Minkä kappaleen lauloit koulun laulukokeessa ja minkä arvosanan sait?

En muista kappaleita mutta joka vuosi niitä laulukokeita oli jonnekin 6 luokalle asti luokan edessä. Sitten vaihtui koulu yläasteeseen ja kokeet oli vuosittain jokainen yksinään musiikinopettajan kanssa luokassa.

Opin lähinnä inhoamaan laulamista ja soittamistahan tuolla ei opetettu meidän aikana. Numerot oli kuitenkin muistaakseni jossain 7 tai 8:n tienoilla. 

Vierailija kirjoitti:

En muista kaikkia kappaleita, mutta kerran ala-asteella lauloin Meksikon pikajuna kappaleen, mutta opettajan mielestä se oli minulle liian helppo ja lauloin sitten myös vaikeamman Keltainen toukokuu. Jotai stemmalauluakin tehtiin siinä (ei ollut musiikkiluokka, ja tiedän että muilla oppilailla ei ollut tuollaista vaan opettaja halusi vaatia multa hieman ekstraa). Mutta 10 tuli. Muistelen tätä lämmöllä kyllä. Oli kiva että opettaja tietoisesti hieman haastoi eikä antanut mennä siitä mistä aita on matalin, kun osaamista kuitenkin oli. 

Lauloitko Meksikon pikajunasta kaikki säkeet ja ulkomuistista?

Ala-aste meni laulellessa ties mitä. Luulen, että yleensä opettajan valitsemia, kun niitä sitten jollotettiin kaikkialla. En ollut musaluokalla, mutta musiikki oli opettajan rakas harrastus ja se sitten laulatti meitä jatkuvasti. Oli esityksiä ja yms. Hän oli siis 1-2 opettajana meillä, ja sitten vaihtui ope. Saatiin ummikko musan suhteen. :D

Entistä opettajaa niin säälitti, niin se sitten jatkoi meidän kanssa. Perusti musiikkikerhon ja jäätiin koulun jälkeen laulamaan. Sitten käytiin taas laulamassa vanhainkodit, päiväkodit, muut luokat ja voi hyvänen aika, että me laulettiin.

Yläasteella sitten olikin enemmän soittoa ja teoriaa kuin laulua. Laulukokeet laulettiin vain opettajan kanssa. Silloin Juice ja Eppu normaali oli in, niin heidän biisejään lauloin. Sen lisäksi oli opettajan valitsema joku.. enkä yhtään muista, että mitä se valitsi. Paremminhan hän valitsi ne laulut omalle äänelle ja osaamiselle kuin oppilas itse yleensä. Sain kasia ja ysiä. Mulla oli valinnaisena musa ja noita kokeitakin oli useammin kuin yksi per lukukausi. Vähän treenautti ja opetti ja seuras kehitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En muista kappaletta, mutta nelosen sain vuonna 1970 tai 1971. Parhaat laulajat saivat vitosen. Pienen kyläkoulun iäkäs opettajamme Aino T. oli sitä mieltä, että ekaluokkalaiset eivät osaa laulaa.

Perheessämme kaikki sisarukset saivat saman numeron laulusta kuin minä, eli nelosen. Ko. opettaja antoi järjestelmällisesti huonoja numeroita kaikissa aineissa: vaikka olisi ollut joissain aineissa oikeasti todella hyvä, niin seiska oli huippunumero häneltä. Järkyttävä opettaja! 

1970 tai 1971? Oho!! Hienoa, että ikäisesi osaa käyttää nettiä. Arvostan kovasti!

? Onko tämä täyttä v*ttuilua vai aitoa lapsellista hämmästystä? Sillä 70-luvulla syntyneethän ovat ensimmäistä sukupolvea, kun tietokoneet tuli. Kasarilla omaa kuusnepaa naputeltiin ja videopelejä pelattiin. Ysärillä sitten kaikki muu älyteknologia löi läpi, kun oltiin parikymppisia. Työelämässäkin ollaan vielä pitkän aikaa ja käytetään uusinta uutta päivittäin.

