Onko yliopistojen opiskelija-aines heikentynyt?
Olen tehnyt muutamia kursseja avoimessa - kurssit on samoja kuin tutkinto-opiskelijoillakin. Täytyy ihmetellä, miten helpolla tehtävistä tulee hyviä arvosanoja. Joissakin kursseissa on kyllä ollut paljon tekemistä, mutta näitä kursseja ovat kaikki valittaneet työläiksi. Vaikeita ne eivät ole olleet.
Jos saan viime tingassa hätäisesti tehdyistä esseistä lähes täydet pisteet, niin tulee mieleen, että onko vertailtava aines niin heikkoa, että minun kötöstykseni riittävät hyviin arviointeihin. Keskiarvoni lukiossa oli kuitenkin 7,7 ja kirjoitin C:n paperit, joten mikään älykkö en ole. Olen tehnyt näitä kahteen maakuntayliopistoon, toinen paikallinen ja toinen kauempana, johon olen tehnyt verkkokursseja. Noita verkkokursseja tekee myös tutkinto-opiskelijat. Vai onko avoimet vain helpompia? Olen opiskellut tietotekniikkaa ja matematiikkaa.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te opiskelette, jotka vedätte vitosia ilman kirjojen kunnollista lukemistakaan?
Valtsikassa
Oikkarina hymyilyttää tuo vastaus hieman. - Epäilen kyllä, että mahdatko opiskella yliopistossa laimkaan. - Mutta veikkaus Valtiskassa opiskelusta on kyllä hyvä tai paremmin erinomaisen huono, koska se ei suoraan sano juurikaan mitään. Vosin näet luulla vain että jos opiskelee esimerkiksi Helsingin Valtsikassa tai nyt viimeistään Valtiotieteellisessä tdk:ssa niin hieman on eroa opiskeleeko
Sosiaalitieteiden laitoksella, johon kuuluvat entiset sosiaalipsykologian, sosiologian, yhteiskuntapolitiikan sekä viestinnän laitokset sekä tilastotiede.
Nykyiseen Sosiaalitieteiden laitokseen kuuluvat seuraavat oppiaineet: Sosiaali- ja kulttuuriantropologia, sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia, tilastotiede, viestintä ja yhteiskuntapolitiikka.
Vai opiskeleeko Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella, johon kuuluvat entiset kansantaloustieteen, kehitysmaatutkimuksen, käytännöllisenfilosofian, yhteiskuntahistorian ja yleisen valtio-opin laitokset.
Vielä kun huomaa, että politiikan ja talouden tutkimuksen laitokseen kuuluvat seuraavat oppiaineet: Kehitysmaatutkimus, käytännöllinen filosofia, poliittinen historia, talous- ja sosiaalihistoria, taloustiede ja yleinen valtio-oppi.
Mutta näin luulotellessani voin olla toki erinomaisen väärässä.
Kyllä sä väärässä tosiaan olet luulotteluissasi. Nimittäin se, saako tenteistä vitosia lukematta ei sinkaan riipu tentittävästä aineesta, vaan yhtäältä siitä, mitä tenttijä tietää asiasta etukäteen ja toisaalta siitä, miten kykenevä hän on päättelemään asioita jo tietämänsä perusteella. Minä olen tässä hyvä, ja pystyn kandivaiheessa saamaan vitosia aineesta kuin aineesta lukematta kirjoja - mutta yleensä se tarkoittaa sitä, että olen jo aikaisemmin lukenut jotain muuta kirjallisuutta jossain muussa yhteydessä. Aika monet kurssit tarkastelevat samoja tai ainakin toisiinsa liittyviä asioita eri näkökulmista. Toki vaatii sen, että tietää, mikä kirjallisuus on asiallista ja edustaa samaa suuntausta - mutta kyllä se aika helposti selviää.
Taitaa olla enemmänkin niin, että myös yliopisto-opiskelijat ovat ymmärtäneet olevansa samaa karjaa kuin kaikki muutkin. Aikaisemmin sillä "akateemisuudella" peiteltiin paskaa palkkaa ja huonoja työoloja. Nykyään tiedetään, että se akateemisuus itsessään ei merkkaa yhtään mitään.