Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle XII

Vierailija
09.01.2019 |

uusi ketju

Kommentit (6113)

Vierailija
3901/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No laitathan jotain merkkiä, vaikka mailitse😉

Sinun vuoro.

Sinunpas!

Joko me tapellaan :D

Salee! Mut sun vuoro se on. Mä en ainakaan tee mitään ennen kuin sä laitat mulle jotain merkkiä mailitse!

Vierailija
3902/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö tosiaan aio koskaan ottaa yhteyttä, vaikka rakastat? Hyvä kuva on kuitenkin❤️

Miksi? En sua saa, en koskaan saa tuntea kehoasi kiinni omassani. kuljettaa huulia pitkin kaulaasi - jumalauta rakastella! En saa jakaa sisimpiä ajatuksia kanssasi, niitä, joista ei kerrota kuin rakastamalleen. Emme voi reissata kanssasi kahdestaan tai käydä vaikka konsertissa, nauttien elämästä ja samalla uppoutuen totaalisesti toisiimme. En voi istua kanssasi illanvietossa kädestä kiinnipitäen tai vaikka sohvan nurkassa, missä olisit kainalossani, minä samalla hellästi hengittäen tuoksuasi.

En saa riidellä kanssasi kotimme seinän väristä. Remppailla kenties jotain asuntoa tai ihan vaan tehdä halkoja tai prkl lumitöitä yhdessä - tai mennä lenkille. Ja silloinkin päivän päätteeksi nukahtaa viereesi onnellisena siitä, että olet vieressäni. En saa silittää kevyesti poskiasi tai ilkikurisesti ohimennen taputtaa peppuasi saaden sinut muka tuohtumaan, kun saman tien hukutan sinut suudelmaan. En saa koskaan esittää kovanaamaa salaa kyyneliä nieleskellen, kun katsomme jotain tunteikasta elokuvaa yhdessä - sinä tietäisit kuka oikeasti olen ja painautuisit kiinni ja naureskelisit esitykselleni. Minulle ei koskaan tule olemaan kiire kotiin sinun luoksesi, koska sinä et siellä ole.

Kun sinulla on murhetta, en saa lohduttaa sinua, niin kuin rakastaan voi lohduttaa. En kuunnella onnistumistasi ja iloita kanssasi, koska haluat luottamuksella kertoa niistä vain puolisollesi. En voi kannustaa tai tukea sinua, niin kuin rakastaan vain voi. Emme koskaan voi olla toisillemme ne majakat, joiden valo paistaa läpi maailman myrskyjen ja myllerrysten.

Näitä ja kaikkea muuta haluaisin, vaan se on toivotonta haaveilua. Tiedät miksi. Ja kyllä, rakastan. Ja kyllä, se on hyvä kuva.

Muut ovat aiemmin vastanneet, en minä ap. Mutta joo ymmärrän hyvin. Jos olis häneltä. Mutta laittaisiko voimasanoja... Kaikista noista ja romanttisista kesäilloista jäämme paitsi😢

Enkä niitä yleensä, jos koskaan ole seurassasi käyttänyt. Olet parempi, joten olen siivonnut suuni. Ja koska pelkäisin, että säikähtäisit sitä, kuinka intohimoinen, voimakkaasti ja syvästi tunteva ihminen olen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3903/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö tosiaan aio koskaan ottaa yhteyttä, vaikka rakastat? Hyvä kuva on kuitenkin❤️

Miksi? En sua saa, en koskaan saa tuntea kehoasi kiinni omassani. kuljettaa huulia pitkin kaulaasi - jumalauta rakastella! En saa jakaa sisimpiä ajatuksia kanssasi, niitä, joista ei kerrota kuin rakastamalleen. Emme voi reissata kanssasi kahdestaan tai käydä vaikka konsertissa, nauttien elämästä ja samalla uppoutuen totaalisesti toisiimme. En voi istua kanssasi illanvietossa kädestä kiinnipitäen tai vaikka sohvan nurkassa, missä olisit kainalossani, minä samalla hellästi hengittäen tuoksuasi.

