Onko täällä ketään niin hölmöä joka olisi aloittanut tupakoinnin aikuisiällä?

En vastaa tälläsiin alkaviin vihaketjuihin mitään olennaista.

Täällä yksi hölmö 👋

Kokeilin tupakkaa joskus teini-iässä, mutta ei ns. natsannut.

Aloitin tupakanpolton ~5-kymppisenä. Nykyäänkään en polta moneen päivään, jos tupakat on loppu niin on. Ei pala hihat. Olen seurustelupolttaja ja viini vaatii aina tupakan.

🚬

Vain nikotiiniriippuvaiset polttavat säännöllisesti vrt. alkoholismi. Poltan vain, kun olen juhlatuulella,

Täällä. Masennus ja avioero, niin aloin polttaa 31-vuotiaana.

Aloin polttamaan 22v, koska silloinen poikaystävänikin poltti.

Vierailija kirjoitti:

Aloin polttamaan 22v, koska silloinen poikaystävänikin poltti.

Minä aloitin polttamaan, kun jätin poikaystäväni. Tulin katumapäälle ja pyysin häntä tulemaan takaisin. Tyyppi ei kuitenkaan ollut niin reppana, että olisi tullut. Silti odotin häntä ja katselin ikkunasta tuntitolkulla.

Siinä vaiheessa hain tupakkaa ja opettelin yskien polttamaan. Siitä on jo kymmeniä vuosia enkä siltikään ole jäänyt koukkuun. Joskus röyhyttelen.

Minun mieheni aloitti 7 vuotta sitten, 45 v. Emme vielä tunteneet silloin.

Järkyttävää, minkä eiippuvuuden sai aikaiseksi. Enää ei polta, koska en tykännyt, mutta nyt Koko ajan kaksi nuuskaa huulessa.

Minä. Aloitin 20-vuotiaana opiskeluaikana. Ensin alkoi kännipolttaminen, sen jälkeen stressipolttaminen, lopulta siitä tuli jokapäiväinen tapa.

Poltin säännöllisesti 16 vuotta (14-30-vuotiaana), sitten lopetin kun lisääntyminen tuli ajankohtaiseksi. Aloitin uudelleen, kun kuopuskin lähti opiskelemaan. Ikää oli tuolloin 50 vuotta. Polttelin säännöllisen epäsäännöllisesti muutaman vuoden, mutta nyt on taas jäänyt tapa unholaan ilman mitään lakkoa tai päätöstä. Eli ei enää vanhemmiten muodostunut riippuvuudeksi näemmä.