En ole koskaan laulanut koulussa.

jotain bluesia tai 60-luvun pop-rockia olen unohtanut biisin, ehkä somewhere over the rainbow. Opettajan lempimusaa ja sitä laulettiin usein. Ja meni todella huonosti, vaikka sitä oli laulettu koska ope päätti minkä säkeen laulaa.  Olin vissiin 8 luokalla. Minulla oli ala-asteella mennyt musiikissa ihan hyvin ja olin kuorossakin, treenasin aika paljon. Joka tapauksessa ylä-asteen maikka ei kestänyt huonoja oppilaita niin mieluummin antoi 6 tai 7 arvosanaksi ja antoi lintsata. Koska ei viitsinyt opettaa eritasoisia. Joskus saatiin orkesterissa pimputtaa triangeleita, tamburiineja, bongorumpuja tai marakasseja. 

Musiikista vapauduttuani oli enemmän aikaa riehua poikaystävän kanssa... Hänkään ei ollut musikaalinen. Sen jälkeen en ole kauheasti laulanut, mutta nykyään laulan mantroja! 

"1970 tai 1971? Oho!! Hienoa, että ikäisesi osaa käyttää nettiä. Arvostan kovasti!"

Tämä siis viittaa siihen että henkilö oli koulussa reilu 50 v. sitten. Lienee nyt joku 70 vee. On ehkä mennyt 80-luvulla töihin ja tiedättekö, silloin oli jo tietokoneita. Sitten tuli PEECEET eli henkilökohtaiset tietokoneet, ja 90-luvulta kaikilla oli sellainen töissä (tai en tiedä koska minulle tämä tapahtui 1998).  Luuleeko nuoriso, että elettiin ihan PUUCEE-aikaa eiliseen asti?

Meillä ei minään vuonna saanut valita kappaletta. Ala-asteella laulettiin luokan edessä eri vuosina mm. "Ilon ääni ihanainen", Edelweiss ja joku mitä en ole sen jälkeen kuullut, alkoi "Maapallomme joukossa tähtien muiden". Sain aina 7. Jännitin aika paljon mutta en ehkä niin paljon että se yksin selittäisi tuota seiskaa. Mulla oli oikeasti vähän kehno nuottikorva. Yläasteella laulettiin Päivänsäde ja menninkäinen sellaisessa erillisessä tilassa joka oli liukuovella erotettu muusta luokasta. Liukuovi ei tietenkään tarjonnut minkäänlaista äänieristystä joten en tajua mitä ideaa tuossa oli. Tuolloin jännitti vielä vähemmän kuin ala-asteella mutta opettaja tulkitsi haparointini jännitykseksi, antoi armosta kasin ja näin ollen pääsin koulun kuoroonkin. Kaikki kasiksi arvostellut eivät siis todellakaan menneet sinne mutta itse olin aina halunnut kuoroon joten ehdottomasti menin. Siitä se kuoroura sitten urkenikin ja ääni ja nuottikorvakin kehittyi lopulta ihan hyviksi kun sain harjoitusta. Harrastan laulua edelleen nyt 30 vuotta myöhemmin. 

Ainoa laulukoe oli laulaa do re mi fa sol la si do, oisko ollut ala-asteen viimeinen vuosi. Sain kympin, vaikka hyvin vaikea uskoa, että olisi mennyt puhtaasti. Ekoilla luokilla laulettiin kuorossa ja silloin minut käskettiin taakse ja olemaan vain laulavinaan. Opettaja oli eri, häneltä sain 6 todistukseen

70 luvulla vetäisin rallin Kaunis Karjala,eli Karjalan jääkärien marssin. Ope oli kunnon vassari,ja numeroksi 4. Sekä jälki-istuntoa...

Luokkaan piti mennä yksi laulamaan opettajalle laulu, jonka sai itse valita. Lauloin aina saman laulun, ystävä sä lapsien, koska se oli helppo ja lyhyt. En uskaltanut laulaa eri laulua, ettei numero alene, minulla oli laulu aina yhdeksän ja elettiin viisi-kuusikymmenluvun aikakautta.

Arvon mekin ansaitsemme, 5😪

Mun isäin oli sotamies.Ope kysyi miksi en laulanut Ilonääni ihanainen ilmoillemme ilmestyi.Numeroa en muista mutta joko 7 tai vähemmän koska en osaa laulaa vaikka molemmat vanhempani ja kaikki puolisisarukseni ovat/olivat musikaalisia.