En saa riidellä kanssasi kotimme seinän väristä. Remppailla kenties jotain asuntoa tai ihan vaan tehdä halkoja tai prkl lumitöitä yhdessä - tai mennä lenkille. Ja silloinkin päivän päätteeksi nukahtaa viereesi onnellisena siitä, että olet vieressäni. En saa silittää kevyesti poskiasi tai ilkikurisesti ohimennen taputtaa peppuasi saaden sinut muka tuohtumaan, kun saman tien hukutan sinut suudelmaan. En saa koskaan esittää kovanaamaa salaa kyyneliä nieleskellen, kun katsomme jotain tunteikasta elokuvaa yhdessä - sinä tietäisit kuka oikeasti olen ja painautuisit kiinni ja naureskelisit esitykselleni. Minulle ei koskaan tule olemaan kiire kotiin sinun luoksesi, koska sinä et siellä ole.

Kun sinulla on murhetta, en saa lohduttaa sinua, niin kuin rakastaan voi lohduttaa. En kuunnella onnistumistasi ja iloita kanssasi, koska haluat luottamuksella kertoa niistä vain puolisollesi. En voi kannustaa tai tukea sinua, niin kuin rakastaan vain voi. Emme koskaan voi olla toisillemme ne majakat, joiden valo paistaa läpi maailman myrskyjen ja myllerrysten.

Näitä ja kaikkea muuta haluaisin, vaan se on toivotonta haaveilua. Tiedät miksi. Ja kyllä, rakastan. Ja kyllä, se on hyvä kuva.

Muut ovat aiemmin vastanneet, en minä ap. Mutta joo ymmärrän hyvin. Jos olis häneltä. Mutta laittaisiko voimasanoja... Kaikista noista ja romanttisista kesäilloista jäämme paitsi😢

Enkä niitä yleensä, jos koskaan ole seurassasi käyttänyt. Olet parempi, joten olen siivonnut suuni. Ja koska pelkäisin, että säikähtäisit sitä, kuinka intohimoinen, voimakkaasti ja syvästi tunteva ihminen olen.

Melkein kyynel tulee tämmösistä viesteistä. Saako kysyä mimmoisesta kuvasta on kyse ja miksi et kerro hänelle suoraan mitä mietit kuvasta?

Vierailija
3904/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö tosiaan aio koskaan ottaa yhteyttä, vaikka rakastat? Hyvä kuva on kuitenkin❤️

Miksi? En sua saa, en koskaan saa tuntea kehoasi kiinni omassani. kuljettaa huulia pitkin kaulaasi - jumalauta rakastella! En saa jakaa sisimpiä ajatuksia kanssasi, niitä, joista ei kerrota kuin rakastamalleen. Emme voi reissata kanssasi kahdestaan tai käydä vaikka konsertissa, nauttien elämästä ja samalla uppoutuen totaalisesti toisiimme. En voi istua kanssasi illanvietossa kädestä kiinnipitäen tai vaikka sohvan nurkassa, missä olisit kainalossani, minä samalla hellästi hengittäen tuoksuasi.

En saa riidellä kanssasi kotimme seinän väristä. Remppailla kenties jotain asuntoa tai ihan vaan tehdä halkoja tai prkl lumitöitä yhdessä - tai mennä lenkille. Ja silloinkin päivän päätteeksi nukahtaa viereesi onnellisena siitä, että olet vieressäni. En saa silittää kevyesti poskiasi tai ilkikurisesti ohimennen taputtaa peppuasi saaden sinut muka tuohtumaan, kun saman tien hukutan sinut suudelmaan. En saa koskaan esittää kovanaamaa salaa kyyneliä nieleskellen, kun katsomme jotain tunteikasta elokuvaa yhdessä - sinä tietäisit kuka oikeasti olen ja painautuisit kiinni ja naureskelisit esitykselleni. Minulle ei koskaan tule olemaan kiire kotiin sinun luoksesi, koska sinä et siellä ole.

Kun sinulla on murhetta, en saa lohduttaa sinua, niin kuin rakastaan voi lohduttaa. En kuunnella onnistumistasi ja iloita kanssasi, koska haluat luottamuksella kertoa niistä vain puolisollesi. En voi kannustaa tai tukea sinua, niin kuin rakastaan vain voi. Emme koskaan voi olla toisillemme ne majakat, joiden valo paistaa läpi maailman myrskyjen ja myllerrysten.

Näitä ja kaikkea muuta haluaisin, vaan se on toivotonta haaveilua. Tiedät miksi. Ja kyllä, rakastan. Ja kyllä, se on hyvä kuva.

