitä tutkintonsa eteen, eikä tyhmiä edes päästetty opiskelemaan yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On, koska lukion vaativuustaso laskee. Esimerkiksi meillä teknillisessä yliopistossa ensimmäisen vuoden opiskelijat tarvitsevat yhä enemmän kertauskursseja matematiikkaan, fysiikkaan...
Toisaalta myös yliopistoissa vaativuustaso laskee. Rahoitus saadaan valmistuneiden määrän mukaan ja opetushenkilökuntaa vähennetään, joten houkutus vaan päästää läpi on suuri.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on.
Matematiikan ylioppilaskokeita on helpotettu verrattuna esim. 80-luvun kokeisiin. Tämä on myönnetty fakta.
Tuskin niitä muitakaan aineita on vaikeammiksi muutettu...
Ja koska lukio on helpompi kuin muinoin, tulee yliopistoon heikommin valmiuksin varustettua ainesta.
Kyllä. Kaikkea on helpotettu - jopa YO-kirjoitukset piti tehdä 90-luvulla kertarykäisyllä keväällä. Ei saanut hajauttaa. Nyt tulisi itku abille, jos pitäisi onnistua kirjoittamaan kaikki aineet samalla kertaa laudaturina.
Ja taloustieteen laskareissa on väki aivan pihalla, edes perusmatematiikka ei onnistu. Pahoja puutteita lukion opetuksessa ja tiedoissa. Porukka on oikeasti tyhmentynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On, koska lukion vaativuustaso laskee. Esimerkiksi meillä teknillisessä yliopistossa ensimmäisen vuoden opiskelijat tarvitsevat yhä enemmän kertauskursseja matematiikkaan, fysiikkaan...
Toisaalta myös yliopistoissa vaativuustaso laskee. Rahoitus saadaan valmistuneiden määrän mukaan ja opetushenkilökuntaa vähennetään, joten houkutus vaan päästää läpi on suuri.
Samalla opetuksella on ollut matematiikasta 10 saavia kuin myös 5 vetäviä. Ovatko teknillisen yliopiston opiskelijat suorittaneet pitkän matematiikan ja millä arvosanalla? Vai pääseekö sisään lyhyen matematiikan lukijat tai pitkästä matematiikasta alle 7 vetäneet? Ei ihme, jos tarvitsee kertausta.
Itse luin pitkän matematiikan arvosanalla 9 ja kirjoitin m. Piti kaivaa yliopistolla vielä lukion kirjat esiin ja kerrata itse, luku-urani huonoimmat matematiikan opettajat/proffat tulivat valitettavasti yliopistossa vastaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on.
Matematiikan ylioppilaskokeita on helpotettu verrattuna esim. 80-luvun kokeisiin. Tämä on myönnetty fakta.
Tuskin niitä muitakaan aineita on vaikeammiksi muutettu...
Ja koska lukio on helpompi kuin muinoin, tulee yliopistoon heikommin valmiuksin varustettua ainesta.
Kyllä. Kaikkea on helpotettu - jopa YO-kirjoitukset piti tehdä 90-luvulla kertarykäisyllä keväällä. Ei saanut hajauttaa. Nyt tulisi itku abille, jos pitäisi onnistua kirjoittamaan kaikki aineet samalla kertaa laudaturina.
Ja taloustieteen laskareissa on väki aivan pihalla, edes perusmatematiikka ei onnistu. Pahoja puutteita lukion opetuksessa ja tiedoissa. Porukka on oikeasti tyhmentynyt.
Ennen oli tasokurssit peruskoulun yläasteella. Nyt ne hyvät lukijat joutuvat tahkoamaan hitaiden mukana, ylöspäin ei eriytetä. Maksimissaan annetaan lisää tehtäviä tyyliin opettele itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertoo vain , kuinka koulutuksesta on tullut pelkkää bisnestä.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoissa arvosanoja ei anneta toisten osaamisen perusteella, vaan ihan puhtaasti vain ja ainoastaan sinun oman osaamisesi perusteella. Jos saat suorituksestasi täydet pisteet, saat viitosen riippumatta siitä, miten muut ovat suorituneet. Jos et osaa mitään, saat hylsyn, jälleen kerran riippumatta siitä, miten muut ovat suorituneet.
