Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kysymys teille, jotka ihmettelette, miksi niin monet eivät halua hankkia lapsia

Vierailija
11.01.2019 |

Minkä vuoksi menisin vapaaehtoisesti tilanteeseen, jossa elämänlaatuni huononee? Koskaan ei ole tullut sellaista oloa, että vitsit kun voisinkin nauttia elämästäni vähemmän.

Heti kun saan tähän tyydyttävän vastauksen, lupaan käydä purkamassa vasektomian.

Kommentit (65)

Vierailija
1/65 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

crickets.mp3

Vierailija
2/65 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täytyykö elämän olla aina nautinnollista?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/65 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleinen mielipide tuntuu olevan että jos haluaa äidiksi niin se on voi voi jos työelämä on sen jälkeen taputeltu. Kiitos pidän mielummin itsenäisyyteni.

Vierailija
4/65 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lasten saaminen on kuin venäläistä rulettia. Iso osa varmasti lapsista nauttii (siitä huolimatta, että etukäteen ovat asiaa epäilleet). Osa kuitenkin kokee lapsen elämänlaatua heikentävänä asiana sellaisen saatuaan.

Otsalohkon oikeasta kulmasta läpäissyt luoti tappaa peruuttamattomasti ja lastakaan ei voi palauttaa. Minä jätän mielihyvin osallistumatta tähän rulettiin mutta tietysti suon siihen osallistumisen ilolla kaikille tarpeeksi uteliaille.

En vastannut kysymykseen mutta tässä omaa pohdintaa aiheesta.

Vierailija
5/65 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Täytyykö elämän olla aina nautinnollista?

Kärsimällä kirkkain kruunu? Tätä asennetta on täällä kylmässä pohjolassa varmaan menneinä aikoina tarvittu.

Itse ajattelen et elämään tulee onni muista asioista.

Vierailija
6/65 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luterilaisen ajatusmaailman mukaan elämän kuuluu olla raatamista ja kärsimystä. Vain siten sinua odottaa ihana iankaikkinen elämä. Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/65 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Täytyykö elämän olla aina nautinnollista?

Ei se voi olla aina nautinnollista. Mutta siltä osin kuin ihminen pystyy asiaan vaikuttamaan, miksi tehdä siitä vähemmän nautinnollista? Murhetta ja kärsimystä riittää ilman omaa panostakin.

Vierailija
8/65 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samaa olen miettinyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/65 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Täytyykö elämän olla aina nautinnollista?

Ei, mutta miksi siitä pitäisi ehdoin tahdoin tehdä huonompaa?

Vierailija
10/65 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska niin nyt kuuluu tehdä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/65 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei sinuakaan olisi, jos isäsi olisi ajatellut pelkkää nautintoa ja elämänlaatua.

Vierailija
12/65 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Täytyykö elämän olla aina nautinnollista?

Ei, jos on masokisti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/65 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Luterilaisen ajatusmaailman mukaan elämän kuuluu olla raatamista ja kärsimystä. Vain siten sinua odottaa ihana iankaikkinen elämä. Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat.

Sen takia erosinkin siitä. Ihme orjamentaliteetti.

Vierailija
14/65 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei sinuakaan olisi, jos isäsi olisi ajatellut pelkkää nautintoa ja elämänlaatua.

Täytyykö samat virheet toistaa sukupolvesta toiseen? Eikö nyt oltaisi jo viisastuttu tarpeeksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/65 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö ketään?

Vierailija
16/65 |
12.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riittääkö nautinto koko elämän sisällöksi?

Vierailija
17/65 |
12.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Riittääkö nautinto koko elämän sisällöksi?

Siitä en tiedä, mutta ainakaan kärsimyksen lisääminen ei ole merkityksellisen elämönsisällön lisäämistä. Nautinto ja merkityksellisyys eivät ole mitenkään ristiriidassa (muuten kuin protestanttisessa kulttuurissa).

Vierailija
18/65 |
12.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmiset ovat erilaisia. Jos et tunne sisäistä tarvetta lapsen saamiseen, älä hankkiudu raskaaksi.

Itselle iso perhe ja liuta lapsia on ollut aina voimavara, parasta mitä elämässä on. Kärsimyksenä ja uhrautumisena en ole sitä koskaan kokenut.

Oma lapsi, josta huolehtii ensi hetkestä aikuisuuteen, on valtavan rikas kokemus, henkisesti. Se huolehtiminen ja syvä yhteenkuuluvaisuuden tunne ei koskaan katoa, omiinsa voi luottaa kuin vuoreen.

Vierailija
19/65 |
12.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla oli ennen lasta kaikki,mitä olin halunnut.Elämä toisti itseääni ja elin vain itselleni ja parisuhteelleni.Elämä oli tosi ennakoitavaa,eihän siinä niin paljon ollut muuttujia,itse kun kaiken suunnitteli ja toteutti.Liian helppoa mun makuun.Lisäksi tykkäsin osasta lapsia.En edelleenkään pidä osasta lapsia,tai vanhempia,mutta nautin lapseni seurasta,siitä kuinka hän saa minut näkemään asiat eri tavalla.Tykkään hassutella hänen kanssaan,eikä mikään ole ennakoitavaa :D.Haluan että hän on aina elämässäni,myös sitten kun minulla ysikymppisenä tulee "ilopissit housuun".

Vierailija
20/65 |
12.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei sinuakaan olisi, jos isäsi olisi ajatellut pelkkää nautintoa ja elämänlaatua.

Olen olemassa, koska se ei nimenomaan ajatellut.

Siksi minun ei tarvitse virhettä toistaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän yhdeksän