Muut ovat aiemmin vastanneet, en minä ap. Mutta joo ymmärrän hyvin. Jos olis häneltä. Mutta laittaisiko voimasanoja... Kaikista noista ja romanttisista kesäilloista jäämme paitsi😢

Niin jäätte, kun se kulta jakaa ne hetket jonkun toisen kanssa. Ja täysin omasta vapaasta tahdostaan.

Ei ihme että itkettää 😭

Niin ja itsekin jaan toisen kanssa. Mutta sydän ei ole mukana. En ole itkenyt tätä pitkään aikaan. Ehkä taas kun kevät tuo muistot elävästi mieleen... Kipeä sydän ei kaipaa ilkeilyä.

Vastaan tähänkin, niin minäkin edelleen jaan. Ne hetket ovat kuitenkin täynnä vain tyhjää, mautonta ja hajutonta tunnetta.

Vierailija
3905/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos eroaisin, muuttaisiko se mitään mies?

Vierailija
3906/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos eroaisin, muuttaisiko se mitään mies?

Kyllä se muuttaisi. Olen vähän luovuttanut sille, että en näistä tunteista taida eroon päästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3907/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos eroaisin, muuttaisiko se mitään mies?

Kyllä se muuttaisi. Olen vähän luovuttanut sille, että en näistä tunteista taida eroon päästä.

Se mies, jota kaipaan olisi silti itse yhä naimisissa. Ehkä silti lähentyisimme, jos eroaisin. Minulle kelpaisi kaikki, sillä rakastan.

Ap

Vierailija
3908/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos eroaisin, muuttaisiko se mitään mies?

Joo. Lähtisin käpälämäkeen. Koko homma on perustunut sille, ettei sulla oo mahkuja haluta musta enempää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3909/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos eroaisin, muuttaisiko se mitään mies?

Se muuttaisi jo paljon, jos saisin tavata sinut ja keskustella kaikesta.

Vierailija
3910/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun sullon synttärit käynnissä

Mä tuun sinne ympärikännissä

Ja mä huudan

Koska sä eroot

Koska sä eroooo-oot.

Tänään taas tällä mielellä. Ei jaksais.

Turhaa. Niin turhaa. Ei se eroo, koskaan.

Sitähän sä et tiedä. Tilastotkin on eri mieltä.

Tilastollisesti alle puolet avioliitoista päättyy eroon, noin 39%.

Eli ei ”yli puolet” tms., kuten moni virheellisesti hokee.

Sitäpaitsi toiset, kolmannet jne. avioliitot päätyy todennäköisemmin eroon, kuin ensimmäiset...

Totta, juuri noin se menee. Plus, tilastoista puheen ollen, lähes kaikissa eroissa hakijana on nainen. Eli kyllä se vaan on tilastollinenkin fakta, että miehet ei eroa ellei vaimo siihen pakota.

Kuka sanoi, että aloituksessa puhuttiin miehestä?

Aika paljon oletuksia liikkeellä tänään...

No kun noin päin ne kuviot vaan menee, lähes aina. Ja lisäksi en usko tällä saitilla kovin monta miestä pyörivän. Kyllä me tyttöporukalla taidetaan olla täällä näitä kysymyksiä pohtimassa :)

Ps. Juu tiedän, Hopeakettu ja Ääntiömies, te olette täällä. En väheksy miehuuttanne, mutta uskoisin teidän olevan tällä kaipausketjussa marginaalitapauksia. Ihana kuitenkin kun olette, tykkään teistä kummastakin <3

Kiitokset neidolle kun et väheksy miehuuttamme pientä,

ilmeisesti et ole maistanut kyynisyyden katkeraa lientä?

Kait meitä miehiäkin marginaalisia täällä pilvin pimein on,

mut joka näppäimistöön tarttuu y l i l a u d a n Jonne pääsääntöisesti son!

Mut älkööt kukaan miesrotua tuomita muutaman kirjoittelijan takia  vois,

kenties kirjoittamattomat miehet teidät soimaan sois?

"Mut älköön kukaan" (yksikkö) tahi "Mut älkööt ketkään" (monikko). Sivusta, muutoin samaa mieltä. Hyvää iltaa ja hyviä kahvihetkiä pullineen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3911/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos eroaisin, muuttaisiko se mitään mies?

Se muuttaisi jo paljon, jos saisin tavata sinut ja keskustella kaikesta.

Ku itte kysyy ja itte vastaa ei tuu tuhia jälkipuheita, vanha suomalainen sanonta :)

Vierailija
3912/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No laitathan jotain merkkiä, vaikka mailitse😉

Sinun vuoro.