Jos saat suorituksestasi 31/40 pistettä, saat vitosen. Niitäkään 31 pistettä ei tarvitse saada tentissä, vaan 4 tai 8 pistettä voi tienata tekemällä luentosarjan aikana lisätehtäviä.
Esimerkkejä oikeustieteellisestä:
- 8 pistettä lisätehtävillä, tentistä 12/40 pistettä, yht. 20 p, arvosana 1.
- 0 pistettä lisätehtävillä, tentistä 20 p, arvosana 1.
- 8 pistettä lisätehtävillä, tentistä 23/40 pistettä, yht. 31 p, arvosana 5.
Samasta tentistä voi siis saada 20 pisteellä arvosanan 1 ja 23 pisteellä arvosanan 5.
Mulle oli myös sokki tajuta, että ensinnäkin pääsin C:n papereilla sisään ja mulla oli pääsykokeesta parhaat pisteet alalle, jonne pääsee noin 7 %. Luin pääsykoekirjankin huonosti ja se oli mielestäni todella helppo. Yliopistossa mikään ei ole ollut vaikeaa, työläitä kursseja on kyllä, mutta saan lähes poikkeuksetta edellisenä yönä paniikissakin kirjoitetuista esseistä arvosanan 5. Meillä annetaan esseistä palaute, koen osittain masentavana sen, etten saa muuta kuin hyvää palautetta, palautteen tarkoitus on parantaa suoritusta mutta kun ei sellaista tarvetta oikein ole.
Asiat ovat osalle oikeasti vaikeita. Ei heillä ole henkistä kapasiteettia kirjoittaa edellisenä yönä erinomaisia ja kiitettäviä töitä, siinä on varmasti merkitsevin ero. Eivät he pysty lukeamaan päivässä 400-500 sivua kuten minä. Olen alisuorittanut lukion pahasti, toimin silloin kuolevan äitini omaishoitajana eikä opiskelu ollut ensimmäisenä mielessä. C:n yo-paperit eivät siis vastaa todellista tasoani, ehkä eivät ap sinunkaan tasoasi jostain syystä? Todennäköisesti olet jollain tapaa, tai usealla tapaa lahjakkaampi kuin suuri osa muista.
Tiedän kaksikin tapausta, jotka ovat saaneet tentistä 5/5, vaikka ovat vastanneet yhteen tenttikysymyksistä "En muista".
Voisi kuvitella, että on. - Kaksi esimerkkiä. 1. Nykyään on yksinkertaisesti monin kertaisesti opiskelijapaikkoja. Ns. korkeakoulupaikkoja on (melkein) yhtä paljon kun ikäluokassa on potenttiaalisia opiskelijoita on ikäluokassa nuoria jja luultavsti jo enemmän jos pidämme korkeakouluina myös jokaista ammattikorkea -koulua. (Seuraavaksi voimme taas pitää huutoäänestyksen siitä onko ammattikorkean opetus tasoltaa samaa kuin yliopistossa, tai tai tosin päin). - Oletus on, että jokaine paikan saanut olisi "kylin kyvykäs" suorittamaan opinnot.
2. Olen kuullut, että nylyään yliopistossa(kin) voi laatia ja tedä gradun yhdessä kaverin tai muun parin kanssa, ainakin joissain oppiaineissa, Aiemmin gradut piti tehdä vain ja ainoastaan yksin ja gradua pidettiin osoituksenasiitä, että opiskelija pystyi riittvään itsenäiseen työskentelyyn/ osoitti siten hallitsevansa oman alansa tieteellisen toiminnan perusteet.
On. Pääsykoemateriaalit lähti niin nyt sisään pääsee lukion tiedoilla. Kun mä hain kaikki perustui pääsykoekirjoihin, jotka oli vaikeita. Mä pääsin kolmannella sisään. Kaksi kertaa olin varasijalla 3 ja kolmannella lopultakin pääsin.
Alue: Aihe vapaa
Keväällä teknillisen yliopiston pääsykoe on helpotettu versio ja entisen kahden kokeen sijaan on enää vain yksi.