Sinunpas!

Joko me tapellaan :D

Salee! Mut sun vuoro se on. Mä en ainakaan tee mitään ennen kuin sä laitat mulle jotain merkkiä mailitse!

Eikun sä laitat ekana. Kun oot laittanut, juoksen viivana syliisi!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3913/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö tosiaan aio koskaan ottaa yhteyttä, vaikka rakastat? Hyvä kuva on kuitenkin❤️

Miksi? En sua saa, en koskaan saa tuntea kehoasi kiinni omassani. kuljettaa huulia pitkin kaulaasi - jumalauta rakastella! En saa jakaa sisimpiä ajatuksia kanssasi, niitä, joista ei kerrota kuin rakastamalleen. Emme voi reissata kanssasi kahdestaan tai käydä vaikka konsertissa, nauttien elämästä ja samalla uppoutuen totaalisesti toisiimme. En voi istua kanssasi illanvietossa kädestä kiinnipitäen tai vaikka sohvan nurkassa, missä olisit kainalossani, minä samalla hellästi hengittäen tuoksuasi.

En saa riidellä kanssasi kotimme seinän väristä. Remppailla kenties jotain asuntoa tai ihan vaan tehdä halkoja tai prkl lumitöitä yhdessä - tai mennä lenkille. Ja silloinkin päivän päätteeksi nukahtaa viereesi onnellisena siitä, että olet vieressäni. En saa silittää kevyesti poskiasi tai ilkikurisesti ohimennen taputtaa peppuasi saaden sinut muka tuohtumaan, kun saman tien hukutan sinut suudelmaan. En saa koskaan esittää kovanaamaa salaa kyyneliä nieleskellen, kun katsomme jotain tunteikasta elokuvaa yhdessä - sinä tietäisit kuka oikeasti olen ja painautuisit kiinni ja naureskelisit esitykselleni. Minulle ei koskaan tule olemaan kiire kotiin sinun luoksesi, koska sinä et siellä ole.

Kun sinulla on murhetta, en saa lohduttaa sinua, niin kuin rakastaan voi lohduttaa. En kuunnella onnistumistasi ja iloita kanssasi, koska haluat luottamuksella kertoa niistä vain puolisollesi. En voi kannustaa tai tukea sinua, niin kuin rakastaan vain voi. Emme koskaan voi olla toisillemme ne majakat, joiden valo paistaa läpi maailman myrskyjen ja myllerrysten.

Näitä ja kaikkea muuta haluaisin, vaan se on toivotonta haaveilua. Tiedät miksi. Ja kyllä, rakastan. Ja kyllä, se on hyvä kuva.

Anteeksi, mutta en ymmärrä, mikä nykypäivänä voi olla esteenä kahden ihmisen rakkaudelle. Jos kumpikin rakastaa, niin mikä estää saamasta toista? Minusta tuntuu, että jotkut ihmiset vain eivät uskalla rakastaa...

Samaa minäkin ihmettelen. Ihmiset kyllä saavat toisensa suht helposti jos molemmat sitä haluavat. Kaikki muka esteet ovat vain tekosyitä sille, että jommalta kummalta puuttuu todellisuudessa tahtotila.

Varsinkin miehet harrastavat naisten suuntaan sellaista luulottelua, että "muuten kyllä onnistusi yhteen meno, MUTTA kun on tuo ja tämä este...." Todellisuudessa he eivät ole missään vaiheessa muuta halunneetkaan kuin vähän seikkailua ja seksiä.

Jos valintatilanne koittaa, he yleensä epäröimättä valitsevat entisessä pysymisen eikä noilla "suurilla tunteilla" ole siinä vaiheessa enää mitään arvoa. Ei yleensä myöskään sen toisen osapuolen tunteilla tai hyvinvoinnilla.

Tällaista olen ollut todistamassa elämässäni liian monta kertaa.

Arvostakaa naiset itseänne älkääkä ryhtykö tuollaisiksu onnenmurujen kerjäläisiksi. Tai jos ryhdytte, niin älkää missään nimessä ainakaan rakastuko. Säästytte paljolta murheelta.

Juuri näin. Naiset, lukekaa tämä.

Eipä tuollainen ole omassa elämässä normaalia, aika karua että joku on ollut todistamassa moista oikein monta kertaa.

Että turhaan messuatte.

Ei sitä siinä yläkouluiässä vielä välttämättä ole kaikkea nähnyt tai tajunnut. Ja hyvä niin. Viaton hyväuskoisuus ihan kuuluukin varhaisnuoruuteen.

Valitettavasti meitä monia elämä on sittemmin koulinut, mutta ei sun tarvitse sellaisia vielä murehtia. Kohta on hiihtoloma :)

Joo no ei ole tavoitteena olla keski-iässä joku kuluneen näkönen, kaiken kokenut ja elämäm koulima katkera reppana, joka saa kicksit siitä kun pääsee viisastelemaan nuoremmilleen kuinka he eivät vain vielä tiedä ”oikeasta elämästä” (=tuhnuisasta suhmuraelämästä) vielä mitään....

Jos oma tytär (tai poika) roikkuisi joskus jossain varatussa ja varsinkin perheellisen salasukupuolielimenä, antaisin vyöllä selkään.

Ja ei, en käytä ruumiillista kuritusta lapsiin, mutta aikuinen jälkeläinen kyllä kestää sen ja aiheesta sen tuollaisessa tapauksessa tekisin.:)

En suosittele kuitenkaan. Tulee nopeasti pahoinpitelysyyte tuollaisesta. Joudut maksamaan.

No tämä nyt kertoo lähinnä teidän vanhempi-lapsisuhteista ja perhedynamiikasta.

Ei käy kateeksi.:D

Kenen ”teidän”? Ei mulla ole lapsia eikä vanhempiakaan (elossa enää), eikä muutenkaan tarvi teititellä. Sanoin vaan, että jos aikuisen ihmisen kimppuun käy jollakin välineellä, siitä tulee syyte.

Vierailija
3914/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko niin, että me emme kumpikaan halua luovuttaa, koska tämä on meille jotain ennen kokematonta. Sinä olet sitä nainen minulle. Ajattelen, että meillä on ainutlaatuinen yhteys. Se ei muutu miksikään. En tiedä, ajatteletko sinä samoin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3915/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toivoisin, että näkisin sut joskus H! (miehelle) 

Vierailija
3916/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että me emme kumpikaan halua luovuttaa, koska tämä on meille jotain ennen kokematonta. Sinä olet sitä nainen minulle. Ajattelen, että meillä on ainutlaatuinen yhteys. Se ei muutu miksikään. En tiedä, ajatteletko sinä samoin?

Ajattelen just samoin. Siksi en voi unohtaa. En ole koskaan kokenut tällaista. Ja olet niin samanlainen luonteeltasi kuin minä. Sun kanssa kaikki olis niin ihanaa. Ihan tavallinen arkikin.

Vierailija
3917/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että me emme kumpikaan halua luovuttaa, koska tämä on meille jotain ennen kokematonta. Sinä olet sitä nainen minulle. Ajattelen, että meillä on ainutlaatuinen yhteys. Se ei muutu miksikään. En tiedä, ajatteletko sinä samoin?

Ajattelen just samoin. Siksi en voi unohtaa. En ole koskaan kokenut tällaista. Ja olet niin samanlainen luonteeltasi kuin minä. Sun kanssa kaikki olis niin ihanaa. Ihan tavallinen arkikin.

Kyllä vain ajattelen m8näkin, ensin tavatessamme ajattelin sun olevan ääliö, muttavtajusin samankaltaisuuteen heti myöhemmin! Sama huumori, sama nokkeluus, samat hölmöt ilmeet kun toinen pääsi yllättämään nokkeluudellaan.

Vierailija
3918/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vaarini oli sellainen vilkkusilmä,

väreiltään silleen enemmän sinun

kuin minun näköinen. Se oli laiha

kiväärimies etulinjassa, mennen tullen,

ja siellä se vain virnuili ja oppi

se siellä myös juomaan jos jotakin.

Se arveli elävänsä about ikuisesti,

kun Karjalan reissustakin kerta

selvittiin työkuntoisena. Mut

mitäpä minä sanomaan, kun se

makasi sairaalavuoteella ja

ihan vilpittömästi ihmetteli

ääneen, että mikähän nyt on,

kun edes satanen ei ole täynnä.

Mutta oli minulla jotain asiaakin.

Muistan onnellisen harvoin uniani,

mutta viime yönä oli taas jotain.

Oltiin bussissa, jossain pohjoisessa,

ja katsottiin ulos oikean puolen

ikkunoista. Siellä näkyi hyvin

teräväpiirtoisena jonkin korkean

vaaran siluetti. Sellainen, jonka

vasen pää katkesi aika jyrkästi.

Pimeähköä oli, mutta taivaalla oli

oma loisteensa. Siinä vaaran vasemmalla

puolella piirtyi kuitenkin toinenkin

musta hahmo. Minä sinulle sanomaan,

että siinähän taitaa näkyä miehen

ylävartalo päineen kaikkineen

ja että tänne kai se katsoo.

Sen hahmon (kuinkahan monta sataa

metriä korkea) rinnalla, sylissä,

missä lie hohti hyvin kirkkaana ja

terävänä sellainen jotakuinkin

pinkki hahmo, josta minä sanomaan,

että joku teletappi kai tyypillä

sylissään.

Sinä sanomaan, että näyttää kovasti

Batmanilta tuo hahmo ja niinhän se

tosiaan alkoi näyttää. Mitä lie

tapahtui, mutta sen verran kirkastui

ja ehdin nähdä, että pinkki hahmo

Batmanin sylissä olikin lapsi ja

herra piti kiinni tämän molemmista

käsistä vähän samaan tapaan kuin

silloin, kun tuetaan muksua, joka

opettelee kävelemään.

Bussissa kun oltiin, näky oli

ohimenevä. Sitten sinä sanoit,

että bussi lähti nyt omille teilleen,

sillä tuo heppu tuolla asuu idässä,

20km päässä, ja tuo ystävällinen kuski

päätti koukata, jotta hemmo pääsisi

kotiinsa. Niinpä oli aika hypätä

pois kyydistä, sillä emme me

halunneet mennä sinne, tänne, tuonne.

Istahdin tasaisen, puuttoman harjanteen

päällä olevalle pitkälle penkille,

katse kohti länttä. Sinä istahdit syliini,

katse kohti etelää. Silmäilit hartaasti

alhaalla aukenevaa kaupunkia ja niinpä

minäkin vilkaisin. Tuttu ja tuntematon.

Liikahdit hieman ja painoit huulesi

hetkeksi oikealle poskelleni, aika

lähelle korvaani. Minä puolestani

puhalsin hetken mielijohteesta

vasempaan korvaasi. Tykkäsit, mutta

annoit ohjeita, miten se pitäisi

tehdä, jotta se olisi kaikista

täydellisintä.

Ja kaikella on loppunsa. Antoisaa päivää.

Tämä on selvä enneuni. Olen suunnitellut, että pakenen kanssasi pohjoisen erämaahan tästä esteitä täynnä olevasta nykytilanteesta. Tunturien suojissa meillä on vihdoin toisemme!

Vierailija
3919/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen halunnut tänään koko päivän sinua mies. Onneksi on mielikuvitusta ja tapoja helpottaa itse omaa oloa. Tietäisitpä, mitä kaikkea olemme mielessäni tänään tehneet. Ja miten hyvältä se on tuntunut.

Ajatteletko minua koskaan kun hyväilet itseäsi tai olet toisen kanssa?

Hmmm... uskoisin ja todellakin toivoisin, että kaivattuni osaa pitää tietyt asiat yksityisempinä eikä levittele niitä julkisella keskustelupalstalla.

Vierailija
3920/6113 |
26.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että me emme kumpikaan halua luovuttaa, koska tämä on meille jotain ennen kokematonta. Sinä olet sitä nainen minulle. Ajattelen, että meillä on ainutlaatuinen yhteys. Se ei muutu miksikään. En tiedä, ajatteletko sinä samoin?

Ajattelen just samoin. Siksi en voi unohtaa. En ole koskaan kokenut tällaista. Ja olet niin samanlainen luonteeltasi kuin minä. Sun kanssa kaikki olis niin ihanaa. Ihan tavallinen arkikin.

Kyllä vain ajattelen m8näkin, ensin tavatessamme ajattelin sun olevan ääliö, muttavtajusin samankaltaisuuteen heti myöhemmin! Sama huumori, sama nokkeluus, samat hölmöt ilmeet kun toinen pääsi yllättämään nokkeluudellaan.

Nokkeluudesta ei tässä itselleen vastailussa hajuakaan. Vetikö tää vastaaja nainen perskännit vartissa, kun ei enää osaa suomea kirjoittaa?

Ketju on lukittu.